KOIRNIEMEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

3.6.2014 KOIRNIEMEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LIIKENNESELVITYS Tarkastus 03 Päivämäärä 3/6/2014 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Pekka Kuorikoski Hyväksyjä Jukka Räsänen Kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Parikkalan kunnassa valtatien 6 itäpuolella. Alueella on vireillä osayleiskaavan laadinta ja tässä työssä tutkitaan kaavan vaikutukset liikenteeseen. Työssä kuvataan uuden maankäytön tuottama liikennesuorite, kuvataan tarvittavat liikenteelliset toimenpiteet valtatien liittymiin, katuverkon jäsentelyihin ja lasketaan niiden karkeat kustannukset. Raportin pohjakartta-aineisto: Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/10 Aineiston kopiointi ilman Logica Suomi Oy:n lupaa on kielletty Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 3 1. JOHDANTO 4 2. LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Kohdealue 4 2.2 Suunnitteluhankkeet 5 2.3 Nykytilanteen liikenneverkko 6 2.4 Liikenne-ennuste 9 3. LIIKENNEVERKKO 11 3.1 Lähtökohdat 11 3.2 Toimivuustarkastelu 11 3.3 Kustannusarvio 19 3.4 Johtopäätökset 20

4 1. JOHDANTO Koirniemen osayleiskaavan liikenneselvitys tehtiin Ramboll Finland Oy:ssä Parikkalan kunnan toimeksiantona. Työssä selvitettiin uuden maankäytön tuottama liikennesuorite, kuvattiin tarvittavat liikenteelliset toimenpiteet valtatien liittymiin, katuverkon jäsentelyihin ja laskettiin niiden karkeat kustannukset. Rambollin projektiryhmässä Mari Kinttula on toiminut projektipäällikkönä sekä suunnittelijana, Marjut Viljanen kustannuslaskijana ja toimivuustarkastelun on laatinut Elina Tamminen. Laadunvarmistajana työssä toimi Pekka Kuorikoski. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kohdealue Suunnittelualue sijaitsee Parikkalan kunnassa valtatien 6 itäpuolella. Alueella on vireillä osayleiskaavan laadinta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.

5 2.2 Suunnitteluhankkeet Koirniemen osayleiskaava Kuva 2. Osayleiskaavaluonnos 19.11.2013.

6 2.3 Nykytilanteen liikenneverkko Jalankulku ja pyöräily Parikkalan taajaman ja Särkisalmen välillä on erillinen kevyen liikenteen yhteys (kuva 3.). Valtatielle ei ole rakennettu erillisiä alituksia tai ylityksiä. Kuva 3. Jalankulun ja pyöräilyn väylät (sininen viiva) ja bussipysäkit.

7 Joukkoliikenne Asiointiliikenne on Parikkalan kunnan järjestämää kaikille avointa joukkoliikennettä, joka toteutetaan tilatakseilla sekä pikkubussilla. Kaukoliikenteen linja-autoja kulkee valtatiellä 6 Parikkalan kautta Helsinkiin, Savonlinnaan ja Lappeenrantaan. Nykytilanteen liikennemäärät Suunnittelualueen länsipuolella valtatiellä 6 keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut 5100 ajoneuvoa vuonna 2011 (kuva 4.). Tästä raskaan liikenteen määrä on ollut noin 500 autoa /vrk eli 10 %. Suunnittelualueella valtatiellä 6 on voimassa 80 km/h nopeusrajoitus. Kuva 4. Keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) vuonna 2011 (ELY-keskus)

8 Liikenneonnettomuudet Vt 6 Parikkala(6 323/900-323/3200, 4015 2/4000-2/4266) Liikenneviraston onnettomuusrekisterin mukaan vuosien 2008 2012 välisenä aikana on suunnittelualueella tapahtunut kuusi poliisille raportoitua onnettomuutta (kuva 4.). Kaikki tapahtuneet onnettomuudet olivat omaisuusvahinkoon johtaneita moottoriajoneuvo-onnettomuuksia. Onnettomuuksista viisi on tapahtunut vt6:n ja Parikkalantien liittymässä tai sen lähialueella. Kuva 5. Liikenneonnettomuudet 2008-2012 (Onnettomuusrekisteri)

