järjestelmät Luento 4

Samankaltaiset tiedostot
järjestelmät Diskreettiaikaiset järjestelmät aikatason analyysi DEE Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

järjestelmät Luku 2 Diskreettiaikaiset järjestelmät - aikataso DEE Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Systeemimallit: sisältö

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 3, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

Systeemimallit: sisältö

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

Luento 2 / 12. SMG-1200 Piirianalyysi II Risto Mikkonen

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

Luento 11. Stationaariset prosessit

Luento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos

Luento 11. Stationaariset prosessit

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Tehtävä I. Vaihtoehtotehtävät.

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

W dt dt t J.

järjestelmät Luento 8

± r = 1e 2 2 ±

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Tasaantumisilmiöt eli transientit

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

5 YHDEN VAPAUSASTEEN YLEINEN PAKOTETTU LIIKE

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

Insinöörimatematiikka D

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

järjestelmät Luku 1 Johdanto; termit ja käsitteet 1 DEE Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

Luento 11. tietoverkkotekniikan laitos

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

Lineaaristen järjestelmien teoriaa

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

Estimointi Laajennettu Kalman-suodin. AS , Automaation signaalinkäsittelymenetelmät Laskuharjoitus 4

Matemaattinen Analyysi

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

2. Systeemi- ja signaalimallit

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

(1.1) Ae j = a k,j e k.

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

Luento 9. Epälineaarisuus

Insinöörimatematiikka D

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

Insinöörimatematiikka D

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Lineaaristen järjestelmien teoriaa II

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 6, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

11. Jatkuva-aikainen optiohinnoittelu

ja piirrä sitä vastaavat kaksi käyrää ja tarkista ratkaisusi kuvastasi.

S Signaalit ja järjestelmät 5 op. Pääassistentti Seppo Saastamoinen. S-posti: Puh E307B S.72.

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

Differentiaaliyhtälöt

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

DEE Sähkötekniikan perusteet

1 Di erentiaaliyhtälöt

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 3 ratkaisuiksi

Dierentiaaliyhtälöistä

6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

Transkriptio:

DEE- Lineaarise järjeselmä Lueno 4 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Lueno 3 - Recap Lineaarisen differenssiyhälöiden raaiseminen Impulssivaseen äsie Impulssivase ja onvoluuiosumma Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Lueno 4 - sisälö Tilamuuujaesiys Sabiilisuusaraselu Jauva-aiaise järjeselmä, aiaaso Lineaarise differeniaaliyhälö 3 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Esimeri Määriä oheisen järjeselmän impulssivase seä syseemin ulosulo, miäli sisäänmeno on u, 4 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Esimeri (Con.) 3.7.4 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 5 j j j j j j j h u y 4 h u 4,

Tilamuuujaesiys Veron ns. ilamuuujien avulla syseemin on uvaavissa ensimmäisen eraluvun differenssiyhälöillä. Veron sabiilisuusysymyse ja mahdollise aaisinyennä on hahmoeavissa ilamuuujaesiysen avulla. 6 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Tilamuuujaesiys (Con.) x( ) A x ( ) Bu ( ) y ( ) C x ( ) Du ( ) 7 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Esimeri Muodosa ilamuuujaesiys disreeiaiaiselle järjeselmälle, joa uvaa differenssiyhälö y 3u.5 y.5 y.5 y 3 8 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Tilamuuujaesiysen raaisu x( y ( ) ) A x( ) Bu ( ) C x( ) Du ( ) x ( ) A x () m A m Bu ( m) y ( ) C A x () m C A m Bu ( m) Du ( ) 9 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Sabiilisuus Tilamariisin A ominaisarvo araerisoiva syseemin sabiilisuua. Syseemi on ilman ohjausa sabiili, joss i Harjoius: Verifioi yllä esiey sabiilisuuseho. Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Esimeri Muodosa oheisa lohoaavioa uvaavan disreeiaiaisen järjeselmän ilamuuujaesiys. Ono syseemi ilman ohjausa sabiili? Miä raja-arvoa syseemin ulosulo y() lähesyy, un ja sisäänmeno u() = 3,. X () X () Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Jauva-aiaise järjeselmä d d y dy 3 d 4 y e cos3 4 Lineaarisen, vaioeroimisen differeniaaliyhälöiden suora raaiseminen Veron impulssivaseen hyödynäminen Tilamuuujaesiysen hyödynäminen Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Johdaeleva esimeri i C Kirchhoff: i R i L C C dv d d d v v R R dv d L vd v L ; D 3 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Johdaeleva esimeri (Con.) Siis. eraluvun vaioeroiminen, lineaarinen homogeeninen differeniaaliyhälö. Aluehdo ( pl) i R v( ) V i L ( ) (induanssisa johuen) ( ) ic ( ) ic ( ) ir( ) C dv d v( R ) V R 4 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Johdaeleva esimeri (Con.) Siis lopullinen ehävän aseelu C d d v R v() dv d dv d v L V RC Huom! Osoiinlasena ei äy, un V ; - Transieniilanee - Ei-sinimuooise heräee 5 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Esimeri Kuvan RL-yennän lähdejännie noudaaa oheisa uvaajaa. Määriä yennän vira ajanheellä = 5 s. L = H, R =, E = V ja i() =. 6 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Lineaarinen, vaioeroiminen DY L [y()] = u() y( ) y ( h) ( ) y ( p) ( ) y (h) (): Yrie y() = e r Karaerisinen yhälö Juure raaisu y (p) (): Sivisyny arvaus Yriysen ja erehdysen meneelmä 7 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Homogeeninen yhälö n n ( bnd bn y i D... b D ) y( ) Tehdään yhälöön esponeniaalinen raaisuyrie r y ( ) e y b ( h) () n r Karaerisinen yhälö (KY) n b n n r... b r Raaisu muooa ( ) C y( ) Cy ( )... C n y n ( ) riippuu araerisisen yhälön juuren r i muodosa. 8 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Karaerisinen yhälö. r on reaalinen ysinerainen juuri y ( ) r Ce. r on reaalinen p-erainen juuri y( ) r r C e Ce... C p p e r 3. omplesionjugaainen juuripari r = a ± jb a y( ) C e cos( b) C e sin( b) a 9 Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Esimeri (Science of Soccer ) Jalapalloilija anaa piän esiysen anssapelaajalleen. Kun pallo ohaa maan pinnan, arvioi uina auan esää ennen uin pallo jälleen iroaa maasa. Kiasa aiheuuvia häviöiä ei huomioida. a-s r Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4

Ysiyisraaisu Viime ädessä yriysen ja erehdysen -meneelmä Epähomogeeninen ermi r() Yrie Ae Ce A n n n (n,,...) Cn Cn... C C Acos, Asin Ae C cos C sin cos, Ae sin C cos C sin ) e A C ( Lineaarise järjeselmä Riso Mionen 3.7.4