Tekninen lautakunta 139 20.04.2016 Vastaus Joutsenon alueraadin lausuntoon koskien julkista liikennettä välillä Joutseno Lappeenranta 107/00.04.02.06/2016 TEKLA 139 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Pasi Leimi, puh. 040 740 1643 Suunnittelupäällikkö Timo Kalevirta puh. 040 637 4400 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali: Joutsenon tiesuunnan henkilökuljetukset, loppuraportti 12/2015 Joutsenon alueraadin lausunto koskien julkista liikennettä välillä Joutseno - Lappeenranta Teknisen toimen Kadut ja ympäristö on selvittänyt Joutsenon suunnan liikenteen mahdollisimman laadukasta, mutta kustannustehokasta järjestämistapaa viime syksyn aikana (raportti liitteenä) ja koulupäivävuorojen osalta syksystä 2016 toteutettavan liikenteen EU-hankintailmoitus on julkaistu 30.3.2016. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on puolestaan kilpailuttamassa parhaillaan 6.6.2016 alkavaa Imatra-Joutseno-Lappeenranta -liikennettään pääosin VT 6:tta kulkevien vuorojen osalta. Taustatietoa kokonaiskuvan muodostamiseksi Järjestämisvastuu Joukkoliikenteen suunnittelun ja järjestämisen vastuu on Joukkoliikennelain 12 mukaisella toimivaltaisella viranomaisella (TVV). Lappeenrannan kaupunki on toimivaltainen kaupungin sisäisen liikenteen osalta, samoin Imatra oman alueensa osalta, mutta kun vuorot ylittävät Lappeenrannan kaupungin rajan, toimivaltainen viranomainen onkin ELY-keskus, jonka vastuulla on esimerkiksi Imatra-Joutseno-Lappeenranta liikenne. Lainsäädännön muutos Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen hankintaan käytettävissä oleva määräraha on pienentynyt samalla kun liikenteen ostotarve on kasvanut. Tähän on syynä EU:n palvelusopimusasetuksen vaade, että yhteiskunnan varoilla ei enää siirtymäajan jälkeen voida tukea ns. markkinaehtoista liikennettä. Toisaalta ELY vastuulla olevissa liikenteissä matkustajamäärät ovat osin niin pieniä, ettei nykyinen ja siirtymäaikana mahdollinen
lipputuki pystyisi luomaan näille vuoroille sellaista tulotasoa, että liikenteellä olisi edellytykset toteutua markkinaehtoisena. Aiemmin liikennöitsijälle on maksettu kausilipulla (30 pv kaupunkiliput ja seutulippu) tehdystä matkasta korvaus, joka vastaa noin 30 %:lla alennettua kertalipputaksaa. Asiakas on maksanut seutulipusta 70, mutta korvaus liikennöitsijälle on matkojen pituudesta ja määrästä riippuen ollut 100-170 30 päivän ajalta. Kaupunki on tukenut kuntalaista tässä tapauksessa 30-100 /kk. Kun lipputuki loppuu, liikennöitsijä lopettaa haja-asutusalueella yhä useampia vuoroja. Valtio ei ole kuitenkaan osoittanut kaupungille tai ELY-keskukselle rahoitusta tämän liikennetarpeen hoitamiseksi. Palvelu- ja hierarkiatasot Lappeenrannan kaupunki on linjannut joukkoliikenteen hierarkiatasot, joiden mukaisesti palvelut tuotetaan: Suurimman matkustaja-potentiaalin alueella paikallis- ja palveluliikenteellä Runkoliikenteellä (ELY) joista keskeisin on Imatran ja Lappeenrannan välinen yhteys Ostoliikennevuoroilla, joilla muodostetaan koulu- ja perustyömatkayhteydet arkisin klo 8/16 Avoimiksi joukkoliikenteiksi muutetuilla koululaisliikenteillä Maaseudun liikkumistarpeisiin tuotetulla kutsutaksiliikenteillä (1 x viikko/alue) VPL ja SHL kyydeillä, silloin kun avoin joukkoliikenne ei sovellu asiakkaalle. Lisäksi tekninen lautakunta on linjannut, että alle 3,0 henkilön keskikuorman joukkoliikennevuoroja tai yli 20 /nousu maksavia