9 2.4 Liikenne-ennuste Koirniemen osayleiskaavan liikenne Koirniemen alueelle on osoitettu laaja kaupallisten palvelujenalue (KL/KM). Alueelle voidaan sijoittaa tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa (TIVA-kauppa) ja rakennusoikeutta on osoitettu 62 000 k-m 2. Kaupallisten palvelujen tulevaa kävijämäärää on arvioitu oppaan Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Ympäristöministeriö 2008 mukaan: Myyntipinta-alaksi on oletettu 70 % kerrosalasta eli 43 400 k-m 2. Kävijämääräksi vuorokaudessa on arvioitu 8 kävijää/100 m 2. Matkoista 95 % arvioidaan tehtävän autolla Henkilöauton keskimääräiseksi kuormitusasteeksi on oletettu 1,70 henkilöä. Näin saadaan käyntien määräksi 1940 kpl /vrk, joista syntyy yhteensä 3880 matkaa (kauppaan ja takaisin). Lisäksi alueelle arvioidaan suuntautuvan kuormaautokuljetuksia 65 kpl /vrk eli yhteensä 130 matkaa. Välivaiheena liikenteen toimivuus arvioitiin herkkyystarkasteluna myös kaksinkertaistamalla matkatuotos 16 kävijäksi/100 m 2. Alueelle on osoitettu asumista ja loma-asumista, joiden matkatuotos on melko pieni verrattuna kaupallisten palvelujen alueeseen. Asumiseen ja loma-asumiseen tarkoitettujen alueiden matkatuotos on yhteensä arviolta 80 matkaa /vrk. Edellisistä syntyy kaavan matkatuotokseksi yhteensä noin 3960 henkilöautomatkaa ja 130 kuorma-autokuljetusta vuorokaudessa. Välivaiheessa tehdyissä herkkyystarkastelussa henkilöautomatkojen määrä oli noin 7900. Lisäksi arvioitiin, miten liikennemääriin vaikuttaa, jos kerrosalasta osa (5 000 m 2 ) on päivittäistavarakauppaa, jossa myyntipinta-alan käyntimäärä on noin 60 käyntiä /100 m 2. Tällöin vuorokauden käyntimääräksi alueella saadaan noin 8375 käyntiä. Tätä on käytetty maksimiliikennemääränä tarkasteluissa. Kun otetaan huomioon, että Parikkalan kunnan asukasluku on noin 5 600 henkilöä ja ohittava liikenne valtatiellä 6 on ollut 5100 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2011, niin laskennallisesti vilkkaimmat tunnit sijoittuvat kesäkuukausien perjantaihuipputunneille. Yleisten teiden kasvu ja rajaliikenteen kehitys Yleisten teiden kasvukertoimena käytetään vuodelle 2030 kerrointa 1,217 (Tieliikenteen ennuste 2030, raporttiluonnos). Näin saadaan ennustevuonna 2030 valtatielle 6 liikennemääräksi 6200 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen määrä on noin 10 % eli 620. Ennuste sisältää mahdollisen rajan ylittävän liikenteen kasvun. Etelä-Karjalan liikennemäärien muutoksia ja vaikutuksia on laajemmin arvioitu Etelä- Karjalan maakuntakaavan liikenneselvityksessä. Rajaliikenteen kehityksen arviointiin liittyy huomattavasti epävarmuutta. Parikkalan rajanylityspaikka ei ole toistaiseksi avoimessa käytössä. Raja-aseman kautta kulkee lähinnä puutavaraa Venäjältä Suomeen. Raja-aseman kautta on viime vuosina kulkenut keskimäärin noin 30 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta henkilöautoja ei juuri lainkaan.

