, 3. yöväenpuoluee evä ollee hallusyhesyössä. Korkeasuhdaneen akaansaamseen ne olva kuenkn ollee. yhesomllaan uollonkn vakuamassa. En kuenkaan usko> eä pääyneessä sopmuskerroksessa oeuumaa f jäänesä olennassa avoesa esm. maalapalkkarakasusa voasn luopua. Maalapalkkaslla ryhmllä e ole kerakakkaan shen varaa. Tuskmpa sä arkova nekään korkean ason ay-johaja, joka non uhkalva. Kun polsssa vaalessa apahuu osuvas vomansroa okeson hyväks (yöväenpuolueden osuus on hljalleen labkeu koko maalmansodan jälkesen ajan), kun keskusapuolue on jouunu yheskunnassa apahuven rakennemuuosen johdosa odella pakkansa hakuun ja on ajauumassa kakken okesovomen puolesapuhujaks hallusyhesyössä, se ajaa pakos yöväenlkkeen sraegan ja akkan arksamseen, jos mel pysyä ehokkaas vasaamaan alkaneen vuoskymmenen suurn msesn. Porvarso e shen pysy, mua e myöskään halua. 4 ;!» k! M : H Melesän rohkasevaa on se, eä sos.dem. puolueessa on vmevkkona aleu puhua vasemmson yhesyön ehosamsen välämäömyydesä. Onpa vhjalu yöväen vomasakn, joka ols arpeen polkan suunnanmuuokseen, mua joa e ols arpeeks. Kun sä e olla käyey keskeys, nn on vakea uskoa, ee sä ols rämn. Vmesellä j!! ( vuoskymmenellä käydyssä lokohasssa aselussa jokasen lon voma ova ana kasvanee ja aseluaho vomsunu. Nden uloksena on myös voo krjau..5 - l Nn käv elnarvkeyöläsen lon maalapalkkalakossa jokn vuos sen ja älläkn sopmuskerroksella mm. eollsuusomhenklöden lakossa.
; ( ' r u. Melesän pääyny sopmuskerros oso aas selvääkn selvemmn sen, eä kapals varova jouumasa lopullseen välrkkoon SAK:n kanssa. Tässä kerroksessa nden ^!» ' onnsu välää ämä konflk. Ne välvä aavas konflk myös vomakkampen eollsuuslojen kanssa. Sen ne ekvä anamalla pennejä suheellsen runsaas. Ne olva ässä laneessa halukkaa sopmusen eossa ensyön okeueen vomakkalle lolle, vakka esvä sen ulevan välakases maksamaan. Laman olossa ols ollu onnen akkka. Sopmuspäänavaajaks ols haeu jokn maalapalkka-alan lo. / M, r" ; f Voman käyön karamnen, joka on ollu velä omnasa» < f äl sos.dem. yöväenlkkeessä ja sos.dem. ammayhdsysjohdolle sen mukana, saaaa kosauua SAK:le selleen ajan maan ja välömäs nlle lolle, joka evä ^ < ' selvnnee raskaa lakkoaselua ässäkään sopmuskerroksessa. Melesän ammayhdsyslkkeellä on määrällses vomaa, onhan kolme ammalls^.^^^eskusjärjesösä vasemmsojohosa : n». enemmsölään. j m Kapalsen päessä hallussaan kakka maan alous- ja polsen elämän vallankahvaan lyvä ekjöä, uoanoa,, : ^.!'; fnansspääomaa ja enemmsöä parlamenssa sekä sen yövälnessä, on lman muua selvää, eä maamme polsen yöväenlkkeen kun myös ammayhdsyslkkeen joho ekee aneeks-. us anamao^nan vrheen jos käsä hykerrellen osuvas van odeaan, eä ehän äsä keskeysä sopmusrakasusa mään ullu, kun STK e halunnu sä. ' lä l
Erää merkävä ay-johaja sanovakn jo ennen rakasun 5- ;, j. kaaumsa, eä keskeyä rakasua e ehdä pakolla.. f r Sen aas eävä polvhoususe koulupojakn, eä STK e anna yöläsen omeenulon urvaava ja paranava sop- muksa muua kun pakolla. Kuen edellä jo oesn, shen SAK:a on yksnäänkn vomaa ja myös okeus sen käyöön. Enemmsöasemaansa hyväkskäyäen porvar ova suoranee nflaaoa edsävä oma SAK:n varoukssa huolmaa. Lamasa selväkseen ne ova devalvonee, nosanee korkoa jne. mua korkeasuhdaneenkaan olossa evä revalvonee koron korouksesa huolmaa. Voko nässä olossa edes olla rävä edellyyksä esmerkks asunokusannusen kurssapämseen. f,». ;. ;! g Kommunselle ja mulle kansandemokraaelle yöväen yhesomna on peraaeen kysymys. Me emme kuenkaan vo olla arvoselemaa yhesyökumppanamme sllon kun mone hesä esnyvä SAK:n avoea lan korkeaks musamaalaen ja vähäsäkn vomaoma halveksuen ja nä vasaan omen Tosuva keskuselu pelsäänöjen uudsamsesa sopmuskamppalun akanakn vaava huonoon suunaan. Melesän on suorasaan hävyönä se kampanja, joa nykn käyn sopmusrakasun raamamseks mahdollsmman alhaselle asolle. Nnkun yrykse alhasela asola ensrakasun lävsevemseks mealln osala. SAK:n pennmääräsä avoea keskeylle rakasulle pden okeueus alhasna. Mua on kohuuona syyää 'lorakasun avoedenkaan maaluudesa SAK:n kommunseja sä, eä hekn menvä hyväksymään nn : h l, f k H * 'l ;! yv! :' ; (, j
alhase pennmääräse avoee. Tuls musaa^ eä 6. V f SAKrn avoesn ly ehokas, joskn neuvoelujen aleua velä arkemmn määrelemäön reaalpalkkaurvaa koskeva vaade» Lorakasussa sen eden jokaapauksessa jäävän puuumaan.. j > f ( l Kun näden ehojen ja omen perusala joudun sopmuksen solmmseen, melesän e kannaa rehvasella demokraasella rakasuavalla, jäsenäänesyksellä jms. suoreulla omlla ammayhdsysjohajen, joka ova ollee polsssa a mussa kuvossa em. raameja rakenelemassa, nn ehdoon kun demokraasen omen [, 'f käyövaamus kommunsella mm. sopmusasoa rakoaessa onkn. E myöskään ole moraalses oken vedoa kenä- ja osasoasolla shen, eä kommuns ova ollee suoselemassa esmerkks Puulossa sopmusrakasua hyväksyäväks ja venee sen aseluhalukkala yöläslä.: f' \ ;, ', > m m.! M ; f, '- = [ ä aseluasee pos. Me esmme, men ehokkalla asella ff em. yhesyökumppan olsva meä propagandassaan olsva meä lyönee ja men ehokkaas he olsva käyänee nn lokohasa kun ylesäkn edousvälneä meä vasaan. Tesmme myös, eä loppuulos e ols mkskään sä muuunu. Äänesäessämme olsmme äänesänee epäolennasesa asasa. Säpas esmme alan yöläsen enemmsön hyväksyvän rakasun. Onhan se senkn rakasu laneessa maalapalkkaslle enen anava. Rakasusa f äänesäessämme loomkunnassa, olasn anneu ekosyy yhesyökyvyj^y^^mme ja -halukkuuemme alarvomseen. ' \ '».'. 7 r; l l! ;» H " ( :r; f
7. ja väärnkäyämseen ja shen ässä lkkeessä e ole varaa. Juur nuo puole olasn porvarson ahollakn uou ensmmäsnä eslle, unohaen arkouksellses asassa oleellsmman. f.. r V Tovon mukaan yhesyöhalukkuus vasemmson keskuudessa kehyy omnnallselle asolle avan lähulevasuudessa Yhdessäolo snänsä e euja suures paranna, puhumaakaan polsen suunnan muuamsen urvaamsesa sllä. } H' :» ; f n-:-; " 'l?
