Kestävää luontomatkailua

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävää luontomatkailua"

Tiina Mattila
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke

ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden

polttojen hyödystä luonnolle ja polttojen teknisestä toteutuksesta: www.metsa.

fi (Virtuaaliopas Repoveden ennallistamispolttoihin) Repovedellä on tehty viisi

2 ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti retkeilyreitin varrella olevista) Kattavaa yleisesittelyjä polttojen hyödystä luonnolle ja polttojen teknisestä toteutuksesta: (ennallistamisopas) (Virtuaaliopas Repoveden ennallistamispolttoihin) Repovedellä on tehty viisi ennallistamispolttoa entisissä talousmetsissä Tihvetniemessä (6 ha 2013 ) Määkiänniemessä (7 ha 2008) Valkjärvellä (15 ha 2008) Lojulammella (varoalueella 11 ha 2006) Haaparopakossa (varoalueella 10 ha 2006)

Määkiänniemen ennallistamispoltto Alkuperäisestä 2002 luontotyyppikartoituksesta

ja maaperältään yhtenäisiin homogeenisiin alueisiin eli kuvioihin.

Lahopuu puu mitataan erikseen) kuviosta 179 erotettiin polton ulkopuolelle

3 Määkiänniemen ennallistamispoltto Alkuperäisestä 2002 luontotyyppikartoituksesta i k inventoidusta (Inventoinnissa alueet jaetaan puustoltaan, kasvillisuudeltaan ja maaperältään yhtenäisiin homogeenisiin alueisiin eli kuvioihin. Kuviolta mitataan esimerkiksipuustosta puulajeittain, pituus, ikä, läpimitta. Lahopuu puu mitataan erikseen) kuviosta 179 erotettiin polton ulkopuolelle muinaismuistokohde khd (kuvio 179.2). Poltto suoritettiin 2008 kartan punaisen viivoituksen alueella.

Niemi on viljelty 40 vuotta sitten männiköksi

relaskooppikoealoilla Poltosta pois rajatulla

2) Alikasvoksena on yksinomaan varjoa sietäviä

pihlajaa) Männyntaimia 0 klp/ha Lahopuuta

keskustassa (kuvio 179) Kuusen taimia ei ollut

4 Niemi on viljelty 40 vuotta sitten männiköksi ja hoidettu talousmetsänä (lehtipuu raivattu pois taimikon hoidoissa) puusto mitattiin ympyrä ja relaskooppikoealoilla Poltosta pois rajatulla alueella (kuvio 179.2) Alikasvoksena on yksinomaan varjoa sietäviä kuusia Lehtipuuntaimia 300 kpl (paatsamaa ja pihlajaa) Männyntaimia 0 klp/ha Lahopuuta kuviolla on vain 5 m3/ha Elävää puustoa on 242 m3/ha Elävää puustoa on 242 m3/ha p / Voimakkaasti palaneella alueella niemen keskustassa (kuvio 179) Kuusen taimia ei ollut lainkaan Lehtipuun taimia keskimäärin 3700 klp/ha Männyn taimia 1350 kpl/ha Kuollutta puuta on n.235 m3/ha Elävää puustoa 15 m3/ha

5 Määkiänniemen rantametsäkaistale ei ole palanut yhtä voimakkaasti kuin niemen keskusta, sillä rantametsää kasteltiin ennen polttoa Rantametsäkaistaleella (kuvio 179.3) e Elävää puustoa on 164 m3/ha Kuollutta puustoa (lahopuuta) 60 m3/ha Taimia 800 kpl/ha

6 Kuvion sisäistä vaihtelua palamisen voimakkuudessa ja sen myötä taimettumisessa ja lahopuuston muodostumisessa Määkiänniemen itäisellä alueella (kuvio 179.1). Elävää puustoa keskimäärin 112 m3/ha (vaihtelu koealoilla m3/ha) Kuollutta puuta keskimäärin 113 m3/ha (vaihtelu koealoilla m3/ha Taimia keskimäärin 1000 klp/ha (vaihtelu koealoilla kpl/ha)

Puuston monipuolistumisen lisäksi poltoilla tavoitellaan muitakin

kangasvuokko, kevään ensimmäisiä kukkijoita, hyötyy poltoista.