10 Parikkalan rajanylityspaikan ja Koirniemen kauppapaikan vaikutuksia on arvioitu Etelä- Karjalan maakuntakaavan liikenneselvityksessä seuraavasti: Mikäli Parikkalan raja-asema avataan kansainväliselle liikenteelle, sen kysynnän voi arvioida kasvavan nopeasti. Raja-aseman keskimääräinen vuorokausiliikenne olisi tällöin noin 300 autoa/vrk. Parikkalan raja-asemalle johtavan tien liikenne kasvaisi samoin 300 autolla/vrk ja vastaavasti Nuijamaan ja Imatran raja-asemalta tuleva liikenne jonkin verran vähenisi. Näin pienillä liikennemäärien muutoksella ei ole merkittävää positiivista tai negatiivista vaikutusta teiden liikennöitävyyteen, välityskyvyn riittävyyteen tai liikenteen haittoihin. Parikkalan raja-aseman liikenteestä Koirniemeen voisi karkeasti arvioida suuntautuvan 50-100 käyntiä/vrk, mikä lisäisi Koirniemen simuloituja ostoskäyntejä 10-25 %. Koirniemen kauppapaikan kannalta raja-aseman liikenteen voimakkaalla kasvulla on hyvin merkittävä vaikutus. Parikkalan raja-aseman liikenteestä Koirniemeen voisi karkeasti arvioida suuntautuvan 200-400 käyntiä/vrk, mikä lisäisi Koirniemen simuloituja ostoskäyntejä luokkaa 50-100 %. Vaihemaakuntakaavaan liittyvässä selvityksessä (Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025) on arvioitu Koirniemen palvelujen tarvetta seuraavasti: "Parikkalan raja-aseman toiminnan laajentaminen ja kansainvälisen rajaliikenteen kehittäminen luovat edellytyksiä Parikkalan Koirniemen rakentumiselle. Parikkalassa on siis tarvetta omalle matkailua palvelevalle kauppapaikalle. Tarvetta kunnassa on myös tilaa vaativan kaupan keskittymälle, koska tilaa vaativan kaupan siirtymät Imatralle ovat suuret. Koirniemi palvelee hyvin tätä matkailun ja asutuksen luomaa kysyntää. Koirniemen mitoitus tilaa vaativan kaupan osalta on suurempi kuin asukkaiden ostovoiman pohjalta laskettu liiketilan lisätarve, mutta kuten jo todettiin, alue tulee palvelemaan myös matkailijoita sekä loma-asukkaita." Yhteenveto Koirniemen alueen arvioitu maksimi matkatuotos on yhteensä noin 8375 henkilöautomatkaa ja 130 kuorma-autokuljetusta vuorokaudessa. Matkatuotoksesta 50 %, eli n. 4190 suuntautuu Parikkalan keskustaan ja takaisin nykyistä Parikkalantietä pitkin ja 50 % valtatietä. Matkatuotos nykytilanteen liikennemääriin lisättynä tarkoittaisi valtatiellä 6 maksimissaan 9290 ajoneuvoa, josta on 640 raskasta liikennettä /vrk, jos oletetaan kaiken syntyvän liikenteen olevan uutta, eikä valtatiellä nykyisin kulkevasta liikenteestä alueella poikkeavaa. Maltillisen arvion mukaan voidaan olettaa, että 30 % kaava-alueen liikennetuotoksesta muodostuu alueen nykyisin ohittavasta liikenteestä, jolloin vt6:n liikennemääräksi nykytilanteessa muodostuu kaava-alueen kohdalla yhteensä 8030 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista on 640 raskasta ajoneuvoa. Yleisten teiden kasvukertoimena käytetään vuodelle 2030 kerrointa 1,217 (Tieliikenteen ennuste 2030, raporttiluonnos). Näin saadaan ennustevuonna 2030 valtatielle 6 liikennemääräksi 6200 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen määrä on noin 10 % eli 620. Keskivuorokausiliikenne lisättynä kaavan matkatuotoksilla olisi valtatiellä 6 tällöin maksimissaan 10 390 ajoneuvoa, josta 750 raskasta liikennettä, jos oletetaan kaiken syntyvän liikenteen olevan uutta, eikä valtatiellä nykyisin kulkevasta liikenteestä alueella poikkeavaa. Maltillisen arvion mukaan voidaan olettaa, että 30 % alueen liikennetuotoksesta muodostuu alueen ohittavasta liikenteestä, jolloin vt6:n liikennemääräksi vuonna 2030 muodostuu yhteensä 9130 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista 750 on raskasta ajoneuvoa.