A// puuyöväen Lo ry Tase 3.2.979 5.966.8,89 27.04,42 Mula.20.258.6 8273.556,77 Ennakkomaksu Srosaamse Käyöomasuus Maa- ja vesaluee Rakennukse ja rakennelma Konee ja kaluso Muu aneellnen käyöomasuus Osakkee ja osuude Puhelnosuude Osakkee ja osuude Osakkee Mänymoell Knesöosakkee Merhaan Osuuskuna 69.527,40 4.548.049, 3.640.468.33 5.907.348,4 2.073.764,63 94.20,27 30.204,0 73.827.4 5.20.552.65 7.724.722.65 mk 23.632.07,06. ' Í Vasaavaa Veras pääoma Lyhyakanen Tlvela Srovela Palkkaurvaselvelyl Lyhyakase pankklana Pkäakanen Lana rahouslaoksla Muu lana Or a pääoma Oraa pääoma ö a s elurahaso lkauden yljäämä aavaa Rahousomasuus Raha ja pankksaamse Tlsaamso Lanasaamse Mänymoellla 6.745.427,6 Peruse.asunoyhölä 407.87,- 00,- 225.000,- 90.49,- 220.000,-.74.55,90 8.99,-.506,69.6.287.42 2.958.869,0 5.988.338,24 90.000.- 6.078.338,24 6.659.305,36 5.762.345,95 2.73.22.50 4.594.863.8 mk 23.632.07,06. í f! ' ) (» ' f - Í f» T. ' ^ v! ' «' 'M S!! V '».»Ü J ' mu * í;í
. r.-v.vr-p^jv^mrn jlg f:^ - :» - PuuvcvLlen Lo TuloslaGzelma a. > 0 >0,-3 > 2.979 A// Varsnanen ouna Tuoo: Jäsenmaksu Tulojen okasu ja srro Tuoo rahous-ja käyöomasuudesa Korkouoo Muu rah.- ja käyöom:n uoo Välysomna l-lyynn Cso huu varsnasen omnnan uoo Kulu: Avusxlcse jäsenlle Henklösökulu Palka ja elälckee Palkko Sosaalmeno Makakulu- ja päväraja Ylese omnakulu Hallnoelnen kokous-ja jaosojen kulu Kansanvälnen omna Edusus-ja huomaavasuuden osookse Omasuuden hoomeno. Muu o mn akulu V ö y X nn o :r. 20.279.05,67 0.078.3.5 33.07,0.030.67.56 62.495,60 76.435.8 2.45.873,30 87.555,6.868.38,97 78.560,70 26.63,05 92.86,09 66.625,28 43.49,97 725.44,00 32.27.56 0.200.702,6.343.688,66 3.940,2 375.494.27 52.39,2 5.226,28,58.277. :o.l;3.905.944,88
- ^ * - src Opnoomnnan kulu Tedousona Leh - Puuyölänen Panouoee ja panausyö luu edousomna Toms onjeno S73 65 9 688,2 406,24 007.53 6.555.48,74 628.602,00.056.02,00 98.376,96.905.944,88 9.58.499.70 Varsnasen omnnan uoojäämä 2.747.445,8 Korkokulu 358.635.62 Omaomnen uoojäämä 2.388.809,56 Poso 25.597.06 Tlkauden yljäämä mk 2.73.22,50 / /e,. /f^o (
«h V : TLNTARKASTUSKERTOMUS puuyöväen Lo r,y:n edusajakokouksen valsemna ln arkasajna olemme änään loppuun suoranee lnarkas< uksen vuodela 979 annamme sä seuraavan lausunnon:. 2. 5. 4. 6. 7. Tlnavaus perusuu edellsen vuoden lnpääökseen Ja on oken ehy. Tlehn lyvä ulo-ja menoosee ova asanmukasa Ja oken krjauja. Kassa äsmäs sekä pankk-ja possrolen saldo vasasva loeden saldoja. Arvopaper olva allella. Vakuuukse ova vomassa Ja melesämme rävä. / Tlnpääös on krjanpdosa oken Johdeu.Taseen loppusumma on 25.652.07»06 mk Ja lvuoden yljäämä on 2.75.22,50 mk Tuusumme lon hallnnon pöyäkrjohn,john nähden mellä e ole huomauamsa. '' : ' '! \ :. Edellä olevan peruseella Ja kun arkasuksessa olemme havannee, eä lon asoa Ja sen aloua on hodeu määräeoses Ja huolellses esämme,eä lnpääös vahvseasn Ja eä asanomaslle myönneäsn vasuuvapaus lvuodela 979. Helsngssä,maalskuun 8 pävänä 980. 5 '! (.- ' {. : H «a Kanerva Rauno/Kousa f * ä! - \\
' A- /O TALOUSARVON PERUSTELUT. : PTL:n alousarvo vuodeks 9B0 on rakenneu jo omaksuua apaa noudaaen ATK-meneelmän mukaselle lkaran momen jaolle, jossa hallnomenojen kohdalla mm. näkyy verollse ja verooma menoerä erkseen. Laadussa alousarvossa \ -- momenkohanen jaoelu lsäks helpoaa alousarvon seuranaa neljännesvuosäseen kaua. Lon varsnase ulo muodosuva pääsäänöses jäsenmaksuulosa. Koko vuoden yössäkäyven jäsenen keskmääräseks lukumääräks on laskeu 4.500. Talousarvossa on laskeu keskmääräseks unansoks 6,50 markkaa ja ansanavkkoja per/jäsen karuu vuodessa 49. Kokonasjäsenmaksuuloks nän ollen ulee vuonna 980 20.3.650 markkaa. Tuhannen jäsenen jäsenmaksu puoleen akka oseen merksevä 465.00 markkaa. Kokonasjäsenmaksuulosa lon osuudeks ulee 0.240.859 markkaa. Mua kun jäsenmaksuuloja alousarvon kaeeks on laskeu saaavan 2.290.000 markkaa, josa lon yoaselurahasosa oeava lana.020.000 markkaa on suurn uloerä. Vuokrauoo muodosuva Lomalola saaavasa Mänymoelln vuokrasa 460.000 markkaa ja yöömyyskassala ulevasa vuokraulosa 60.000 markkaa. TEL-akasnlanausa 425.000 markkaa, joka käyeään Mänymoelln lanojen maksuun. Talousarvovuonna on lon uloks arvou saaavan 2.530.859 4' r markkaa. r Menopuolella suurmpana menoeränä on palkkameno ja eläkemeno 2.667.84 markkaa. Tosena suurena menoeränä on lanojen koro (
ja kuoleukse 2.009.808 markkaa. Pääomamenojen kokonasvakuus ässä alousarvossa on lähes vdennes. Merkävä menoerä lsäks ova jäsenmaksu SAK:le sekä kansanvälslle- eä komaslle Järjesölle,.354.972 markkaa. Lehseelehn 725.800 markkaa, Puuyöläsen kuluhn 924.779 markkaa, kouluukseen 969.000 markkaa. Vuokrameno ova 277.40 markkaa, jossa huomou jo alueomso. Pos- ja puhelnmaksu ekevä lolle alousarvovuonna 33.000 markkaa. ) «f. f Kansanvälnen omna on lomme kohdalla kehyny erän merkäväs, joka näkyy myös alousarvossa 258.000 markan menoeränä. Maka- ja pävärahameno ova 670.000 markkaa. Eläkevakuuukse 729.000 markkaa. Tässä alousarvossa on lon hsorarahason karuamseks r osoeu 75.000 markkaa. Lanojen lyhennyssuunnelmasa käyselvlle, eä lana uleva loppuunmakseuks vuonna 985.! Talousarvo on saau asapanoeuks oamalla lanaa lon yöaselurahasosa ja TEL-akasnlanauksella. Nän lon rakenamsnvesonehn oeu lana vodaan hoaa lanaehojen mukases vuoden 980 akana. Käyövarojen kaeena lo edelleen pää.200.000 markan luoollsen shekkln Pospankssa urvaakseen käyövarojen saannn ja suunnelujen omnojen rahouksen ajallaan. 4 p Laadu alousarvo on 22 % edellsvuoa suuremp, el 2.69.450 markkaa. Kuenkn on oeava huomoon se sekka, / «.' '. \ < l, eä ää alousarvoa rasaa -hon 0 % osuudela lsäänynee pääomameno, el pääomamenojen kokonasvakuus on, kuen ^ «n M
ajemmn mann lähes vdennes. Pääomamenossa kuenkn vuonna 96 apahuu jo vomakasa ^ - laskua, joka markkamääräses on 700 000 markan luokkaa. Pääomamenojen vomakas kasvu e kuenkaan ole snänsä huono asa, sllä samallahan lsäänyy lon sellanen omasuus, jossa se ylmääräses lsäänyy anakn nflaaon verran ja samalla omasuus luo lolle vankemman aloudellsen pohjan ulevasuua ajaellen..» '! \ ' f.' M,, f ' m!! ' < f ^, l r J ', l ;f» s U T - M! S l [
TUOTOT: JÄSENMAKSUT 20.3.650.- TYÖTTÖMYYSKASSA 4.026.330.- PALAUTUKSET OSASTOLLE 5 % 2.45.798.- PALAUTUKSET PRJÄRJESTÖLLE 5 % 805.266.- JÄSEf«KSUT SAK R. Y: LLE.27.372.- JÄSENMAKSUT MULLE 227.600.- SRREÄÄN TYÖTASTELURAHASTOON.288.425.- TYÖTTÖMYYSKASSALTA PUHELN-, JA SVOUSKORVAUKSA POST- PUUTYÖLÄNEN motushanknta 00.000.- PUUTYÖU^hEN nuusmaksut 3.000.- TUOTOT TARVKEMYYNNSTÄ OSASTOLLE 5.000.- TUOTOT TES-HYYNNSTÄ 30.000.- LANAA TYÖTASTELURAHASTOSTA.020.000.- OKEUDENKÄYNTHYYTYKSET 5.000.- VUORATUOTOT 520.000.- 42,000.- KORKOTUOTOT 20.000.- TEL-ELÄKKESTÄ TAKASN LANAUSTA 425.000.- 0.240. «-^q.- 2.290.000.- TUOTOT YHTEENSÄ 2.530.859.- mm SS» l ffm^r <
TLERTTELY: rlenut: 530 TQMJJTAVÄLNEUSTUT sm) TE-SOPMUKSET ostor VÄLTYSTOMNTA 66 PANATUS 32^.353, - X. > 662 663 PALKKOT POSTTUS 669 MUUT LEHDEN KULUT PUUTYÖLÄNEN 6620 OKEUSAPU 6230 HAUTAUSAVUSTUKSET 39.5U0,- 2.500.- 82.000.- 32.200.- ^ 75.295.- 92.93.- 92^.779.- 82.000.- 924.779.- 35.500.- 55.000.- AVUSTUKSET JÄSENLLE 6250 PALKAT 6260 ELÄKKEET HENKLÖSTÖKULUT 628 OKEUSAPU 6285 VALTUUSTO 90.500.- 90.500.- 2.52^.79^.- 2.667.84.- 2.667.84.- 2.500.- 9.780.- 6287 LTTOTOMKUNTA 6289 NASJAOSTO SRTO 45.050.- 0.000.- 3.765.-20.--» s.. m m m
-?07 A. 'f o 'D T Q n f A n C T f ) O ^ J ^ j h L f s j U 6295 KOULUTUSJAOSTO JAOSTO 6297 TES-JAOSTO 5299 RATONALSONTTOM K 5295 TYÖSUOJELU- JA SOS.-.800,-.800.- 3.600.- 3.280,- 5300 PÖYLNNEMEN RAK.TOfllK. 8.^00,- 6305 PÖYLNNEMEN HOTOTOMK. 2.250,- 530 MUUT HALLNTOKULUPALKK 45.000,- 532 KANSANVÄLNEN TOMNTA 38.000,- 6320 MUUT PALKKOT 633 SOTU 5332 ELÄKEVAKUUTUKSET 5333 SOSAALVAKUUTU KSET 6334 SARAUSlENOT 6335 TYÖ ERVEYSKUOLTO 6339 SOSAALMENOT 6340 HENKLÖK.VRKST. SOSAALMENOT PALKKOT 255.900,- 255.900,- 22.22U,- 729.200,- 58.000,- 42.000,- 42.000,- 72.000,- 000.-.256.420,- SRTO.255.420,- 5.287.440,- SB nr -7.--v
