MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA

Transkriptio

1 Kimmo Syrjänen projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA Luontotyyppien ja lajien kansallisen uhanalaisuustarkastelun taustaseminaari Ympäristöministeriö 1

2 , mitä tiedetään? ILMASTO-OPAS Kasvilajisto saattaa muuttua etenkin Etelä-Suomessa, mikäli etelästä ja lounaasta saapuu uusia tulokaslajeja. Pohjoisten lajien arvioidaan olevan ilmastonmuutokselle herkempiä, sillä niiden sopeutumismahdollisuudet ovat usein rajalliset. Ilmastovyöhykkeet siirtyvät, 2080 mennessä eteläisin Suomi lehtimetsävyöhykettä a f211/visualisoinnit.html#muutos-ilmastovyohykkeissa Lämpötila noussut Suomessa jo noin asteella, keväät aikaistuneet, sademäärät jo lisääntyneet ja lisääntyvät. Lapissa vaikutukset selvästi etelää suurempia, tuntureilla kasvukausi pidentynyt parilla viikolla sitten luvun, Kasviston massamuutoksia käynnissä, eteläiset lajit levittäytyvät, pohjoiset taantuvat suomalaiset seuranta-aineistot? Kasvillisuusvyöhykkeiden ja metsänraja siirtyminen viiveellä Havaittu laajemmin: arktisten ja vuoristolajien siirtyminen kohti napoja ja korkeammalle (Alpit) 2

3 Missä määrin atlanttinen lämpökausi (holoseenin lämpöhuippu v sitten) tarjoaa vertailukohdan nykyiselle ilmastonmuutokselle? Tuolloin ilmasto oli 1 3 astetta nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, mereisempi. Pohjoisnavalla noin 4 astetta nykyistä lämpimämpää. Antroposeeni: ihmisperäiset materiaalit ja laskeumat levinneet ja kerrostuvat ympäri planeettaa, jokisedimentaatio muuttunut, ilmakehän kaasukoostumus muuttunut ja lajeja kulkeutuu laajalti ihmisen mukana, yhä suurempi osa maa- ja vesipinta-alasta palvelee tuotantoa, maaperän ja vesistöjen ravinteisuusmuutokset, ns. kuudes sukupuuttoaalto käynnissä. Ilmastomuutoksella paljon yhdysvaikutuksia muihin ihmisen aiheuttamiin ympäristömuutoksiin Ekosysteemien tuottavuuden lisääntyminen, umpeenkasvu, rehevöityminen Kaikki vaikutukset eivät samansuuntaisia pitkät kuivuusjaksot, sateisuuden lisääntyminen, rankkasateiden ja tulvien lisääntyminen Mikä on antroposeenin lämpöhuippu? 3

4 Etelä-Suomessa kuusi muuttuu harvinaiseksi puulajiksi, kun havumetsävyöhyke siirtyy lämpenemisen myötä pohjoisemmaksi. Toisaalta Lapissa kuusi valtaa alaa avoimilta maisemilta. Sadan vuoden päästä kuusi on syrjäytetty Etelä- Suomessa. 4

5 Kuusimetsää levinneisyysalueen etelälaidalla Liettuassa kasvillisuus vastaa viiveellä ilmaston muuttumiseen

6 Turku, Ruissalo

7 7

8 Saarnensurma Hymenoscyphus pseudoalbidus tuhoaa nyt 8 tehokkaasti lämpenemisen vuoksi leviämään lähteneitä saarnikoita

9 Paljon holoseenikauden eri ilmastovaiheiden lajistoa hävinnyt luontaisesti, myös monet lämpökauden lajit hävinneet Suomesta (eivät luokassa RE), osa säilynyt, niiden joukossa useita uhanalaisia kasveja. Osa lämpökauden aikaisissa refugioissa, etenkin lähteiköissä Osa arktis-alpiinisista kasveista selvinneet lämpökaudesta refugioissa, levinneet uudelleen ilmaston viiletessä tai jääneet paikoilleen Kasvistossa odotettavissa suuria muutoksia ja huomattava lajimäärän lisääntyminen: Monien meillä luontaisten eteläisten lajien levinneisyysalue laajenee: mukava myös uhanalaisia esim. karhunlaukka, taarna, ketunsara Runsastuvissa myös uudistulokkaita, puutarhakasveja ja haitallisia vieraslajeja: esim. jättipiiskut, valeakaasia, saarnivaahtera. Myös uusia lajeja, joista osa vanhoja paluumuuttajat: vesipähkinä, misteli, pyökki?, valkopyökki? Milloin leviämässä olevat lajit ovat uhanalaisuuden arviointiin sopivia luontaisesti uudistuvia lajeja luontaisella levinneisyysalueella? Miten leviämistapa vaikuttaa arviointiin? 9

10 Ilmastonmuutoksen vaikutus kasvilajistoon Kampasaniainen Blechnum spicant (RE NA), mereinen laji Kuva: LUOMUS Laji.fi / Jouko Rikkinen Turun Sanomat 10

11 Refugioiden merkitys muuttuvassa ilmastossa? 11

12 Refugioissa paikallisilmasto ja elinympäristön toiminta keskeisiä säilymiselle Arnikki Kuusamossa: lämpeneminen heikentää populaatiota, umpeenkasvu, lämpiminä vuosina ruusukkeiden heikompi kasvu ja pienten ruusukkeiden kuoleminen Anne Jäkäläniemi 2011: Narrow climate and habitat envelope affect the survival of relict populations of a northern Arnica angustifolia - Environmental and Experimental Botany 72 (2011)

13 13

14 Massamuutokset: kasvillisuusyhteisöjen laajat muutokset ilmaston muutoksen välittömien ja välillisten vaikusten vuoksi Etenkin pohjoisessa lajistossa laajaa taantumista odotettavissa. Esim lumenviipymien lajit, monet jokseenkin tavalliset paljakkalajit, kuten tunturikankaiden varvut sielikkö, uuvana, lapinvuokko sukupolvet pitkä-ikäisiä Sadassa vuodessa / kolmessa sukupolvessa suuria muutoksia yksilömäärissä, mutta myös esiintymispaikoissa ja levinneisyysalueessa (?) 14

15 Varautumisen painopisteet Suomen vastuu (myös EUssa) havumetsävyöhykkeen luontotyypeistä ja lajeista (metsät, suot, vesistöt) korostuu entisestään Ennakoiva sopeutuminen suojelualueiden pohjoisen painopisteen vuoksi Itärajan tarjoamat mahdollisuudet Eteläisten laajojen havumetsäytimien säilyttäminen Tavoitteeksi lehtimetsäalueen uuden vaateliaan lajiston suojelutason parantaminen ikivanhat lehtimetsät ja puut Tunturilajisto haasteellinen: seuranta, lajistokeskittymien hoito? 15