Kriteerien käyttö. SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.

Samankaltaiset tiedostot
Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille. Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Arvioinnin dokumentointi

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Kohteet ovat riittävän laajoja, jotta kaikilla niistä on liito-oravanaaraan elinpiiri. Suurimmilla kohteilla on useiden naaraiden elinpiirejä.

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Arvioinnin yleisperiaatteet

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

Tuntureiden uhanalaiset pistiäiset

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Vakiolinjat ja linjalaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000

Vakiolinjat ja linjalaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Elämää peura-alueella

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

NATURA VERKOSTO

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Metsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Kuva: Seppo Tuominen

Villisikakanta-arvio tammikuussa

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Crepis tectorum L. ssp. nigrescens (Pohle) Á. Löve & D. Löve

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

IUCN:n arviointimenetelmä: IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria

Kestävää luontomatkailua

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

RAIVAUSKIERRON VAIKUTUS SOIDEN PÄIVÄPERHOSTEN ESIINTYMISEEN. Terhi Lensu ja Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vesilinnut vuonna 2012

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

Neidonkenkä. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Calypso bulbosa (L.) Oakes

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Riistalaskennat ja riistantutkimus

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Talvivaara Sotkamo Oy

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA

Karvamaksaruoho. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Sedum villosum L. Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus

Transkriptio:

Kriteerien käyttö SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.2017

Kriteerit yhteenveto: A. Populaatiokoon pieneneminen (mennyt, nykyinen tai ennustettu) B. Levinneisyys- tai esiintymisalueen pieni koko sekä pirstoutuminen, jatkuva taantuminen tai voimakkaat vaihtelut C. Pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen, pirstoutuminen tai voimakkaat vaihtelut D. Hyvin pieni populaatiokoko tai erittäin rajoittunut esiintyminen E. Häviämisriskin kvantitatiivinen analyysi (esim. PVA, Population Viability Analysis) 2

Kriteerien käytön jakautuminen Lillalta graafi! D2 A2 C D1 B1 B2 3

Termejä Havaittu (observed): tiedot perustuvat suoriin havaintoihin populaation kaikista tiedetyistä yksilöistä. Arvioitu (estimated): tiedot perustuvat otantaan tai biologisiin oletuksiin, joiden perusteella havaittu muuttuja voidaan muuttaa arvioinnissa tarvittavaksi muuttujaksi Ennustettu (projected): kuten arvioitu, mutta tarvittava muuttuja ekstrapoloidaan (yleistetään) koskemaan tulevaisuutta. Päätelty (inferred): tiedot perustuvat epäsuoriin todisteisiin kannan kehityksestä. Epäilty (suspected): "aihetodisteisiin" (circumstantial evidence) perustuva tieto, tai populaation taantumisen aste perustuu esim. tietoihin elinympäristön laadullisesta heikkenemisestä (A2c). 4

A-kriteeri Populaatiokoon pieneneminen minkä tahansa seuraavan vaihtoehdon mukaan: A1. Havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty populaation pieneneminen vähintään 90 %:lla ( CR) tai 70 %:lla ( EN) tai 50 %:lla ( VU) viimeisten kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso) tilanteessa, jossa pienenemisen syyt ovat selvästi peruttavissa (reversible) JA ymmärretyt JA loppuneet (ceased), perustuen johonkin seuraavista vaihtoehdoista a e: a) suora havainto b) lajille käyttökelpoinen runsausindeksi c) esiintymisalueen tai levinneisyysalueen pieneneminen ja/tai elinympäristön laadun heikentyminen d) todellinen tai mahdollinen hyödyntäminen e) vieraslajien, risteytymisen, tautien, saasteiden, kilpailijoiden tai loisten haitalliset vaikutukset 5