B3M MUUVAKUUTUKSET KASKO 9.600,- SRTO 5.Z87..U40,- 63^2 AUTOVAKUUTUKSET VEROLL. 6.000,- 63 l3 flatka- JA PÄVÄRAHAT 670.000,- 705.600,- 705.600.- 6^9 MUUT HALLNTOKULUT 22.000,- 6}2 VALTUUSTO 4.230,- 6^3 LTTOTOM KUNTA 34.905,- NASJAOSTO 28.520,- 645 NUORSOJAOSTO 28.520,- 6 6 KOULUTUSJAOSTO 28.520,- 6^7 TYÖSUOJELUJAOS 0 30.200,- 648 TES-JAOSTO 72.760,- 649 RATONALSONTTOMK. 4.480,- 642 PUYLNNEMEN HOTOTOMK. 4.55,- 642 PÖYLNNEM RAK.TOMK. 49.540,- 643. KANSANVÄLNEN TOfllNTA 220.000,- 644 EDUSTUSKULUT 72.000,- 645 TADE- JA LAHJAESNEET 32.000,- 646 OMASUUSVAKUUTUKSET 2.000,- SRTO 6462 TOHSTOJ.HUOLTO JA KORJ. 25.000,- 5.993.0U0.- SB
6^63 6^72 6^73 S^7S 6^9 % YLESET TUnNTAKULUT 650 SAK:N OPSTOJEN KURSST K/^LUSr.HUOLTO JA KORJAUS LOMATOMNTA RETKELYPÄVÄT URHELUPÄVÄT- LEHSETELT LAHJOTUKSET s RTO 25.000.- 52.000.- 35.000,- 32.000.- 725.800.- 25.000.-.70.630.- 492.800.- 6530 KRJEOPSKELU TSL-KSL 65^0 OPNTOAVUSTUKSET 65^5 YR TYSDEflOKRATlAKOULUTUS 5550 KRJALLSUUDEN HANKNTA OPNTOTOMNNAN KULUT 6620 SAK:N LEHT 6630 PANOTUOTT.PANATUSTYÖT 6635 KRJASTO JA JULKASUT 6640 TEDOTUSTLASUUDET 6ö*5 ESTTEET JA ESTTELYT 6520 LTON KURS. JA NEUVOT.pv. 22.700.- 36.000.- 90.000.- 2.000.- 7.500.- 969.000.- 9.600.- ^5.000.- 20.000.- 50.000.- 5.non.-.70.630.- 969.000.- SRTO 8.6-72.670,-
VOTUKSET 6670 LTOrJ HSTORA 6690 TUK JÄRJESTÖLLE TEDOTUSTOMNTAKULUT 38.500," 75.000,- 28.60U,- ^7.6Q í,-.^^.766,- 28.600,- % 67 VUOKRAT 672 SÄHKÖ 673 ERKOSSVOUS 6720 POSTMAKSUT 6730 PUHELNMAKSUT 67^0 TOllSTOTARVKKET 6750 PAKALLSLKENNE 6770 LEHDET 6775 KONEDEN HUOLTO- JA KORJAUS 6780 ATK-KULUT 678 MONSTUS 6790 SATUNNASET KULUT 6795 ALUETOMSTOT 670 OSUUSKUNNAN KAUTA TSTOM 2^^.070,- 92.92.- 6.80U,- 5.500,- 20.000,- 95.600,- 76.000,- 9.200,-»3.000,- 33.800,- 95.000,- 58.000,- 0.000,- SRTO.MJEE,' 0.,099.036,-
Ö920 7800 L LOTOTAP. PÖYL NN.HOT. KOKKOlEm ^0.000, 522.728, 690 VARAUKSET LANAN LYHENNYKSET VUOKRATALOTUOTANTO KONE- JA LATEHANKNNAT 7900 TAKAUSPALK.PROV.JA LEflAfl. 37.05.- l. 87.0a0.- 270.000.- 75.QGQ,- 2. m.823. - rcnot YHTENSR 2.530.859.-
ATU cf2> Valuuson puheenjohajen ja loomkunnan "kenän" jäsenen veronalasen palkkoden muuamnen kuukauspalkaks.!. ' Kuukauspalkka muodosus seuraavas: laskenaperuseeks oeaan 2 kakspäväsä kokousa kalenervuoden akana yöansonmeneyksen lsäks makseaan kokouskerrala kaks kokouspalkkoa, el loomkunnan ja yöömyyskassan kokoukssa. Kuukaus palkka: 2 pävälä yöansonmeneys ä/ 80,- 360,- 2 kokouspalkkoa 70^ mo,- yh. vero 40 % 500,- 200^ ^^äeenjäävä osuus 300,- Kuukauspalkka vedään kunkn jäsenen kohdala TEL-maksuhn. \ ; Kokouskerraks kasoaan loomkunnan ja valuuson yksja kakspävänen kokous. Mkäl kokouskeroja on enemmän kun 2 kalenervuoden akana, suoreaan ylmäärässä kokouskerrosa vomassa olevan makusussäännön mukase korvaukse. Lsäks jokasela kokouskerrala makseaan makususohjesäännön mukases maka- ja päväraha. Varsnasen jäsenen ollessa esyneenä saapumasa kokoukseen, makseaan varajäsenelle makususohjesäännön mukases myös yöanson meneys ja kokouspalkko, joka vähenneään vars nasen jäsenen kuukauspalkasa. \ (. (, ' : Kaksa musa kokoukssa makseaan makususohjesäännön mukase korvaukse ja palkko. f' l-! 3 ^ ^ ; ' l " " J
.5 ' PUUTYÖVÄEN LTON TOMNTASUUNNTELMA V. 980 ; '. A»
f! '. Tolnnan perusee! Lon ealmasess verslnasesse lokokouksesa 977 hyvlksyy avoepollnen ohjelma ja lokokouksessa hyvlksyyss Julklausumssa odeu ajankohasa asoa koskenee kannanmxxrely Muodosava omnapolsen lnjan Ja pohjan myos omnakaudelle 980. Lon Ja keskusjärjesö SAK:n Ja sen er omnaelnen vslle on muodosunu rakenava ja luoamuksellnen yhesomnalnja. Pohjana ova ollee SAK:n edusajakokouksessa ja mussa pääsn- valaellmlss hyvsksyy peraae- Ja omnapolse ohjelma. Tä uloksellseks muodosunua yhelsyfllnjaa ulee lo osalaan Jakamaan kakn avon myös vuoden 98O akana. 0 Tlll pohjala lo ps arpeellsena osallsua mahdollsuuksensa mukaan myös keskusjärjesön SAK:n seuraavan el v. 98 pdexvsn edusajakokouksen merkess aseeaven er yöryhmen» puessa apahuvaan avoepolsen ohjelmen valmselua koskevaan yöhön. ' l Työvlenlkkeen muden yhesjrjesöjen kanssa kneyyny yhesyö! ulee lo osalaan parhaansa mukaan myös jakamaan. Lo pxl XrkenS jssenson osallsumsa yheskunapolsen vakaumulcsensa mukases yövenpuolue den omesa apahuvaan vuoden 98O syksylls suoreava kunnallsvaaleja koskevaan vaalyöhön. Ay-lkkeen uella suoreavan vaalyön avoeena on olava jäsensön edusuksen lslsmnen kunnallsen pääänävallan prssä. Kunen en sä kescesemp, jakuvas kehyvä asema mm. kunnan väesön yöllsäjänä velvoaa ay-lkkeen osalaan auamaan yöväenpuoluea vasemmsolasan uloksellsen vaalyön akaansaamseks. Työväenpuolueden vaalyön urvaamseks lo anaa mahdollsuuksensa mukaan yövomaukea er vaalprehn sen, eä omsja vova oman omensa ohella suoraa myös puhaas vaallpollllsa yöä, mua kuenkn sen, eevä lon omnasekorn kuuluva yövelvoee kärs vaalyön vuoks. Lon äänenkannaaja Puuyölänen on vaalapahumassa yöväenpuolueden käyeävssä omusneuvoson erkseen pääämällä avalla. ' ; :! J f. f ( * Vomassa oleva kansanvlsä Jäsenyys- Ja kanssakäymssuhela lo ylläpää Ja jakaa omaksuun käyännön mukases. Samalla lo pyrk myös näden suheden edelleen kehämseen aloudellsen mahdollsuuksensa pohjala yhesyössä SAK:n halluksen Ja kansanvälsen asan valokunnan kanssa. Valuuskunen vahdon yheydessä lo pyrk monpuolsamaan yhesyöä veljesjärjesöjen kanssa esm. yhesen semlaaren a vasaaven muden omnamuoojen avulla. : } l H. KANSANVXLSEEN KANSSAKXYHSEEN LnVVXT TAPAHTUMAT Säänö- ym. Jäsenjärjesölle kuuluven omnavelvoeden mukases o osal suu Kansanvälsen Rakennus- ja Puuyöväen Unonn (BTU) ja Pohjosmaden Rakennus- Ja Puuyöväen Federaon (NBTF) omesa järjeseävn kokous-, kouluus- Ja muhn omnaapahumn Omaksuun käyännön mukases lo pää ärkeänä kanssakäymssuheden ylläpämsä Ja edelle«kehämsä myös Kansalnvälsen Rakennus-, rakennusane- Ja puuyöväen lon (UTBB) Ja sen Jäsenyyeen kuuluven kansallsen puualan lojen kanssa. L, U/ u v;. ; P (. ; J Lolle on muodosunu pernese kanssakäymssuhee pohjosmasn veljesjärjesöhn samon Neuvosolon ja Eesn vejesjärjesöön. HyOs näden suheden edelleen kehämnen Ja ylläpämlnen kuuluu lon kansanvälseen omnakuvaan.
Lo ollfuu edelleen myö muden olalllfen Rulden yhelfolrlnn mm. vluubkunlen vahdon muodof Ja ku kana arlkaan oplan. pa anoma len ' nvlj Edalll odeujen yleperlaaelden mukala Ho kuuu omnavuonna 96O veraakseen euraava valuukunna: NeuvooHlon veljejrjeön vauukunnan yhde Naaeuuyövlen Lon kana <«henkjj 7 vrk. (Kuuun vo ulla muuo» jo kekujrjeöjen neuvoelua pldylln muuhun sop. mukeen) - Een veljejrjeön valuukuna 0-2 henk6/s vrk. - Norjan PuuySvlen Lon valuukuna 2 henkllöl/s vrk. Jo omnavuoden akana lmenee arvea kuun elmleen Jollekn mullekn lolle, nn alaa plxelsn erlkeen. Lon valuukunna makuava euraavlln mahn: - Puolan veljejrjeön kuumana maal-huhkuua } henklö/vkko. * Kuon veljejrjeön kuumana oella vuopuollkola 2*3 henklö/vkko. Jo omnavuoden akana lmenee arvea muden laluukunen lhemeen Joko lokokc a muua arkoukessa» nn asaa pen kuakn apaukea erlkeen. Jo lomme edusaja valaan $AK:n va uukun n» nn nhn oall umleen uhaudua^ peraaeea myöneses.. TYÖEHTOSOPHUSPOLnNCN TOMNTA. Yle Vuonna 979 omujen yöehosopmusen vomasaoloaka pyy helmkuun lopua 98O. On luonnolla, e yöehosopmusen uudsamseen lyv neuvoeluhn valmsauumnen^ varsnanen neuvoeluomna Ja uusen sopmusen ynöönpano muodosaa rkemmn osan vuoden 98O yöehosopmuspol sessa omnnassa. Alan palkkaason kehymseen vauaa rakasevas se, men uuen opmusen ynöönpano Ja sovelamnen onnsuu. HyvS yhceysl ammaoaohn Ja sopmusen pakallsesa sovelamsea vaaavn luoamumehn on 3 koko laajuudessaan, mua eryses nden yöpakkojen kohdalla, Joden palkkaaso ShSj saakka on ollu yöehosopmusen mnmrajolla. Panea nden yöpakkojen palkkausasod«kunoonsaaamseen on lsv senkn vuoks, e nen vakuu koko maan kekasoa aj<] elen on huomaava. 2. Lokohase yoehoopmusavoee Lon avoeena on omala osalaan pyrk myövalkuanaan el laan kekleyn yöehosopl murakalun akaanaamseen. Jolla vodaan urvaa mahdollsmman myönenen yöll Ja vakaa hnaao. Palkankoroukse on moeava sen, e koalouksen o s o v o m a s s a pahuu reaalsa kasvua. Sopmuksn on ssllyev myös rvn ehokas maalapalkkaram Samalla lon on kuenkn huolehdava, e mahdollnen keskey rakau e e omen yöehoopmuavoeden oeuamsa. Alakohasen eryskysymysen rakasema varen lo vaa, e mahdolleen keske rakauun lyy rvn suur alakohanen JrJeelyvara, Joka el e ellalen yöeh opmumuuoen oeuamsa, Joka vodaan luonneha lhlnn ns. eklmuuoklk j* kuannuvalkuu on vakeas arvoavssa.
