Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Transkriptio

1 Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki

2 Sisävesien vieraslajien arviointitiimi Helsingin yliopisto Kalatalouden keskusliitto Suomen LS-liitto Kuopion yliopisto Jyväskylän yliopisto Kalat Ravut ja muut selkärangattomat Matelijat ja sammakkoeläimet Vesikasvit Tauti- ja loiseliöt Nobanis Lajikohtaisia asiantuntijoita MMM Raputietokeskus RKTL SYKE Evira

3 Sisävesillä 49 vieraslajia monesta lähteestä Ei alkuperätietoa 2 Mahd. viljelylajeja Pohjois-Amerikka 18 Aasia 3 Eurooppa 9 Venäjä ja Baltia 16 Karttapohja RKTL

4 Sisävesien vieraslajien ominaisuuksia Vakiintuneisuus 19 vakiintunutta, 26 ei-vakiintunutta Lisääntyminen 20 lisääntyvää, 22 ei lisäänny Runsaus esiintymisalueella 12 yleistä/runsasta, 8 satunnaista Muutossuunta esiintymisalueella 29 vakaa tilanne, 9 yleistyy/siirtyy

5 Sisävesien vieraslajien vaikutukset Tarkastelun näkökulma Vaikutusarviot Ei ++ --? Ekosysteemi Yhteiskunta Talous

6 Sisävesien vieraslajien haitallisuusluokittelu Eliöryhmä Sisävesiryhmän ehdotukset Haitalliset Potentiaaliset Ei haitalliset Kalat Ravut ym. selkärangattomat Matelijat ja sammakkoeläimet Vesikasvit Eräät loiset ja epibiontit Yhteensä

7 Puronieriä, kaloista haitalliseksi arvioitu Puronieriä Kuva: Pohjoisamerikkalainen laji Suomeen 1895 Etelä-Suomesta Etelä-Lappiin Syrjäyttää taimenen Mutta on myös huomattava, että Taimen Kuva: Virkistyskalastukselle merkittävä Korvaava laji vesissä, joista taimen on aikaisemmin hävinnyt Viljellään jonkin verran ruokakalaksi

8 Vieraita kalalajeja on tarkkailtava Peledsiika Kuva: Karppi Jotkin lajit voivat alkaa lisääntyä mm. ilmaston tai olosuhteiden muuttuessa! Kuva: Kirjolohi Kuva: Harmaanieriä Kuva:

9 Täplärapu, tärkeä ja samalla haitallinen Täplärapu entä jos meille tulee myös marmorirapu? Akvaariolaji Amerikasta (Aasiasta) Päässyt luontoon Keski-Euroopassa Lisääntyy partenogeneettisesti Alkionkehityksen minimilämpö +9 C Potentiaalilaji seurantaan: poikastuotanto kesällä, selviääkö Suomen talvesta? Istutukset ja esiintymät Karttapohja RKTL

10 Kasvien kaksi haitallista Vesirutto Isosorsimo Kuva: Terhi Ryyttäri Kuvat: Seppo Hellsten Etelä-Euroopasta (hav. 1767) Istutettu karjan rehuksi Nopea kasvullinen lisääntyminen Syrjäyttää muut rantakasvit Hyötyy ympäristön muutoksesta (säännöstely) Amerikan-tuliainen, Suomeen 1884 Leviää verson pätkistä jopa eläinten mukana Hyötyy ilmaston (talvien) lämpenemisestä Syrjäyttää muut vesikasvit Haittaa umpeenkasvulla kaikkea vesien käyttöä Leviää juuri nyt aggressiivisesti Kuusamossa

11 Amerikasta ja Aasiasta ei-toivottuja loisia Rapuruttotapaukset Ankeriaan uimarakkoloinen (Anguillicola crassus) 1893 As-tyyppi 1967 Pc1-tyyppi Kuva: Jouni Tulonen Karttapohja RKTL Taiwanista Eurooppaan 1980-luvun alussa Suomessa ensihavainto 2001 rannikolla Mm. Tuusulanjärven ja Rusutjärven ankeriaissa Voi tulla istukkaiden mukana (ei nykyjärjestelyllä) Runsastuu ja yleistyy, löytänyt väli-isäntänsä Mahdollinen uhka ankeriaalle lajina Kansainvälisesti ja Suomessa seurannassa

12 Kiitos tilaisuudesta Lisätietoja niin kotoisista kuin vieraistakin kaloista ja ravuista