A-kriteeri jatkuu A2. Havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty populaation pieneneminen vähintään 80 %:lla ( CR) tai 50 %:lla ( EN) tai 30 %:lla ( VU) viimeisten kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso) tilanteessa, jossa pieneneminen ja sen syyt eivät ehkä ole loppuneet TAI niitä ei ymmärretä TAI ne eivät ehkä ole peruttavissa, perustuen johonkin vaihtoehdoista a e. A3. Vähintään 80 % ( CR) tai 50 % ( EN) tai 30 % ( VU) populaation pieneneminen, jonka ennustetaan tai epäillään tapahtuvan tulevien kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso, korkeintaan 100 vuotta), perustuen johonkin vaihtoehdoista a e. A4. Havaittu, arvioitu, päätelty, ennustettu tai epäilty populaation pieneneminen vähintään 80 % ( CR) tai 50 % ( EN) tai 30 % ( VU) kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven ajanjaksolla (valitaan pitempi; tulevaisuuteen maksimi 100 vuotta), johon sisältyy sekä mennyttä että tulevaa, ja pieneneminen ja sen syyt eivät ole loppuneet TAI niitä ei ymmärretä TAI ne eivät ehkä ole peruttavissa, perustuen johonkin vaihtoehdoista a e. 6

Vakioreitit Linjalaskentareittejä, jotka perustettiin 2006 Yli 560 reittiä tasaisesti 25 km välein koko Suomessa 6 km pitkät reitit valmiiksi piirretty kartalle Joustava laskentakäytäntö: kaikkia reittejä ei tarvitse laskea joka vuosi

Vakioreitit Suomen tavoite: jokainen reitti lasketaan vähintään kahdesti 5 vuodessa, mutta mieluimmin useammin Jokaisella reitillä olisi ns. vakiolaskija Nykyään lasketaan vuosittain 300 reittiä 560:stä Ruotsissa 700 reitistä lasketaan vuosittain yli 500 Osa reiteistä syrjäseuduilla

Vakioreitit 2 x 1 km suorakaide, joka kävellään ympäri Kaikki reitit laskettu kertaalleen, kahta ei ole toistettu Lähtöpiste ja kulkusuunta määritetty Reitit muutettu kulkukelpoisiksi (mm. vesistöjen kiertäminen) Reittien maastotyypit on valmiiksi määritetty

A-kriteeri: suokukko Kuva: Antti Below Laji 2010 2015 muutos Arvioitsij at Suokukko EN CR Aito AR, (A2:a,b,c) MMR sp 3sp alku loppu P-arvo Pop2006-2014 Pop_alku Pop_loppu n Steep 21 decline 5,3 15,8 1999 2014 (p<0.05) * 12320 94346,07 4963,522 Muutos_ K -96,70 % Etelä- ja Keski-Suomessa kanta romahti soiden ojituksen ja rantaniittyjen umpeutumisen seurauksena jo 1980 1990-luvuilla. Pohjois-Suomen avosoilla väheneminen alkoi samanaikaisesti ja on jatkunut edelleen jyrkkänä. Lounais-Lapin avosoilla suokukko väheni neljäsosaan kahdessa vuosikymmenessä. Vähenemisen syynä eivät ole vain elinympäristömuutokset Suomessa, vaan myös talvehtimis- ja levähdysalueilla tapahtuneet muutokset.

A-kriteeri: piekana Kuva: Petri Ahlroth Kuva: Antti Below Laji 2010 2015 muutos Arvioitsij at Piekana LC EN(A2ab) Tieto JV,JH sp 3sp alku loppu P-arvo Pop2006-2014 Pop_alku Pop_loppu n 10 30 1985 2014 Muutos_ K Moderate decline (p<0.01) ** 190 626,7664 155,4742-76,70 % Perustuu pitkälti aiempaa parempaan aineistoon. Tarkastelujakso on pidentynyt kuudella vuodella. Laji on riippuvainen pikkunisäkkäistä ja kantaan vaikuttavat myyräsyklit sekä ilmastonmuutos. Suurin alamäki on kuitenkin jo 20 vuoden takaa.