3 L okohuse y5ehosopmusavoee v. 98O yöehosopmuksa varen on laadu sen, es yönanajalolle jäeävää muuosesys lueeloa on pyry supsamaan akasempn vuosn verrauna. Tämä on apahunu sen, e muuosesykse on laadu ensä yksnkerasempaan, neuvoeluavoee Ja nden enssjasuusjärjesyksen lmasevaan muooon. Samalla on kuenkn varau neuvoelu- Ja puheokeus kalkkn nhn asohn. Joka neuvoelujen kuluessa kasoaan alhel seks. Pllpano aseeaan enseen apaan yöehosoplauksen nen mlärlysen paranamsen, Joka fnerklsevl yöehoja koskeven vählmnllsslsnnösn- Ja sl kaua perusurvan paranamsa. ). Työajan lyhenämnen.l Vakka yöajan lyhenämlskysymys onkn käyännössä keskusjärjesöjen välllä neuvoelava asa, lo omala osalaan myöävakuaa shen, eä myönenen rakasu yöajan lyhenämsavoelslln saavueaan mahdollsmman nopeas. Vakka peruseluja vahoehoja on useampakn, lon enssjasena avoeena on vuousen yöajan lyhenämnen pdenämällä ns. alvvomaa kahden vkon puseks. Tämän lsäks avoeena pdeään vkoasen a päväsen yöajan lyhenämsä. Lo pyrk eryses rakasemaan sahojen yöakaan lyvä ongelma ällä soplmuskaudella. k, Työehosopmuspollse lasuude Joko Hokokc een suhaudua^ Vuoden 379 kokemukse osoava, eä välömäs yöehosopmusen uudsamsen jälkeen on aheellsa Järjesää alueellse selosuslasuude pääluoamusmeh le. Nämä järjeseään yhesyössä prjärjesöjen kanssa sen, eä lo maksaa kokouslojen vuokran ja vasaa selosuslal suueen osallsuven aerlolnkusannukssa. 5. Jaoson kokoukse Jaoso kokoonuu arpeen vaaessa, kuenkn vähnään kaks keraa vuodessa. V. KOULUTUS- JA KURSSTOMNTA. Ylflsä Tomnakauden kouluuspolsks ylesavoeks nouseva akuskouluuksen kehämnen, opnovapaalan seurana Ja unneuks ekemnen, sekä keskaseen koulu-uudsuksen omeenpanon seurana. SAK:n edusajakokouksen lähesyessä nousee eslle myös SAK:n kouluuspolsen ohjelman uusmnen, sekä kuluurpolsen ohjelman valmselu. Lon kouluusjaoso osallsuu yhdessä SAK:n kouluusvalokunnan kanssa näden ohjelmen valmseluun. Lsäks Jakamme seuranaa yöllsyyskouluuksen kehymsesä. 2. Prjärjesöjen kouluusomna Suoreun kouluuskyselyn pohjala pääen suosaa prjärjesölle plrkohasa opnoslheerpalavereja. Opnosheerpalaverelssa uls poha Ja veää Johopääöksä suoreusa kouluuskyselysä, prjärjesön kouluusomnaa suunnelaessa Ja oeueaessa. Lon Ja prjärjesöjen kouluusjaosojen yhesyön jakumsen Ja kehymsen edellyyksenä on, eä lon kouluusjaoso saa eoonsa prjärjesöjen kouluusjaosojen jäsenen nme Ja osoee. Vodaksemme ohjaa prjärjesöjen kouluusomnaa, on ensarvosen ärkeää, eä prjärjesö pävä loon kneää yheyä. Lsäks ovomme vovamme avusaa prjärjesöjä kouluuksen suunneluvaheessa, jollon vodaan laajemmn arkasella kunkn prn aloudellsa Ja mula mahdollsuuksa kouluuksen järjesämseks. : <. "fb: ^ ^. ^ :;! :' ^ : S d^s ^ n, " h l 'Ml ' {, ', - (! ' '!» r --K!' ' l :», j M l E
4 f Amnalo^fcoJn opnoolmln Opnosheeren omnaedellyysen paranamseks lo varaa Työvlen Svsyslon JlrJes- Oojn oplnolhfrln olvoun ofhluvan akvlul plrljrjfbjn JlrJDmn, opnolhuron ncuvolupfllvmu. OAoJen opnoomnnan ehoamsek uu«n oaola. Joa kouluukysely suor. lln, arkasella vaauksla llä pohjala, a amloaon kouluumahdonsuude ^ lmlll opnosheeren vkonloppukurssela kursspakkoja omnavuoden akana SO:He opnolhearllle, ek vkon kurela 2S pakkaa. Molemmla kurea makeaan SAK:n ohjeen mukanen oplnopllvlraha sekl kurmaku. Hakeuumnen apahuu lon kaua k vkkoa ennen kurn alkua.. K» l," K. % - Mahdon s fflman hyvn ellla. 6. Opnoalamlehe Ja opno-ohaala r. 5 ^^lyhdlsysllkkeen kouluusavoeden oeuumnen rppuu uurea aourn l, «^^J opnoomna palkallsena asolla on järjesey. Sks SAK:n kouluuspolsessa ohje, on erynen huomo knney ammaosasojen opnoomnaan Ja en kchsaseen. Lsks ammaosason uls vasaa sl» el Suurlmmla ammaosasossa opnosheer el ehd avoaa kakka Jlsenll, Hlnen apunaan ulskn olla yks oplnoaslames 20-50 Jlsenl kohden. Opnoas amlehen pllehlvl on hakeva omna Ja edonhalun ärsylmlnen Jlsenlssl. Nln on myös osalaan vasuussa sl, el hmsll aadaan mukaan opnoomnaan. Opnoasamehlnl vosva oma er yöosasojen luoamusmehe <! - mahdollsmman monella Jlsenelll on peruskouluus ammayhdsykkeel; - kalkk luoamusomn valu saava kouluusa ehlvlnsl; - kalkk halukkaa vova osallsua perus- Ja Jakokouluusasolla; -kalkllle Jlsenlle arjoaan akvses opkelumahdolluuka; Opno-ohjaaJa on se henklö, Joka klynnlsll Ja pyörll opnokerhoja. Hln on vasuussa sl, el kerhon yckenelyl saadaan mahdollsmman suur opnnollnen hyöy. Lsks hln vasaa, el kerhon po kulkee Ja vaonapupaper ova oken lyey. «- kouluusomnaan on klyelvssl varoja rllvlsl; klyelvlssl on rlvls kerholoja Ja kokouspakkoja; - oaolla on kouluusorgansaao, el uea henk 6 l ekemlsl kouluuyöl yhesyös keskenlln. Opnokerhoomnaa Ja muua palkallsa kouluusomnaa ehosaakseen on lo varannu Työvlen Svlyon opno-ohjaajen vkonloppukursse a 20 pakkaa sekl 0 pakkaa vkon kurela. Kursslaslle makeaan kursmaku sekl SAK:n uouksen mukanen opnoplvlraha. Hakeuumnen kouluukseen ulee apahua lon kaua k vkkoa ennen kurssn alkua. k. Opnojaoso Opnokerho Suuremmssa ammaosasossa uls perusaa hengen opnojaoso. Opnokerho on penryhmlnl ern ehokas opskelumuoo. Uuden opnokeskuslan ansosa myöskn r \ ) ' Opnojaoso vasaa sl, el - osason kouluusomnaa suunn elaan; - omkunnalle valmsellaan selvl ehdoukse erlasks kouluuspllökslks; - kalkk Jlsene saava eoa opnomahdollsuukssa; - opnoasamehe omva; - opnokerho menesyvs; - akveja ohjaaan Järkeväs Jakokouluukseen opsohn; - osason JlrJesäml kurss Ja opnolasuude ova hyvn suunneluja; kouluusomnnan arvosus Jlsenen Ja akven kekuudea llsllnyy; el yheyde loon pelaava; - el yönanajala saadaan kalkk mahdollnen uk (esm. opskelula Ja vllnee) osason opnoomnaan luoamusmesen vlllyksells 5. Opnosheer 8. Tavoe opnokerhoomnnan slldökse ova muuunee. Lan uudsumnen merks mm. sl, el kerhooplkel ua vodaan harjoaa ymplrvuoscs, mlkl on omaan helpoamaan kerhon yöskenelyl, kun kerhon plllmnen helpouu. Krjeopsosa valmsuu Puuyövlen Lon oma ay-edon opnoaneso. Tovoaan, el oman opnoalnalson saan vlkasuaa opnokerhomuoosa opskelua. Lsks akvodakseen Jlsenöl opkelemaan mussakn opnokerhossa, avusaa lo SAK:n opnoaneson pohjala opskellea opnokerhoja 00'markan suurusella opnouella. Kerho-opskeluuen saamseks on opnokerhon llheelvl loon loppuun suoreun opnokerhon odsus. Lsks on lmoeava l, makseaanko ukmaksu opnokerholle va anmaloasol le. Ammaosasojen ulee laaa opnokerhoavoeensä reaalsela pohjala, mua kuenkn en, el kaklsa osasossa oms edes yks opnokerho. Tavoeen oeuamseks een' kn arvaan oplno-organlsalon luomsa Ja sen kouluama ehlvlnl uoramaan. l f» M-. ( j Opnosheer on se ammaosason puuhahenklö, Joka pll osason opnoomnnan Jakuvas klynnlssl. Opnosheerks valun uls olla osason omkunnan Jlsen, Jollon yheydenp 9. Yklnopkelu Ja erlasen kouluusasa n eselemnen omkunnalle ols helpompaa. Ykylen Jlenen krjeopskelun mahdoamsaks lo maksaa ykslnopkeljan opnoane Opnosheer ulee vala kakkn ammaosasohn osason kooa rppumaa. Penen oaojen opnosheer vasaava opnojaosolle kuuluva ehlvll. Plrjlrje^fjen suorama kouluusarvekysely aseaa erysen vasuun ammaosasojen opnosheerelle. Opnosheeren ols yöpakollaan olava nll henklöll. Joka avu^ eduselun suoramsessa. on ja krjeoplkelumaksun. Opkelualnelona uleva kyymykseen SAK:n opnoaneso. Korvaus uorlaaan loppuunsuoreusa kurla kurlodusa vasaan. 0. huu palkallnen opnoomna Pllrljlrjeöjl Ja ammaosasoja kehoeaan ohjaamaan Jlsensölln palkallsen ason opnoomnaan, Joa suorava er yövlen slvlsysjlrjesö sekl yövlen- Ja kansalasopso.! 4 ;! M Lsks opnosheer vasaa sl, el. omkuna on Jakuvas eonen kouluusasoa Ja aennouu kouluuasohn myöne^m - opnojaoso om ehokkaas; - osason kouluussuunnelma alousarvoneen on paperlla. «SAK;n Ja lon kouluuolmna Perlneelllen avan mukaan lo JlrJes»3 loason kouluua yhdel SAK:n kana. Lolle on varau sovu mllrl kursseja SAK:n opsoa. Lllkl lon Jlenllle on varau mllrly knö kursspakkoja erlallla kurela. (Le SAK:n kurlc 98O).! ' / 2. L on kouluusjaoson jlrjeslml kouluusapahuma Tomnavuonna JlrJeseäln: * ruosnkelselle Jlsenlsölle kurss 20.-2.9. - prjlrjesöjen vasaavlle kurss 27.-28.9. < * opnosheerlkurss 3.-l'«.9. Kljavalla.!
