TERVETULOA SEMINAARIIMME: AIKUINEN, KOTIELÄMÄ JA TURVALLISUUS Miten otan vastuuta omasta ja läheisten turvallisuudesta SEMINAARIN JÄRJESTÄVÄT: Lahden ensi- ja turvakoti ry:n Turvallisten perheiden Päijät-Häme projekti yhteistyössä Päijät-Hämeen turvallisuusverkoston kanssa. SEMINAARISARJAN RAHOITUKSESTA VASTAA: EU:n aluekehitysrahasto, Päijät-Hämeen liitto, PAKETTI- projekti.
SEMINAARIN MATERIAALIA SAATAVILLA SEURAAVISTA LINKEISTÄ: Päijät-Hämeen liiton nettisivuilta: http://www.paijat-hame.fi/fi/paketti/seminaarit Turvallisten perheiden Päijät-Häme projektin sivuilta: http://www.lahdenensijaturvakoti.fi/tpph.php
TURVALLISUUTEEN TARVITAAN SEUDULLISTA YHTEISTYÖTÄ! Turvallisuusverkosto Vuodesta 1997 toimineen Lahden seudun perheväkivaltatyöryhmä toimintaa on jatkettu vastaamaan paremmin nykyistä maakunnallista palvelurakennetta ja toimintakäytäntöjä. Verkoston nimi on nykyisin turvallisuusverkosto. Verkosto kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa. Turvallisuusverkosto kokoaa yhteen eri toimijoita Päijät-Hämeen alueella. Viimeksi on osallistuttu turvallisuussuunnittelman tekemiseen lähisuhde- ja perheväkivallan osalta. Verkosto puhuu turvallisuustyöstä, jonka tarkoituksena on turvallisen elinympäristön luominen ja ylläpito. Verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki maakunnalliset toimijat. Verkoston tehtävänä on jakaa tietoa, suunnitella yhteisiä koulutuksia ja kehittää maakunnallista yhteistyötä perheväkivaltakysymyksissä. Yhteyshenkilönä toimii: Verson erikoissuunnittelija Kirsi Kuusinen-James s-posti: kirsi.kuusinen-james(at)helsinki.fi puh: 050 588 0774
Piirun verran turvallisempi Päijät-Häme Kaikissa perheissä on löydettävissä turvallisuutta tuottavia tapoja, ajatuksia ja suhteita, - ja ne on välttämätöntä saada näkyväksi! Turvallisten perheiden Päijät-Häme projekti 2009-2011 Turvallisten perheiden Päijät-Häme -projekti 26.10.2010
Piirun verran turvallisempi Päijät-Häme TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA! Miten sinä pidät huolta itsesi ja läheistesi turvallisuudesta? Turvallisuus on yhteistyötä ja kumppanuutta turvallisuuden lisäämiseksi. Mikä on sinun roolisi?
Turvattomuutta ja väkivallan uhkiin varautumisen välttämättömyydestä kertovien kuvausten rinnalle tarvitaan TURVALLISUUSPUHETTA, jolla elävöitetään turvallisuuden tunnetta, toimintavalmiutta ja turvallisuutta ylläpitäviä tekijöitä. Väkivalta ja monenlainen turvattomuus perheissä on ongelma, jota ei yksittäisillä ratkaisuilla voida poistaa. Tarvitaan monenlaisia toimintatapoja, joilla luodaan turvallisuudelle edellytyksiä.
Kun lähdemme kysymään ihmisiltä turvallisuudesta ja huomiomme on kotielämän turvallisuutta tuottavissa tekijöissä, tuottaa se samalla jotain toimivaa ja uudenlaista näkökulmaa työskentelyyn perheväkivaltaasioissa. Samalla kynnys puhua turvattomuutta tuottavista tekijöistä voi madaltua.
miten tulisi huomioida entistä paremmin ihmisten omat, tärkeiksi kokemansa tavat ja ajatukset turvallisuudesta erilaisia palveluja kehitettäessä? miten määrittelisimme tänä päivänä perheen ja siihen liittyvän turvallisuuden, niin että jo itse käsittelytapa synnyttäisi näkemyksiä keinoista lisätä turvallisuutta?
Turvallisuus ja hyvinvointi tulisi ottaa puheeksi osana jokapäiväistä toimintaa, niin eri toimijoiden kohdatessa asiakkaitaan, kuin itse kansalaisten keskuudessa. Turvallisuuden synnyttää yhteisö ja yhteisölliset toimintatavat.