A-kriteeri: hömötiainen Kuva: Antti Below Kuva: Antti Below Laji 2010 2015 muutos Arvioitsij at Hömötiainen LC VU(A2ab) Aito JV,JH sp 3sp alku loppu P-arvo Pop2006- Muutos_K 2014 Pop_alku Pop_loppu n Moderate 374 decline 4,6 13,8 2001 2014 (p<0.01) ** 714894 1040641 600641,51-43,20 % Vuoden 2005 jälkeen lajin taantuma on ollut voimakasta. Vaatii koivupökkelön, ei tykkää hoidetuista metsistä, ei toisaalta vaikuta menestyvän hyvin vanhoissakaan metsissä. Oulun yliopistossa tehtyjen tutkimusten perusteella lehtilahopuun merkitys habitaatin valinnassa korostuu.

A-kriteeri: kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) Monivuotinen, pitkäikäinen laji sukupolven pituus arviolta 20-25 vuotta (eli keskimääräinen lisääntyvien yksilöiden ikä) arviointijakson pituus 60-75 vuotta Kuivien kangasmetsien ja valoisien harjujen laji: vaatii kukkiakseen runsaasti valoa ja taimettumiseen paljasta kivennäismaata, hyötyy metsäpaloista Vähenemisen syitä ja uhkia: rakentaminen, soranotto, metsätalous, metsäpalojen väheneminen, umpeenkasvu ja yleinen rehevöitymiskehitys, siirrot puutarhoihin Levinneisyysalueen (EOO) koko: n. 40 000 km² Esiintymisalueen koko: > 2 000 km² em. luvut ylittävät B-kriteerin raja-arvot 13

Kangasvuokko jatkuu Nykypaikkoja: 866, tilanne tunnetaan melko hyvin (Hertan paikat!) Hävinneitä tai epävarmoja esiintymiä: 82 (kirjattu Herttaan) Esiintymiä varmasti hävinnyt myös ilman dokumentointia Vähenemisen arviointi? Useimmissa esiintymissä hyvin vähän yksilöitä (alle 10), muutamissa parhaissa satoja Väheneminen voimakkaampaa kuin esiintymien perusteella voi arvioida, mutta kuinka paljon? asiantuntija-arvion perusteella yli 30% mutta ehkä alle 50 % VU: A4ac (suora havainto ja esiintymisalueen/elinympäristön väheneminen) 14

Kangasvuokko jatkuu Eli kangasvuokko on VU lajin yksilömäärän vähenemisen, esiintymien vähenemisen ja elinympäristöjen laadun heikentymisen takia (vähintään 30 % 75 vuoden tarkastelujakson aikana, joka sisältää sekä mennyttä että tulevaa) 866 paikasta 231 sijaitsee suojelualueilla Osaa suojelluista hoidetaan (mm. ennallistamispolttoja; ei välttämättä riittävää), mutta suurin osa metsätalouden tai muun maankäytön piirissä Metsätalous ei automaattisesti pahasta, mutta hakkuun jälkeiset heinittymis- ja taimikkovaiheet ovat Biotalous? Hakkuutähteiden keruu on ehkä hyvä, mutta juurakoiden kaivamisen vaikutukset? Pulsatillojen lisääntyminen hidasta, koska taimettumiselle suotuisat olot harvoin; ei siemenpankkia 15

B-kriteeri B1. Levinneisyysalueen (EOO) arvioidaan olevan alle 100 km² ( CR) tai alle 5 000 km² ( EN) tai alle 20 000 km² ( VU) JA vähintään kaksi kohtien a c ehdoista täyttyy: TAI B2. Esiintymisalueen (AOO) arvioidaan olevan alle 10 km² ( CR) tai alle 500 km² ( EN) tai alle 2 000 km² ( VU) JA vähintään kaksi kohdista a c ehdoista täyttyy: 16

