Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan sijoittuminen ja seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat päivittäiskauppaa ja erikoiskauppaa koskien lukuun ottamatta tilaa vaativaa kauppaa Maankäyttö- ja rakennuslaki - Lakimuutos 15.4.2011, siirtymäsäännös 15.4.2015 -> 2017, Tilaa vaativa kauppa - Tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen (eri kulkumuodot) -Asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen -Keskusta-alueiden turvaaminen ensisijaisina kaupan sijaintipaikkoina -Maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja (kaupan laatu huomioiden) sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella - Lakimuutos 1.4.2015; Kilpailun toimivuuden edistäminen suunnittelun tavoitteissa ja vaikutusten arvioinnissa - Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö on yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruinen vähittäiskaupan myymälä.
Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009
Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne tuetaan aluerakenteen tarkoituksenmukaista kehittämistä ja elinkeinoelämän vahvistamista -hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja maakunnan ominaispiirteet -edistämällä elinympäristön laatua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä kehittämisvyöhykkeisiin panostetaan turvataan kaupan alueiden riittävyys, monipuolisuus ja hyvä saavutettavuus keskusta-alueet ja työpaikka-alueet kaupanalan muutokset ja verkkokaupan mahdollisuudet tunnistetaan vetovoimainen kaupan sijoittumispaikka hyvät palvelut kohtuuetäisyydellä paikallisuus voimavarana matkailun edistäminen osana kaupan palveluja
Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat 2016 valmistuneeseen kaupan palveluverkkoselvitykseen
Satakunnan kaupan vaihtoehtoiset kehitysskenaariot Ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksen arviointiin liittyy huomattava määrä epävarmuustekijöitä: esim. yleinen talouskehitys, kaupan toimintaympäristön muutokset, verkkokaupan lisääntyminen Ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitystä arvioitiin kahden vaihtoehtoisen kehitysskenaarion avulla Valittu malli mitoitukseen Kehitysskenaario 1: hitaan kasvun skenaario (minimivaihtoehto) Väestömäärä kehittyy Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaisesti Yksityisen kulutuksen kasvu PT-kaupassa 0,5 %/vuosi ja erikoiskaupassa 1 %/vuosi vuoteen 2035 mennessä Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2014 Satakunnan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2035 koko maan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Verkkokaupan vaikutus erikoiskaupassa -10 % vuoteen 2035 mennessä Kehitysskenaario 2: viime vuosikymmenten kehitys jatkuu (maksimivaihtoehto) Väestömäärä kehittyy Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaisesti Yksityisen kulutuksen kasvu PT-kaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi vuoteen 2035 mennessä Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2014 Satakunnan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2035 Satakunnan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Verkkokaupan vaikutus erikoiskaupassa -10 % vuoteen 2035 mennessä
Kaupan sijainti ja mitoitus
Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan palveluverkko 2035 Keskustatoimintojen alueet: Pori, Rauma, Eura, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Ulvila Vähittäiskaupan suuryksiköt: Porissa Mikkola, Eteläväylä ja Isosanta, Raumalla Fere-Center ja Pick&Pay (uusi) sekä Huittisissa Sahkon alue Tilaa vaativan kaupan sijoittumisvyöhykkeet: Porissa ja Raumalla sekä Harjavallassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä Muut keskusta-alueet ja keskustojen ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat merkitykseltään paikallisia
Keskustatoimintojen alueet Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alueet Maakuntakeskus Pori Maakunnanosakeskus Rauma Seudulliset keskukset: Eura, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää Ylikunnalliset keskukset: Kokemäki ja Ulvila
Keskustatoimintojen alueet Esitys keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoituksesta Mikäli enimmäismitoitus esitetään kerrosalana, keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden (>2000 k-m 2 ) kerrosala (olemassa olevat ja uudet suuryksiköt) Mitoituksen lähtökohdat Arvio nykyisten suuryksiköiden kerrosalasta Ostovoiman kehitykseen perustuva vähittäiskaupan kokonaismitoitus Arvio keskusta-alueille kohdistuvasta laskennallisesta mitoituksesta Arvio, että keskusta-alueille kohdistuva liiketilan lisätarve voi kokonaisuudessaan sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköihin Vireillä MRL lakimuutos, jolla keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoituksesta luovuttaisiin
Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Harjavallan yleiskaava
Suunnittelumääräys Vähittäiskauppojen sijainnin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon tasapainoisen palveluverkon kehittäminen, olemassa olevien keskustatoimintojen alueiden kaupalliset palvelut ja niiden toiminta- ja kehitysedellytykset, yhdyskuntarakenteen muu kehitys sekä palveluiden saavutettavuus kaikki väestöryhmät huomioiden. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota vähittäiskaupan sijoittumiseen ja palveluverkon kattavuuteen suhteessa asuin- ja työpaikka-alueisiin, ja varmistaa asiointitiheydeltään päivittäisasiointiin perustuvan kaupan alueiden verkostollinen kytkeytyneisyys asuin-/työpaikka-alueisiin erityisesti jalankulku-, pyöräily- ja mahdollisuuksien mukaan myös joukkoliikenteen kulkutavoilla. Keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden alueiden ulkopuolelle sijoittuva kauppa ei saa heikentää keskustatoimintojen alueiden kaupan toimintaedellytyksiä ja sitä kautta palveluiden seudullista saavutettavuutta. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja, ellei selvityksin osoiteta, että alarajan ylittävä suuryksikkö on vaikutuksiltaan paikallinen, on Satakunnassa kaikkien kaupan laatujen osalta 3000 k-m2 lukuun ottamatta seuraavia: -päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla 5000 k-m2 -tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla 10 000 km2 sekä Euran, Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Kokemäen ja Ulvilan keskustajamien alueilla 5000 k-m2.
Mitoitus Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisen merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden alueiden ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeiden vähittäiskaupan yhteenlasketun kerrosalan enimmäismitoitus 2035: Porin kaupan alueet (KM, km) ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke 280 000 k-m2 Rauman kaupan alueet (KM1, km) ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke 113 000 k-m2 Huittisten kaupan alueet (KM) ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke 48 000 k-m2 Harjavallan tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke 10 000 k-m2 Kankaanpään tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke 10 000 k-m2
Kaupan vaikutusten arviointi ++ C-alueet kehittyvät kaupan ensisijaisena sijoituspaikkana ja vahvistavat kuntakeskusten rakenteellista asemaa ++ Alueellisesti tasapainoinen verkko mahdollistaa kunkin yhdyskunnan kaupan ja palveluverkon kehittymisen alueen oman ostovoiman mukaisesti ++ sijoittumispaikkojen vaihtoehtoisuus vyöhykeperiaatteella edistää kilpailua, ja samalla pyrkii kokoamaan kaupalliset palvelut kehittämisakseleille. Mahdollisuus joukkoliikennevyöhykkeiden edelleen kehittämiseen. ++ raskaan liikenteen keskittäminen pääteille vähentää pölyn, melun ja tärinän vaikutuksia asukkaiden terveyteen vähentämällä keskusta-alueiden raskasta liikennettä ++ kaupan keskittäminen keskusta-alueille asuntojen ja työpaikkojen keskelle vähentää ympäristöpäästöjä tukemalla kevyen liikenteen asiointimahdollisuutta