f LSks Jaoso oalusuu muden jaosojen esämen kurssen JlrJesralseen. 3, SAK;n Ja PTL:n kursskusannusen korvaamnen kurssasle lo noudaaa SAK:n opsojen kursskulujen korvaamsessa SAK:n anamaa suosusa. Lon jaosojen JSrJesSmen kurssen osala noudaeaan Uon makususohjesunöa Ja kurssplvxrahana makseaan SAK:n suosama kursspllvsraha. KouluusJaoson kokoukse Jaoso kokoonuu arpeen mukaan, kuenkn enlnl8n neljl keraa omnavuodn akana. V. NUORSOTOHNTA. Yles Vuoden 373 akana apahunu nousujohenen, yöllsyyäkn parananu alouspolnenke e ole Juurkaan vakuanu nuorsocyöömyys posavas. Rakasevas parempaa kehys] e nuorsoyö! syyden alueella ole nähsvss myösklän vuodelle 380. Nuorsoyöömyys on yheskunnassamme eyn aseses pysyväsluonesa. Tlanne kohdsuu nn amma n koul uhn kun kouluamaomnkn nuorn. Ja se ssälää monuloeses vakavan huolenal koko suomalaselle yheskunnalle. Nuorsopolsen laneen er^ lmenymä on, eä amma yhd sys kkeenk n mahdol suudej lhesys nuora käryhmä ova vakeuunee. Tälä pohjala ulee ammayhdsysomnnan a uksen Ja merkyksen saaamnen nuoren eosuueen nähdä keskeseks osaks ammayhdsl lkkeen nuorsoomnaa. Kokonasvalanen yhesyö ammallsen keskusjärjesöjen Jan JlsenJärJesöJen, koulujen opplasjärjesöjen ja yöväen polsen nuorsojärjesöjen kansj on edellä odeula pohjala peruselua. SAK:n nuorsovalokuna on jo pysyvässä neuvoelu! ukscssa yöväen urhelulkkeen Ja polsen nuorsojärjesöjen kanssa. Perusa yhesoj laajenamselle ensä kneämmäks myös keskusjärjesön Jäsenlojen nuorsoel ncn kes on ss olemassa. Lon nuorsojaoson kouluusavoeena vuodelle 3B0 on saada nuore puuyöläse enss esmmn ja akvsemmn mukaan säännönomaseen järjesöomnaan, olpa kyse sen Jaosc osaso*, pr- a loason omnnasa. Tavoeen saavuamseks JärJeeään kouluus lasuuksa, joka perusuva osaala ammayhdsysedon peruseden se vämseen ja laajenamseen Ja osaala omnnallsen valmuden lsäämseen. 2«Nuorsojaoson kouluus* ja muu apahuma v. 98O VKON KURSS NUORLLE 25.-23.2. Hänymoessa. Osanoaja 35. kursspäväraha ja makam aakseaan. Ohjelma: Ammayhdsysedon perusee er asola, oman ammaosason nuors^ o*nnan käynnsämnen. lmoauumnen S.2. mennessä. PREN NUORTEN VKONLOPPUKURSS Mänymoessa. Osanoaja 35» kursspäväraha makakulu makseaan. Ohjelma: Prason nuorso-ongelmen ja nden rakasujen selvely JrJesöyhesyön arjoama mahdollsuude omnasuunnelussa. lmoauumnen 25.mennessä. AHHATT OSASTOJEN NUORTEN VKONLOPPUKURSS 3.-'«.3. Känymoal ssa. Osanoaja 60, ^^^^^^ raha ja makakulu makseaan. Ohjelma: Ammaosason omnalaneen ja -rakeneen lmoauumnen 5.3* mennessä.
, M l 7 NUORTCl..TUfllSTHATM, h«lf>lkuu. NorllU Jlr}efUllf «aka fnyohmmlo.ufkemln louauana akana Ja palkkaan. Haka ajouu vuoslömlan kohdalla. Osanoaja yhaens 26, kakl kusakn pllrljlrjaöl. Lo osallsuu makakusannuksn kunkn makalalsan kohdalla yhdalll kolmannaksalla. NUOmN mnaer 2.-6.6.-6O Pöyllnnlamassl. Lern aama Mmolaaan ykslylskohalsenmn omnavuodan alkupuolella. Osanoaja lerlle valaan 30» Ho suoraa kursslpllvraha Ja makakulu. laolauulnan 5.S. «ennessl. NUOKSOTOmNNAN KARTOTUS - TAHH-HELHKUU. Tavoeena on karoaa lon osaso- Ja jaosopohjala nykynen nuorsoomna a sen puue yhanlles Ja koko lon omlnakens koskevasl. Karouksen suorajana on lon Jlsenosasolhn peruseu nuorlsojaosoverkko. Asasa ullaan anamaan olmlnaohjesuosus lon osasollu nuorsovasaavna Ja -JaosolHe LTON NUORSOJAOSTON KOKOUKSET Jaoso kokoonuu naljlsl vuoden akana. SAK:n NUORSOTLASUUDCT v. 980 Nuorsojaoso kehoaa lon nuora Jlsenll osallsumaan SAK:n nuorlsollasuuksn. Josa manakoon: - nuorsoyön peruskurss Kljavalla.-$.2. Ja 22.-26.9. - nuorsoyön Jakokurss Kljavalla 26.-30.S. Ja.-5.2. * nuoren kouluusler Voonmaan opsolla '«-9*6. * nuoren neuvoelupsv Kljavalla 2.-3.2. V. TYOSUOJeLU- JA SOSAALPOLTTNEN TOHNTA. Yles Puueollsuuden yöpakkojen yösuojeluongelmen rakasemseks Ja klyökelpolsen rakasumallen löylmeks on arpeellsa Jakaa kllnell yhesyöl llhlnn Lappeenrannan alueyöerveyr laoksen kanssa, mua myös yösuojelupren yösuojeluomsojen kanssa. Tomnansa aloaneen Työsuojelurahason rahoamna suoreaven sovelaven yösuojeluukmusen osala on syy seuraa n arkas Ja saada ulokse mekaansen puueollsuuden yöpalkkojen osala. Sosaalpolses merkllvl uus yöerveyshuololak saaaa Jlldl valle vakuusa puualan yöpakolla, ellemme lona pysy valvomaan sen omeenpanoa. Puuea esnyy Jo enneslln laklmllrllsen erveysarkasusen omeenpanossa elkl ennaaehksev erveysarkas uksla vel rlvs panna omeen. Lo pyrk valvomaan yönekjöden erveydenhooa koskeven laken noudaamsa. Ens valheessa lon kenn omeaan lannea karoava kysely. 2. Työsuojelu- Ja sosaal omnnan ohjaus Ja kouluus TyösuoJaluslheer Ja sosaalsheer Jakava klylnnön neuvonayöl kanlll nouseven onget mlen selvlmseksl. Osallsumalla SAKn yösuojelujaoson Ja sosaallokunnan yöhön vakueaan lon nkemysen puolesa laajemmalla asolla. Työsuojeluyhesyö! Jakeaan sopmuspohjasssa yöalaomkunnssa ja Puueollsuuden NJÖÖryhmlss - PuuNssa. PllrlJrJesöllle suosellaan, e ne omaomses JrJesllslv plrlkohasla yösuojeluvaluueujen neuvoelupllvb. Lo osallsuu ko. nauvoelupllvlen kusannuksn ruokalun Ja mahdollsen majouksen osala. JK
} Jaoson kokoukc Jaoso kokoonuu omnavuoden akana ennsln neljä keraa omson Shemmln '*^!dmn^ akona. Yks kokoukssa pdexxn kakslpjvxlsenx, Jollon suoraaan myos yopakkakayn Jaoso pyrlln saamaan mukaan pdalvlln pohjolsmasan Auomaan Ja yosuojol^^j rl n. Jonka PuuH JlrJesll. V. NASJAOSTON TOMNTA. Yles Lon Ja sen JlsenosasoJen nasjaosoomnnan arkouksena on nasjssenlsön omnnalj akvomnen Ja kasvaamnen eoseen ammayhdsysomnaan. Amma yhd s ys o m n aa van opnoomnnan ynsplsmlnen on ern Srkel omnamuooa. Keskesen ahlvänä naj osoomnnalla on myos nasen palkka- Ja yöolojen klslely ja nll koskeven epäkohen ams l(sl Ja korjaamseks ählävlen esysen ekemnen. Osasoasolla nasjaoso omva ammaosasojansa alasuudessa. Nn ollen mm. nasyone joden yoellmll koskeven epkoen rakasemsa koskeva esykse ehdlln ammaosasc lascn erlllsomnnan keskesmmä omnapolse haasee koskeva asa-arvon oeu «sa nn yö* kun JrJesöelSmSssäkn. Jakuvas ajankohasa keskuseluja Ja omenpu lyy lll pohjala nasen palkka- Ja muhn yöehohn. Auomaaon Ja ra ona) sonnr aheuama kelese seuraukse ova erveydellsen kysymysen ohella lslnnee nasa kos va palkka- Ja yöehopa ne a. Kanaa on oeava myös nasen yöllsyyeen, l yssuojelur kehllmseen, yösuojeluun ja erveydenhooon yleensl. Perhepolkka Ja sen kehämnen nlns ole van nasen asa, mua s^hen lyy kuenkn paljon Juur nasa kosl(eva ersonyelma mm. yössäkäynnn Ja eryses lasen hodon osala. Tavoeena oleva yöajan lyhenämnen - apahupa se mss muodossa ahansa» koskeaa er äes perhepolsena asana akvväesöön kuuluva nasyönekjöä, lsäänyvän vapddhyödynlmnen ykslö-, perhe- Ja yheskunapolses sen, eevä esmerkks dlkohol \» ' Ja sl Johuva perheväkvalalsuusongelma Jakuvas lsäänny vapaa-ajan myöä, on ajankc nen yheskunapolnen asa. Sellasenaan se on ämän pävän ammayhdsysomnnassa vas oeava asa. Alkavana omnavuonna knneään erysä huomoa nuoren akvomseen. Myös nasjaosl omnamuooja ulee pyrkä uudsamaan Ja monpuolsamaan sen, eä ne kl nnosava enj «enemmn nuora nasjäsenä. Vuonna 9OO perusen maahamme Työläsnasen Lo. Tomnavuos 9BO on älä pohjal yöllsnalsllkkeenvne 80-vuo s juhlavuos. Työlä snas kkeen omnaa va on ollu nk)nel avalla ansokas. Merkävn yheskunapolnen saavuus lyy kuenkn ylesen-, YM llsen- Ja salasen äänokeuden saamseen naslle ensmmäsenä Euroopassa. Tämän avoee oeuumsa emme vo emmekä saa unohaa änä juhlavuonna. Ammaosasojen nasjaoso vovj kunnoaa yöläsnasl kkeen omnaavala esmerkks musamalla erysas p*"^'"! akvses ammayhdsyslkkeessä uurasanea nasjäsenä. Kansanvälsen nasenpävän lasuude (8.3.-80) sek vappujuhln osallsumnen kuul^^^^^j Jo perneelses' nasjaosojen omnaan. 2. Lokohase lasuude Ammaosasojen nasjaosojen Jlsene osallsuva lon koko Jlsenlsölle arkoeuja'^ apahumen valmseluhn ja se lasuuksn mahdollsmman hyvn. Tällasa apahu»"'«ennenkakkea Porssa 3.5.-.6.-80 järjeseävä rekelypävä sekä Pöynnlemessä j«moellssa Järjeseävä hho- ja pkkmesaruuskpalu.