B-kriteeri jatkuu a. levinneisyys on voimakkaasti pirstoutunut TAI vain yksi ( CR) tai viisi ( EN) tai kymmenen ( VU) esiintymispaikkaa tunnetaan b. havaittu, päätelty tai ennustettu jatkuva taantuminen joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue (ii) esiintymisalue (iii) soveliaan elinympäristön määrä ja/tai laatu (iv) esiintymispaikkojen tai osapopulaatioiden määrä (v) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä c. erittäin suuret vaihtelut joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue (ii) esiintymisalue (iii) esiintymispaikkojen tai osapopulaatioiden määrä (iv) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä 17

B-kriteeri: isovesirikko (Elatine alsinastrum) Yksivuotinen vesikasvi tarkastelujakson pituus A:ssa olisi 10 vuotta, mutta B:ssä ei väliä Lammikkojen ja kaivantojen kasvi savikkomailla, paikat yleensä lyhytikäisiä, häviää umpeenkasvun myötä Siemenpankki on Nykypaikoiksi tulkittuja 18 (1990-luvun jälkeen havaittuja), hävinneitä tai epävarmoja 24 (Hertta), mutta vuoden 2000 jälkeen vain kaksi positiivista havaintoa --- tiedon laadussa toivomisen varaa! EOO: 37 000 km² (ylittää B1:n raja-arvon) AOO: 72 km² (jos lasketaan suoraan nykypaikkojen määrä x 4km²) AOO alittaa selvästi EN:n 500 km² raja-arvon ( edetään B2:lla 18

Isovesirikko jatkuu a: Onko pirstoutunut? / Esiintymispaikkoja on tiedossa vähän: 2-18 paikkaa (1 CR; 5 EN; 10 VU) Pirstoutunut ehkä ei, koska leviää myös lintujen mukana a:n ehdot täyttyvät ehkä esiintymispaikkojen osalta (EN- VU), mutta mikä on todellinen paikkojen määrä??? b: havaittu, päätelty tai ennustettu jatkuva väheneminen joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue - kyllä (ii) esiintymisalue - kyllä (iii) soveliaan elinympäristön määrä ja/tai laatu - kyllä (iv) esiintymispaikkojen tai osapopulaatioiden määrä - kyllä (v) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä - kyllä 19

Isovesirikko jatkuu c. erittäin suuret vaihtelut joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue ehkä ei? (ii) esiintymisalue - kyllä (iii) esiintymispaikkojen tai osapopulaatioiden määrä - kyllä (iv) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä näennäisesti kyllä, mutta kriteerien mukaan ehkä ei, koska lajilla on siemenpankki EN: B2ab(i,ii,iii,iv,v) (vuoden 2010 tulos) EN: B2b(i,ii,iii,iv,v)c(ii,iii) Tai VU-EN: B2ab(i,ii,iii,iv,v)c(ii,iii) 20

Isovesirikko jatkuu Arviointia vaikeuttaa lajin biologian hankaluus ja tuoreiden tietojen puute Ei mikään yleisölaji, menee helposti ohi kasviharrastajaltakin Taantuminen on todellista, mutta esiintymiä ehkä enemmän kuin on tiedossa EN vai VU? Jos luokkaa pudotetaan niin kirjattava Muutoksen syy nro 6 (virhe aiemmassa arvioinnissa ) 21

C-kriteeri: Pieni populaatio ja jatkuva taantuminen, pirstoutuminen tai voimakkaat kannanvaihtelut Populaatiokoko on alle 250 (CR) tai alle 2500 (EN) tai alle 10 000 (VU) SEKÄ joko C1 tai C2 C1. Arvioitu jatkuva taantuminen: Vähintään 25 %:n jatkuva taantuminen 3 vuoden tai yhden sukupolven aikana = CR Vähintään 20 %:n jatkuva taantuminen 5 vuoden tai kahden sukupolven aikana = EN jne. TAI 22

C2. Havaittu, ennustettu tai päätelty populaatiokoon jatkuva taantuminen JA vähintään toinen seuraavista a b: a. populaation rakenne joko: (i) missään osapopulaatiossa ei ole yli 50 (CR) tai yli 250 (EN) tai yli 1000 (VU) lisääntymiskykyistä yksilöä TAI (ii) Vähintään 90 % (CR) tai vähintään 95 % (EN) tai kaikki (VU) lisääntymiskykyiset yksilöt ovat yhdessä osapopulaatiossa TAI b. Erittäin suuret vaihtelut lisääntymiskykyisten yksilöiden määrässä 23

Sieniyksilö Jokainen puunrunko, jossa sieni asuu, lasketaan kahdeksi yksilöksi. Tämähän ei ole totta läheskään aina, mutta näin on sovittu ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa LAHOTTAJASIENISUKUPOLVI - sukupolven ikää on vaikea tietää lähestytään isäntäpuun mukaan: männyssä ja tammessa kasvavien lajien sukupolven ikä on maksimissaan 50 vuotta samoin kuin mykorritsasienillä. Kuusella, jalavalla, lehmuksella, saarnella, suurilla pajuilla ja haavalla 30 vuotta ja muilla 20 vuotta muilla puulajeilla kasvavilla 24

Populaatiokoko Havaittavuudessa suuria eroja: 1 mm 3 m, joillakin kauas näkyvä lakki, monet aivan alustanmyötäisiä, kirkas väri, yksivuotinen/monivuotinen itiöemä Populaatiokokojen arvioinnissa käytettiin Kaisa Junnisen (2009) tekemää kalkkikäävän suojeluselvitystä. Sen perusteella arvioitiin kertoimet lajien havaittavuudessa. Kertoimet kääväkkäille: Suurikokoiset, monivuotiset ja aika helposti havaittavat lajit saivat kertoimen 3 10 Pienikokoiset, vaikeasti havaittavat saivat vastaavasti suuremmat kertoimet, 15 100 (jopa runsaasti ylikin) 25

26

27

Populaatiokoon laskeminen Tunnetut havainnot x havaittavuuskerroin x 2 (jokaisessa havaitussa puussa 2 yksilöä) = populaation koko Yleisille lajeille kerroin aina 100 ja hyvin yleisille 1000 Esimerkki 1: kantokääpä 1000 x 3 = 30 000 x 2 = 60 000 LC Esimerkki 2: kanadankääpä 40 x 8 = 320 x 2 = 640 EN 28

Mistä tiedetään, että jatkuvasti taantuva populaatio? Lajien jatkuvasta taantumisesta ei ole suoria havaintoja, mutta lajien habitaattien tai isäntäpuiden vähenemisestä on C-kriteerin lajit kasvavat lähes kaikki suurilla haavoilla tai mäntykeloilla Näiden on todettu taantuneen koko Suomessa, esim. suuret haavat on Itä-Suomessa kaulattu ja muutaman vuosikymmenen kuluttua ne ovat loppuun lahonneet Kirj. Junninen, K. 2009: Kalkkikäävän (Antrodia crassa) suojeluselvitys. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, A 182:1 51. 29

D-kriteeri; pieni populaatiokoko tai rajoittunut esiintyminen Suunniteltu tunnistamaan populaatiokooltaan hyvin pienet tai hyvin suppealla alueella esiintyvät taksonit, joiden pieni yksilömäärä tai suppea levinneisyys tekevät ne erityisen alttiiksi voimakkaalle vähenemiselle tai häviämiselle. Hyvin pieni populaatiokoko TAI Hyvin pieni esiintymisalue TAI hyvin vähän esiintymispaikkoja JA taksoniin kohdistuu vakavia uhkia 30