palvelu-, kutsu- tai asiointivuoroja ei ylläpidetä. Liikennemäärät Varsinaista kaupunkiliikennettä on ainoastaan Lappeenrannan paikallisliikennealueella, jossa tehdään vuosittain 1,6 miljoonaa matkaa paikallisliikennevuoroilla kokonaismatkustuksen ollessa noin 1,8 miljoonaa matkaa/vuosi. Vertailun vuoksi Imatran paikallisliikenteen matkustajamäärä on noin 0,3 miljoonaa matkaa vuodessa heidän joukkoliikennesivuilla olevan tilaston mukaan. Imatra-Lappeenranta -liikenteessä matkoja tehdään noin 0,3 miljoonaa matkaa/vuosi ilman markkinaehtoista liikennettä (lähinnä kaukoliikenne). Kaupunki ja ELY-keskus saavat ostamistaan vuoroista matkustajamäärätiedot, joiden perusteella voidaan arvioida vuorojen tarpeellisuutta. Valitettavasti Joutsenon ja Lappeenrannan välinen matkustus Haukilahdentien kautta on lähes pelkästään koulumatkaliikennettä. Joutseno-Lappeenranta liikenteen kustannukset Joutsenon alueen 12.000 asukkaan liikennetarvetta tuettiin vuonna 2015 yhteensä 458.253 eurolla varsinaisen lipputuen lisäksi. Joutsenon alueen asukastiheys Joutsenon alueen asutus on keskittynyt lähinnä Joutsenon keskustan läheisyyteen sekä Korvenkylän alueelle:
Rantatien osalta asukastiheys jää alle 10 henkilön 250 x 250 m ruudussa muualla paitsi Pontuksen, Pulpin, Honkalahden ja Korvenkankaan sekä Korvenkylän alueella. Joukkoliikenteen kannalta merkittävämpi keskittymä on Joutsenon keskustan läheisyydessä. Vertailun vuoksi Lappeenrannan paikallisliikenteessä asukastiheys on pääosin 100-670 henkilöä 250 x 250 m ruudussa. Matkustusmäärät noudattavat varsin hyvin yllä kuvattua tarkastelutapaa: vihreiden ruutujen alueella on lähinnä koululaismatkustusta. Neuvottelut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa Lappeenrannan kaupunki on jo aiemmin ostanut 48.388 /vuosi täydentävää liikennettä Korvenkylä-Jänhiälä-Joutseno-Honkalahti-Pulp-Ilottula-Lauritsala-La ppeenranta välille. Nyt on sovittu, että ELY-keskus vastaa Imatra-Joutseno-Lappeenranta välisestä liikenteestä siltä osin kun se ajetaan pääosin VT6:ta pitkin ja Lappeenrannan kaupunki ottaa vastuulleen Korvenkylä-Joutseno-Lappeenranta rantatiereitin. Samoin on sovittu, että 6.6.2016 alkaen ELYn Imatra-Lappeenranta liikenteessä käy maksuvälineenä myös Waltti-liput. Kun rantatiereitin kaupungin ostamat koulupäivävuorotkin siirtyvät Walttiin koulujen alkaessa syksyllä 2016, voidaan myös Joutsenon alueen asukkaille tarjota vastaavia lipputuotteita kuin vuoden alusta on ollut paikallisliikenteessä käytössä. Vastauksia esitettyihin yksittäisiin kysymyksiin Informaation oikeellisuus eri aikatauluissa. On käynyt ilmi, että Matkahuollon internetissä olevan aikatauluhaun ja kotiin jaetun
paperisen aikataulun tiedoissa on eroavaisuuksia. Kuka vastaa yhtenäisestä ja oikeasta aikatauluinformaatiosta? Minkä aikataulun tiedot ovat oikein? Matkahuolto on poistanut nettisivuillaan olleen Imatra-Lappeenranta alueen reittihaun. Matkahuollon järjestelmä perustuu siihen, että liikennöitsijä ilmoittaa heille omien linjojensa aikataulumuutokset. Nyt kun entistä useampi vuoro on ELYn tai kaupungin ostamaa liikennettä, liikennöitsijän intressi aikataulutiedon toimittamiseen on vähentynyt. Rinnalle on tullut myös muita reitti- ja aikataulupalveluita, esim. www.matka.fi, jonka