11 3. LIIKENNEVERKKO 3.1 Lähtökohdat Nykytilanteen liikennemäärien (KVL 5100 /vt6) ja kaavan arvioidun matkatuotoksen perustella uuteen kaava-alueen liittymään valtatieltä 6 suositellaan sekä vasemmalle että oikealle kääntymiskaistoja. Kääntyvien kaistojen tarve syntyy jo valtatien 6 nykyisten liikennemäärän perusteella, joten kaavan toteutumisasteella ei ole ratkaisevaa merkitystä liikennejärjestelyihin. Katujen tyyppipoikkileikkaukset, asemapiirustukset ja alustavat pituusleikkaukset ovat raportin liitteenä. Uuden kokoojakadun (K1) varrelle ehdotetaan rakennettavaksi erillistä kevyen liikenteen väylää. Myös alikulku valtatien ali parantaisi jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä alueelle. Alikulun järjestäminen nykyiseltä kevyen liikenteen väylältä vt6:n alitse on kuitenkin erittäin hankalaa suunnitellun liittymän lähellä, koska junarata on niin lähellä. Alikulku vaatisi mittavia tukimuurirakenteita. Tästä syystä mahdollinen alikulku on järkevää sijoittaa nykyiseen Parikkalantie-vt6- liittymään, jolloin kevyen liikenteen yhteys siirtyisi vt6 itäpuolelle. 3.2 Toimivuustarkastelu Liikenteen toimivuutta tarkasteltiin Paramics-simulointiohjelmalla. Kaikki simuloinnit tehtiin kunkin tarkastelutilanteen omilla iltahuipputunnin liikennemäärillä. Liikenteen jonoutumista on havainnollistettu maksimijononpituuskuvien avulla. Yksi maksimijononpituuskuva esittää yhden simulointitunnin aikana toteutuneita maksimijononpituuksia suunnittain ja kaistoittain. Liikennettä simuloitiin useilla eri satunnaisluvuilla vaihtelevuuden saamiseksi, joten maksimijononpituudet vaihtelivat liittymissä ja tulosuunnissa hieman eri satunnaisluvuilla ajettaessa, liikennetilanteesta riippuen. Muistiossa esitetyiksi maksimijononpituuskuviksi on valittu ne kuvat, jotka edustivat parhaiten kokonaistilannetta tarkasteltavissa liittymissä. Kuvien tarkastelussa on huomioitava, että jonkin suunnan maksimijononpituus on saattanut esiintyä vain hyvin hetkellisesti, ja jonot eivät ole välttämättä olleet samanaikaisesti maksimissaan joka suunnasta. Jokainen malli simuloitiin vähintään kolme kertaa eri satunnaisluvuilla, eli malli syötti kussakin tutkitussa tilanteessa ajoneuvoja liikenneverkolle hieman erilaisilla sykleillä. Yksittäinen simulointiajo kesti tunnin. Raskaan liikenteen osuudeksi määritettiin 5 prosenttia. Viivytykset on ilmaistu keskimääräisin viivytyksin. Ohjelma laskee simulointiajanjakson aikana esiintyneet viivytykset tulosuunnittain yhteen ja ilmoittaa ajoneuvojen määrään perustuen keskimääräiset ajoneuvoviiveet suunnittain. Viivytysluku ilmaisee koko tulosuunnan viivytykset, eli sekä suoraan ajavien että kääntyvien viivytykset. Raportissa esitettyjä viivytyksiä voidaan arvioida alla olevan taulukon (Tasoliittymät, Tiehallinto 2001) mukaisesti: Palvelutaso Keskimäär.viivytys (s/ajon) A (erittäin hyvä) 5,0 B (hyvä) 5,1-15,0 C (tyydyttävä) 15,1-25,0 D (välttävä) 25,1-40,0 E (huono) 40,1-60,0 F (erittäin huono) > 60,0

12 Verkkovaihtoehdot Alueen liikenne simuloitiin neljällä eri versiolla, joista kolme on esitetty alla. Tarkastelut aloitettiin rakentamalla kohteeseen nykytilanteen malli, jota simuloitiin nykytilanteen liikennemäärillä. Seuraavaksi luotiin mallit vaiheista 1 ja 2. Ennustemallien liikennemäärät saatiin ennustevuoden 2030 yleisten teiden kasvukertoimena käytetyn kertoimen 1,217 avulla. Kaava-alueen rakentaminen on oletettu kokonaan valmiiksi jo vaiheessa 1. Vaiheessa 1 kaava-alueen läpi kulkee kokoojakatu, jonka pohjoispäässä liittymässä valtatiellä 6 on sekä pohjoisesta vasemmalle että etelästä oikealle kääntymiskaistat. Vaiheessa 2 kaava-alueen läpi kulkee kokoojakatu sekä tonttikatu. Tonttikatu Mäkelän alueen läpi on rauhoitettu nopeuteen 20km/h, mikä vähentää huomattavasti läpiajoliikennettä. Kokoojakadulta liityntä valtatielle 6 on toteutettu eritasoliittymänä. Simulointimallit on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Simulointimallit nykytilanne, vaihe 1 ja vaihe 2 IHT Tulokset Nykytilanteessa liittymäalueissa liikenne on sujuvaa ja jonoutumisia ei muodostu. Viivytykset kaava-alueen liittymissä ovat maksimissaan 4 sekuntia. Nykytilanteen viivytykset ja jononpituudet (keltaisella) on esitetty kuvassa 7.