TURVALLISUUSSEULA lähtemällä uteliaana kysymään ihmisten turvallisuudesta ja kokemasta hyvinvoinnista, voi se johdattaa ihmisiä arvioimaan myös arjessaan vaikuttavia turvattomuuden tekijöitä. Elävöittämällä keskustelussa ensiksi niitä merkityksiä, joita ihmiset antavat turvallisuudelleen, luo se samalla myös ihmisen voimavaroja aktivoivia mielikuvia ja virittää sitä kautta sellaista tilaa, jossa on ehkä helpompi puhua asioista ja tekijöistä, jotka uhkaavat turvallisuutta. eri toimialoilla perheitä ja yksittäisiä perheenjäseniä kohtaavien työntekijöiden työkäytännöissä voisi olla osana työrutiineja systemaattisesti toteutettava tapa kysyä ihmisten käsityksiä perhe-elämänsä turvallisuudesta ja suhteestaan hyvinvointiin. Tällaisia kyselyjä voisi tehdä jokaisen palvelua haluavan ihmisen kohdalla
YKSIKIN KYSYMYS ON JO MAHDOLLISUUS... perheväkivallan luonteeseen kuuluu kapseloituminen, se eristyy ilmiönä ja voi jäädä näkymättömälle alueelle jo yksikin kysymys on teko oikeaan suuntaan ja rikkoo kapseloitumista, avaa näköalaa ulos väkivallasta turvallisuuteen sinulla on jo välineet käsitellä perheväkivaltaa
Turvakartoitusta voi käyttää moniulotteisena työtapana. Se voi olla: 1) asenne ja ajattelutapa kaikki ihmiset pyrkivät hyvään ja tekevät erilaisia myönteisiä sekä arvostettavia asioita elämässään, jotka lisäävät heidän ja läheisten turvallisuutta. Korostetaan ihmisen omaa asiantuntijuutta omaan elämäänsä. Olemalla utelias sille, miten ihminen on hyödyntänyt tätä asiantuntijuutta, saadaan pystyvyyden tunnetta ja toimintakykyä ihmisille. Tausta-ajatuksena on ihmisen näkeminen yhteisöllisenä ja suhdekeskeisenä toimijana, jonka tavoilla olla läheisten kanssa turvallisuutta tuottavalla tavalla tekemisissä on iso merkitys.
2) vuorovaikutusprosessi, jolla voidaan luoda hyvää vuorovaikutusta ja ottaa yhteistyössä käyttöön arvostusta ja kunnioitusta herättäviä elementtejä. Sillä luodaan välittömästi vaikutuksia niin tässä hetkessä kuin pitemmällä aikavälillä. Kuten hyvä vuorovaikutus, se on jo itsessään menetelmä. Puolustautumisen sijaan katseen suunta on siinä, mitä on hyvä tavoitella, joka asenne synnyttää yhteistyöhön halukkuutta. Utelias, tutkiva asenne on kriittisyyden vastakohta, joka on vuorovaikutuksellinen tapa tutkia asioita. Havainnot ja tulkinnat luodaan yhteisesti vuorovaikutuksessa.
3) Turvaseula on työote, jota voidaan käyttää erilaisista lähtökohdista ja tausta-ajatuksista luotujen menetelmien ja tekniikoiden rinnalla kartoitetaan ongelmien ja haittojen vastapainoksi toimivia turvallisuutta lisääviä ajatuksia ja toimintoja. Ennen vanhaan bussinkuljettajan vieressä oli kyltti: Puhuminen kuljettajan kanssa kielletty! Tietty uteliaisuus siitä, miten työssämme kohtaamamme ihmiset kokevat oman perhe-elämän turvallisuutensa ja hyvinvointinsa, voisi olla huoneentauluna ja asenteena kaikilla työpaikoilla: Täällä saat puhua perhe-elämän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kyse on mahdollisuuden antamisesta ja tilan antamisesta
4) elävöitetään työskentelylle päämäärä olemalla uteliaita niistä turvallisuuden ja hyvinvoinnin hetkistä, mitä ihmiset tavoittelevat ja millaiseksi he oman hyvinvointinsa määrittelevät. luo fokuksen työskentelylle ja vaihtoehtoja, jonka pohjalta voidaan asettaa konkreettisia tavoitteita. turvallisuudesta kysyminen tuo esiin ihmisten subjektiiviset näkökulmat ja merkitykset asioihin. Elävöittämällä ihmisten pyrkimyksiä ja unelmia luodaan motivaatiota toivotulle muutokselle. Samalla elävöitetään pystyvyysuskomuksta siiheen, että asioille, turvallisuudelle, voi tehdä jotain.
Kysymällä turvallisuudesta, voimme samalla herättää ihmisille turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta toimintavalmiutta lisätä omaa ja läheisten turvallisuutta. Auttaa heitä näkemään oman ja läheistensä turvallisuuden tarpeita ja miten niihin voisi vastata. Kysymyksiä turvallisuudesta: Miten itse pidät huolta turvallisuudestasi? Miten huolehdit läheistesi turvallisuudesta? Mitkä teot/millainen toiminta perheessä lisää turvallisuutta? Miksi itsesi ja läheistesi turvallisuudesta huolehtiminen on sinulle tärkeää? Mikä juuri sinulle itsellesi on merkityksellisintä turvallisuudessa?