vetovastuu on liikennevirastolla. Lappeenrannan kaupunki vastaa kotiin jaettavista paikallis- ja lähiliikenteen aikatauluista sekä Lappeenrannan paikallisliikenteen reittioppaasta (www. bussit.lappeenranta.fi) joka laajenee syksyyn mennessä kattamaan kaiken sen Lappeenrannan alueen joukkoliikenteen, jossa on käytössä Waltti-liput. Reittiopas käyttää sähköisesti Waltti-järjestelmästä saamaansa aikatauludataa, jonka mukaan vuoroja liikennöidään, joten inhimillinen virheriski vähenee. Lappeenrannan kaupunki pyrkii siihen, että sen vastuulla olevat aikataulut ovat luotettavia, mutta virhemahdollisuus on toki aina olemassa. Virheet korjataan kuitenkin nopeasti etenkin nettiversioihin. Reititys koskien paluuta Lappeenrannasta Joutsenoon. Joutsenosta Lappeenrannan suuntaan on huomioitu Pulpin, Ahvenlammen, Lampikankaan ja Ilottulan kautta kiertävät vuorot. Paluukyydeissä näitä ei ole huomioitu juuri lainkaan, linja-autot pysähtyvät vain kohdalla Lampikankaan TH eli tienhaara VT6:n varrella. Tästä ja muutenkin huonoista paluukyydeistä iltapäivällä kärsivät etenkin mainituilla alueilla asuvat nuoret opiskelijat. Heidän koulupäivänsä pidentyvät kohtuuttomasti ja tämä näkyy nuorten harrastamisen aktiivisuudessa, joka on jo vähentynyt huolestuttavasti Joutsenossa. Esitämme myös paluukyytien järjestämistä mainittujen asuinalueiden kautta. Joutsenosta Ilottulan kautta Lappeenrantaan ajetaan M-P koulupäivinä 6 vuoroa ja Lappeenrannasta Ilottulan kautta Joutsenoon 5 vuoroa. Lisäksi kesällä on 1+1 vuoroa ja toinen vuoropari vaihdollisena Lauritsalan kautta. Valitettava tosiasia on, että varsinaisten koulumatka-aikojen ulkopuolella matkustaminen Ilottulan kautta on olematonta: 14. - 19.9.2015 liikennelaskennan perusteella 16:15 Lappeenrannan keskustasta lähtevä vuoro, joka ajaa Lauritsalan (16:25), Kiiskinmäen (16:30) Ilottulan (16:40), Pulpin (16:45) kautta Joutsenoon (16:50) keskikuorma oli 2,0 matkustajaa, jotka nousivat
autoon Lappeenrannan keskustasta tai Lauritsalasta. Ilottulassa poistui 0,2, Pulpissa 1,8 ja Joutsenossa 0,4 matkustajaa. Kesäkuusta alkaen on tulossa koulujen lomapäivinä maanantaista perjantaihin ajettava uusi taksivuoro 9:00 Lauritsalasta Ilottulan (9:15), Pulpin (9:25) ja Lampikankaan (9:30) kautta Joutsenoon (9:35), joka palaa Joutsenosta (9:35) Honkalahden, Pulpin, Ilottulan, Lauritsalan kautta Koulukadulle (10:00). Koulukadulta (13:00) pääsee samoin koulujen loma-aikana Lauritsalan, Ilottulan, Pulpin, Honkalahden kautta Joutsenoon (13:30) ja uutena edelleen Joutsenosta (13:30) Lampikankaan, Pulpin ja Ilottulan kautta Lauritsalaan (14:05). Viikonloppuisin lähiliikenteen vuorot kulkevat mennen tullen vain VT6:n ja Joutsenon Keskuskadun kautta. Lappeenrannan kaupunki kuten myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri keskittävät palveluita enenevässä määrin Lappeenrannan keskustataajamaan. Aikanaan kuntaliitosten aikaan puhuttiin että kaksi tasavertaista kaupunkia yhdistyvät. Tähän viitaten Joutsenon alueraati esittää Lappeenrannan kaupungille Joutsenosta Lappeenrantaan ja takaisin suuntautuvan paikallisliikenteen organisointia. Joutsenon keskustataajamasta pitää päästä Lappeenrannan keskustataajamaan sujuvasti kaikilta Joutsenon asuinalueilta. Lappeenrannan kaupunki noudattaa liikenteen suunnittelussa kaupunginvaltuuston 28.5.2012 59 vahvistamaa