13 Kuva 7. Nykytilanteen viivytykset ja maksimijononpituudet. Vaiheessa 1 ei ilmennyt toimivuusongelmia. Maksimiviivytykset olivat edelleen 4 sekuntia. Jonoja muodostui vain hieman enemmän (14 m) kuin nykytilanteen mallissa. Vaiheen 1 tarkastelut on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Vaiheen 1 viivytykset ja maksimijononpituudet.

14 Vaiheessa 2 ei myöskään ilmennyt toimivuusongelmia. Maksimiviivytykset olivat edelleen 4 sekuntia. Jononpituudet lyhenivät vaiheen 1 pituuksista 12 metriin. Vaiheen 2 tarkastelut on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Vaiheen 2 viivytykset ja maksimijononpituudet Herkkyystarkastelu Lisäksi tehtiin muutama herkkyystarkastelu, joissa selvitettiin ensin liikennemäärän kaksinkertaistamisen vaikutuksia ja seuraavaksi mahdollisen matkailua palvelevan päivittäistavarakaupan vaikutuksia. - VE1. Eritasoliittymä, mutta vaiheessa 1 rakennettu kokoojakadun ja vt6 välinen liittymä on säilytetty. - VE2. Parikkalantie-vt6- liittymä on nelihaaraliittymä. Vaiheessa 1 rakennettu liittymä on purettu. - VE 3. Version 2 verkko, mutta tilaa vievän erikoistavarankaupan liikennetuotos on kaksinkertaistettu (matkatuotos noin 16 käyntiä/100 k-m 2 ) ja kokoojakadulta liityttäessä vt6:lle on vasemmalle kääntyville oma kaista. - VE4. Eritasoliittymän rampit on sijoitettu liikenteen suuntautumiseen paremmin sopiviksi. Liikennemäärät sisältävät päivittäistavarakaupan eli simuloinneissa käytetty maksimiliikennemäärä. - VE5. Tasoliittymäratkaisu, liikennemäärät sisältävät päivittäistavarakaupan eli simuloinneissa käytetty maksimiliikennemäärä. Herkkyystarkasteluverkot on esitetty seuraavassa kuvassa 10.

15 Kuva 10. Herkkyystarkasteluversiot Versiossa 1 kaava-alueen liikenne jakaantuu tasaisesti vaiheessa 1 rakennetun liittymän ja eritasoliittymän välille. Jonoutumiset ja viivytykset pienenevät. Pohjoisen liittymän säilyttäminen myös eritasoliittymän rakentamisen jälkeen parantaa toimivuutta. Version 1 tarkastelun tulokset on esitetty kuvassa 11.

16 Kuva 11. Version 1 viivytykset sekä maksimijononpituudet IHT Vaiheessa 2 ja 3 eritasoliittymää ei ole rakennettu, vaan nykyinen nelihaaraliittymä on säilytetty ennallaan. Kummassakaan versiossa ei toimivuuteen muodostunut ongelmia. Versiossa 3 jonoutuminen kasvaa (satunnainen maksimijono jopa 55m) versiosta 2 ja keskimääräiset viivytykset pitenevät 4 sekunnista 8 sekuntiin. Liikenne on kuitenkin koko ajan sujuvaa ja ajoneuvot pääsevät purkautumaan liittymästä. Version 2 ja 3 tulokset on esitetty kuvissa 12 ja 13. Kuva 12. Version 2 viivytykset sekä maksimijononpituudet IHT