'' J. KefkuJrJesön lasuude SAK:n Ja sen nasva)okunnan Jrjesämssä kouluus- Ja mussa myfs koko jäsensölle arkoeusa lasuuksssa nasjaosojen ulee olla mukana. Eryses ulee kehä yhesysä ammal* llfcn pakallsjärjesön nasjaoson kanssa. PlrlJrjesSJen lasuude Nasjaoso osallsuva akvses alueensa prjärjesön Järjesämn opno-, neuvoeluja vrksyslasuuksn. Tovoavaa on, eä prjärjesö oava omnasuunnelmssaan huofloon nasjäsensön eryskoulucusarpeen järjesämällä yhesen kouluusapahumen ohella nasjäsensöä koskeva vkonloppukursseja a yhden pävän opnolasuuksa. Tlasuuksen alusus- Ja keskuseluahee perusuva ällön eryses nasyönekjöä koskevn kysymyksn Prjärjesöjen kouluusapahuma suunnelaessa on peruselua harka myös erlasen nk. ' perhepohjalsen lasuuksen järjesämsä. 5* Osasokohase lasuude, ( * On välämäönä, eä nasjäsensö osallsuu runsaslukusena oman ammaosasonsa kokouksn Ja muhn omnnallsn apahumn. Nasjaoson oma lasuude on suunnelava ää slmällä* päen nn, eä välyään päällekkäslä omnaapahumla. ( ' 6. Crss- Ja kouluusapahuma Lon nasjaoso järjesää nasjäsensölle vkonloppukurssn 9.-20.*».980.Mänymoelssa. Osanoajamäärä on 30, joka jaeaan lon polsen vomasuheden mukases. Sd.-ryhmän osuus on 7 ja kd. ryhmän 3 edusajaa. Vkonloppukursslle osallsuu myös oomkunnan nasjaoso. Vkonloppukurssn yksyskohanen ohjelma laadaan erkseen. 7* Neuvoelulasuude Nasjäsensön neuvoelupävä Järjeseään 20.-2.9.-80 Kljavan Ammayhdlsysopsossa. Neuvoelupävlle kusuaan O nasjäsenä jakauuen lon polsen vomasuheden (77 u sd.ryhmälle ja 63 kd.ryhmälle) mukaan, oomkunnan nasjaoso osallsuu myös lasuueen Neuvoelupäven yksyskohanen suunnelma laadaan erkseen. l 6» Opnoomna ;' Tavoeena pdeään, eä jokasessa ammaosason nasjaosossa on omva opnokerho. Nasjaosojen uls mahdollsuuksensa mukaan järjesää myös jolco senäses a yhesyössä anmaosason kanssa yhden llan luenolasuuksa ammayhdsyseouden perusesa ja avoeohjelmsa. '! Na Sen osuua sekä lon eä keskusjärjesön kurss- Ja kouluuslasuuksssa ulaa nykysesään lsää. 9. lon nasjaoso Lon nasjaoso kokoonuu omnavuoden akana arvaessa, kuenkn ennään neljäs. '- ' V. JXRJESTPOLTTNEN TOMNTA. Ylesä ' '! M *»3! - h Mekaansessa puueollsuudessa alkanu korkeasuhdanne on lsänny Jäsenmäärää. Edellyykse nykysäkn suuremmalle jäsenmäärälle ova olemassa, mkäl lon Ja osasojen omenpen kyeään järjesämään ne lukusa eryses pene yöpaka, jossa järjesäyynesyys on velä olemaon. Elnkelvoomen osasojen perusamsen välämseks pyrään järjesämnen suora- maan Jo olemassaolevn osasohn joko yöhuonekuna perusamalla a suoralla jäsenyydellä. Samon pyrään arksamaan se, eä ny jo olemassa oleva yöhuonekunna kuulusva arkoukseen parhaen soveluvn ammaosasohn. Osasolle on vuoden akana koroseava ensä arkempaa säänöjen noudaamsa uusa jäsenä hyväksyäessä. Kulunena vuosna on ollu lukusa apauksa, jossa osaso lon melpdeä kysymää ova hyväksynee uusa Jäsenä sellasla yöpä l(o a, joden sopmusala e ksaa ole se mä säänönaa edellyvä.» l ; ' l; ' r ^' l! : -'!
nr 0 TlmS on polkkfamsa Hon peraacpxäök»ss J aheuaa keskuseluja Ja erlss apauks rsroja osan aolsuusojen kanssa. Lo Jouuu llllnyvssf nlrn neuvoelemaan muden lojen kanssa aolsuuslluonko^ JrJaslyymlsan ulklnnols«sllä maeraal valkolman Ja uoekehelyn kehyessä raja^ lojen vllllll hlffllryv^. Valkeuksa puhaaseen eouus omuooon plsemlscss)! on JlsanlsOn asenella. Vakka uoanosuuna yryksess mjuuu, Jlsenlsd usen «leluen flmylls JlsenyyensS vanhassa "uussa" lossa. Ens enefnrnsn on syys knnss huomoa myos nhn ykslullln»uden. lojen Jäsenj Jola edelleen yöskenelee lomme sopmusalolla. Suoreu ukmus oso, e usermj alamme yryksssä on nä yksäsjssena, Joka evs ole srynee PTL:n nnkun edelly^ elln. Lo aloaa mahdollsmman nopeas neuvoelu Heallyövlen Lon kanssa korjaamoyonj kjflden sl rymses PTL:n sekä Teknsen Ja Erkosammaen LUon (TEKER) kanssa sonu ollsuuden s rlm sesä PTL:n, koska äll^ alalla noudaeaan puusepneo Usuuden sopmusa. 2. PllrJ»rJesC SlnOJen mukaan on prjärjesojen vuoskokoukse pdelvs maas-huhkuun akana. Lo suosaa prjärjesölle, eä ne keskäsvä kokouksensa joko 29.-30.3- a 2.-3.'«. plvks sauvn vkonvahesn. Keskämällä kokoukse nähn pävn vodaan lon edj urvaa suunnelmallsemmn. Pyrkmyksenä on vanhaa apaa noudaaen, e Jokaseen prlbk^ seen osallsuu omsja molemmsa polssa ryhmsl. Loomkuna pää ärkeänä, eä prjärjesö osoasva varoja polseen ryhmäomnaan Ja kouluukseen prn alueella odeun vomasuheen mukaan. f \ 3. Osaso Osasojen säänöjen määräämä kokoukse ova keväkokous. Joka on pdesv helm-maal slcuussaj Ja syyskokous. Joka on pdeävä loka-marraskuussa. Tss yheydessä on syyä korosaa säänöjen mukasen kokousakojen noudaamsa sekä säänö] msrllmen valnojen suoramsa snä kokouksessa, jonka säännö määräävä. Osasossa ul vakavas harka kokousomnnan elävöämsä nn, eä ens suuremma Jlsenjouko osalj ulslva akvses omnaan. Lo kehoaa osasoja lymään ammallsn pakallsjärjesöhn sellä mssä se on nah dolllsa. Pakallsjärjesöjen kaua vodaan osason kouluusomnaa ehosaa s e l läkn msj kouluusomna e osason penuuden a jäsensön passvsuuden Johdosa ole mabdoll>m X. JULKASU- JA TEDOTUSTOMNTA. Lon äänenkannaaja Lon äänenkannaaja Puuyölänen lmesyy vuonna SdO joka onen vkko lukuunoamaa kesälomakaua, jonka akana lehden lmesymsessä on sesemän vkon auko. Vuoden kokonasnumeromäärs on 23, mua erän ärkeden syden ntn vaaessa vodaan a myös ylmllrllsä numerola. Puuyölänen lmesyy yleensä 2-svulsena Ja ruosnkel^^^ Jlsenlsö palvellaan edelleen julkasemalla sä varen Träarbearen-svua, Jolla ruosn^'^' llse Jlsene saava nformaaoa omalla ädnkelelään. Erkosnumerola julkasaan rekelypäven edellä sekä vapuks ja jouluks. valmsamsa jakeaan ja nden suunnelussa pyrään oamaan huomoon Teemanumero ajankohase defl ah Puuyöllsen panoasu sälyy ensellään. Leh lmesyy ^blod-kokosena Ja p a n e a a n of eknkalla.
n Puuyöllfn Uuf J^ Tllaufhna llnolmhnna VlrMll lmoushnna vuodaks 98O ova sauraava: 50 mk vuoslkarrala 30 mk /2-vuoslkarrala akslss 280 p/pmm eksn Jlkaan 2S0 p/pmm monlvrl-llmolmksa S$0 p/pmm 550 mk/ korlsavrl/mmolus,»' 2. Huu Julkasu- Ja ladousolmlna VOodan 98O omnaapahumsa, kurssalsa yms. valmlsaaan adalllsan vuosln apaan kuukaus- Ja pllvlkohalsas ajoau omnakalanark lon yhasll suura Jlsanapahuma varan palnaaaan Jullsaa Ja rakallyplvll varan myos kslohjalma. Nyös vuodan 979 olmnakaromus saaaaan panoasuun. llhlnnx ulospn suunauuvaa ladousolmlnaa varan ryhdylln suunnele* maan lon ylasasla. Joka panaeaan suoman lsks myos ruosn-, englannn*, saksan- Ja venljnkelsenl. '!. : Lon yheyksen kehllmls JoukkoledousvHnelsn Jakeaan edelleen. Er edousvllneden edusajlle JrJeselln lon edusajen kanssa apaamlsllalsuuksa, Joden arkouksena on hyven Ja luoamuksellsen suheden luomnen er edousvlllness yöskenelevn omejlln. Enssjasena kohderyhmlnl lon edousomnnassa ova edelleen ysvlenlehde. John luouje konakeja pyrlln enlseslln yvenlmlln Ja monpuolsamaan.. ' J. TyOvlenlehen levlvsyg Useen ryhmä- Puuy6vlen Lon ysvlenlehlyo ohjaa lokohanen yovlenlehomkuna, Joka kokoonuu arpeen vaaessa. Työvlenlehomkuna vasaa yovlenlehkampanjan klylnnön JrJeselys, omaa ammaosasolle Ja pllrjrjesöllle yövlenlehyohön lyvll maeraala sek avusee muuenkn yövlenlehl lal suuksen JlrJeslmsessl.!, f M- ' : m-maal skuussa X. JXSENSTBN YHTESET TLASUUDET. Mllhämeseruusklpallu Lon hhomesaruusklpalu JrJeselln Pöyllnnlemen Ja Mnymoellln maaso- Ja majous«>. «ehdollsuuksen puessa 23.-2^.2.980.. Pllkklmesaruuskllpallu Lon pllkklmesaruuskllpallu JrJeselln 8.3.980 Pöyllnnlemen Je Mnymoellln arjoema jrjeselymehdolllsuuksle klylen. J. Lon Jlsenlsön rekelvolv Lon Jlsenlsön perneellse keslrekellypllv JrJeselln Porssa JrJeselyls vesae porlasen osasojen nlmem JrJeselyolmlkune. 3.5.-K6.98O. l kuunoamaa XL POYLNNEN Pöyllnnlemel klyelln enseen epean loma- Ja vrklsysarkouksn. Tehdyn vuokresopmuksen mukaan se on enssjases PTL:n Jlsenlsön klyössl. Lolla on ehyhn sopmuksn perusuen okeus vakuaa kakkn Pöyllnnlemal koskevn asohn Ja eryls huole pdelln s, e hnaaso pysyy Jlsensölle mahdolllsmn edullsena. Samon pyrlln kehlmn koko Pöyllnnlemen omnaa, Johon avauunee mehdolllsuuksla Hnymoellln velmlsuua. Pöyllnnlemen holoolmlkune Jekea yölln kuen vuokresoplmuksessakn manaan.. H ;» J."!r > ;! Vuokrasopmuksn perusuen ullaan $AL:n lomaukl klylmlln non 80 osuudela Pöyllnnleaessl Ja Mnymoallssa. Lopu non 20 X klyelln mussa Lomalon kohessa llhlnn kuenkn erlelsle hooja anavssa lomapakossa. Ennakkoeojen peruseella PTLn osuus SALm lomauesa on v. 980 35 vkkoa. f.' : MM '
POyUfmcfa JlrJ«f«lvsl Joukkoupahulfa Mnukoon un. JuhannuvlvoJase Ja kaudn plllljlle. LSks er plrljlrjsö ulva neen apaansa JrJaslan oma konloppuapahmaan. Vuodan 980 akana lo JlrJU POylnoaMako^M rl ansoa, nalla lon Jlanlla. roylnnanan Ja Mnyaoal n oala on dalllmanun ks lon ar jaosojen omna suunnalsa erkseen ykslöyn onnapahuea..: ' ; ' >! ''' : _ l M ' M»! = (
J-yv / / r. ^ ^ ^ntc ( ' PTL:n lovaluuson kokoukselle HT Käselyäne PTL:n saavuamaa mekaansen puualan neuvoeluulosa jä sä seurannua jäsenäänesysmeneelyä ammaosasomme haluaa odea seuraavaa: Ammaosasomme pahoelee, ee lon pääävllä elmllä ( valuusolla ja loomkunnalla ) ollu"kana" pääsää neuvoeluulosa jäsenäänesykseen lman hyväksyms- a hylkäämssuosusa. Kun suosukseen velä ly arkouksellseks sommelu äänesyslppueks ehdoofane lakonuhkneen, sekä kelo ammaosasojen lmousaulujen käyösä äänesäjen melpeen muokkauskseen ammaosasomme kasoo, eä lon pääävä elme lmasva omenpellään epäonnsumsensa aseamensa avoeden saavuamsessa ja alarvova jäsensön kykyä harka senäses. ' ' *- ' ^ ' JU l.. l j Vf! l. - ^ ' ' / Vomakkaan aloudellsen kasvun olossa, jossa alamme uoeden kysynä on ennäysmäsä, e saavueu ulos ammaosasomme melesä ols ollu manosamsen arvonen, sllä jähän esm. yksmelses edellyeyn aloman ohjeunpalkkrvaamuksen ( 3,25 ) ja saavuuksen ( 2,03 ) väln lmaa relu osa markkaa, josa vo pääellä, ee sjalukumme maalapalkkasen alojen lsalla ulle anakaan merkäväs kohoamaan Ammaosasomme edellyää, eä jäsensölle ulee esää asa manpulomaa kakssa er lanessa shen pyrken, eä hedän akveensä ja edunvalvonavreensä realssssa rajossa pysyen vahvsus. sjden Tehdaspuulyöväen ammaosaso r.y.»- '», 'j :' ' l '', l l M K puh.joh / sh. ' * M»- ' 4 4!?,» n
LTv les.-dv un l Lausuno Lahden Tehdaspuuyöväen ammaosason kannanooon, * (,, ' Lahden TehdaspuuySväen ammaosason cannanoossa e eseä mään pääösehdousa. L oomcuna oeaa, eä hallnokunna pävä sesään selvänä säänöjen noudaamsen ja nnpä jäsenäänesys on suoreu säänöjen 3 :n e-kohdan määräämällä avalla. l: Loomkuna esää, eä asa merkään kuuluna pöyäkrjaan. LTTOTOMKUNTA» ( V < : '! k V ' ' '> * '
J 7 -O'- 380 ^S.-'S^ í-í/fé 7 ^ f Puuyöväen Lon Loomkunnalle Hyvä Tover Hallan Sahayöväen osason omkuna käsel 2,^.980 pämässään kokouksessa ämän TES sopmuskauden akana käyävää keskuselua ja selvysä Sahojen yöakaan lyvsä kysymykssä ja uo kananaan 7*-.8.5980 kokoonuvalle Lovaluusolle seuraavaa. Kuen edämme Sahojen yöaka on ehollses 8 una vuorossa ja kasvuoroyössä aamuvuoro allcaa klo.6.00 lavuoron pääyessä klo.00,30»aukojen jäädessä vuoroa koh yheen ruoka ja kah;ra\koon.. V 'l' H K' Klsessä yö ja aukoajosa on yönekjölle haaa, rasusa ja ressä monn er avon,lsäks kun velä Sahayö ova ruummllses sekä henkses raskaa. Manujen haojen ja Sahayön nhmllsemmäks saaamseks osason omkunnan melesä uls yöajan olla sama,kun muussakn eollsuuden kaksvuoroyössä, lavuoron pääyä vmesään klo. 25,5» pakkoahsn öhn 0 mnuun elpymsauko joka un, muuokse uls oeuaa aoasoa alenamaa. Pdämme yöakakysymyksen kunoon saaamsa ny reaalscma koska keskeyymäömässä kolmvuoroyössä on jo srryy 36 unnn yövkkoon. f 4» ( 4 r. Tervesn Hallan Sahayöväen osaso í:» Ova Mukku Armas Nurm l k r f M ^ : ' ; V ;
UTE A Lausuno Hallan Sahayöväen ammaosaso^annanooon 4 ' f ' f ' f Hallan Sahayöväen ammaosaso e sx ole ehny varsnasa pääösehdousa«sahojen yöakaa koskeva asa ol eräänä keskesenä asana vmeks käydyssä sopmusneuvoelussa. Edsymsenä vodaan pää sä,eä allekrjouspöyäkrjaan ul mann sä,eä asa selveään ämän sopmuskauden akana«pöyäkrjs^erknä voanee parhammassa apauksessa ulka sen,eä on odennäkösä saada sahojen yöakakysymys kunoon seuraavassa sopmuskerroksessa«asaan e kuenkaan muuosmelessä ole mahdollsuus palaa ennen seuraava sopmusneuvoeluja«* Loomkuna esää,eä koska sahojen yöakakysymys on seuraavallakn kerroksella eräs keskenen asa ja varmuudella ulee neuvoelujen koheeks,nn lovaluuso merkss asan kuuluna pöyäkrjaan*! 2l l f ^ -p Loomkuna ( ( Í! ; f \»,. M!». f \ ' f
YVÜKXXN PUUSEPPE A-ÍH. OS. 77 sanasllankau 85 0582O YVKKAA 2 puh. U5í>6 mje /-00 4.4.980 7 -CV ÍS50 T F ' Í M puuyöväenlo r.y.,oo.lcuna ESTYS LTTOVALTUUSTO KOKOUKSELLE Täällä kenällä oleume se havannee ja svulakn kuullee, eä esmerkks ja nraenonaa yöehosopmuksen pykälä ova usenmen kovn monella avalla ulkavssa ja vakeas ymmärreävssä. Esämme eä ulevasuudessa nä pyräsn yksnkerasamaan ja selvenämään nn, ee yön' anajan kanssa uls nn usen ulknaermelsyyksä. Anunayhdsyservesn HYVLXÄÄL PUUSEPPEN AHú; OS. 77 r., ( F». ( : ^^ A Aro L Lmaanen puheenjohaja Ramo Maln sheer < n ñ M :! ;! T'' «MS
/ '.f. l (ns 9^0. Lausuno Hyvnkään Puuseppen ammaosason esykseen Työehosopmukse pyrään ana saamaan sellasks, eä nhn Jäs mahdollsmman vähän ulknnanvaraa. Lomme, sen paremmn kun mkään muukaan ammalo, e yksn vo pääää sopmuksen ssällösä, vaan sopmukse synyvä neuvoelujen uloksena. Tämän aka sopmuksn saaaa jäädä ulknnanvarasuuksa.! Loomkuna oeaa, eä esyksessä manu asa on okea, ja eä ähän avoeeseen on ana pyry, mua kasoo, eä asasa e arvse ehdä mua pääöksä. LTTOTOMKUNTA S «% J - H f; -. (f l '; ; l, ' f ' l» M ;r
^osaso r.y, 69 :el le?. *n U^ o*-* / ^TU T.-(H) ^ Puuyöväen Lo r.y Loomkuna Helsnk Hyvä over Mkkeln Puuyöväen ammaosason ^jäsensö on esäny osason keväkokoukselle eä Puuyöväen lo panaas vuosan kalenern, joa ols saaavana jäsensön käyöön edullseen hnaan, Mkkeln Puuyöväen ammaosason keväkokous ek pääöksen joka puolaa jäsensön esysä puuyöläsen kalenersa«osasomme jäää asan lovaluusolle eseäväks asaks P > ; Mkkelssä 3.4.980! ; Mkkeln Puuyöväen ammaosaso r.y. ' Rency Pylkkänen sheer ' -.. :H! k
T^s r.-fb < A/7f.. ' ' A M»» L a u s u n o Mkkeln Puuyöväen ammaosason esykseen '. Lloomkuna esää, eä lovaluuso velvoaa oomkunnan selvämään onko kalenern omamseen mahdollsuuksa. LTTOTOM KUNTA M. ; j ' u ' *, «l!!»,.
