Asunto-ohjelman 2014-2016 toimenpiteiden toteutuminen Anne Savolainen 6.3.2017 Tila- ja asuntojaosto
Asuntotuotanto 1. Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun asuntotuotantoa koskevan MAL aiesopimuksen tavoitteita. 2. Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL aiesopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (keskimäärin 2500 asuntoa aikavälillä 2012-15 ja 3000 asuntoa 2016-19). Uudistuotannosta vähintään 20 % (vuosittain keskimäärin 500/ 600 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. - Alkava asuntotuotanto v. 2014-16 oli keskimäärin 2898 asuntoa/ vuosi, josta aravuokra 428 asuntoa/ vuosi (15 %) - Valmistunut asuntotuotanto v. 2014-16 oli keskimäärin 2357/ vuosi asuntoa, josta aravuokra 267 asuntoa/ vuosi (11 %) 3. Asuntotuotannosta noin 10 % (300 asuntoa) toteutetaan asumisoikeusasuntoina. Asumisoikeusasuntojen osuus v. 2014-16 alkaneista asunnoista 5 % Asumisoikeusasuntojen osuus v. 2014-16 valmistuneista asunnoista 4 %. 2
Kaavoitus 4. Espoo kaavoittaa vuositasolla uutta asuntorakennusoikeutta vähintään 350 000 kem 2. - Hyväksymiskäsittelyyn valmistelluissa asemakaavoissa uutta asuinkerrosalaa v. 2014-2016 oli keskimäärin 406 000 k-m²/ vuosi. - Kunnassa hyväksytyissä kaavoissa uutta asuinkerrosalaa v. 2014-16 oli keskimäärin 365 000 k-m 2 / vuosi. 5. Espoo esittää kaavoituskatsauksen yhteydessä arvion asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä esitetään vuosittain ilmestyvässä kaavoituskatsauksessa. - Espoossa on kaavavarantoa tyhjillä tai lähes tyhjillä rakennuspaikoilla kerrostalokohteissa 4,1 vuoden (laskettuna 85 k-m 2 keskipinta-alalla) ja pientalokohteissa 6,2 vuoden (laskettuna 157 k-m 2 keskipintaalalla) tarpeisiin oletuksella, että asuntotuotannosta 72 % toteutuu kerrostaloasuntoina. 6. Espoo edistää rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Kaupunkisuunnittelukeskus laatii jatkuvasti kaavamuutoksia ja poikkeamispäätöksiä, joilla edistetään asuntorakentamista. - Lisäksi asemakaavaprosessin kitkakohtia pyritään jatkuvasti tunnistamaan ja poistamaan. 7. Espoo välttää asemakaavoituksessa rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, kuten autopaikat, hissit, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset ja maaperän rakennettavuus. - Kaupunkisuunnittelukeskus oli mukana RAKLIn työryhmässä (kaavoituksen kustannusvaikutusselvitys), jossa selvitettiin kaavoituksesta (lähinnä kaavamääräyksistä) aiheutuvia kustannuksia rakentamiseen. Tavoitteena on jatkossa yhtenäistää kaavamääräyksiä kustannusvaikutukset huomioiden. - Kaupunkisuunnittelun työohjelmassa määritellään kaavatalouden pilottikohteet. - Uusiin kaavoihin sisällytetään seuraava autopaikkoja koskeva ohje: Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %. - Otaniemessä kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt opiskelija-asuntojen pysäköintiohjeen, joka hillitsee rakennuskustannusten nousua. 3
Valtion tukeman asuntotuotannon määrä ja sijainti 8. Espoo sijoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa eri puolille kaupunkia erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella. Kaupungin puollon v. 2014-16 saaneet valtion tukemat hankkeet 4
Tontinluovutukset ja maankäyttösopimukset 9. Espoo varmistaa tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin riittävän määrän tontteja valtion tukemaa asuntotuotantoa varten. - Kaupunki on luovuttanut v. 2014-16 valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa varten yhteensä 12 tonttia (827 asuntoa) ja asumisoikeusasuntotuotantoa varten 6 tonttia (174 asuntoa). Espoon Asunnot 6 tonttia, 411 asuntoa Alkuasunnot 1 tontti, 81 asuntoa Y-säätiö 2 tonttia, 100 asuntoa IL Kiinteistöt 1 tontti, 21 asuntoa Espoon Elä ja Asu 1 tontti, 140 asuntoa Avara 1 tontti, 74 asuntoa TA-Yhtiöt 4 tonttia, 102 asuntoa Avain asumisoikeus 2 tonttia, 72 asuntoa - Vuosina 2014-16 hyväksytyissä kaavoissa on maankäyttösopimuksessa osoitettu rakennusoikeutta valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon 58 720 k-m 2 ja asumisoikeusasuntotuotantoon 1000 k-m 2. - Lisäksi Holmanpuisto II ja Tillinmäen kaava-alueilla kaupunki on ostanut yksityisiltä maanomistajilta maata ara -hintaan mahdollistaakseen ara -tuotannon toteutumisen alueella. 22.2.2017 5
Espoon Asunnot Oy:n tuotanto 10. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain vähintään 300 valtion tukeman vuokra-asunnon rakentamisen ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Espoon tavoitteena on, että seuraavalla MAL -sopimuskaudella valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon määrää lisätään seudullisesti ja Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta kasvatetaan 400 asuntoon vuodessa. - Vuosina 2014-16 Espoon Asunnot Oy aloitti keskimäärin 210 asuntoa/ vuosi. - Vuosina 2014-16 Espoon Asunnot Oy:lle valmistui keskimäärin 121 asuntoa/ vuosi. - Espoon Asunnot Oy:lle on laadittu viiden vuoden suunnitelma uusista kohteista. Suunnitelman mukaan vuosina 2017-18 aloitukset ovat noin 500 asuntoa vuodessa. 11. Espoon Asunnot Oy pitää valtion tuella rakennetut käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvat asunnot vuokra-asuntoina. Asunto-osakeyhtiöissä olevia yksittäisasuntoja voidaan myydä. - ARA -rajoituksista vapautuvat asunnot (koko talon kohteet) pidetään vuokra-asuntokäytössä. - Espoon Asunnot Oy on myynyt 36 rajoituksista vapautunutta tai vapaarahoitteista yksittäisasuntoa vuonna 2016, vuosina 2014-2015 ei ole myyty asuntoja. 12. Espoon Asunnot Oy pitää rajoituksista vapautuneiden asuntojen vuokrat samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaavien käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa. - Espoon Asunnot Oy noudattaa kaikkien asuntojen vuokrissa käyttöarvoon perustuvaa omakustannushinnoittelua. 13. Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamien uusien asuntojen oman pääoman osuus osoitetaan ensi sijassa Espoon Asunnot Oy:n vapaasta pääomasta. - Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusien kohteiden omat varat ARA säännösten mahdollistamalla omistajan sijoittaman pääoman tuotolla ja erillisasuntojen myyntituloilla. 6
Uudet asumiskonseptit 14. Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, sukupolvien asunnot, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. - Ryhmärakennuttaminen - Kerrostalotonttihakuihin 2014-16 ei ole tullut hakemuksia ryhmärakennuttamishankkeiksi. - Puurakentamisen edistäminen - Kaupunki on varannut kerrostalotontin Tapiolasta Asuntosäätiö-konsernille ja Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle yhteisesti. Hakemuksen mukaan Asuntosäätiö on sitoutunut toteuttamaan kohteensa Tuuliniityssä käyttäen Metsä Woodin kerrostalojärjestelmää. - Espoon Asunnot Oy suunnittelee Leppävaarassa sijaitsevan Mestarinkadun kohteen toteuttamista puukerrostalona. - Uudet asumiskonseptit - Alueen varausta Matinkylästä Rakennuttajatoisto HTJ Oy:lle elämänkaariasumiskorttelin suunnittelua varten on jatkettu (ekyn päätös 24.10.2016). Toimijan kanssa on keskusteltu kortteliin rakennettavien yhteistilojen ja asukkaille tarjottavien palvelujen sisällöstä. - Setlementtiasunnot on saanut maankäyttösopimuksen perusteella Matinkylästä tontin ara kohteelle, johon suunnitellaan monisukupolvi korttelin/ yhteisöllisen asumisen piirteitä. - Skanskan BoKlok konseptiin (tavoitteena mm. kohtuuhintaiset asumiskustannukset) perustuva 44 asunnon yhtiö on rakenteilla Gumbölessä. - Uudet täydennysrakentamiskonseptit - Suvelassa Suvelan Onneksi kutsutulla asemakaavan muutoksella lisätään rakennusoikeutta ja mahdollistetaan asuinkerrostalokortteleiden merkittävä uudistaminen. - Karakallioon on laadittu täydennysrakentamisselvitys ja jatkettu vuoropuhelua asukkaiden kanssa täydennysrakentamisen toteuttamisesta. - Matinkylässä selvitetään mm. pysäköintikenttien muuttamista asuinkerrostalokortteleiksi. 7
Pientaloasuminen 15. Espoo luo edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. - Pientalovarantoa tyhjillä ja lähes tyhjillä rakennuspaikoilla on 822 000 k-m 2 (~ 5200 asuntoa, kun keskipinta-ala 157 k-m 2 / asunto). - Vuosina 2014-16 valmistui keskimäärin 646 pientaloasuntoa vuodessa, joista 372 oli ns. omatoimisia. 16. Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää. Vuosina 2014-2015 määrä on keskimäärin 100 tonttia vuodessa ja vuosina 2016-2017 keskimäärin 150 tonttia vuodessa. - Vuosien 2014-16 omakotitonttihaussa oli luovutettavia tontteja keskimäärin 62 vuodessa ja niihin oli keskimäärin 465 hakijaa/ vuosi. - Espoossa on merkittävä pientalotonttivaranto yksityisten omistuksessa. - Kaupungin omassa omistuksessa on vähän omakotirakentamiseen sopivaa raakamaata. Pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän nosto edellyttäisi maanhankinnan asettamista lunastuksin maankäyttösopimusten edelle. - Pientaloalueilla kunnallistekniikan rakentamiskustannukset ovat suuremmat kuin maankäyttösopimuksista saatavat tulot. 17. Espoo varmistaa pienasuntojen syntymisen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistaa myös pienten pientaloasuntojen rakentamisen. - Vuonna 2014-16 valmistuneista asunnoista 49 % oli yksiöitä ja kaksioita (koko asuntokannasta noin 39 %). Valmistuneista kerrostaloasunnoista yksiöitä ja kaksioita oli 66 %. - Pieniä pientaloasuntoja on mahdollistettu kaavamuutoksin ja poikkeamispäätöksin sallimalla rivitalokaavojen muuttaminen päällekkäisiksi asunnoiksi (esim. Harmaaniitty ja Kauklahti). Lisäksi uusissa kaavoissa (esim. Tonttumuori) kaavamerkinnällä on mahdollistettu myös pienten asuntojen rakentaminen pientaloihin. 18. Espoon Asunnot Oy kehittää vuokra-asuntojen tarjontaa tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Vuokra-asuntojen suurin kysyntä ja tarve kohdistuu pieniin asuntoihin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja muiden palvelujen äärellä. Suuria perheasuntoja pystytään osoittamaan hyvin espoolaisille työssäkäyville hakijaperheille. Uusia asuntotyyppejä kehitetään kiinteistökehityshankkeissa asuntojen todellista tarvetta vastaavasti. 8
Erityisryhmien asuminen (1/2) 19. Espoo keskittää muistisairaiden ja huonokuntoisten espoolaisten asumisen Elä ja asu seniorikeskuksiin. Elä- ja asu seniorikeskusten ympärille kaavoitetaan etenkin ikääntyneille tarkoitettuja asuinkerrostaloja. - Leppävaaran elä ja asu seniorikeskukseen muuttavat ensimmäiset asukkaat maaliskuussa 2017. Kohteessa on 70 tehostetun palveluasumisen ja 70 kevyemmän tuen paikkaa. - Erityisesti ikääntyneille tarkoitettuja asuinkerrostaloja on rakenteilla Matinkylään (Pyyntikuja) sekä suunnitteilla Kauklahteen ja Leppävaaraan olemassa olevien Elä ja asu -seniorikeskusten läheisyyteen. Em. kohteiden suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota esteettömyyteen, turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. 20. Espoo järjestää asunnon ja riittävät tukipalvelut vuosittain 15-30 uudelle kehitysvammaiselle henkilölle. - Vuonna 2016 on päivitetty Vammaisten asumisohjelma, minkä mukaan vammaisille henkilöille pyritään löytämään jatkossa entistä enemmän asuntoja normaalista asuntokannasta ja pienten vammaisille henkilöille tarkoitettujen asumisyksiköiden rakentaminen vähenee. - Espoon Asunnot Oy:n kanssa on keskusteltu mahdollisuudesta saada vammaisille henkilöille ns. tukiasuntoryhmiä olemassa olevine vammaisten asumispalveluyksiköiden läheisyydestä. - Vuosina 2014-16 on valmistunut kaksi kohdetta (yhteensä 30 asuntoa) ja aloitettu yksi kohde (21 asuntoa), joka valmistuu v. 2017. 21. Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämistä koskevan aiesopimuksen tavoitteita varmistamalla 125 uuden asunnon toteutumisen sekä luovuttamalla sopimusaikana kolme tonttia nuorisoasuntojen rakentamiseen. Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. - Espoon on toteuttanut vuonna 2012-15 käynnissä olleen PAAVO II ohjelman tavoitteita. Yksi mielenterveyskuntoutujien hanke ja kaksi nuorisoasuntohanketta on edelleen käynnistymättä. - Uusi asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn painottuva Aune -toimenpideohjelmaa 2016-19 on hyväksytty kh:ssa 28.11.2016. - Aune ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä mm. kokemusasiantuntijoiden roolin vahvistaminen, omatyöntekijän nimeäminen asunnottomille henkilöille ja mielekkään tekemisen tarjoaminen tuetun asumisen asiakkaille edistävät pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 9
Erityisryhmien asuminen (2/2) 22. Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. - Sosiaali- ja terveystoimi johtaa asunnottomuusverkostoyhteistyötä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien parissa toimivien tahojen kanssa. Asuntoyksikkö osallistuu verkostoyhteistyöhön. - Mielenterveyskuntoutujille on rakenteilla Suomen Hoivatilat Oy:n hanke Gumbölessa (20 asuntoa) ja käynnistymässä Y- säätiön hanke Holmapuisto II:ssa (45 asuntoa). 23. Espoo valmistelee konkreettisen suunnitelman opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotantoohjelmasta toimien yhteistyössä valtion ja opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden kanssa. Asuntojen sijainnissa painotetaan tontteja hyvien joukkoliikenneyhteyksien, etenkin metron varrella. - Suunnitelma opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotanto-ohjelmasta on laadittu. - Opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman valmistelua ja seurantaa varten on perustettu ohjausryhmä ja se on kokoontunut ensimmäisen kerran 21.2.2017. Ohjausryhmän tavoitteena on seurata opiskelija-asuntohankkeista laaditun suunnitelman toteutumista sekä käydä keskustelua ja löytää uusia hankeaihioita. 24. Espoo luovuttaa opiskelija-asuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. Espoo neuvottelee valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tonttien luovutuksen pelisäännöistä. - Vuosina 2014-16 Espoo on varannut kolme tonttia opiskelija-asuntojen rakentamiseen. - Opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelmassa on myös Senaatti-Kiinteistöjen omistuksessa olevia maita. Senaatti-Kiinteistöjen edustaja kuuluu tuotanto-ohjelman seurantaa varten perustettuun ohjausryhmään. 25. Espoo ehkäisee asunnottomuutta ja asukkaiden syrjäytymistä tarjoamalla asumisneuvontaa ja kehittämällä asumiseen liittyvää sosiaalityötä yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. - Espoon Asunnoilla on viisi asumisneuvojaa. - Asumisneuvonnan laajentaminen on yhtenä painopistealueena Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa Aunessa 2016-19. 10
Asumistoiveet ja asuntoalueiden kehittäminen 26. Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaupunkisuunnittelukeskus pyrkii jatkuvasti kehittämään vuorovaikutusmenetelmiään ja keräämään tietoa asumistoiveista suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. - Vuonna 2014 toteutettiin kysely Millainen on hyvä espoolainen asuinympäristö ja vuonna 2015 kysely Tulevaisuuden virkistys- ja asuinympäristöt Espoossa. Vuonna 2016 kysyttiin pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa varten asukkailta reiteistä. - Espoo osallistui v. 2015-16 myös YIT:n hankkeeseen Tulevaisuuden kaupunkiympäristöt, minkä yhteydessä teetettiin 1000 henkilölle kysely kaupunkiin liittyvistä mielikuvista ja ajatuksista. - Yleiskaavayksikkö on hankkinut kolmevuotisen lisenssin Maptionnaire -karttakyselyjärjestelmään, jonka avulla voidaan kerätä tietoa tai keskustella paikkaan kytkeytyvistä aiheista. 27. Espoo edistää ja tukee asuntoalueiden täydennysrakentamista, perusparantamista ja kehittämistä esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. - Espoo on selvittänyt täydennysrakentamismahdollisuuksia sekä järjestänyt asuinaluekohtaisia asukasiltoja täydennysrakentamisesta sekä korjaus- ja energianeuvonnasta mm. Suvelassa, Karakalliossa ja Espoonlahdessa). - Friisilässä ja Nöykkiössä on järjestetty asukastyöpajoja tavoitteena vauhdittaa pientalojen täydennysrakentamista. - Espoo on osallistunut myös täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittämiseen ja lähiökorjaustyöryhmän toimintaan yhteistyössä RAKLIn, YM:n, Uudenmaanliiton sekä muiden toimijoiden kanssa. - Vuosina 2013-16 Espoo on ollut mukana YM:n organioimassa Asuinalueiden kehittämisohjelmassa, josta on saatu avustuksia yhteensä 2,5 M. 28. Espoo selvittää yhdessä Espoon Asunnot Oy:n kanssa täydennysrakentamismahdollisuudet Espoon Asunnot Oy:n kiinteistöissä. - Espoon Asunnot Oy:n kohteiden täydennysrakentamismahdollisuudet on selvitetty ja useita täydennysrakentamiskohteita, joissa yhteensä 600-900 uutta asuntoa, on ohjelmoitu vuosille 2017-2021. 11
Pysäköintiratkaisut ja -normit 29. Espoo kehittää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja ja selvittää pysäköintinormien lieventämistä täydennysrakentamisalueilla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormeja määriteltäessä varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotuilla pysäköintinormeilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. - Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma on hyväksytty kh:ssa 16.1.2017. Hyväksyttyjen periaatteiden noudattaminen hillitsee pysäköintipaikkojen rakentamisesta aiheutuvaa rakennuskustannuksien nousua etenkin kerrostaloalueilla. - Korttelialueilla keskitetysti toteutettaville nimeämättömille pysäköintipaikoille voidaan tapauskohtaisesti antaa 10 % kevennys pysäköintimääräyksestä rakennusluvan yhteydessä. - Uusissa kaavoissa on otettu käyttöön ohje, jonka mukaan autopaikkoja voidaan toteuttaa 20 % vähemmän silta osin, kun tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa. 12
Esteetön, energiatehokas ja terveellinen asuminen 30. Espoo myöntää käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa enintään 10 % hissiavustuksia hissien rakentamiseen vanhoihin asuinkerrostaloihin. - Espoo on myöntänyt v. 2014-16 hissiavustuksia (10 % hyväksytyistä kustannuksista) yhteensä 517 000 euroa yhdeksälle yhtiölle yhteensä 26 hissin rakentamiseen. 31. Espoo edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä asumisessa ja parantaa asumisen energiatehokkuutta. - Espoo lisää asukkaiden tietoisuutta eri energialähteistä kaavoitusvaiheessa ohjeistamalla. Tavoitteena on tehdä asemakaavoituksen yhteydessä riittävä energia- ja ilmastovaikutusten arviointi, joka vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin ja päätöksentekoon. Kaavoituksen tulee tarvittaessa mahdollistaa, tukea ja edellyttää energiatehokkaita ratkaisuja. - Espoo on kokeillut vuonna 2016 taloyhtiökoordinaattori toimintamallia Suvelassa, Espoonlahdessa ja Karakalliossa yhdessä pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonnan kanssa. Kokeilun tavoitteena on ollut parantaa taloyhtiöiden tietoisuutta suunnitelmallisen huollon ja kunnossapidon vaikutuksesta kustannuksiin ja energiankulutukseen. - Espoon Asunnot Oy:n kanssa on tehty yhteistyötä liittyen asumisen ekologiseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen. - Espoo on mukana HSY:n organisoimassa ilmastoviisas asuminen -projektin ohjausryhmässä. 32. Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa, että rakennushankkeen pää-, rakennus- ja erityissuunnittelijoilla sekä muilla vastuuhenkilöillä on riittävä pätevyys ja kelpoisuus huolehtia hankkeen toteuttamisesta. - Espoossa on puhelinnumero ja sähköpostiosoite (asumisterveys@espoo.fi), johon asukkaat voivat ottaa yhteyttä asumisterveyteen liittyvissä asioissa. 13
Rakennuslupaprosessi ja vuoropuhelu toimijoiden kanssa 33. Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Lupakäsittelyä ja työmaavalvontaa on tehostettu sähköistä asiointia kehittämällä. Sähköisesti sisään jätettyjen hakemusten määrä on yli puolet kaikista hakemuksista. - Lupaprosessia nopeutetaan myös hankkeiden ennakkokäsittelyllä sekä rakennusvalvonnan antamalla riittävän aikaisella ohjeistuksella vaadittavista selvityksistä. - Lupavalmistelijat arvioivat lupakäsittelyn kestoa ja antavat hakijalle arvion käsittelyajasta ja päätöspäivämäärästä lupahakemuksen sisäänjätön yhteydessä. Luvattujen käsittelyaikojen paikkansapitävyys v. 2014-16 on ollut 83-85 %. - Pientalorakentajia on houkuteltu ruuhkan välttämiseksi hakemaan rakennuslupaa loppuvuodesta ja alkuvuodesta seuraavana keväänä alkavaksi suunniteltuihin hankkeisiin alennetulla rakennusvalvontamaksulla. 34. Espoo käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua teknisen ja ympäristötoimen kaikissa yksiköissä. - Rakennusvalvonta järjestää muutamien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa säännöllisiä tapaamisia, joissa käydään läpi tulevia hankkeita. Rakennusvalvonta voi näin ottaa ennakkoon kantaa hankkeisiin ja kohdentaa henkilöstöresurssit ajoissa oikein. Samassa yhteydessä käsitellään myös vireillä olevat hankkeet ja mahdollisesti niihin liittyvät ongelmat. 14