Lappeenrannan joukkoliikennepoliittista ohjelmaa, joka turvaa kaupungin kaikkien vastaavan kokoisten taajamien tasavertaisen palvelutason. Joutsenosta Lappeenrantaan ja takaisin suuntautuvaa joukkoliikennettä on tarkasteltu joulukuussa 2015 valmistuneessa selvityksessä, joka on liiteasiakirjana. Sen tuloksena on selkiinnytetty vastuunjakoa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin välillä. Pieniä muutoksia on tulossa, kuten edellä todettiin. Lisäksi nykyisiä koulukuljetuksia on jo muutettu kaikille avoimeksi kutsuliikenteeksi. Kaupunki ei kuitenkaan nykyisillä resursseilla pysty järjestämään alueensa pienille taajamille ja harvaan asutuille alueille vastaavan tasoisia joukkoliikenneyhteyksiä kuin suurten taajamien ja kaupunginosien välille. On kohtuutonta, että osa lappeenrantalaista joutuu maksamaan
melkein kaksinkertaisen hinnan julkisen liikenteen käytöstä harvaan kulkevilla lähiliikenteen vuoroilla. Joutsenon alueraati toteaa myös, ettei nykyinen toiminta tue lainkaan Lappeenrannan kaupungin vihreää imagoa ja Green Lappeenranta tavoitetta, kun Joutsenosta joudutaan kulkemaan omilla autoilla palveluiden äärelle Lappeenrannan keskustaan. Koko Lappeenrannan alueen kattavat kausiliput ovat toistaiseksi samanhintaisia koko kaupungin alueella, samoin seutuliput. Kertalippujen osalta paikallisliikennealueella on käytössä tasatariffin lisäksi myös hiljaisen ajan alennus. Markkinaehtoisen liikenteen osalta kertalipputaksan päättää liikennöitsijä ja ELY-liikenteen osalta ELY-keskus. Säännöllisen bussin käyttäjän kannattaa kuitenkin aina käyttää 30 päivän kausilippuja, joiden hinnat ovat yhtä edullisia koko kaupunkialueella. Lappeenrannan kaupunki on voinut itse päättää paikallisliikenteen kalustovaatimukset ja sitä kautta onkin vaadittu uudempaa ja vähäpäästöisempää kalustoa. Maaseutuliikenteen osalta päätösvalta ei pääsääntöisesti ole kaupungilla. Lisäksi on hyvä huomata matkustajamäärän vaikutus kokonaispäästöihin: henkilöauton päästöraja on CO2:n osalta 130 g/km ja linja-auton 1.189 1.270 g/km auton iästä riippuen, joten bussissa pitäisi olla vähintään 10 henkilöä, jotta sen CO2-päästö alittaisi henkilöauton päästön g/henkilökilometri olettaen, että henkilöautossa ei ole kuljettajan lisäksi matkustajia. Vain vilkkaimmilla Joutseno-Lappeenranta -rantatien kouluvuoroilla tuo raja ylittyy. Palvelulinja välille Joutseno Lappeenranta Joutseno. Lappeenrannan kaupunki on järjestänyt keskustataajaman alueelle neljä (4) palvelulinjaa, joista kaksi (2) uusia vuoden 2016 alusta lukien. Ylämaalla toimii kutsutaksi toiminto ja muualle haja-asutusalueelle on organisoitu linjataksi -toiminta. Joutsenoon on myös vuosien aikana luvattu palvelulinjaa, joka huomioisi erityisesti Joutsenon alueen liikuntarajoitteisia. Lappeenrannan kaupunki on ilmoittanut aloittavansa Joutsenossa Palvelulinja 5 toiminnan syksyllä tänä vuonna. Tämä kaupungin kaavailema palvelulinja toimii käsittääksemme koulubussin yhteydessä ja vain ja ainoastaan Joutsenon alueella, sisäisesti. Miten kaupunki on suunnitellut hoitavansa tämän palvelulinjan toiminnan koulujen loma-aikaan, jolloin koulubussit eivät kulje? Joutsenolaisella ikääntyneellä on yhtäläinen oikeus päästä Keskussairaalaan, Armilaan ja keskustataajamaan kuin ikääntyneellä Sammonlahdesta ja Kuuselasta ja samaan edullisempaan hintaan.
