Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 74. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 1 / 74 Kokoustiedot Aika 25.11.2015 keskiviikko klo 18:10-19:40 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja, poistui klo 18:55 182 käsittelyn aikana. Kirsi Louhelainen, puheenjohtajana klo 18:55 19:40 182, 187. Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelujohtaja, poistui klo 19:10 187 käsittelyn aikana. Ossi Keränen asemakaavapäällikkö, esittelijänä 187, klo 19:10 19.40. Marianne Kaunio yleiskaavapäällikkö Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Päivi Ahlroos kehittämispäällikkö, paikalla 18:10 19:35, poistui klo 19:35 187 käsittelyn aikana. Tiina Elo kaupunginhallituksen edustaja Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 2 / 74 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Kirsi Louhelainen varapuheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 30.11.2015 Seppo Salo Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 4.12.2015 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 3 / 74 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 177 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 178 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 179 Saariston osayleiskaavaluonnoksen hyväksyminen 6 nähtäville (MRA 30 ), alue 830500, pöydälle 10.11.2015 180 1 Maarinniitty I, ehdotus kaupunginhallitukselle 19 asemakaavan muutokseksi, alue 213409, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola (Kh-asia) 181 2-3 Kilonkartano, ehdotus kaupunginhallitukselle 25 asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue 132600, 54. kaupunginosa Kilo (Kh-Kv-asia) 182 4 Toppelund II, asemakaavan muutosehdotuksen 42 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 231014, 14. kaupunginosa Haukilahti, palautettu 20.5.2015 183 Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2015 lokakuun 56 kuukausiraportti 184 5 Kaupunkisuunnittelukeskuksen perimien maksujen 61 tarkistaminen 1.1.2016 alkaen 185 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun 65 vahvistaminen kevätkaudelle 2016 186 Päätöksiä ja kirjelmiä 66 187 Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2016 71

Espoon kaupunki Pöytäkirja 177 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 4 / 74 177 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Käsittely Kokouksen aluksi puheenjohtajan ehdottamana käsittelyjärjestykseksi sovittiin yksimielisesti, että kokouskutsun asia 6 Toppelund II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 231014, 14. kaupunginosa Haukilahti, palautettu 20.5.2015, käsitellään esityslistan toiseksi viimeisenä asiana ja sen jälkeen palataan esityslistan käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan päättäneen hyväksyä puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen. Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 18.11.2015 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 178 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 5 / 74 178 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Seppo Salo.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 6 / 74 620/10.02.02/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 172 10.11.2015 179 Saariston osayleiskaavaluonnoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 30 ), alue 830500, pöydälle 10.11.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Marja Axelsson, puh. 046 877 3742 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville 10.11.2015 päivätyn Saariston osayleiskaavan luonnoksen, piirustusnumero 6928, 2 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot, 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta kaksi asukastilaisuutta (länsi- ja eteläosat yhdessä, itäosa erikseen) ja valitsee niiden puheenjohtajiksi ja. Käsittely Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Louhelainen sekä jäsen Ahlman tekivät muutosehdotuksia puheenjohtajan tekemään esittelijän ehdotuksesta poikkeavaan ehdotukseen. Näitä koskevan keskustelun perusteella puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattaman seuraavan kompromissiehdotuksen, jonka jälkeen jäsenet vetivät muut ehdotuksensa pois. Esittelijän ehdotusta muutetaan ja sitä täydennetään seuraavasti: Ennen esittelijän ehdottamia päätöksiä päätökseemme lisätään seuraava: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että osayleiskaavan kaavamerkintöjä korjataan virkamiestyönä ennen kaavan asettamista nähtäville siten, että saariston itäosassa käytetty kaavamerkintä A/P muutetaan muotoon RA/PY ja tähän tehdään asianmukainen kaavamerkinnän selostus. Päätöksenä, joka saatetaan osana nähtäville asettamista kaikkien arvioitavaksi, kirjataan lautakunnan koko päätös. Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että nyt on tehty erittäin laaja ja perusteellinen valmistelutyö, jonka tavoitteista osaa on kuvattu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 7 / 74 pelkistetyillä teksteillä ja kartoilla (dokumentti: osa-alueiden virkistysvisio 24.1.2015). Valmistelun tulokset on syytä saattaa avoimesti kaikkien asianosaisten sekä yleisesti kansalaisten arvioitavaksi. Saatavan palautteen perusteella niin virkamiesvalmistelu kuin lautakuntakin tulee tekemään nyt nähtävillä olevaan aineistoon muutoksia. Esittelijän ehdotusten jälkeen kirjattaviksi päätöksiksi teemme seuraavat lisäpäätökset: Kaupunkisuunnittelulautakunta ilmaisee seuraavat näkemyksensä, jonka mukaisesti osayleiskaavan valmistelijoiden tulee jo nähtävillä olon aikana jatkaa asian valmistelua siten, että seuraavien linjausten mukaiset ehdotukset ovat lautakunnan päätettävissä asian seuraavassa lautakuntavaiheessa: a) Espoon ranta- ja saaristoalueiden tarjoamia mahdollisuuksia monipuoliseen vapaa-ajantoimintaan tulee kehittää ja lisätä. Tutkitaan mitä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja on lisätä ranta-alueiden ja rantaa lähellä olevien saarten matkailu-, palvelu-, ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja miten nämä vaihtoehdot voidaan määritellä saariston osayleiskaavaan. b) Espoon saariston itäosan saarten ensisijainen käyttötarkoitus on ympärivuotisen asumisen sijasta matkailu ja virkistyskäyttö sekä lomaasuminen siten, että saariin on mahdollistettava nykytilannetta täydentävää ja olemassa olevia rakennuksia uudistavaa loma-asutusta sekä lisättävä myös yleistä kaikille avointa virkistyskäyttöä ja merellisiä palveluita. Ottaen huomioon mahdollisten siltaratkaisujen suuret kustannukset lautakunta kirjaa jatkovalmistelua ohjaavaksi linjaukseksi, että kevyt siltaratkaisu on syytä säilyttää mahdollisuutena vain Tvijälpiin sellaisena kuin se on nykyisin voimassa olevassa Etelä-Espoon yleiskaavassa. c) Kytön satama-alueen kokoa on syytä laajentaa hieman ja mahdollistaa em. sataman olemassa olevien rakennusten säilyminen, kunnostus tai korvaaminen uusilla rakennuksilla. d) Pentalan saaren eteläkärkeen mahdollistetaan LS-alueelle kulkuyhteys saaren keskiosista. Pentalan pohjoisosan museoalueeseen ja pursiseuraan rajautuvaa LS-aluetta rajataan koilliskärjestä siten, ettei se risteä veneväylän kanssa. Lisäksi nähtävillä olon aikana selvitetään a) onko tarkoituksenmukaista määritellä joitakin vesialueita, joilla moottoriveneliikenne on kielletty sekä b) mitkä ovat kevyen liikenteen reitin toteuttamismahdollisuudet Pentalaan. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti, että osayleiskaavasta järjestettävien asukastilaisuuksien puheenjohtajiksi valitaan jäsen Klar-Nykvist (länsi- ja eteläosat) ja jäsen Oila (itäosa).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 8 / 74 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän ehdotus siten muutettuna, kuin hän on ehdottanut hyväksyä yksimielisesti sekä asukastilaisuuksien puheenjohtajiksi valita jäsen Klar-Nykvist (länsi- ja eteläosa) ja jäsen Oila (itäosa). Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että 1 osayleiskaavan kaavamerkintöjä korjataan virkamiestyönä ennen kaavan asettamista nähtäville siten, että saariston itäosassa käytetty kaavamerkintä A/P muutetaan muotoon RA/PY ja tähän tehdään asianmukainen kaavamerkinnän selostus. Päätöksenä, joka saatetaan osana nähtäville asettamista kaikkien arvioitavaksi, kirjataan lautakunnan koko päätös. Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että nyt on tehty erittäin laaja ja perusteellinen valmistelutyö, jonka tavoitteista osaa on kuvattu pelkistetyillä teksteillä ja kartoilla (dokumentti: osa-alueiden virkistysvisio 24.1.2015). Valmistelun tulokset on syytä saattaa avoimesti kaikkien asianosaisten sekä yleisesti kansalaisten arvioitavaksi. Saatavan palautteen perusteella niin virkamiesvalmistelu kuin lautakuntakin tulee tekemään nyt nähtävillä olevaan aineistoon muutoksia. 2 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville 25.11.2015 päivätyn Saariston osayleiskaavan luonnoksen, piirustusnumero 6928, 3 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot, 4 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta kaksi asukastilaisuutta (länsi- ja eteläosat yhdessä, itäosa erikseen) ja valitsee niiden puheenjohtajiksi Harriet Klar-Nykvistin (länsi- ja eteläosa) ja Kimmo Oilan (itäosa). 