D1-kriteeri; hyvin pieni populaatiokoko Populaatiokoko on alle 50 => alle 250 => alle 1 000 => CR EN VU 31

D1 kriteeri; esimerkkinä ahma Gulo gulo (2015) Sukupolven pituus 5v; 3v tarkastelujakso 15 v Vuonna 2000 lisääntymiskykyisten määrä n. 40, v. 2015 n. 70-80 yksilöä > kanta noin kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. A-kriteeri ei täyty; C-kriteeri ei täyty Levinneisyysalueen koko n. 200 000 km2, esiintymisalueen koko n. 70 000 B-kriteeri ei täyty Lisääntymiskykyisiä yksilöitä 70-80 v. 2015 (kokonaiskanta 220-250 yksilöä) D1 kriteerin mukaan populaatiokoko 50-250 EN Tunturialueen kanta osa Skandinavian kantaa, Itä-S:n kanta osa suomalais-venäläistä esiintymisaluetta. Itä-Suomen ja Venäjän kannat samalla alhaisella tasolla. Ei rajantakaista vahvistusta alueen ulkopuolella ei vaikutusta; luokkaa ei muuteta (alenneta tai koroteta) EN 32

D2-kriteeri; hyvin rajoittunut esiintymisalue tai vähän esiintymispaikkoja D2-kriteeri: Esiintymisalue yleensä alle 20 km 2 tai, Esiintymispaikkoja yleensä korkeintaan viisi JA Populaatio siten altis äkillisille ja ennustamattomille ihmistoiminnan tai sattuman vaikutuksille VU (EN ja CR eivät mahdollisia D2:lla) 33

D2 kriteeri; esimerkkinä dyyninyhäkäs Melanophthalma suturalis (2010) Hyvin harvinainen ja suppealla alueella (eräät Hangon hiekkarannat) esiintyvä kovakuoriaislaji Populaatiokokoa ei tunneta tai voida arvioida C ja D1 - kriteerejä ei voida käyttää Taantumisesta ei näyttöä A ja C -kriteerit eivät täyty B-kriteerin raja-arvot (EOO ja AOO) täyttyvät, mutta alakohtien soveltamiseksi lajista tiedetään liian vähän tai vaatimukset eivät täyty B-kriteeriä ei voida uskottavasti käyttää Alle viisi erillistä esiintymispaikkaa Hankoniemellä, joita voi lisäksi uhata sama yksittäinen tapahtuma, esim. öljyonnettomuus. Myös muut ennalta arvaamattomat satunnaistekijät voivat nopeasti hävittää osapopulaatioita, jolloin laji täyttäisi esim. B-kriteerin CR-tasolla. Tuntemattomia esiintymispaikkoja on todennäköisesti hyvin vähän. VU 34

NT:ksi D-kriteerillä - esimerkkejä Populaatiossa on noin 1500 lisääntymiskykyistä yksilöä Parhaan arvion mukaan populaatiossa on 2 000 lisääntymiskykyistä yksilöä, mutta arvio on hyvin epävarma ja todellinen luku voi olla vain 1 000 lisääntymiskykyistä yksilöä EOO alle 20 km 2 tai enintään 5 esiintymispaikkaa, mutta uhkia ei juuri nyt ole. Populaation pienenemistä aiheuttavia tekijöitä voi olla, mutta nämä eivät todennäköisesti hävitä tai tee lajia äärimmäisen uhanalaiseksi lyhyellä aikavälillä. Esiintymispaikkoja on noin 6-10, joista osaan kohdistuu erilaisia uhkia, joiden tuloksena yksittäisiä esiintymispaikkoja voi hävitä ja laji taantua merkittävästi niin, että CR-kriteeritkin voisivat pahimmillaan täyttyä. 35

KIITOS KÄRSIVÄLLISYYDESTÄ! Ottakaa yhteyttä, jos olette pulassa: uhanalaisetlajit@ymparisto.fi 36