ä -l'- 'j8 Lf,-^. ' P. LTTOVALTUUSTO EsSmme Lovaluuson käseläväks vanueollsuuden e 8 sopmuksen yhdsämsen ulkku harja ja svelln alojen sopmukseen. Mnkä Loomkuna on l/f.3* 980 jo vason ammaosasomme pääöksä päääny yhdsää.3.98 luken. Me paheksumme kovn Loomkunnan pääösä, ja ovomnekn eä yhdsämsessä huomoasn jäsensön kana. Ammaosasömme on päääny kokouksssaan yksmelses «2.979 ja 20..980 eä vanueollsuuden.e.s.sopmusa f } (! A?. f < ' e leä ulkku harja ja svelln alojen sopcnkseen, ohessa jäljennökse kysessä pöyäkrjosa, mkä on jo s. akasemmn omeu Looskunnalle.! Í ) ^ f, \! ',. Hyvnkää Kaukas U.'f.980 Ca Ramo Rananen puheenjohaja \ N Seja Ruosalanen sheer! \.» - l
f 6 -O'r- ÍS80 P.T.L :n LTTOTOMKUNNALLE ')! ' Kaukasen Vanuyönekljä ry 22 on päääny kokouksessaan 20..980. Vanu- eollsuuden S \ yöehosopmusa e leä Tulkku,harja Ja svelln alojen sopmuksn» ' y- Hyvnkää Kaukas 20..980 Vakuudeks: - j Ramo Rananen puheenjohaja Seja sheer Ruosalanen )!, 'X r. ;;T.y. ' f. k! ' ''r l Í' l. f \ l.
Kaukasen Vanuyönekjä ry 22 kevä kokous.02.979 klo 3.30. Kfselln Pöyäkrjaa Suonen Vanuehda6-rLnnwad Ld:ä ( koekevaea yöehoaopmksen uudbamseea,vaen sen 3* Ä n PSyäkrjan oe 0. ( Kokous pää yksmelses, eä vanu eollsuuden yöehosopsusa e leä ulkku-harja ja svellnalan sopsukseen. 3 \ r! '- : \ Rananen Ramo puheenjohaja JchXcu Lala An sheer 'l: ' ' ' S " ö" > *<!!
... /(f. S',-0 l.'(t S L a u s u n o Kaukasen Vanuyönekjän ammaosason esykseen Loomkuna oeaa» eä vanueollsuuden yöehosopmuksen erllsenä pämselle e ole mään peruseua syyä olemassa, koska se koskee hyvn penä yönekjämäärää ja on ssällölään samanlanen kun ulkku- harja- ja svelneolsuuden sopmus.! > ' Loomkuna esää, eä lovaluuso oeas, eä asa e anna ahea omenpesn N LTTOTOMKUNTA, h ). > l r. f ' ;! l'
8 -CV 33D Tll Träarboarnas Pörbunds förbundsfullmäkge ^ ^^ ^ n ', llendskape Alands räarbeares fackavd. nr. 296 behandlade pá s rsrnöe den 26 mars 980 den svenska nformaonen nom förbundo. farmöe ansag som sn sándpunk a den svenska nforma?onen hnde ökas beydlg, Vkg är den nformaon som gár u ll lla medelmnar. Jus nu är de endas Puuyölänen som komrer l Dedlemrama. den ngár endas en sda svensk nformaon och dnngen ukomrer endas en gáng varannan vecka. Köe anság a leja ne är llräcklg. fdgare skckades Lönagaren l alla svenska medäemrar nom förbnde men denna har nu ags bor, Tdnngen själv v ocksá J p sn.egen upplaga l de svenska medlemmarna nom P?Cs medlemsörbund. * Pâ grund av ovansâende anhâllel Landskape Alands räarbeare om a Lönagaren âer skulle börja skckas l < alla svenska medlemmar nom förbunde. Träarbeamas Pörbund orde vara de enda förbunde som ne skckar denna dnng l sna svensksprakga medlemnar och ) { genom a göra de skulle den svenska nformaonen beydl^ öka. U yarehamn -r ^ohawson den 26 mars 980, ' ûî^'fcjrande sekreerare - r ( '. :
r Puuyöväen Lon lovaluusolle Ahvenanmaan Puuyöläsen ammaosaso N.o 296 käsel vuoskokouksessaan 26.5. lon ruosnkelsä edoamsa. Vuoskokous kaso, eä ruosnkelsä edousa on lsä- ävä merkäväs. Tärkeää on se edousomna, joka kohdsuu kakkn jäsenn. Tällä hekellä jäsensö saa anoasaan yhden svun ruosnkelsä eksä ja leh lmesyy van joka onen vkko. Kokous kaso, eä ämä e rä Akasemmn läheen Lönagaren kaklle lon ruosnkelslle jäsenlle, mua ny se on oeu pos. Leh se haluas myös kasrvaaa levkkään SAK:n lojen ruosnkelslle jäsenlle. < \ ' \ ' Edellä olevan johdosa Maaranhamnan Puuyönekjä anova, eä Lönagaren jälleen laasn kaklle lon ruosnkelslle jäsenlle. Puuyöväen Lo lenee anoa lo, joka e laa ää leheä ruosnkelslle ^senlleen ja jos leh laasn nn se lsäs merkäväs edousa ruosnkelslle. '*l - r»,!! Maaranhamnassa 26.5.980 Gunnar Johansson puheenjohaja Henrk Sjöblom sheer.! ',, ; Sr
l T o f, -Sb HL, ;» L a u s u n o Ahvenanmaan Puuyoläsen ammaosason esykseen Pearsaaren Seudun Puuyoläsen ammaosaso ek vasaavan esyksen vuonna 979 kokoonuneelle sasnömääräselle lovaluuson kokoukselle. Lovaluuso oes uollon kelesen pääöksen peruselussa, eä esyksen oeuamnen maksas n, 70 000 markkaa vuodessa. Ny oeueuna se ols huomaavas kallmp. Loomkunnan käsyksen mukaan 5 l ( el Lönagare-lehden laamnen myöskään oleellses paranna ruosnkelsen jäsenemme edonsaana lomme asosa. Lomme omesa on jakuvas pyry paranamaan ruosnkelsen jäsensön palvelua hedän omalla ädnkelellään ja nän apahuu jakossakn f \. ja mm«oman lehden ruosnkelsä osuua mahdollsuuksen mukaan laajenneaan. Loom kuna esää, eä» lovaluuso päääs» ee Ahvenanmaan Puuyoläsen ammaosason esys anna ahea omenpesn. L notoml KUNTA
«M» «y U L v M ) -» ü x ^ í «^ f r p ^ mm- m» A «M B» ««^ 4! ' T - - - f * kol^jf^ < ^ Í > - ". M.. _ «^ ^ ' ' U U U P ' r r ' ' h' é J d l Á, í&m^s^u^s^y fu> UX'TXn^ jv'» U^ / / / í f C U J a ' U v!. ( < T ';. #. ' ly fní JM»» «M M «*. -»» ^ ^ - f «- "» ' r f - - r T'. : ' *...»
. - - \.6 -C mco ^ 4- - - «,. 4- < ; ^ \ 4 f - -.....» -- 4- >. «' < > J!. ) Î » é (
Lausuno Teuvan Puuyöläsen ammaosason esykseen Teuvan Puuyöläsen ammaosaso ek saman esyksen vuonna 979 Ja lovaluuso hyväksy seuraavan ssälösen oomkunnan lau- sunnon lovaluuson kokouksen pääökseks: "Loomkuna oeaa, eä Vaasan prjärjesön alueella, kuen eräden mudenkn pren alueella arvasn omsja. Samalla oomkunnan kuenkn on pakko odea se, eä lon koko Jäsenmäärä huomoden mellä on melko runsaas omsjavomaa**. ' Lon aloudellse seka Ja polse vomasuhee huomoden uusen omsjan palkkaamseen e kuenkaan ole mahdollsuuksa. Loomkuna esää, eä lovaluuso edellä manu peruselu ' hyväksyen srää asan oöm kunnan pääeäväks, kuen säänöjen 7 edellyää."» ',. Koska laneessa edellsen kokouksen jälkeen e ole apahunu mään olennasa muuosa ja koska oomkuna e ole kasonu arpeell seks palkaa uua omsjaa,. oomkuna m es se merkss asan kuuluna pöyäkrjaan. LTTOTOM KUNTA JH. esää^luusolle,! ^. V l ;!. rl. : ' 'J (, l