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta ilmaisee seuraavat näkemyksensä, jonka mukaisesti osayleiskaavan valmistelijoiden tulee jo nähtävillä olon aikana jatkaa asian valmistelua siten, että seuraavien linjausten mukaiset ehdotukset ovat lautakunnan päätettävissä asian seuraavassa lautakuntavaiheessa: a) Espoon ranta- ja saaristoalueiden tarjoamia mahdollisuuksia monipuoliseen vapaa-ajantoimintaan tulee kehittää ja lisätä. Tutkitaan mitä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja on lisätä ranta-alueiden ja rantaa lähellä olevien saarten matkailu-, palvelu-, ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja miten nämä vaihtoehdot voidaan määritellä saariston osayleiskaavaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 9 / 74 b) Espoon saariston itäosan saarten ensisijainen käyttötarkoitus on ympärivuotisen asumisen sijasta matkailu ja virkistyskäyttö sekä lomaasuminen siten, että saariin on mahdollistettava nykytilannetta täydentävää ja olemassa olevia rakennuksia uudistavaa loma-asutusta sekä lisättävä myös yleistä kaikille avointa virkistyskäyttöä ja merellisiä palveluita. Ottaen huomioon mahdollisten siltaratkaisujen suuret kustannukset lautakunta kirjaa jatkovalmistelua ohjaavaksi linjaukseksi, että kevyt siltaratkaisu on syytä säilyttää mahdollisuutena vain Tvijälpiin sellaisena kuin se on nykyisin voimassa olevassa Etelä-Espoon yleiskaavassa. c) Kytön satama-alueen kokoa on syytä laajentaa hieman ja mahdollistaa em. sataman olemassa olevien rakennusten säilyminen, kunnostus tai korvaaminen uusilla rakennuksilla. d) Pentalan saaren eteläkärkeen mahdollistetaan LS-alueelle kulkuyhteys saaren keskiosista. Pentalan pohjoisosan museoalueeseen ja pursiseuraan rajautuvaa LS-aluetta rajataan koilliskärjestä siten, ettei se risteä veneväylän kanssa. 6 Lisäksi nähtävillä olon aikana selvitetään: a) onko tarkoituksenmukaista määritellä joitakin vesialueita, joilla moottoriveneliikenne on kielletty sekä b) mitkä ovat kevyen liikenteen reitin toteuttamismahdollisuudet Pentalaan. Oheismateriaali Selostus - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 1 - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 2 - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 3 - Saariston osayleiskaava, kaavakartta 4 - Saariston osayleiskaava, kaavamääräykset - Saariston osayleiskaava, kaavakartta ja merkinnät - Saariston osayleiskaava, selostus - Saariston osayleiskaava, selostuksen liitteet 1-13 - Saariston osayleiskaava, selostuksen liitteet 14-18 Kaavaluonnos osoittaa saariston maankäytön periaatteet ja määräykset lomarakentamista varten. Kaavaluonnos on laadittu oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ja se korvaa näin asemakaavoituksen. Poikkeuksena tästä Westendin edustan kolmen saaren kohdalla rakentaminen edellyttää kuitenkin asemakaavan laatimista. Nyt esitetään laaditun kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Näin saariston maanomistajilla, asukkailla, eri viranomaistahoilla ja järjestöillä on tilaisuus ilmaista mielipiteensä jatkosuunnittelua varten ja edelleen kaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 10 / 74 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa vuonna 2009. Osayleiskaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.11.2009, tarkistettu 13.8.2015. Suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla: Alueen kuvaus Suunnittelualue käsittää kolme erillistä aluetta: itäsaaristo, länsisaaristo ja eteläsaaristo. Yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4 670 hehtaaria. Maapinta-alaa on noin 500 hehtaaria ja loput vesialuetta. Rakennuksia alueella on nyt noin 1 000 ja noin 400 näistä on loma-asuntoja. Rakennettu kerrosala alueella on nykyisellään noin 25 000 k-m 2. Rantaviivaa on yhteensä noin 75 kilometriä. Itäsaaristo Suunnittelualue rajautuu rannikolla Matinkylän, Haukilahden ja Westendin alueiden asemakaavoihin. Suunnittelualueeseen kuuluvat Matinkylän ja Tapiolan suuralueiden Länsiväylän eteläpuoliset saaristoalueet, jotka jäävät Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaavan ja Helsingin saariston osayleiskaavan väliin. Alue koostuu noin 70 saaresta sekä niitä ympäröivästä vesialueesta. Alueen pinta-ala on noin 2 200 hehtaaria, josta maapinta-alaa on noin 240 hehtaaria. Alueella sijaitsevat saaret ovat pääosin virkistys- ja loma-asuntokäytössä. Alueen saarissa on lähes 700 rakennusta, joista loma-asuntoja alueella on noin 160, näiden lisäksi Varsasaaressa on lähes 250 Helsingin kaupungin omistuksessa olevaa kesämajaa. Puolustusvoimien käytössä on laaja alue Miessaaren ympäristössä. Alueella on useita luonnonsuojelualueita. Käärmesaaren

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 11 / 74 läheiselle merialueelle on myönnetty maankäyttölupa merituhkauksia varten. Suurimmat Espoon kaupungin omistuksessa olevat maa-alueet sijaitsevat Isossa Vasikkasaaressa, Tvijälpissä, Käärmesaaressa, Korkeasaaressa ja Torra Lövössä. Helsingin kaupunki omistaa Varsasaaren ja valtio omistaa puolustusvoimien käytössä olevat Miessaaret. Loput saaret ovat yksityisessä omistuksessa. Saarissa olevia tiloja on 193 (13.5.2009). Vesialueet ovat pääasiassa kylien yhteisiä. Lisäksi saarien ympärillä on myös yksityisten omistuksessa olevia vesialueita ja vesipalstoja. Vasikkasaareen on vesi- ja viemärijohdot. Länsisaaristo Alue koostuu noin 13 saaresta, joista suurimmat ovat Pentala ja Stora Herrö. Alue on vesialueineen noin 840 hehtaaria, josta maapinta-alaa on noin 240 hehtaaria. Alueella sijaitsevat saaret ovat pääosin virkistys- ja loma-asuntokäytössä. Rakennuksia alueella on noin 260, joista noin 90 vapaa-ajan asuntoja. Espoon kaupunki omistaa kiinteistöjä Pentalassa ja Stora Herrössä sekä lisäksi pienempiä saaria. Saarissa olevia tiloja on 110 (13.5.2009). Vesialueet ovat Suvisaariston kylän yhteisiä. Lisäksi saarien ympärillä on myös yksityisten omistuksessa olevia vesialueita. Osalla saarista, mm. Pentalassa on kesällä toimiva vesi ja -viemäriverkosto, joka pumpataan tyhjäksi joka syksy. Johdot on vedetty Amiraalinsatamasta ja saarissa ne ovat pintavetoina. Eteläsaaristo Alue on vesialueineen noin 1 660 hehtaaria ja maapinta-alaa vain noin 25 hehtaaria. Alueen suurin saari on Kytö. Saari on noin 16 hehtaarin kokoinen, metsäinen ja korkeimmalta kohdaltaan vähän yli 10 metriä merenpinnan yläpuolella. Vanha pääväylä Helsinkiin kulki saaren pohjoispuolitse. Röda Kon on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaikki muut saaret ja luodot ovat tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa. Vesialueet ovat Suvisaariston kylän yhteisiä. Saarien ympärillä on myös yksityisten omistuksessa olevia vesialueita. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Saariston osayleiskaavaa koskevat erityisesti (eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristön laatuun sekä) kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin ja luonto ja kulttuuriympäristöinä erityisiin alueisiin liittyvät tavoitteet. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallintooikeuden 15.8.2007 tekemän päätöksen jälkeen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on tullut voimaan 30.10.2014. Siinä saariston osayleiskaava-alueelle on merkitty kaksi kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti merkittävää aluetta. http://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/hyvaksytyt_maakuntakaavat/ 2._vaihekaava

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 12 / 74 Maakuntakaavassa kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeeseen. Rajauksen sisäpuolella olevat virkistykseen soveltuvat yhtenäiset ja riittävän laajat rakentamattomat maa-alueet varataan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa virkistykseen, jollei erillisellä aluevarausmerkinnällä ole muuta osoitettu. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on rajauksen sisäpuolella selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. Rajauksen sisäpuolella olevilla alueilla voidaan kaavamerkinnän mukaisen pääkäyttötarkoituksen lisäksi kehittää ympäristöönsä sopeutuvaa ja olemassa olevaa loma-asutusrakennetta täydentävää loma-asumista. Maakuntakaavassa on erillisellä virkistysaluemerkinnällä on osoitettu ne saaret, joilla on erittäin tärkeä merkitys virkistysalueina. Neljännen vaiheen maakuntakaavan luonnos valmistui syksyllä 2014 ja on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2015. Kaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2016 alussa. Saariston osalta maakuntakaavoitukseen on mahdollisesti odotettavissa joitakin muutoksia. Espoon saariston osalta rannikko- ja saaristovyöhyke pysyy ennallaan, mutta sen suunnittelumääräystä tarkistetaan sisältämään matkailun ja asutuksen täydentymisen edellyttämä rakentaminen, sekä myös kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvojen sekä arvokkaiden luonto-olosuhteiden säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen. Neljännen vaiheen maakuntakaavan luonnoksessa ehdotetaan muutoksia virkistysmerkinnän käyttöön saaristossa. Verrattuna toisen vaiheen maakuntakaavaan Eteläsaaristosta Kytö ja Itäsaaristosta Tvijälp, Varsasaari ja Småholm on poistettu virkistysaluemerkinnän piiristä. Maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajausta on laajennettu koskemaan Herrön saaret ja Stora Herrö on osoitettu virkistyssaareksi. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoima 2010) lukuun ottamatta itäsaaristossa Lilla Julholmen saarta, jolle esitetty virkistyskäyttömerkintä V kumoutui valituksen johdosta. Rakennusjärjestys Espoon kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Määräyksiä sovelletaan myös kaavoitetuilla alueilla, mikäli kaava ei muuta määrää. Kaupunginhallituksen päättämät tavoitteet 29.3.2010 Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Olemassa olevat rakennuspaikat ja uudet rakennuspaikat osoitetaan kaavakartalla. 1.2 Pyritään noudattamaan yhtenäisiä mitoitusperusteita kiinteistökohtaisesti. Rakennusoikeuden tasapuolista mitoittamista varten käytetään mm.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 13 / 74 emätilatarkastelua, jossa tarkastellaan poikkileikkausajankohdan jälkeisen rakentamisen kehittymistä tilakohtaisesti. 1.3 Osayleiskaavassa määritellään lomarakennusalueet sijainnin, rakennettavuuden, yhdyskuntatekniikan sekä maisema- ja luontoarvojen perusteella. Lomarakennusalueiden mitoitusnormit voivat poiketa toisistaan. 