Mitkä säännöt ja sopimukset perheessänne luovat turvallisuutta? Ketkä ihmiset ovat tärkeitä turvallisuutesi kannalta? Kenelle voit puhua, jos sinua huolettaa jokin asia? Kehen voit turvautua ollessasi hädissäsi? Mitä muut ihmiset tekevät sellaista, joka lisää turvallisuuttasi? Mitä toivoisit heidän tekevän enemmän, jotta turvallisuuden tunteesi lisääntyisi? Millaisia ovat tilanteet, joissa voit olla turvallisesti erimieltä toisten kanssa ja sanoa Ei? Mikä sai sinut lapsena kokemaan olosi turvalliseksi? Mikä toisi elämääsi lisää turvallisuuden tunnetta?
TEESEJÄ PÄÄTTÄJILLE: JOKAISELLA MEISTÄ ON OIKEUS TURVALLISEEN PERHE- ELÄMÄÄN - turvallisuus on aikaa toiselle, mahdollisuuksia olla yhdessä. Kiire luo turvattomuutta. - vanhemmat eivät kuulu työelämälle vaan lapsilleen - lapset tarvitsevat suojelua ja huolenpitoa, lasten tarpeita huomioivia aikuisia lähelleen. PERHEIDEN AUTTAMATTA JÄTTÄMINEN MAKSAA TULEVAISUUDEN - päättäjinä on tiedostettava vastuunsa ja velvollisuutensa turvallisen perhe-elämän edellytysten luomiseksi. TURVALLISUUS ON YHTEISTYÖTÄ MIKÄ ON SINUN ROOLISI? - Turvallisuus edellyttää meidän kaikkien kohdalla omien mahdollisuuksien tunnistamista ja toimintaa. Kun haluaa etsiä, on löydettävissä uusia mahdollisuuksia.
TURVALLISUUS ON ASENNE USKOMMEKO TURVALLISEEN HUOMISEEN - Väkivaltaan liittyy näköalattomuutta ja neuvottomuutta. Turvallisuuden lisäämiseksi voi aina tehdä jotakin. - Olemmeko luopumassa turvallisen perhe-elämän ihanteesta TURVALLISUUS ON LÄHIMMÄISYYTTÄ - väkivalta rikkoo ihmissuhteita ja eristää. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen saa meidät osallisiksi yhteisistä asioista. NUORET JÄÄVÄT USEIN HUOMAAMATTA PERHEEN KIISITILANTEESSA - Hätkähdyttävän usein lapset ja nuoret pitävät normaalina itseensä kohdistuvaa väkivaltaa - millaisia esimerkkejä me aikuiset olemme lapsillemme ja nuorillemme? PERHEITÄ AUTTAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JAKSAMISESTA ON HUOLEHDITTAVA
tunneaivot + + + + + + + + + Arvioimme jokaista kokemaamme hetkeä tunneasteikolla ikävästä mukavaan. Tallennamme nämä tunnekokemuksemme tunnemuistiin. Uusia tilanteita arvioimme suhteessa aikaisempiin kokemuksiimme. Tällä tavoin tehdyt yleistykset helpottavat meitä hallitsemaan jatkuvasti lisääntyvää informaation määrää ja luovat turvallisuutta ja hallinnan tunnetta. Etsimällä aikaisempia, huolen ja uhan tunteen herättäneitä kokemuksia, pyrimme suhteuttamaan uhkan suuruutta ja keinoja torjua/ratkaista uhkaava tilanne. (Pääkkö&Rytkönen 2003)
tunneaivot uhkaa tuo*ava,lanne ak,voi sukulaiskokemuksia Yksittäiset tunteet, jotka syntyvät toisiaan muistuttavissa tilanteissa ketjuuntuvat. Mitä useammin nämä kielteiset tai myönteiset tunnekokemukset elävöityvät, sitä pidempiä näistä samanaikaisesti aktivoituvista tunnejälkien ketjuista tulee. Ne muodostavat ikään kuin junia, joihin samankaltaisiksi luokittelemamme kokemukset lisäävät vaunuja perään. Jokin irrallinen tilanne liittyessään junan jatkeeksi herättää meissä koko junan vetämän joko raskauden ja painon tai ilon ja keveyden. Toisaalta mitä pidempi juna on, sitä hitaammin se pysähtyy tai sitä vaikeampaa sitä on saada kääntymään. (Pääkkö&Rytkönen 2003)
tunneaivot + + + + + + + + + + + + Tärkeää on, lisätäksemme toimintakykyämme, elävöittää niitä tunnekuplia, jotka elävöittävät vastaavasti mieleemme turvallisuuden ja pystyvyyden tunteita. Kyse ei ole vain tiedollisesta, rationaalisesta toiminnasta, vaan elävöittäessämme muistikuvia turvallisista hetkistä, koemme sen myös kehollisena, ei tiedollisena.