Joutsenon alueraati vaatii Lappeenrannan kaupungin järjestävän palvelulinjan Joutsenosta Lappeenrantaan ja takaisin ja samoilla päätepysäkeillä kuin muutkin palvelulinjat 1-4. Palvelulinja pitää saada ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten käyttöön välittömästi, kuten muuallakin Lappeenrannassa. Palvelulinjoja on ollut keskusta-alueella kaksi ja niitä lisättiin kahdella tämän vuoden alusta. Samalla päätettiin Joutsenon palvelulinjan aloittamisesta syksyllä 2016. Nämä palvelulinjat toimivat ympäri vuoden, ei siis ainoastaan koulupäivinä, kuten kysymyksessä mainittiin. Liikuntarajoitteisten osalta liikkumispalvelut ovat ensisijaisesti EKSOTEn vastuulla ja kuljetukset järjestetään koko alueella Vammaispalvelulain (VPL) säädösten mukaisesti. Ikääntyneillä ihmisillä on mahdollisuus myös Sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisiin kuljetuksiin, mikäli kriteerit täyttyvät. Lisäksi terveydenhuoltoon liittyvissä kuljetuksissa noudatetaan Sairausvakuutuslain (SVL) mukaisia kuljetuskorvauksia. Näiden lakien tavoitteena on huomioida liikkumisen rajoitteet yksilötasolla ja tarjota samanhintaiset kuljetukset matkan pituudesta riippumatta. Tätä kautta toteutuu kaikkien kansalaisten tasa-arvo. Palvelulinjat on luotu valtakunnallisestikin lähinnä alueille, jossa on niin paljon liikuntarajoitteisia, että saavutetaan säästöä taksilla tapahtuviin VPL- ja SHL-kuljetuksiin verrattuna. Kyse on siis tavasta yhdistellä aikaisempia taksikuljetuksia ja siten pienentää yksikkökustannuksia. Palvelulinjan käyttömahdollisuus huomioidaan arvioitaessa VPL- tai SHL-kuljetustarvetta. Tavoitteena on turvata asiointimahdollisuus lähimpään riittävän palvelutason omaavaan kuntakeskukseen, ei siis kaupungin keskustaan, jos muu kuntakeskus on lähempänä. Yhteenveto Lappeenrannan kaupunki on jo ennen kirjelmää käynyt neuvotteluja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa Imatra-Joutseno-Lappeenranta liikenteen järjestämisvastuiden kehittämiseksi ja on parhaillaan omalta osaltaan parantamassa vanhan tien liikennetarjontaa vastaamaan aiempaa paremmin nykyistä kysyntää erityisesti koulumatkatarpeiden pohjalta. Liikennettä kehitetään koko kaupungin alueella jatkossakin vahvistettujen palvelutasotavoitteiden mukaisesti käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Erityisesti nyt kun kaupunki hankkii pääosan liikenteestä
bruttomallilla, jossa liikennekorvaus on kiinteä ja lipputulo jää kaupungille, paras keino linja-auto- ja taksivuorojen turvaamiseen on matkustaa näillä vuoroilla mahdollisimman usein. Tj Tekla Tekninen lautakunta päättää antaa oheisen vastauksen Joutsenon alueraadin lausuntoon koskien julkista liikennettä välillä Joutseno Lappeenranta. Hyväksyttiin.