huomaamatta, mutta jos paikalle sattuu keväällä, huomaa näyttävän

Varjoisissa paikoissa yksilöt eivät teet kukkia, mutta voivat

7 Puuston monipuolistumisen lisäksi poltoilla tavoitellaan muitakin lajistovaikutuksia Esimerkiksi rauhoitettu ja uhanalainen kangasvuokko, kevään ensimmäisiä kukkijoita, hyötyy poltoista. Monivuotisen kangasvuokon lehtiruusukkeet jäävät helposti huomaamatta, mutta jos paikalle sattuu keväällä, huomaa näyttävän kukan jo pitkästä matkasta. Varjoisissa paikoissa yksilöt eivät teet kukkia, mutta voivat sinnitellä hengissä vuosikausia kukkiakseen, kun olosuhteet paranevat. Uudet uhanalaisesiintymätiedot tallennetaan paikkatietojärjestelmään.

8 Valoa vaativa kissankäpälä on 2010 uhanalaisluokituksessa kannan taantumisen johdosta luokiteltu silmällä pidettäväksi Määkiänniemen kissankäpälöiden lehtiruusukkeet ovat väriltään ja muodoltaan ja hennon nukkamaisten karvoituksen määrältä hieman erilaisia. Kissankäpälä on sikäli erikoinen kasvi, että hede ja emikukat ovat eri yksilöissä. Punakukkaiset ovat tyttöjä ja vaaleakukkaiset yksilöt poikia.

9 Valkjärven ennallistamispoltto: Puusto P t vuotiasta ti t männikköä ä ikköä länsikulman lä ik l vanhaa h ylili 100 vuotiasta 100 ti t kallioista k lli i t metsää t ää (k (kuviot76 i t76 ja 76.1 )lukuun ottamatta. Valokuva on otettu ennen polttoa. Lahopuita ei alueella ollut lainkaan.

10 6 vuotta polton jälkeen vuonna 2014 Puustoa on kuollut erityisesti kalliosilta ja kuivahkonkankaan rinnekuviolta. Enimmillään lahopuuta on kuviolla 220 m3/ha. Tuoreen kankaan notkelmissa kuollutta puuta on vain 14 m3/ha sillä palo jäi heikommaksi ja puusto jäi pääosin eloon Kallioalueen vanhoista männyistä yli puolet selvisi elossa paksun kaarnansa ansiosta.

11 Taimia (erityisesti raitoja) on syntynyt enemmän hyvin palaneelle alueelle, mutta koealojen välinen vaihtelu on hyvin suurta Tuoreen kankaan notkelma kuvio 62.1 Elävää 40 vuotiasta puustoa keskimäärin 138 m3/ha Kuollutta puustoa keskimäärin 14 m3/ha Taimia keskimäärin 3000 kpl/ha p/ (vaihtelu kpl/ha) p/ Kuivahkon kankaan kalliolaikkuinen kuvio 62.2 Elävää 40 vuotiasta puustoa keskimäärin 20 m3/ha. Kuollut puustoa keskimäärin 215 m3/ha Taimia keskimäärin 5600 kpl/ha (vaihtelu kpl/ha) 9000 Taimimäärät kuvion koealoilla (yksi koeala oli täysin taimeton) Taimimäärät kuvion koealoilla ia kpl/ha Taimi haapa raita ko pih mä Taimia a kpl/ha haapa raita ko pih mä koeala koeala

12 Raita näyttääkin uudistuvan polttoaloille erinomaisesti. Raita on vanhaksi vartuttuaan monelle harvinaiselle ja uhanalaiselle lajille kuten myös haapa, jota vähemmän löytyi nyt Repovedeltä. Myös männyn ja koivun taimia oli poltetuilla alueilla runsaasti. Kuusin taimet sen sijaan puuttuivat täysin.

13 Poltot ovat lisänneet pienipiirteisyyttä ja vaihtelua yksipuolisiin metsiin Polttojen seurauksena Määkiänniemen ja Valkjärven alun perin 3 polttoon valittua kuviota on nyt polton jälkeisessä inventoinnissa 2014 jaettu 11 kuvioon ja näidenkin kuvioiden sisäinen vaihtelu on edelleen suurta, joten poltoilla ollaan onnistuttu muuttamaan talousmetsän homogeeninen puustorakenne. Repoveden viimeisin ennallistamispoltto, Tihventiemi 2013 heti polton jälkeen Repoveden ensimmäinen ennallistamispoltto Lojulammella 2006 (kuva 2011)

Samankaltaiset tiedostot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin