Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Anne Savolainen Tila- ja asuntojaosto

Transkriptio

1 Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta Anne Savolainen Tila- ja asuntojaosto

2 Asuntotuotanto 1. Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun asuntotuotantoa koskevan MAL aiesopimuksen tavoitteita. 2. Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL aiesopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt 2500 asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. - Alkavat asunnot ka asuntoa/ vuosi (arvio), josta valtion tukemia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja 389 asuntoa/ vuosi (15 %) - Valmistuvat asunnot ka asuntoa/ vuosi (arvio), josta valtion tukemia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja 403 asuntoa/ vuosi (17 %) 3. Asuntotuotannosta noin 10 % (250 asuntoa) toteutetaan asumisoikeusasuntoina. Asumisoikeusasuntojen osuus v alkaneista asunnoista 6 % Asumisoikeusasuntojen osuus v valmistuneista asunnoista 8 % 2

3 Asuntotuotanto MAL aiesopimuskaudella Alkaneet asunnot Valmistuneet asunnot Kunnallinen tuotanto Kunnallinen tuotanto 500 Valtion tukema muu vuokra Asumisoikeus 500 Valtion tukema muu vuokra Asumisoikeus Vapaarahoitteinen Vapaarahoitteinen E E 3

4 Kaavoitus 4. Espoo kaavoittaa vuositasolla uutta asuntorakennusoikeutta vähintään kem 2. - Hyväksytyt kaavat keskimäärin kem 2 / vuosi - Hyväksytyt kaavat MAL -aiesopimuskaudella keskimäärin kem 2 / vuosi (MAL aiesopimuksen kaavoitustavoite kem 2 vuodessa) 5. Espoo esittää kaavoituskatsauksen yhteydessä arvion asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. - Kaavoituskatsauksessa 2015 (s. 23) on arvioitu, että lainvoimaisissa asemakaavoissa on Espoossa asumisen varantoa tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla noin viiden vuoden rakennustuotantoa vastaava määrä. 6. Espoo edistää rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. - Kaupunkisuunnittelukeskus laatii jatkuvasti kaavamuutoksia ja poikkeamispäätöksiä, joilla edistetään asuntorakentamista. - Kohtuuhintaista asuntorakentamista on edistetty Espoon Asunnot Oy:lle myönnetyillä poikkeusluvilla mm. Bassenkylässä (1-kerroksisten asuntojen sijoittuminen kahteen päällekkäiseen kerrokseen, autopaikkamääräykset 1 ap/ asunto, ei autotalleja/ -katoksia). 7. Espoo välttää asemakaavoituksessa rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, kuten autopaikat, hissit, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset ja maaperän rakennettavuus. - Kaupunkisuunnittelukeskus on mukana RAKLIn työryhmässä (kaavoituksen kustannusvaikutusselvitys), jossa selvitetään kaavoituksesta (lähinnä kaavamääräyksistä) aiheutuvia kustannuksia rakentamiseen. Tavoitteena on saada työkaluja, joiden avulla kaavoittajat ja rakennusliikkeet voivat tarkastella kaavoitushankkeen rakennuskustannusten suuruusluokkia. - Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen vaativat rakentamista myös heikommille rakennettavuusalueille. 4

5 Valtion tukeman asuntotuotannon määrä ja sijainti 8. Espoo sijoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa eri puolille kaupunkia erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella. - Ks. erillinen liite seuraavalla sivulla 9. Espoo varmistaa tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin riittävän määrän tontteja valtion tukemaa asuntotuotantoa varten. - Vuosina on varattu tai luovutettu kaupungin tontteja valtion tukemaa asuntotuotantoa varten yhteensä 1434 vuokra-asunnolle ja 213 asumisoikeusasunnolle. - Espoon Asunnot 14 tonttia, 711 asuntoa - Espoon Elä ja Asu 1 tontti, 140 asuntoa - Avara 1 tontti, 74 asuntoa - Alkuasunnot 2 tonttia, yhteensä 151 asuntoa - Nuorisosäätiö 1 tontti, 50 asuntoa - Arttu 1 tontti, 60 asuntoa - Koy Sinikallion Hoitokoti (Elämäntalo Oy) 1 tontti, 54 asuntoa - Y-säätiö 3 tonttia, 133 asuntoa - Aspa 1 tontti, 15 asuntoa - IL Kiinteistöt 1 tontti, 21 asuntoa - Espoon Aurinkolinna ry 1 tontti, 25 asuntoa - TA 5 tonttia, 141 asuntoa - Avain asumisoikeus 2 tonttia, 72 asuntoa - Maankäyttösopimuksissa on osoitettu Espoon Asunnot Oy:lle vuonna alkaviin hankkeisiin tontteja yhteensä 299 asunnolle (Niittykumpu, Iirislahti, Matinkylä, Pellaksenmäki). Tulevaa käynnistyvää tuotantoa varten on tehty maankäyttösopimuksia mm. Perkkaalla. 5

6 Kaupungin puollon saaneet valtion tukemat hankkeet ( tilanne) ara -vuokrakohteet 1745 as. ara asumisoikeuskohteet 741 as. Tilanne

7 Espoon Asunnot Oy:n tuotanto 10. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain vähintään 300 valtion tukeman vuokra-asunnon rakentamisen ja määrää nostetaan tarvittaessa, jotta vuosittainen MAL tavoite (nyt 500 asuntoa) saavutetaan. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. Espoon tavoitteena on, että seuraavalla MAL -sopimuskaudella valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon määrää lisätään seudullisesti ja Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta kasvatetaan 400 asuntoon vuodessa. - Alkaneet keskimäärin 196 asuntoa/ vuosi - Kaupungin luovuttamat/ varaamat sekä maankäyttösopimuksilla saadut tontit 1010 asunnon (253 asuntoa/ vuosi) rakentamista varten. 11. Espoon Asunnot Oy pitää valtion tuella rakennetut käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvat asunnot vuokra-asuntoina. Asunto-osakeyhtiöissä olevia yksittäisasuntoja voidaan myydä. - ARA-rajoituksista vapautuvat asunnot pidetään vuokra-asuntokäytössä. - Erillisasuntojen maltillista myyntiä valmistellaan uusien kohteiden omarahoitusosuuden järjestämiseksi 12. Espoon Asunnot Oy pitää rajoituksista vapautuneiden asuntojen vuokrat samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaavien käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa. - Espoon Asunnot Oy noudattaa kaikkien asuntojen vuokrissa käyttöarvoon perustuvaa omakustannushinnoittelua (omakustannusvuokra, jossa tasaus asuntokannan sisällä). 13. Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamien uusien asuntojen oman pääoman osuus osoitetaan ensi sijassa Espoon Asunnot Oy:n vapaasta pääomasta. - Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusien kohteiden omat varat ARA säännösten mahdollistamalla omistajan sijoittaman pääoman tuotolla ja erillisasuntojen myyntituloilla. 7

8 Uudet asumiskonseptit 14. Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, sukupolvien asunnot, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. - Espoo on varannut yhden asuintontin Kauklahdesta Arkkitehtitoimisto Erat Oy:lle ryhmärakennuttamista varten. Tontin varaus oli voimassa asti. Hanke ei ole käynnistynyt. - Pientaloalueiden suuria tontteja on luovutettu mm. Kurttilasta yhtiömuotoisten pientalojen rakentamiseen (mahdollisuus yhteisöasumiseen). - Puurakentamisen edistäminen - Suunnitteluvarauksen antaminen Asuntosäätiölle ja Metsäliiton Osuuskunnalle Tuuliniityn alueen suunnittelua varten sekä siihen liittyvien taloudellisten ja asemakaavallisten toteutusmahdollisuuksien tutkimista varten. Varausta on sittemmin jatkettu. Asuntosäätiö pyrkii kehittämään uusia asumisratkaisuja ja Metsä Wood uusia runkoratkaisuja, jotka mahdollistavat puurakentamisen kehitystyön. - Uudet asumiskonseptit - Alueen varaaminen Matinkylästä Rakennuttajatoisto HTJ Oy:lle elämänkaariasumiskohteen suunnittelua varten - Kohtuuhintaisen omistusasumisen edistäminen - Tontin varaus Skanskalle BoKlok konseptia varten - Uudet täydennysrakentamiskonseptit - Alueen varaaminen Karakalliosta NCC:lle Bertta konseptia varten. 8

9 Pientaloasuminen 15. Espoo luo edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. - Vuonna 2015 hyväksytystä asuinrakennusoikeudesta kem 2 (~ 1000 asuntoa, kun keskipinta-ala 150 k-m 2 / asunto) on pientalorakennusoikeutta. Hyväksyttyjä pientalokaavoja ovat Kallvik, Mäkitupa, Taltrikinmäki ja Mulby. - Pientalovarantoa tyhjillä ja lähes tyhjillä rakennuspaikoilla on k-m 2 (~ 5600 asuntoa, kun keskipinta-ala 150 k-m 2 / asunto) - Vuonna 2014 valmistui noin 700 pientaloasuntoa, joista puolet oli ns. omatoimisia (ks. kuva seuraavalla sivulla). 16. Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää. Vuosina määrä on keskimäärin 100 tonttia vuodessa ja vuosina keskimäärin 150 tonttia vuodessa. - Vuoden 2014 omakotitonttihaun perusteella on luovutettu 77 tonttia, hakijoita Vuoden 2015 omakotitonttihaussa luovutettavia tontteja 60 (Kalliomäen asemakaava-alue), hakijoita Kaupungilla ei ole omassa omistuksessa tarpeeksi omakotirakentamiseen sopivaa raakamaata. Pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän nosto edellyttäisi maanhankinnan asettamista pakkolunastuksin maankäyttösopimusten edelle. 17. Espoo varmistaa pienasuntojen syntymisen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistaa myös pienten pientaloasuntojen rakentamisen. - Asemakaavoissa ei ole huoneistojen pinta-alaa koskevia määräyksiä. Vuonna 2014 valmistuneista asunnoista puolet oli yksiöitä ja kaksioita (koko asuntokannasta noin 39 %). - Noin 73 % vuonna 2015 hyväksyttyjen kaavojen asuinrakennusoikeudesta sijoittuu HSY:n määrittelemille hyville saavutettavuusvyöhykkeille (SAVU I-III). Pysäköinnin ohjeistusta on pyritty kehittämään siten, että pienten asuntojen rakentaminen hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä olisi mahdollista. - Pieniä pientaloasuntoja on mahdollistettu kaavamuutoksin ja poikkeamispäätöksin sallimalla rivitalokaavojen muuttaminen päällekkäisiksi asunnoiksi. 18. Espoon Asunnot Oy kehittää vuokra-asuntojen tarjontaa tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. - Espoon Asunnot Oy:lle on tarjottu elokuussa 2014 Kurtinmalmista tonttia 45095/1 (kaava AOII, e=0,25, rakennusoikeus 3480 k-m 2 ). Espoon Asunnot Oy ei pitänyt pientalotonttia sopivana. - Vuokra-asuntojen suurin kysyntä ja tarve kohdistuu pieniin asuntoihin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja muiden palvelujen äärellä. Suuria perheasuntoja pystytään osoittamaan hyvin espoolaisille työssäkäyville hakijaperheille. Uusia asuntotyyppejä kehitetään kiinteistökehityshankkeissa asuntojen todellista tarvetta vastaavasti. 9

10 Valmistuneet pientalot pientalot yht omatoimiset muut pientalot

11 Erityisryhmien asuminen (1/2) 19. Espoo keskittää muistisairaiden ja huonokuntoisten espoolaisten asumisen Elä ja asu seniorikeskuksiin. Elä- ja asu seniorikeskusten ympärille kaavoitetaan etenkin ikääntyneille tarkoitettuja asuinkerrostaloja. - Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus valmistuu Matinkylän elä ja asu seniorikeskuksen aloituksen aikatauluarvio 2018 ja Tapiolan elä ja asu seniorikeskuksen aloituksen aikatauluarvio Ikääntyneille tarkoitettuja asuinkerrostaloja on valmistunut Espoon keskukseen (Asunto Oy Espoon Valapuisto) sekä suunnitteilla Matinkylään (Skanska/ Pyyntikuja), Kauklahteen (suunnitteluvaraus Firalla) ja Leppävaaraan (Espoon Asunnot). Em. kohteissa asunnot pyritään suunnittelemaan ikääntyneiden tarpeita vastaavasti siten, että suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota esteettömyyteen, turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kohteet sijaitsevat keskeisillä paikoilla palvelujen läheisyydessä. 20. Espoo järjestää asunnon ja riittävät tukipalvelut vuosittain uudelle kehitysvammaiselle henkilölle. - Sijaintivaihtoehdoista ja määrällisestä tarpeesta on keskusteltu vammaispalvelujen kanssa. Vammaisten asumispalveluohjelma päivitetään vuoden 2015 aikana. 21. Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämistä koskevan aiesopimuksen tavoitteita varmistamalla 125 uuden asunnon toteutumisen sekä luovuttamalla sopimusaikana kolme tonttia nuorisoasuntojen rakentamiseen. Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. - PAAVO II ohjelman hankkeet Espoossa: - Viherlaakso/ Y-säätiö, asunnottomat, 33 asuntoa - Holmanpuisto II/ Y säätiö, mielenterveyskuntoutujat, 45 asuntoa - Gumböle/ Suomen Hoivatilat Oy, mielenterveyskuntoutujat, 20 asuntoa - Friisinmäki/ Y-säätiö, tukea tarvitsevat nuoret, 31 asuntoa - Suviniitty/ Alkuasunnot, tukea tarvitsevat nuoret 12 asuntoa. - Kolme tonttia tavallisten nuorisoasuntojen rakentamiseen: Suviniitty/ Alkuasunnot 69 asuntoa, Friisinmäki/ Y-säätiö 24 asuntoa ja Holmanpuisto II/ Nuorisosäätiö 50 asuntoa. 11

12 Erityisryhmien asuminen (2/2) 22. Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. - Mm. asunnottomuusverkostoyhteistyö päihde- ja mielenterveyskuntoutujien parissa toimivien tahojen kanssa. 23. Espoo valmistelee konkreettisen suunnitelman opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotantoohjelmasta toimien yhteistyössä valtion ja opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden kanssa. Asuntojen sijainnissa painotetaan tontteja hyvien joukkoliikenneyhteyksien, etenkin metron varrella. - HOASin kanssa on keskusteltu opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen sijaintivaatimuksista. Rajattujen sijaintivaihtoehtojen vuoksi opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotanto-ohjelmaa ei ole voitu laatia. 24. Espoo luovuttaa opiskelija-asuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. Espoo neuvottelee valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tonttien luovutuksen pelisäännöistä. - HOASille ehdotettu kahta tonttia Leppävaarasta: - Tontti 50176/16 omistajana Sponda, ro kem 2 (tonttitehokkuutta voidaan kasvattaa s.e. ro. noin 2500 kem 2 ). - Tontit Espoon kaupunki ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund, ro. yhteensä 3150 kem 2. - Vuoden 2016 erityisryhmähaussa on puollettu (TAJA ) kahta opiskelijaasuntohanketta (Aalto Village/ Miestentie 2, HOAS ja AYY yhteensä noin 180 asuntoa), kaupunki luovuttaa tontit. 25. Espoo ehkäisee asunnottomuutta ja asukkaiden syrjäytymistä tarjoamalla asumisneuvontaa ja kehittämällä asumiseen liittyvää sosiaalityötä yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. - Espoon Asunnot Oy:llä on kuusi asumisneuvojaa. - Valmistelussa parhaillaan uusi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (AUNE) yhdessä YM:n ja Espoon asunnottomuusverkoston kanssa. AUNE -ohjelmakausi alkaa keväällä

13 Asumistoiveet ja asuntoalueiden kehittäminen 26. Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. - Kaupunkisuunnittelukeskus pyrkii jatkuvasti kehittämään vuorovaikutusmenetelmiään. Yksi viime vuosina kokeiltu menetelmä on ympäristöministeriön Sade hankkeen puitteissa pilotoitu Harava kyselyjärjestelmä. Yleiskaava on toteuttanut pilotointiin liittyen kolme kyselyä, joista kahden kyselyn teema on liittynyt asuinympäristöön ja asumiseen ( Millainen on hyvä espoolainen asuinympäristö? ja Tulevaisuuden asuinympäristöt Espoossa ). Kyselyistä saatujen tulosten lisäksi on saatu tietoa asukkaiden valmiuksista karttapohjaisiin kyselyihin vastaamisesta ja kyselyjärjestelmän soveltuvuudesta kaavoitukseen. Asukaskyselyiden tuloksia on hyödynnetty osayleiskaavoissa ja yleiskaavan kudelmissa. - Espoo on osallistunut myös YIT:n hankkeeseen Tulevaisuuden kaupunkiympäristöt. Hankkeen yhteydessä on teetetty kysely kaupunkiin liittyvistä mielikuvista ja ajatuksista noin 1000 henkilölle sekä yrityksille. Kyselyn tuloksia käsitellään työpajoissa joulukuussa Espoo edistää ja tukee asuntoalueiden täydennysrakentamista, perusparantamista ja kehittämistä esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. - Espoo selvittää jatkuvasti täydennysrakentamismahdollisuuksia sekä järjestää asuinaluekohtaisia asukasiltoja liittyen täydennysrakentamiseen ja perusparantamiseen. - Espoo on osallistunut täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittämiseen RAKLIn organisoimassa täydennysrakentamisklinikassa sekä Uudenmaanliiton järjestämiin täydennysrakentamisen seminaareihin. - Espoo on mukana YM:n organisoimassa Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Espoo selvittää yhdessä Espoon Asunnot Oy:n kanssa täydennysrakentamismahdollisuudet Espoon Asunnot Oy:n kiinteistöissä. - Espoon Asunnot Oy:n kohteiden täydennysrakentamismahdollisuudet on selvitetty ja useita täydennysrakentamiskohteita (mm. Suvela, Ruutikatu/ Leppävaara, Kalaonnentie/ Matinkylä, Holvikuja, Espoonkatu/ Espoon keskus, Karakalliontie 1/ Karakallio, Savikuja/ Mikkelä, Kolkekannaksentie/ Lippajärvi, Lokirinne/ Espoonlahti) on ohjelmoitu vuosille

14 Pysäköintiratkaisut ja -normit 29. Espoo kehittää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja ja selvittää pysäköintinormien lieventämistä täydennysrakentamisalueilla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormeja määriteltäessä varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotuilla pysäköintinormeilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. - Laadittu Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa Em. pysäköinnin laskentaohjeessa on oleellinen helpotus myös pienasunnoille aikaisempaan autopaikkaohjeeseen verrattuna. vuoden 2010 ohje vuoden 2015 ohje Kaupunkikeskus: 1/100 k-m 2, 1/130 k-m 2, vähintään 0.8 ap/asunto vähintään 0.5 ap/asunto Kaupunkikeskusten ulkopuolella: 1/85 k-m 2, 1/70-85 k-m 2, väh. 1,2 ap/asunto vähintään 0,5 ap/asunto + 10% vieraspaikkoja vieraspaikat sisältyvät - Vuoden 2015 ohje on kaupunkikeskuksissa kerrosneliömääriin suhteutettuna 30% lievempi ja asuntojen lukumäärään suhteutettuna 37% lievempi kuin vuoden 2010 ohje. - Kaupunkikeskusten ulkopuolella vuoden 2015 ohje on sama tai hiukan kireämpi, mutta asuntojen lukumäärään suhteutettuna 58% lievempi kuin vuoden 2010 ohje. - Vuoden 2015 ohjeen autopaikat sisältävät myös vieraspaikat, kun taas 2010 vieraspaikkoja oli rakennettava 10% asukaspysäköintipaikkojen määrästä. - Kyseessä on laskentaohje, josta voidaan perustellusta syystä poiketa. 14

15 Esteetön, energiatehokas ja terveellinen asuminen 30. Espoo myöntää käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa enintään 10 % hissiavustuksia hissien rakentamiseen vanhoihin asuinkerrostaloihin. - Espoo myönsi vuonna 2014 hissiavustuksia (10 % hyväksytyistä kustannuksista) yhteensä euroa kolmelle yhtiölle yhteensä viiden hissin rakentamiseen. 31. Espoo edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä asumisessa ja parantaa asumisen energiatehokkuutta. - Espoo lisää asukkaiden tietoisuutta eri energialähteistä kaavoitusvaiheessa ohjeistamalla. Kaikkiin suurimpiin kaavahankkeisiin pyritään laatimaan energiaohjaus liite. - Espoo rahoittaa yhdessä Helsingin ja Vantaan kanssa pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvontaa. Tavoitteena on parantaa taloyhtiöiden tietoisuutta suunnitelmallisen huollon ja kunnossapidon vaikutuksesta kustannuksiin ja energiankulutukseen. Tavoitetta edistetään järjestämällä taloyhtiöille koulutustilaisuuksia. Myös taloyhtiökoordinaattori toimintamallin kokeilu on käynnistynyt. - Maalämmön tuotantoa pyritään edistämään sallimalla maalämpökaivojen sijoittaminen lähelle tontin rajaa tai mahdollisesti sen ulkopuolelle. 32. Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. - Rakennusvalvonta valvoo, että rakennushankkeen pää-, rakennus- ja erityissuunnittelijoilla sekä muilla vastuuhenkilöillä on riittävä pätevyys ja kelpoisuus huolehtia hankkeen toteuttamisesta. 15

16 Rakennuslupaprosessi ja vuoropuhelu toimijoiden kanssa 33. Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. - Rakennusvalvonnan lupavalmistelijat arvioivat lupakäsittelyn kestoa ja antavat hakijalle arvion käsittelyajasta ja päätöspäivämäärästä lupahakemuksen sisäänjätön yhteydessä. Luvattujen käsittelyaikojen paikkansapitävyys on tällä hetkellä 83 %. - Rakennusvalvonta pyrkii nopeuttamaan ja joustavoittamaan lupakäsittelyä ja työmaavalvontaa sähköistä asiointia kehittämällä. - Lupaprosessia nopeuttavat myös hankkeiden ennakkokäsittely sekä rakennusvalvonnan riittävän aikainen ohjeistus vaadittavista selvityksistä. - Pientalolupien osalta rakennusvalvonta on pilotoimassa uutta lupaprosessimallia. Yhteistyö kaavoittajien kanssa prosessien nopeuttamiseksi ja joustavoittamiseksi on tiivistä. 34. Espoo käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. - Jatkuvaa vuoropuhelua rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa käydään teknisen ja ympäristötoimen kaikissa yksiköissä. - Rakennusvalvonta järjestää muutamien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa säännöllisiä tapaamisia, joissa käydään läpi tulevia hankkeita. Rakennusvalvonta voi näin ottaa ennakkoon kantaa hankkeisiin ja kohdentaa henkilöstöresurssit ajoissa oikein. Samassa yhteydessä käsitellään myös vireillä olevat hankkeet ja mahdollisesti niihin liittyvät ongelmat. 16