1.4 Kaavaan lisätään maanpinnan ja lattian korkeusasemamääritykset mahdollisten tulvahaittojen minimoimiseksi rantarakentamisessa. Rakennuksen alimman lattiatason korkeusaseman on oltava vähintään + 3 metriä keskiveden korkeudesta. 1.5 Alue kaavoitetaan lähinnä virkistystä, vapaa-ajan toimintoja ja loma-asumista varten ja alueelle osoitetaan myös puolustusvoimien toimintaa. Virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä turvaamaan osoitetaan mm. venereitit, satamat ja sekä rantapalvelut ja uimarannat. 1.6 Alueen luonto-, maisema ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet pyritään turvaamaan luoden Espoon osalta mahdollisuudet yhtenäisesti toteutettavan laajan virkistysalueen perustamiselle Helsingin kanssa. Viranomaisneuvottelu ja tiedotus- ja keskustelutilaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 4.2.2010. Viranomaisneuvottelun keskeisinä johtopäätöksinä todettiin, että osallisuus- ja arviointisuunnitelmaa on täydennettävä vaikutusten arvioinnin osalta. Etenkin muutosten vaikutuksista merialueiden tilaan, vaihtoehtoisten maankäyttömallien tutkiminen sekä kulttuurihistoriallisten selvitysten ja luontoselvitysten täydentäminen todettiin tarpeelliseksi. Aloitusvaiheen tiedotustilaisuus järjestettiin 15.2.2010. Espoon saariston osayleiskaavaan liittyen järjestettiin alkuvaiheessa, ennen vuotta 2012 erilaisia vuorovaikutustilaisuuksia. Vuorovaikutustilaisuudet on koottu omaksi selvityksekseen nimeltä Saariston osayleiskaavaan liittyvät vuorovaikutustilaisuudet (2014). Selvitys on saatavilla Saariston osayleiskaavan internet-sivuilta. Kaavaluonnoksen valmistelu Saariston osayleiskaavaluonnos on laadittu tarkemmaksi kuin Espoon eteläosien yleiskaava ja vahvistuessaan osayleiskaava kumoaa Espoon eteläosien yleiskaavan. Osayleiskaavatyötä varten alueelle on tehty emätilatarkastelu vuosilta 1959,1978 ja 2009. Poikkileikkaus ajankohtana on käytetty vuotta 1959 (1.7.1959 Rakennuslain voimaatulo).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 14 / 74 Osayleiskaavaluonnosta edeltäneessä vaihtoehtotarkastelussa tutkittiin kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdot I ja II olivat luonteeltaan yhden maankäyttömuodon, loma-asumisen vaihekaavoja. Niissä tarkasteltiin yleispiirteisesti vain loma-asumista ja sen mitoitusta. Kolmantena vaihtoehtona tutkittiin yksityiskohtainen aluevarauskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Vaihtoehtoja, vaihtoehtojen vertailua ja vaikutustenarviointia on kuvattu asiakirjassa Kaavaselostus ja nykytila-analyysi, sekä Vaikutusselvitys ja vertailuasiakirjoissa; FCG Finnish Consulting Group Oy. Osayleiskaavaluonnos on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tavoite on, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena siten, että asemakaavoitusta ei tarvita. (MRL 137 ja MRL 72 ). Suoraan rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa määritellään rakentamisen ja muun maankäytön toteuttamisen periaatteet niin tarkasti, ettei asemakaavan laatiminen ole tarpeen. Ranta-alueilla tällaista yleiskaavaa on käytetty ohjaamaan tavanomaista lomarakentamista rakennusluvalla. Yleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen tarkoitetut alueet, rakennusoikeudet tiloittain, rakennuspaikkojen käytön periaatteet (esimerkiksi rakennusoikeuden jakautuminen erityyppisiin rakennuksiin) sekä vesi- ja jätehuollon järjestämisen tavat tai niihin liittyvät reunaehdot ja tavoitteet. Westendin edustan saarien; Småholm, Tvijälp ja Varsasaari, osalla osayleiskaavaluonnos ei ole oikeusvaikutteinen, vaan osayleiskaavan osoittamat mahdollisuudet asuinrakentamiseen ratkaistaan asemakaavalla. Kaavaluonnos on laadittu aikaisempia vaihtoehtoja tarkemmassa mittakaavassa siten, että se huomioi ja ohjaa tarkemmin ympäristön tilaa ja luonnetta. Kaavaluonnos ohjaa Espoon saariston kehittämismahdollisuuksia asumisen ja loma-asumisen näkökulmasta sekä pääkaupunkiseudun virkistyskäytön kehittämistä. Kaavaluonnos käsittää kaavakartat mittakaavaan 1:5000 kustakin osa-alueesta, eli itä- länsi- ja eteläsaariston. Kaavaluonnos Osayleiskaavaluonnoksen laatimisen tarkoituksena on loma-asutuksen järjestäminen sekä monipuolisen, merellisen virkistyskäytön mahdollistaminen luonnonsuojelu ja maiseman erityispiirteet huomioiden. Uusi loma-asutus on pääasiassa täydentävää. Se pohjautuu laadittuun emätilatarkasteluun, mutta huomioi myös maiseman ja rakennetun ympäristön erityispiirteet sekä tulvavaaran. Rakentamisen ulkopuolelle jätetään avokalliot, saarten korkeimmat kohdat ja rantaviivan tuntumassa olevat alueet. Kaavaluonnos mahdollistaa 94 uuden loma-asunnon rakentamisen yhteensä 18 saarelle. Kaavaluonnoksen kokonaisrakennusoikeus on noin 40 000 k-m 2. Suhteessa kaavaluonnoksen pinta-alaan määrä ei ole niin suuri, että yhdyskuntarakenteen voisi sanoa muuttuvan oleellisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 15 / 74 Myöskään saariston väestömäärä ei nouse merkittävässä määrin. Alueen työpaikat muodostuvat pääasiassa matkailu- ja palvelutoimialoille. Työpaikat voivat olla luonteeltaan esimerkiksi ohjelmapalveluihin tai matkailuun liittyviä, ravintola ja kahvilapalveluja, huolto ja ylläpitotehtäviä sekä rakentamisvaiheessa rakentamiseen liittyviä tehtäviä. Joltain osin saarten luonne muuttuu hieman uuden rakentamisen myötä. Rakennuspaikat on osoitettu kaavakartalla rakennusruutuun (yleensä 20m x 20m). Lomarakennus on sijoitettava rakennusruutuun ja talous- ym. rakennukset tämän kanssa samaan pihapiiriin eli enintään 40 metrin etäisyydelle päärakennuksesta. Rakennusoikeus riippuu lomarakennusalueeksi osoitetun alueen koosta ollen enintään 250 k-m 2 rakennuspaikkaa kohti, loma-asunnon enimmäiskooksi on määritelty 160 k-m 2. Mikäli olemassa oleva loma-asunto on tulvavaara-alueella, se voidaan muuttaa vierasmajaksi tms. ja rakentaa uusi lomarakennus rakennusruudun alueelle. Niillä saarilla, jotka ovat suurimmaksi osaksi korkeuskäyrän + 3 mpy alapuolella, rakennusoikeus riippuu korkeuskäyrän + 3 mpy yläpuolelle jäävän alueen koosta. Virkistysalueiden osalta alueiden käyttö jäsentyy ja niille voidaan luoda selkeät alueet, jotka on varattu joko rakentamiseen tai muuhun virkistyskäyttöön. Retkeily- ja ulkoilualueiksi on osoitettu nykyisin retkeilykäytössä olevat kolme saarta ja kolme laajaa saarten osaa, nämä ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Niille osoitetaan polkuverkostot, venesatamia on lisätty ja laajennettu, ja niille saa rakentaa yleiseen käyttöön tulevia saunoja ja majoitusrakennuksia. Kaava-alueella on yhteensä kuusi loma- ja majoitusrakennusten aluetta, jonne saa rakentaa pääasiassa vuokrattavia lomarakennuksia sekä niitä palvelevia saunoja. Kaikki nykyisin rakentamattomat saaret sekä osa Kytön saarta on osoitettu virkistysalueeksi, elleivät ne ole suojelualuetta. Virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä turvaamaan on osoitettu mm. venereitit, satamat ja rantautumispaikat. Saaristo on myös merkittävä matkailu- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämisalue. Seudulliset ja merkittävät paikalliset luonto-, maisema-, ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet sekä suojelukohteet on otettu huomioon. Maisemaa merkittävästi muuttavaa toimenpidettä varten tulee hakea MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. Westendin edustan saaret Westendin edustan saarten, Varsasaari, Tvijälp ja Småholm, osalta osayleiskaava on oikeusvaikutukseton ja rakentamiseen liittyvät ratkaisut edellyttävät asemakaavaa. Osayleiskaavan perusteella Tvijälpiin voidaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 16 / 74 tutkia ajoyhteyttä mantereelta (siltaa) ja Tvijälpistä edelleen sekä Småholmiin että Varsasaareen. Tvijälpiin ja Varsasaareen voidaan tutkia asuinrakentamista sekä asumista, matkailua, veneilyä ja virkistystä palvelevaa rakentamista. Småholmiin voidaan tutkia venesatamaa, joka käsittää Espoosta puuttuvan vierasvenesataman, sekä ravintolan, kokous- ja majoitustilojen rakentamista. Tärkeiden luontoalueiden arvoa ei rakentamisella saa heikentää eikä vaarantaa. Laitureita saa rakentaa myös Tvijälpin ja Varsasaaren väliselle merialueelle, sinne voidaan tutkia myös kelluvaa rakentamista. Osayleiskaavan pohjalta asemakaavalla tutkittavan rakennusoikeuden määrä on noin 45 000 k-m 2, tämä tarkoittaa alle 1 000 asukasta. Tvijälpin ja Varsasaaren ranta-alueet on osoitettu virkistysalueiksi, saarten rantoja kiertämään on osoitettu ulkoilureitit. Kaava-aineiston täydentäminen jatkosuunnittelussa Jatkosuunnittelussa voidaan aineistoa eri selvitysten pohjalta täydentää. Kiinteistöille esitetyt rakennusruudut on merkitty pääasiassa ohjeellisina. Kaavaehdotukseen ne tulee merkitä sitovina, joten maanomistajilta toivotaan paikallistuntemukseen perustuvia kannanottoja oikean paikan löytämiseksi. Alueen kulttuurihistorialliset arvot pyritään turvaamaan. Saariston kaikki rakennukset on kuvattu. Espoon Museon teettämä rakennusinventointi saariston länsiosalla on tekeillä, ja selvityksen ja museon lausuntojen pohjalta ehdotusvaiheessa tarkennetaan suojelua koskevia merkintöjä mm. rakennusten osalta. Tässä vaiheessa suuri osa vanhoista rakennuksista on varustettu merkinnällä s (säilytettävä rakennus). Tulvavaaran vuoksi uudet rakennusten paikat ovat vähintään + 3 m mpy korkeudella. Ehdotusvaiheessa tehdään tarvittaessa aaltoiluselvitys, joka saattaa johtaa joillakin alueilla lähinnä ulkosaaristossa tätä korkeampaan lukuun. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Osayleiskaavaluonnoksen valmistelu perustuu vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja luontoarvojen huomioiminen on ollut keskeinen osa suunnittelua. Luonnoksessa on eriasteisia luonnonsuojelualueita ja kaikki pienet saaret on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on minimoitu kaavamääräyksin ja osoittamalla rakentamisalueet siten, etteivät ne muuta maisemakuvaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 17 / 74 Päätöshistoria Espoon saariston virkistysmahdollisuudet osayleiskaavan myötä monipuolistuvat ja lisääntyvät sekä niiden tavoitettavuus lisääntyy merkittävästi. Myönteisiä vaikutuksia palveluihin on jonkin verran, erityisesti matkailun ja vapaa-ajanvieton tarpeisiin palveluita on mahdollista kehittää. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisten elinoloihin ovat vähäiset lukuun ottamatta Westendin edustan saaria, jonne on mahdollista toteuttaa melko tiivistä asuin-, palvelu- ym. rakentamista. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Emätilatarkastelu saariston osayleiskaavatyötä varten (2009). Ylikangas, Lonka. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 2009 - Espoon saariston maiseman synty ja kulttuurihistorialliset aikakaudet (2015). Näränen, julkaisematon. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Espoon saariston osayleiskaava. Maisemaselvitys (2012). Finnish Consulting Group - Saariston osayleiskaava. Luontoarvojen luokitteluperusteet ja merkinnät (2012). Finnish Consulting Group - Saariston osayleiskaava. Luontoselvitys 2011 (2012). Luontotieto Keiron Oy. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2012 - Merellisen rakentamisen mahdollisuuksia. Saariston osayleiskaavan selvitys (2012). Peltola. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Rakkaudella saaristoon. Espoon saariston osayleiskaavan kyselyn yhteenveto (2012). Stadius, Malm-Grönroos. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Saariston osayleiskaavan maisemaselvitys (2011). Kangasperko. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 12/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 172 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville 10.11.2015 päivätyn Saariston osayleiskaavan luonnoksen, piirustusnumero 6928, 2 pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 179 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 18 / 74 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta kaksi asukastilaisuutta (länsi- ja eteläosat yhdessä, itäosa erikseen) ja valitsee niiden puheenjohtajiksi ja. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 25.11.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 25.11.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 19 / 74 4717/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 145 16.9.2015 180 Maarinniitty I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 213409, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Aino Aspiala, puh. 043 824 4837 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Maarinniitty I:n asemakaavamuutosten ehdotuksesta, alue 213409, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 16.9.2014 päivätyn Maarinniitty I - Marängen I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6913, joka käsittää korttelin 16066 tontit 1 ja 4, 16. Kaupunginosassa, Pohjois-Tapiola, alue 213409, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 3 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 666,66 euroa, eli yhteensä 3 666,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Maarinniitty I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Maarinniitty I, tapahtumaluettelo - Maarinniitty I, kaavakartta - Maarinniitty I, kaavamääräykset - Maarinniitty I, ajantasa-asemakaava - Maarinniitty I, havainnekuva

Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 20 / 74 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaavan nykyinen suurin sallittu kerrosluku on II 1/2 ja rakennusoikeus 4 400 k-m 2. Tavoitteena on purkaa nykyiset rakennukset ja nostaa asemakaavan kerrosluku 5-6 kerrokseen ja rakennusoikeus 9 530 kerrosneliömetriin. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti 16.9.2015 selvittämään mahdollisuutta järjestää pysäköinti vuorotteluperiaatteella naapurikiinteistöjen kanssa. Metsänpojankujan eteläpuolella on toimistotilojen pysäköintialue. Laajemmat pysäköintialueet ovat noin 100 200 metrin etäisyydellä kaavamuutosalueesta. Tutkimusten mukaan toimistojen pysäköinti ja asukaspysäköinti vuorottelevat hyvin keskenään. Pysäköintialueet tulisivat näin tehostetusti käytetyksi. Kaavamuutoksen hakijat pohtivat vuoroittaispysäköinnin järjestämisen mahdollisuutta. Vuoroittaispaikat tulisivat sijaitsemaan omaa tonttia kauempana, mikä mahdollisesti jonkin verran vähentäisi asuntojen arvoa arjen sujumisen vaikeutuessa. Vuoroittaispysäköinti ei toisi toimistojen kiinteistöille lisäarvoa sillä tonttien pysäköinti on nykyisellään toimiva. Kaavaehdotuksen määräyksen edellyttämät autopaikat mahtuvat tonteille ilman vuoroittaispysäköintiä, joten halukkuutta vuoroittaispysäköintiin ei ole. Maarinsolmun ympäristöä kehitetään parhaillaan ja alueen kortteleiden käyttötarkoituksiin haetaan muutoksia. Kaupunkisuunnittelukeskus tulee näiden uusien kaavojen yhteydessä edellyttämään vuoroittaispysäköintiselvitysten tekemistä kaavahankkeiden alkuvaiheessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 21 / 74 Maarinniitty I - Marängen I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6913, joka käsittää korttelin 16066 tontit 1 ja 4 16. kaupunginosassa, Pohjois-Tapiola, alue 213409. Vireilletulo Aloite kaavan muuttamisesta on tullut muutosalueen yksityisiltä maanomistajilta. Kaavoitushakemukset ovat saapuneet 30.10.2013 ja 19.11.2013. Kaava on kuulutettu vireille 3.9.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 11.8.2014. Alueen kuvaus Suunnittelualueella on kaksi tasakattoista kaksikerroksista toimitilarakennusta, joista toisessa on osittainen kolmas kerros. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1980 ja 1983. Pysäköinti sijoittuu rakennusten väliselle alueelle. Tonttien reunoilla on muutamia lehtipuita. Rakennuksissa on erikokoisia toimistotiloja ja työpajoja, joissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 95 työntekijöitä. Metsänpojankujan länsipää on matalien toimitilarakennusten rajaama verrattain pienimittakaavainen katu. Tietäjäntie länsipuolella on matalaa ja vaaleaa rakennuskantaa puistomaisessa ympäristössä. Läheinen Kalevalantie hallitsee äänimaisemaa. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on nykyisellään säilyvää työpaikka-aluetta (TP). Kaava-alueen viereiset asuntoalueet ovat Tapiolan kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen, kun yleiskaavarajauksen pinta-alasta alle puolet on muuta kuin pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista. Asuminen ei saa haitata yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta. Korttelialueen muuttamista asumiseen puolustaa sen sijoittuminen joukkoliikenneyhteyksien varrelle, palvelujen ja asumisen läheisyyteen. Työpaikkaomavaraisuus on Tapiolassa korkea eikä alueen asuntorakentaminen vähennä kaavan työpaikka-aluevarantoa merkittävästi. Voimassa oleva asemakaavassa tontit ovat liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Tehokkuusluku, kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e = 0.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 22 / 74 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 5.10. - 3.11.2015. Nähtävilläoloaikana kirjaamoon ei tullut muistutuksia. HSY:n, Caruna Espoo Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kannanotossa kiinnitettiin huomiota asuinrakennusten pelastusteiden suunnitteluun. Korttelin asuntoihin on mahdollista järjestää tarvittavat pelastusreitit. Teknisen keskuksen kannanotossa kiinnitettiin huomiota autopaikkanormiin, tulvavaaraan ja pohjaveden huomioimiseen. Autopaikkanormi perustuu kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston maaliskuussa 2014 hyväksymiin pysäköinnin periaatteisiin ja niiden pohjalta laadittuihin asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeeseen. Tontti on tulvakorkeuden yläpuolella. Rakennusjärjestys edellyttää tutkimaan rakentamisen vaikutuksen pohjaveteen ja laatimaan pohjaveden hallintasuunnitelman. Asemakaavan muutos Asuinkerroksia on enimmillään 6. Maantasokerrokseen tulevat myös varastot, väestönsuojat ja yhteensä 120 k-m 2 liiketilaa. Asuinkerrostalon julkisivujen tulee olla pääosin valkoisia. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle. Kansipihan ilmeen tulee olla vehreä. Kansipihalle sijoittuvien talousrakennusten julkisivujen tulee olla kaupunkikuvalliselta tasoltaan asuinrakennuksia vastaavia ja kattona tulee olla viherkatto. Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutos käsittää vain korttelin 16066 tontit 1 ja 4 eikä kaavalla muuteta Metsänpojankujan katualuetta, jossa kulkee kevyen liikenteen väylä. Korttelialueelle tulee viitesuunnitelman mukaan noin 110 autopaikkaa. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Liiketiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liiketiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m 2. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 5 518 m 2. Korttelin rakentamistehokkuutta e = 1.72. Selvitykset Kaavamuutosta varten on tehty liikenteen meluselvitys. Selvityksen mukaan kaikki parvekkeet tulee lasittaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 23 / 74 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Meluselvitys Arkkitehdin viitesuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.9.2015 145 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Maarinniitty I:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 213409, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.9.2014 päivätyn Maarinniitty I - Marängen I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6913, joka käsittää korttelin 16066 tontit 1 ja 4 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue 213409, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - Lisätään kaavamääräyksen 3 :n kohtaan julkisivut ja katot, kolmannen lauseen jälkeen: Julkisivujen aukotukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota sijoittamalla liiketilat sekä ovia ja ikkunoita kadun puolelle. Julkisivut on detaljoitava katutasossa jalankulkijan mittakaavaan sopiviksi. - Lisätään kaavamääräyksen 4 :n loppuun: Kansipihan alaisen pysäköintilaitoksen näkyviin jäävän julkisivun tulee soveltua asuinkerrostalon arkkitehtuuriin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 180 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 24 / 74 - Lisätään päätösehdotukseen päätösklemmi 4, joka kuuluu: Selvitetään mahdollisuutta järjestää pysäköinti vuorotteluperiaatteella naapurikiinteistöjen kanssa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Maarinniitty I:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 213409, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.9.2014 päivätyn Maarinniitty I - Marängen I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6913, joka käsittää korttelin 16066 tontit 1 ja 4 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue 213409, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 Selvitetään mahdollisuutta järjestää pysäköinti vuorotteluperiaatteella naapurikiinteistöjen kanssa. Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 25 / 74 75/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 6 21.1.2015 181 Kilonkartano, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue 132600, 54. kaupunginosa Kilo (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh. 043 824 6897 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi tiina.t.piironen@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kilonkartanon asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 132600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 21.2.2011 päivätyn ja 25.11.2015 muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero [6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), alue 132600. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että - Lisätään unohtunut asemakaavamääräyksen osa 6 :n loppuun: AK-1-korttelialueen pelastusreitit ja nostopaikat tulee ensisijaisesti sijoittaa tonteille. Kilonkartanontien katualuetta ei voida käyttää pelastusreittinä eikä nostopaikkoina. - Lisätään ajoneuvoliittymäkieltomerkintä Kilonkartanontien katualueen länsirajalle. (Merkintä on nykyisessä kaavassa jo.) Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 26 / 74 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kilonkartanon asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 132600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 21.2.2011 päivätyn ja 25.11.2015 muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero [6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), alue 132600. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Kilonkartano, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - ei julkinen 3 Kilonkartano, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kilonkartano, tapahtumaluettelo - Kilonkartano, kaavamääräykset - Kilonkartano, kaavakartta - Kilonkartano, ajantasa-asemakaava - Kilonkartano, havainnekuva - Kilonkartano, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - julkinen Kilonkartanon asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kartanon kulttuuriympäristön ja arvokkaiden rakennusten säilyminen, hevosurheilun jatkuminen ja kehittyminen, virkistysyhteyksien säilyminen sekä Kilonkartanontien varren palvelu- ja asuinrakentaminen. Uusi rakentaminen sijoittuu Kilon aseman läheisyyteen sekä monipuolistaa alueen asujaimistoa ja palveluita päiväkodilla ja senioriasumisella.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 27 / 74 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kilonkartano - Kilogård asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193, alue 132600. Kaupunginosan rajan muutos. Vireilletulo Asemakaavan laatimista ja asemakaan muutosta on haettu 22.10.2008 ja 4.1.2010 saapuneilla hakemuksilla. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 12.4.2010 ja tarkistettu laajentamisen takia 7.2.2011. Alueen nykytila Suunnittelualue käsittää kaavoittamattoman Kilon kartanon alueen ja Kilonkartanontietä. Lisäksi kaavamuutosalueeseen kuuluu rautatiealuetta, erityisaluetta ja virkistysaluetta. Kilonkartanontien itäpuolella, Turuntien ja rantaradan välissä sijaitsee Kilon kartano rakennuksineen ja laitumineen. Rakennukset sijaitsevat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 28 / 74 kartanoalueen keskellä muodostaen kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanomaisemakokonaisuuden. Rakennuskanta koostuu 25 rakennuksesta. Kartanon päärakennuksen lisäksi alueella on muun muassa tallihenkilökunnan asuntoja ja hevostalleja. Itse kartanorakennus sijaitsee pihapiiristä sivussa puiston keskellä. Alueella on hevosurheilun lisäksi myös muuta pääosin hevosiin liittyvää liiketoimintaa. Kadun ja maneesin välisellä alueella sijaitsee ainoastaan toinen ulkoratsastuskentistä ja pieni jaloittelureitti. Muilta osin alue on nuoren puuston peittämää. Katualueen vieressä, Kilonkartanon mailla, kulkee 110 kv avojohto, mikä rajoittaa alueen maankäyttöä. Tallialue rajoittuu pohjoisesta metsäiseen mäkeen ja etelästä laitumiin. Kartanoalueen itäpuolista niittyä halkoo tammikuja. Liikenne Alueelle on hyvät liikenneyhteydet. Alue liittyy tie- ja katuverkkoon Kilonkartanontien kautta. Turuntie on alueen pohjoispuolella. Vuonna 2014 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne oli Kilonkartanontiellä noin 6 400 ajon / vrk ja Turuntien noin 29 300 ajon / vrk. Kilonkartanotien liikennemäärä oli suurimmillaan vuonna 2002 ollen noin 10 300 ajon / vrk, mutta pieneni Karantien ja radan ylittävän sillan avaamisen jälkeen. Liikenteen sujuvuus Kilonkartanontiellä on nykyisin hyvä, mutta Turuntien liittymässä jonoutumista ja viivytyksiä voi esiintyä. Alueelta on hyvät jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet. Kilonkartanontiellä liikennöi bussilinjat 110 Leppävaarasta Kilon ja Tapiolan kautta Kamppiin sekä 206A Karamalmilta Kilon ja Etelä-Leppävaaran kautta Elielinaukiolle. Lisäksi Turuntiellä liikennöi useita Espoon sisäisiä sekä seudullisia bussilinjoja. Kilon rautatieseisake on noin 500 m päässä suunnittelualueesta ja Leppävaaran keskus on noin 1,5-2,0 km päässä. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Suunnittelualueen pohjoisosassa on metsäinen mäki. Idässä ja etelässä alavalla maalla sijaitsevat laidunmaat. Idässä laidunmaiden halki kulkee vanha tammikujanne, joka käsittää noin 20 iältään 200 250 -vuotiasta tammea. Tammikujanteet itäpäässä on koppelokääpäesiintymä. Alueella ei pesi erityisesti suojeltavia lintulajeja. Havaittuja harvalukuisia lajeja esiintyy myös muualla Espoossa. Alueella on paikallista linnustollista arvoa. Alueella on tehty havaintoja pohjanlepakosta ja alueella on kolmosluokan lepakkoalue. Keväällä 2014 alueelta löydettiin liito-oravan papanoita neljän puun tyveltä. Alueen läpi saattaa kulkea pohjois-eteläsuuntainen liito-oravayhteys. Vanhat Kilon kartanoon kuuluneet rakennukset, niiden pihapiirit ja avoimet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 29 / 74 laidunalueet niitä rajaavine metsänreunoineen muodostavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanomaisemakokonaisuuden. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on Kilonkartanon kohdalla osoitettu virkistys- ja ulkoilualueeksi. Länsiosa suunnittelualueesta on taajamatoimintojen aluetta. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Kilonkartanon alueelle on yleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja virkistysaluetta (V). Lisäksi kartanon lähiympäristö on osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kilonkartanon kaava toteuttaa yleiskaavan periaatteita ja on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Kilonkartanon alueella ei ole asemakaavaa. Muualla on voimassa: Kilonpuisto asemakaava ja asemakaavan muutos ja siihen liittyvä Kuninkainen asemakaavan muutos. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 9.11.1994. Säterinniitty asemakaava ja siihen liittyvä Leppäviita asemakaavan muutos. Kaavamuutosalueeseen kuuluu rautatie-, erityis- ja lähivirkistysalueet ja kaupunginosanrajan. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.9.2007. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 9.2. 10.3.2015. Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi muistutusta ja saatiin kahdeksan lausuntoa. Muistutuksissa kiinnitettiin muun muassa huomio Turuntien ylitysmahdollisuuteen, AK-korttelialueen autokatosten sijoitteluun, meluesteiden materiaaleihin sekä kaavamuutosalueen katualueisiin. Lisäksi muistutuksissa muun muassa huomautettiin kaavassa käytetyistä merkinnöistä sekä kaavaehdotuksen yleiskaavan vastaisuudesta että ajoyhteyksien puuttumisesta kaavoitettavan alueen vieressä sijaitsevaan tilaan. Kortteli 54165 halusi mukaan asemakaavanmuutokseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 30 / 74 Lausunnoissa Fortum Power and Heat Oy, Heat - divisiona ilmoittaa tarjoavansa kaukolämpöä uusille kiinteistöille. Caruna Espoo Oy, Asset Management & Design edellyttää, että kaavassa maakaapelille ja muuntamoille osoitetaan aluevaraukset. Liikennevirasto ilmoitti, että luonnosvaiheessa annettu lausunto on huomioitu kaavaehdotuksessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos huomautti pelastusreiteistä. Ympäristökeskus lausui, että liito-orava-alueet on huomioitu asianmukaisesti, mutta esittävät lisämääräystä takaamaan puuston säilymistä alueella. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lausuivat, että kaava on kulttuuriympäristön ja rakennussuojelun kannalta hyvin laadittu. Kaavaan esitetään lepakoiden kolmosluokan alueen säilymisen varmistaminen. Espoon kaupunginmuseo pitää uutta taloriviä Kilonkartanontien varressa kulttuuriympäristön kannalta valitettavana. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY huomauttaa, että pääjäte-vesiviemäri tulee siirtää ennen kuin alueelle voidaan rakentaa. Lisäksi esittävät johtokujien levennettävän. Asemakaavan muutosehdotuksen tarkistaminen Asemakaavaan on tehty muistutusten ja lausuntojen pohjalta muun muassa seuraavia tarkistuksia: lisätty senioriasumista asuinkerrostalokorttelialueelle tarkistettu rakennusoikeuksia sekä rakennusaloja tarkistettu rakentamista ohjaavia määräyksiä lisätty yleistä pysäköintiä lisätty maakaapelille johtovaraus sekä tarkistettu korttelialueiden johtovarausalueita lisätty kaksi muuntamon rakennusalaa poistettu yksi tallin- ja maneesin rakennusala muutettu virkistysalue, joka on hoidettava puistometsänä (V-5) muotoon lähivirkistusalue, avoin maisema tila (VL-1). Sisältö vastaa voimassa olevan asemakaavan merkintää kaava-aluetta on pienennetty noin 100 m 2. Kaavasta poistettu alue on osana 27.3.2013 vahvistunutta Kilonpuiston asemakaavan muutosta teknisiä korjauksia Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Asemakaava mahdollistaa kartanoympäristöön ja ratsastuskeskukseen sovitetun, kylämäisen asuinkorttelin rakentamisen Kilonkartanontietä myötäilevillä matalahkoilla asuinpistetaloilla. Rakennukset muodostavat kaupunkimaisen katumiljöön Kilonkartanontien varteen, kuitenkin siten, että rakennusten lomasta on pitkät näkymät korttelialueen läpi kartanon suuntaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 31 / 74 Suunnittelualueelle on muodostettu yhteisöllinen ja vehreä asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK-1) keskellä on kaksi asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH), joille saa sijoittaa asuinkerrostalojen sekä yleisten rakennusten korttelialueen (YP-1) leikki- ja oleskelualueiden lisäksi muun muassa viljelypalstoja ja yhteistilan esimerkiksi korttelisaunaa varten. Nämä luovat hyvät puitteet koko alueen yhteisölliselle elämäntavalle. AH-korttelialueelta on turvallinen yhteys YP-1-korttelialueelle korttelin sisäistä jalankulkutietä ja kääntöpaikan itäpuolista jalkakäytävää pitkin. YP-1-korttelialueen leikki- ja oleskelualueet sijaitsevat ensisijassa omalla korttelialueella, mutta AH-korttelialueelta voidaan tarjota alueen yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Kortteliin mahdollistetaan muun muassa päiväkodin sijoittaminen palveluasumisen lisäksi, jolloin eri tiloille, kuten keittiölle, ruokailulle ja liikuntasaleille saadaan yhteis- ja vuorottaiskäyttöä. Suunnittelualue sijaitsee kaupungin tiivistyvässä alakeskuksessa. Laaja ja monipuolinen asukaskanta edistää Kilon palveluiden kehittymistä. Kaavan mukainen ratkaisu on mahdollinen, koska valmistelumateriaalissa maankäyttöä rajoittava voimalinja on tehtyjen selvitysten perusteella päätetty sijoittaa maakaapeliin. Suunnittelussa on huomioitu hevosten aiheuttamat rajoitteet jättämällä riittävät suojaetäisyydet asumisen ja hevosurheilun väliin. Lisäksi uudisrakentaminen sopeutetaan sekä mitoitukseltaan, että ulkonäöltään kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön sopivaksi. Asemakaavassa annetaan suojelumääräykset suojeltaville rakennuksille, kartanomaisemakokonaisuudelle, puukujanteelle, kivimuurille sekä muinaisjäännösten alueelle. Lisäksi laidunalueiden osoittaminen asemakaavassa säilyttää maisemaa edelleen avoimena. Pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys turvataan säilyttämällä ympäristö suurimmalta osin nykyisenlaisessa käytössä, laitumina ja metsikköalueina. Liito-oravayhteys on merkitty kaavaan. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 32,5 ha. Asuinkerrostalojen korttelialue, korttelin kerrosalasta on vähintään 1 700 k-m 2 käytettävä senioriasumiseen (AK-1) Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 22 200 m 2 (2,2 ha). Kokonaiskerrosala on 19 800 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0,9. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 900 m 2. Kokonaiskerrosala on 300 k-m 2. Yleisten ja palvelu rakennusten korttelialue (YP-1)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 32 / 74 Korttelialueen pinta-ala on noin 6 880 m 2. Kokonaiskerrosala on 7 000 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0,95. Hevosurheilukeskuksen korttelialue. Korttelin rakennuksiin saa sijoittaa enintään 800 m 2 hevosurheilua tukevaa liiketoimintaa ja enintään 200 m 2 ravintolaa varten. Kortteliin saa sijoittaa pieneläinpihan (E-1) Korttelialueen kokonaispinta-ala on noin 209 000 m 2 (20,9 ha). Uudisrakentamisen kokonaiskerrosala on asuinrakentamisessa 400 k-m 2 ja talli- ja maneesirakentamisessa 4 800 k-m 2. Alueella on useita suojeltavia rakennuksia. Virkistysalueet Kaavassa on osoitettu 5 eri virkistysaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 49 500 m 2 (4,9 ha). Rautatiealue (LR) Alueen pinta-ala on noin 6 500 m 2. Yleinen pysäköintialue (LP) Alueen pinta-ala on noin 490 m 2. Suojaviheralue (EV) Alueen pinta-ala on noin 3 600 m 2. Liikenne Vuoden 2035 liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä Kilonkartanontiellä on noin 9 000-10 000 ajon / vrk ja Turuntiellä noin 36 000-40 000 ajon / vrk. Toimivuustarkastelujen mukaan alueella ei ole liikenteen toimivuusongelmia parannetuilla liittymäjärjestelyillä. Kilonkartanontien bussipysäkit on suunniteltu nykyisille paikoilleen ja mitoitettu kahdelle bussille. Lisäksi Turuntiellä Kilonkartanon liittymän kohdalla on bussipysäkit. Tulevaisuudessa kaupunkiradan on suunniteltu jatkuvan Leppävaarasta Espooseen. Kaupunkiradan ratasuunnitelma on valmistunut vuonna 2014. Kilon asemalla kaupunkiradan laiturille on käynti sekä Kilonkartanontien alikulusta että Kilontunnelin kautta. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat sujuvat. Suunnittelussa on huomioitu yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille. Radan pohjoispuolelle on suunniteltu pyöräilyn laatureitti, jota pitkin pääsee muun muassa Keran ja Kauniaisten kautta Espoon keskukseen ja Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Helsingin keskustaan. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta parannetaan muun muassa erillisillä liikennevaloilla Kilonkartanontielle Multahaankujan eteläpuolelle ja Turuntien liittymän alikulkuratkaisuilla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 33 / 74 Rata-alue on aidattu turvallisuussyistä aluetta hallinnoivan tahon toimesta. Yleiskaavan osoittama virkistysyhteys toteutuu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Säterinkadun pohjoisosan valmistuttua. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-1-korttelialueella: 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. YP-1-korttelialueella: 1 ap / 200 k-m 2. 1 liikuntaesteisten autopaikka (LE-ap) 15 autopaikkaa kohden. AK-1 ja YP-1 -korttelialueilla autopaikat tulee sijoittaa auton säilytykseen tarkoitetuille rakennusaloille ja pysäköimispaikoille. E-1 korttelialueella: hevosurheilua varten 1 ap / 100 hevostallirakennusten k-m 2. asuntoja varten vähintään 1,5 ap / asunto. muu liiketoiminta 1 ap / 50 k-m 2. Autopaikkoja saa sijoittaa toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin. Polkupyöräpysäköintimäärät Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa vähintään seuraavasti: AK-1-korttelialueella: 1 pp / asuinkerrosalan 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. YP-1-korttelialueella: Päiväkoti: 1 pp / 100 k-m 2 Vanhusten palveluasuminen: 1 pp / 250 k-m 2. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. E-1-korttelialueella: 30 pyöräpaikkaa ja 2 pp / asunto. Rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja ja/ tai polkupyöräpaikkoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 34 / 74 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue, korttelin kerrosalasta on vähintään 1 700 k-m 2 käytettävä senioriasumiseen (AK-1) Suunnittelualueella on kaksi AK-1-korttelialuetta. Alueelle mahdollistetaan 12 viisikerroksista asuinkerrostaloa, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 19 800 k-m 2. AK-korttelialueilla julkisivujen tulee olla pääasiassa puuta ja julkisivuväritys hillitty ja harmoninen. Korostusvärien käyttö on sallittua. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaista ja detaljoinnin viimeisteltyä. Julkisivuja ja kattotasanteita saa hyödyntää energiantuotantoon rakennuksen arkkitehtuuriin integroituna. Asuinrakennuksista tulee olla esteetön yhteys asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialueelle (AH). Kilonkartanontien puoleisista asuinkerrostaloista olla suorat uloskäynnit sekä kadun että pihan puolelle. Kortteli 54183 sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa AH-korttelialueille ja le-merkinnällä osoitetuille alueille. AK-1-korttelialueen pelastusreitit ja nostopaikat tulee ensisijaisesti sijoittaa tonteille. Kilonkartanontien katualuetta ei voida käyttää pelastusreittinä eikä nostopaikkoina. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) AH-korttelialue tulee rakentaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Korttelialueelle saa sijoittaa AK-1- ja YP-1-kortteleiden yhteiset ulkooleskelualueet, leikkipaikat sekä viljelypalstat. AH-kortteliin on osoitettu 300 k-m 2 verran talousrakentamista. AH-korttelin kautta on kulkuyhteys YP-1-korttelialueelle, johon mahdollistetaan mm. palveluasumista ja päiväkotitoimintaa. Kaavan tavoitteena on luoda AH-alueesta koko alueen yhteinen ulko-oleskelutila. Yleisten rakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa päiväkodin ja vanhusten palveluasuntoja. Korttelin kerrosalasta saa enintään 100 m 2 käyttää liiketiloja varten. (YP-1) YP-1-korttelialueella julkisivujen tulee olla pääasiassa puuta ja väritys hillitty ja harmoninen. Korostusvärien käyttö on sallittua. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaista ja detaljoinnin viimeisteltyä. Suurin sallittu kerroslukumäärä on III. Kortteli 54193 sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja / tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Kaikki muut paitsi rakennuksen itäpuolelle sijoittuvat ulko-oleskelutilaksi tarkoitetut parvekkeet ja terassit tulee suojata meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukaisin lasiseinin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 35 / 74 AK-, AH- ja YP-1-korttelialueiden hulevesien käsittelyssä tulee suosia luonnonmukaisia menetelmiä. Hevosurheilukeskuksen korttelialue. Korttelin rakennuksiin saa sijoittaa enintään 800 m 2 hevosurheilua tukevaa liiketoimintaa ja enintään 200 m 2 ravintolaa varten. Korttelialueella saa harjoittaa pieneläinpihan. (E-1) Korttelialueen 15 rakennusta osoitetaan suojeltaviksi. Rakennuksia ei saa purkaa, eikä niissä saa tehdä sellaisia muutoksia tai korjauksia jotka heikentävät rakennusten alkuperäistä arkkitehtuuria. Rakennuksiin kohdistuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Vanha rakennuskanta pihapiireineen sekä niitä ympäröivä avoin maisematila muodostaa yhtenäisen kulttuurihistoriallisesti merkittävän suojeltavan kartanomaisemakokonaisuuden. Alueen käyttötarkoitus hevosurheilukeskuksena tukee kulttuurihistoriallisten ominaispiirteiden säilymistä. Mahdollinen uudisrakentaminen tai maaston muokkaus on suunniteltava alueen arvoihin sopivaksi. Alueella tapahtuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Tallin sijoittaminen nykyisen ratsastuskoulun tallin eteläpuolelle on mahdollista, mutta rakennuksen tulee arkkitehtuuriltaan sopia ulkonäöllisesti kartanomiljööseen. E-1-korttelialueelle mahdollistetaan uutta asuinrakentamista henkilökuntaa varten sekä tallien ja maneesin rakentamisen. Hevosurheilu on osa kaupunkilaisten urheilu ja vapaa-ajan toimintaa. Yhä tiivistyvässä pääkaupungissa on tärkeää pystyä tarjoamaan ratsastusurheilua lähellä eri-ikäisiä kaupunkilaisia. Kaavoittamalla hevosurheilun korttelialue turvataan olemassa olevaa toiminta siellä, missä kysyntää on paljon ja joukkoliikenneyhteydet lähellä. Lisäksi alue on saavutettavissa nykyiselläänkin erinomaisesti pyörällä, mutta yhteydet tulevat entisestään paranemaan pyöräilyn laatukäytävän myötä. Virkistysreittien tarjontaa on monipuolistettu osoittamalla ratsastusreitti, mikä liittyy koko pääkaupunkiseudun, osin jo toteutettuun, ratsastusreitistöön. Reitistö yhdistää useat tallit Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Tuusulassa ja Nurmijärvellä. Asemakaavalla estetään E-1-korttelialueella jaloittelutarhojen ja kenttien hule- ja valumisvesien johtaminen puhdistamattomina avo-ojiin tai maaperään. Virkistysalueet Kaavassa on osoitettu 5 toiminnoiltaan erilaista virkistysaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,9 ha. Asemakaavalla mahdollistetaan muun muassa ulkoilu- ja ratsastusreittien sijoittuminen alueelle. Lisäksi virkistysreiteillä sijaitsee eko-1 merkinnällä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 36 / 74 osoitettu alueen osa, jolla sijaitsee kehitettävä ekologinen yhteystarve liitooravien elinalueiden välillä, joka jatkuu E-1-korttelialueelle. Katualueet Asemakaavalla muodostetaan kaksi uutta tonttikatua: Multahaankuja ja Forstmestarinpiha. Uusille kaduille on suunniteltu yleistä pysäköinti kääntöpaikan yhteyteen ja Vanhalle Kilontielle kadun varteen. Kilonkartanontien ja Vanhan Kilontien katualue pysyy samana, mutta liikennejärjestelyjä parannetaan mm. liittymien osalta. Kulkuyhteys kortteliin 54165 on järjestetty Forstmestarinpihan ja V-3 virkistysalueen kautta. Muut alueet Rautatie- ja suojaviheralue sekä lähivirkistysalue, avoin maisematila (VL-1) ovat kaavassa mukana kaupunginosarajamuutoksen takia. Kaupunginosan raja on osoitettu kaavassa edellä mainittujen alueiden itäpuolelle. Selvitykset Kaavoituksen yhteydessä on tehty kunnallistekninen yleissuunnitelma (KTYS), jossa on tarkasteltu mm. liikennejärjestelyt, liikennemelu, vesihuolto ja kaapeliverkko. Liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelu Liikenne-ennusteen mukaan Kilonkartanontiellä on noin 9 000-10 000 ajon / vrk vuonna 2035. Liikennemäärän on ennustettu kasvavan nykyisestä, mutta olevan samaa suuruus luokkaa kuin vuonna 2002. Toimivuustarkastelujen mukaan alueella ei ole liikenteen toimivuusongelmia parannetuilla liittymäjärjestelyillä. Parannustoimenpiteitä on esitetty mm. Kilonkartanontien ja Turuntien sekä Kilonkartanontien ja Kilontien liittymiin. Meluselvitys Kaava-alue voidaan toteuttaa niin, että sisätiloissa, ulko-oleskelualueilla, parvekkeilla ja terasseilla saavutetaan melutasojen ohjearvot kohtuullisin melusuojaustoimenpitein. Edellytetyt melusuojaustoimenpiteet on huomioitu kaavamääräyksissä. Luontolausunto Luontolausunnossa suositellaan säilytettävän itäosassa kulkevan puron varsi, tammikujanne ja muut jalopuuesiintymät sekä kartanon pihapiiri sitä reunustavine metsineen. Lepakoiden käyttämä alue tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 37 / 74 Päätöshistoria Arboristin lausunto Lausunnossa todetaan, että 200 250 -vuotias tammikujanne on jätettävä rakentamistoimien ulkopuolelle. Se ei säily jos rakentamistoimet, esimerkiksi kevyen liikenteen reitin rakentaminen tulee tammien juuristoalueelle. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Modelark on laatinut kaava-alueelle, 5.1.2015 päivätyn korttelisuunnitelman, mikä käsittää AK-1-, AH- ja YP-1-korttelit. Perittävät maksut Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hakijan yhteistyötaho YIT Rakennus on maksanut 25.3.2011 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2 / 3. Kaavaehdotusvaiheessa YIT ei ole osallisena kaavoituksessa. Kaavoitus on edennyt maanomistajavetoisesti. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.3.2011 16 Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Korttelisuunnitelma Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista / lausunnoista / kannanotoista Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 38 / 74 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kilonkartano asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Mahdollistetaan asuinkerrostalojen ja palveluasuntojen sijoittuminen alueelle. 1.2 Tukeudutaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sijoittamalla täydennysrakentaminen monipuolisten palvelujen välittömään läheisyyteen. 1.3 Muodostetaan omaleimainen kulttuuriympäristöön soveltuva alueen osa. 1.4 Mahdollistetaan hevosurheilutoiminnan jatkuminen Kilonkartanon alueella. 1.5 Huomioidaan kulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus sekä turvataan kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen sekä historiallisena että toimivana kokonaisuutena. 1.6 Varmistetaan pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden säilyminen huomioiden raideliikenteen aiheuttamat rajoitteet. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että - päätösehdotuksen kohta 1.1. muutetaan kuulumaan: Mahdollistetaan asuinkerrostalojen ja palveluasuntojen sijoittuminen alueelle. Tutkitaan vaihtoehtoja, jotta saadaan aikaan erityisesti senioreille tarkoitettu toiminnallisesti houkutteleva asumisen ja palvelujen kokonaisuus. - päätösehdotuksen kohta 1.5. muutetaan kuulumaan: Huomioidaan kulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus sekä turvataan kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen sekä historiallisena että toimivana kokonaisuutena korostaen alueen itäosan tammikujan kartanomiljööllistä merkitystä. - päätösehdotuksen kohta 1.6. muutetaan kuulumaan: Varmistetaan pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden ja virkistysyhteyden säilyminen huomioiden raideliikenteen aiheuttamat rajoitteet. - lisätään uusi päätöskohta 1.7., joka kuuluu: Varmistetaan alueen kannalta toimivat julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteydet, erityisesti reitit pysäkeiltä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 39 / 74 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.1.2015 6 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kilonkartano asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Mahdollistetaan asuinkerrostalojen ja palveluasuntojen sijoittuminen alueelle. Tutkitaan vaihtoehtoja, jotta saadaan aikaan erityisesti senioreille tarkoitettu toiminnallisesti houkutteleva asumisen ja palvelujen kokonaisuus. 1.2 Tukeudutaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sijoittamalla täydennysrakentaminen monipuolisten palvelujen välittömään läheisyyteen. 1.3 Muodostetaan omaleimainen kulttuuriympäristöön soveltuva alueen osa. 1.4 Mahdollistetaan hevosurheilutoiminnan jatkuminen Kilonkartanon alueella. 1.5 Huomioidaan kulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus sekä turvataan kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen sekä historiallisena että toimivana kokonaisuutena korostaen alueen itäosan tammikujan kartanomiljööllistä merkitystä. 1.6 Varmistetaan pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden ja virkistysyhteyden säilyminen huomioiden raideliikenteen aiheuttamat rajoitteet. 1.7 Varmistetaan alueen kannalta toimivat julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteydet, erityisesti reitit pysäkeiltä. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kilonkartano asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 132600, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 21.2.2011 päivätyn ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 40 / 74 12.1.2015 muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 132600. (Muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Asemakaavan 3 muutetaan kokonaisuudessaan kuulumaan: Lisärakennusoikeus - Asuntojen yhteiskäyttöiset varastot, askartelu-, harrastus- ja säilytystilat, pesutuvat, kuivaushuoneet, saunat ja jätehuollon vaatimat tilat, kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 15 % kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä. - Edellisen lisäksi senioritalon palvelu- tai liiketilaa 50m 2 taloa kohti. Senioritalon esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. - Polkupyörävarastot ja katokset. - Auton säilytyspaikan. - Porrashuoneiden 20 m 2 ylittävän osan, mikäli se lisää viihtyvyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. - Talotekniikan vaatimat tilat, kuten maalämpökaivot. Lisäksi muutetaan Y-tontin käyttötarkoitusta, kaavamerkintää ja/tai määräystä siten, että mahdollistetaan tontin joustavampi käyttö, esim. yhdistelmä Y+P. Siten sen rakentaminen ja ylläpito voisi olla joko julkishallinnon tai yksityisen tai näiden kombinaation järjestämä. Ja itse toiminnan sisältökin voi muokkautua ajan mukana. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tuleen hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kilonkartano asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 132600, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 21.2.2011 päivätyn ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 41 / 74 12.1.2015 muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 132600. (Muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija(t) - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 42 / 74 1449/10.02.03/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 70 6.5.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 76 20.5.2015 182 Toppelund II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 231014, 14. kaupunginosa Haukilahti, palautettu 20.5.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. 043 825 4590 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 231014, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 25.11.2015 päivätyn Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 231014. (Muodostuu uusi kortteli 14084.), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula poistui klo 18:55 asian käsittelyn aikana, jonka jälkeen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Louhelainen. Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen ehdotti, että asia hylätään. Puheenjohtaja Louhelainen ehdotti, että asemakaavan muutosehdotuksesta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Palomäki. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen totesi jäsen Lintusen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 43 / 74 Puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko esittelijän ja puheenjohtajan ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Louhelainen niiden tulleen hyväksytyiksi. Jäsen Lintunen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 231014, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 25.11.2015 päivätyn Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 231014. (Muodostuu uusi kortteli 14084.), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Ulla Palomäen. Jäsen Lintunen ilmoitti eriävänä mielipiteenä seuraavaa: Jätän eriävän mielipiteen siltä osin kuin kaava koskee aluetta, joka on alueen hankintasopimuksessa (Espoo-Wahlforssin perikunta) osoitettu ainoastaan virkistyskäyttöön. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Toppelund II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - ei julkinen - Toppelund II, tapahtumaluettelo - Toppelund II, kaavamääräykset 1 - Toppelund II, kaavamääräykset 2 - Toppelund II, kaavakartta - Toppelund II, ajantasa-asemakaava - Toppelund II, havainnekuva - Toppelund II, perspektiivinäkymä 1 - Toppelund II, perspektiivinäkymä 2 - Toppelund II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa Toppelundinpuiston lähivirkistysalueesta yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutettavan alueen pinta-ala on noin 6 % nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Rakennusoikeus on 5 700 k-m², joka vastaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 44 / 74 korttelitehokkuutta e = 0.74. Suunnittelualueen itäosa säilytetään lähivirkistysalueena. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 20.5.2015, että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että: - Kaupunkisuunnittelukeskus muokkaa esityslistatekstiä huomattavasti siten, että tämän asian juridiikka (kauppakirjan kohdan 8 sitovuus/jatkotoimet) selkeytetään. - Lähtökohtana asemakaavamuutokselle on massiivisista rakennussuunnitelmista luopuminen ja asuinrakentamisen osoittaminen kadunvarteen maastomuotojen rajaamalle pienelle alueelle pitäen lähtökohtana kallioalueen eteläpuolelle sijoittuvaa yleiskaavan mukaista rajausta. Esitettyjen pistetalojen vaihtoehdoksi tehdään tiivismatalan rakentamisen pientalomainen alue. Vaihtoehtoja vertailemalla lautakunta palautuksen jälkeen arvioi mitä rakentamista alueelle voidaan toteuttaa. - Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja virkistysalue siten, että kaavamääräyksiin sisällytetään virkistysalueen puistosuunnitelman velvoittava toteuttaminen. Näin varmistetaan että alueen muita osia ei tulevina vuosina tehtävillä päätöksillä oteta rakentamiseen. Lisäperustelut kaupunkisuunnittelulautakunnalle Esityslistatekstiin on lisätty kappale Toppelundin alueen sopimuksista ja maankäytöstä, jossa asiaa on selkeytetty kauppakirjan juridiikan osalta. Massiivisista rakennussuunnitelmista luopuminen Asemakaavan muutosehdotuksessa on luovuttu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisista massiivista rakennussuunnitelmista ja rakennusoikeus on vähennetty eri vaihtoehtojen 10 650 13 200 kerrosalaneliömetristä 5 700 kerrosalaneliömetriin. Rakentaminen on nyt keskitetty pääosin Mellstenintien varteen. Näin varsinainen kallioalue jää selvemmin osaksi lähivirkistysaluetta. Suurin sallittu kerrosluku on vähennetty seitsemästä viiteen. Lisäksi ylin kerros tulee toteuttaa vajaana kerroksena, jolloin rakennusmassa on kokonaista kerrosta visuaalisesti kevyempi. Toppelundin suunnittelualueelle on tutkittu tiivismatalaa pientalorakentamista. Pientalorakentaminen on kaavatalouden ja kysynnän kannalta merkittävästi huonompi vaihtoehto. Asuinkerrostalot vastaavat kysyntää ja mahdollistavat suuremman tehokkuuden, jolloin virkistysaluetta jää enemmän. Asuinkerrostalotonttien asemakaavoittaminen on kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 19.10.2015 hyväksymien maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteiden mukaista. Lisäksi se toteuttaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa (TATU). Uutta kunnallistekniikkaa ei tarvita ja tontinmyyntitulot tulevat kokonaisuudessaan kaupungille. Rakennettavalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 45 / 74 alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja parannetaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Kaupunkisuunnittelukeskus esittää asemakaavan muutosehdotuksessa pistemäisiä asuinkerrostaloja, koska ne sopivat paremmin alueelle ja vastaavat paremmin asuntojen tarpeeseen sekä monipuolistavat alueen asuntorakennetta. Lähialueella sijaitsee jo paljon suuria pientaloasuntoja. Uusille korkealaatuisille, esteettömille asunnoille on paljon kysyntää. Erityisesti ikääntyvät pientaloasukkaat hakevat tämäntyyppisiä kerrostaloasuntoja. Esitetyt pistemäiset asuinkerrostalot sopivat hyvin ympäristöön. Samantyyppistä rakentamista on esimerkiksi parin sadan metrin päässä Pitkäkalliontiellä, jossa kadun toisella puolella on myös rivitaloja. Uudet rakennukset vastaavat suunnilleen Pitkäkalliontien taloja sillä erotuksella, että uusissa rakennuksissa ylin kerros tulee toteuttaa vajaana kerroksena. Kerrostalorakentaminen vastaa paremmin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL). MAL -aiesopimukseen liittyen valtion ja Helsingin seudun kunnat sopivat elokuussa 2014 suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asumisen edistämisestä. Sopimuksen mukaan valtio osallistuu Länsimetron jatkeen rahoitukseen ja Espoo sitoutuu kaavoittamaan vuosittain 312 500 kerrosneliömetriä asumiselle. Kaavoitus pyritään sijoittamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle SAVU 2025 -saavutettavuusvyöhykkeille I-III. Suunnittelualue sijaitsee saavutettavuusvyöhykkeellä III (=melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla). Virkistysalue Toppelundinpuiston virkistysalue on mukana kaavan aluerajauksessa, koska sillä osoitetaan, että loppuosa puistosta jää virkistysalueeksi. Liitooravien ydinalueet suojellaan kaavalla, jolla varmistetaan liito-oravien alueen ja puiston säilyminen puistona. Lisäksi katollisen kirkon Stella Mariksen kesäsiirtolan kivirakennelma suojellaan. Ulkoilureitit järjestetään korttelin kummaltakin puolelta puistoon. Toppelundinpuistosta on laadittu lähiympäristösuunnitelma. Puisto on esitettyä kerrostalokorttelia lukuun ottamatta rakennettu.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2015 Sivu 46 / 74 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6888, käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 231014. (Muodostuu uusi kortteli 14084.) Vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin Tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 20.8.2014. Lisäksi kaava on Espoon kaavoituskatsauksessa 2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 11.8.2014. Toppelundin alueen sopimuksista ja maankäytöstä Toppelundin asemakaavan muutosalueella ja lähiympäristössä on viimeisen puolen vuosisadan aikana tapahtunut seuraavia maanomistuksen ja maankäytön muutoksia. Pääosa ehdotetusta Toppelundin asuinkerrostalokorttelista sijaitsee alueella, jonka silloinen Espoon kauppala osti Katolinen Kirkko Suomessa -yhdistykseltä vuonna 1964. Sittemmin vuonna 1980 Espoon kaupunki hankki Wahlforssin perikunnalta kaksi tilaa. Kauppakirjan ehdon mukaan kaupunki sitoutuu asemakaavoittamaan kaupan ulkopuolelle jätetyille määräaloille uutta rakennusoikeutta 2 500 k-m 2, josta omarantaista tonttia vähintään 500 k-m 2.