17 Kuva 13. Version 3 viivytykset sekä maksimijononpituudet IHT Versiossa 4 liikennemäärät olivat suuremmat kuin muissa versioissa, joten jononpituudet ja viivytykset kasvoivat hieman. Viivytykset olivat pisimmillään 9 sekuntia (palvelutasoluokka B, hyvä) ja hetkittäinen maksimijononpituus 55 m. Kuvassa 14 on esitetty version 4 tulokset. Kuva 14. Version 4 viivytykset sekä maksimijononpituudet IHT Versiossa 5 tarkasteltiin maksimiliikennemääriä tasoliittymänä. Kaava-alueelta vt6:lle liityttäessä on omat vasemmalle kääntyvät kaistat. Simulointien tulokset osoittivat, että jononpituudet kasvoivat vain vähän edelliseen verrattuna (65 m, mikä tarkoittaa noin 8-9 henkilöautoa), mutta viivytykset nousivat 22 sekuntiin (palvelutasoluokka C, tyydyttävä). Kuvassa 15 on esitetty version 5 tulokset.

18 Kuva 15. Version 5 viivytykset sekä maksimijononpituudet IHT Suositukset Toimivuustarkastelun perusteella liittymää kaava-alueelle ei tarvitse parantaa eritasoliittymäksi, joten vaiheen 1 liittymä voidaan hyödyntää pitkälle tulevaisuuteen. Liikenteelliset ratkaisut kannattaa suunnitella ensisijaisesti liikenneturvallisuusnäkökohtien perusteella, sillä liikenteellisiä toimivuusongelmia ei ole odotettavissa.

19 3.3 Kustannusarvio Osayleiskaavan kaduille laskettiin kustannukset Foren hankeosalaskentaohjelmistoa (Hola) apuna käyttäen. Kustannusarvion hintataso on MAKU 137,0 (2005 = 100). Maaperän oletuksena on routiva ja kokoojakadut rakennetaan reunakivellisinä sekä kuivatetaan kaivoihin. Laskelmassa ei ole mukana valaistusta eikä mahdollista alikulkua valtatien ali. Vaihe 1 sisältää kaava-alueen läpi kulkevan kokoojakadun K1 (2050 m) ja vasemmalle sekä oikealle kääntymiskaistat valtatielle 6. Vaiheen kustannusarvio on noin 2,3 M. Kuva 16. Vaihe 1. Vaihe 2 sisältää kaava-alueen läpi kulkevan kokoojakadun K2 (420 m) ja tonttikadun T1 (495 m). Näiden kustannusarvio on yhteensä noin 0,7 M. Lisäksi eritasoliittymän kustannukset ovat arviolta vähintään 1 M.

20 Kuva 17. Vaihe 2. 3.4 Johtopäätökset Nykytilanteen liikennemäärien (KVL 5100 /vt6) ja kaavan arvioidun matkatuotoksen perustella kaava-alueen liittymään valtatieltä 6 suositellaan sekä vasemmalle että oikealle kääntymiskaistoja. Kääntyvien kaistojen tarve syntyy jo valtatien liikennemäärän perusteella, joten kaavan toteutumisasteella ei ole ratkaisevaa merkitystä liikennejärjestelyihin. Liikenteellisen toimivuuden perusteella eritasoliittymälle ei ole tarvetta edes ennustevuonna 2030, vaikka kaava-alueen liikennemäärää kasvatettiin herkkyystarkasteluissa. Eritasoliittymän rakentaminen aiheuttaisi kaava-alueen puolelle suhteellisen korkean maapenkereen, kun valtatien 6 ylitse rakennetaan silta. Lisäksi rampeille tarvitaan tilaa. Tämä vähentää kaava-alueen tehollista tonttipinta-alaa. Kevyen liikenteen alikulun järjestäminen nykyiseltä kevyen liikenteen väylältä vt6:n alitse on hankalaa suunnitellun uuden liittymän yhteyteen, koska junarata on niin lähellä. Alikulku vaatisi mittavia tukimuurirakenteita. Tästä syystä mahdollinen alikulku on järkevää sijoittaa nykyiseen Parikkalantie-vt6- liittymään, jolloin kevyen liikenteen yhteys joko siirtyisi vt6 itäpuolelle tai kaava-alueen sisälle. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää myös huomio jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin alueelle sekä lähimmiltä bussipysäkeiltä kaupallisiin palveluihin. Opastus pysäköintiin on suunniteltava selkeäksi, että kaikki pysäköintialueet saadaan tarvittaessa tehokkaasti käyttöön.