ro I f> f n 'uot u J ^ cof-tcal.-» py r

Transkriptio

1 ro f> f n 'uo u J ^ cof-tcal.-» py r Lon ha»noelnen pääökssä edoeaan samaan apaan kun akasempnakn vuosna. Talv* Ja rekelypsv ss yms lasuukssa edoaaan saks ennän ax JXkean nden apahuaan. PUUTYÖVKEN LTON TO MNTASUUNMHELHA VUODELLE 979. Tomnnan perusee PuuyölSsen keskeyn JlrJesSyyneen omnnan alkamsesa Suomessa ulee omnavuoden 979 akana kuluneeks 80 vuoa. X JXSENSTHl YHTESET TLASUUDET. Hhoesaruusk pahu Lon hlhomesaruuskllpalu JlrJeseSn Kljavalla 2% Klpalujen eknses JXrJeslelsesS vasaa urheluseura KaJamSen Kehys. Hsorannen omnapohja lyy vuoeen 899» Jollon synyv seks krvesmesen es puuseppen lo. Puuseppen ensmml nen Maanlaajunen edusajakokous ol osn pdey Jo vuonna l897 (suca uollon muodoseulle lolle el vels hyvsksyy sssnöjx. Vasa Vuonna 899 moleamlle Mma o le hyväksyn myös slsnno, Joden pohjalle krvesmesen Ja puuseppen yhdyys samaan loon muodosen vuonna 9OS PuuyOnekJlln Lo. 2. f kklgsaruusk pa lu Lon p kkesaruusk pal lu JSrJeselXn *Low SO-vuolsloJuhla Lojuhla jarjesesn lon 80-vuoso«nnan Merkess Kokassa 6.-?. kesskuua 979. JSrJeselylsl vasaa llooalkunnan n«el«l Juhlaonlkuna yhdass pakallsen JlrJ«salyol«lkunnan kanssa. EdelU odeula pohjala vodaan PuuyOven Lon perusa«! s vuonna psa vuoa 899. vuos 979 on nsn ollen lon 80-vuofsen omnnan Juhlavuos. Loomkuna on Jo suoranu Juhlavuoden veoon lyvn alusavan omnapahma Ja JuhlamuooJa koskevan karouksan. Juhlaapahuma valmselemaan on myös nmey omkuna. Joka Jakaa yössn. Keskesn! Juhlaapahumna uleva olemaan lovaluuson Juhlakokous Ja Kokassa veelv kessrekellypsv. Tomnakauden 979 ylelsolmnnalse perusee rakenuva varsnasessa lokokouksessa 977 hyvlksyyn voepol sen ohjelman Ja hyvsksyyjen Julklausumen pohjalle. Tavoeden oeuukseen pyrssn vallseva omnapolse realee huomoon oaen. KeskusJSrJesOn SAK:n Ja sen er omlnaelnen kanssa ksysnnbks muodosunua rakenavaa Ja luoamuksellsa yhesyöä SAK:n edusajakokouksssa Ja mussa psfsnvalaemss hyvsksyyjen peraae- Ja omnapolsen avoeden oeuamseks pyrk lo osalaan Jakamaan kalkn avon. -JL.,'. _.

2 U SsajDuo u»9sjjfmuffs uxn nnsrso n. :umm u }AMjn9S»yun) snn) va uo n j mnf s \ ^OHA.QQ uo^ ^ ( efesnpa vj-.jqh - l^^^pv^a. ^««K ^ C» fj» S * f»»-»-«00 - U!Mo)um AAfss eeue^e z l^aona OfUfA.'OOr auonq -'00»uorq S »fojona eejj^jp- -'Of e "f ^ rcj a : o f e ulcc' llo osdf^^o JjKc^nua^n jm edelleen k» n ey ä.-mj» yöväen kk^cn yhcs yö nj^n mukasa omnaa yövsenkk«c3 muden yhesjmrjesojen kanssa. KeskesnpSnl yhcskunapol esen«avo lmnaan lo ukee pyrkmyksl eduskunnan vasemksocnemmsön ^aaaseks Maalskuussa 979 suoreavssa eduskunavaaleassa. TyOvSenpuolueden vaalvoon urvaamseks lo anaa lyövomukea vaal pl re Sn sen, es omsja vova oman onensa ohella osallsua vaalyah0n, nua kuenkn nn» el lon ehvs uleva hoc2uks. PuuyölSs klyessn vaalyohsn omusneuvoson erkseen pslsmlll avalla. Lo yllspsa Ja jakaa vomassa oleva kansanvllss Jlsenyys* Ja kanssaksymssuheaan Ja pyrk myös nden kehcsmseen aloudellsen mahdollsuuksensa pohjala. X JULKASU- JA TEOOTUSTOHNTA. L ow Mnenkannaaja Puuyölllnen lmesyy 979 Joka onen vkko lukuuno«maa kesälomakaua» j akana lehden lmesymsessä on vden vkon auko. Vuoden kokonasnumeroamrä on Ja leh lmesyy yleensä 2- svusena. Ruosnkelsä jäsenä palvellaan edelleen Julkasemalla heä varen Träarbearen-slvua. Jolla ruofnklelnen Jäsensö saa nformmloa omalla ädnkelellään. Erkosnumeroa julkasaan koko maaa käsäven lokohasen suuren Jlsef la smks en - kuen alv- Ja rekely päven - edela sekä vapuks Ja Jouluks. Teemanumeroden valmsamsa jakeaan Ja nden suunnelussa pyrään oamaan huomoon ajankohase ahee.. KANSAKVKLSEEN KANSSAKÄYMSEEN LTTYVK TAPAHTUHAT KansanvSUsen Rakennus- Ja PuuySvSen Unonn (BTU) Ja Pohjosmaden Rakennus- Ja PuuyövSen Federaon (NBTF:n) JSsenJSrJesönä lo osallsuu naden JSrjesGJen kokous-, kouluus- ja muuhun omnaan sung- ym. omnavelvoeden mukases. Lo plä SrkeSnS kanssaksymssuheden ylläpämsä ja edelleen kehsmss omaksuun ksysnnön mukases myös KansanvSsen Rakennus-, rakennusane- ja puuysvsen lon (UTBB) Ja sen JSsenyyeen kuuluven kansallsen puualan lojen kanssa. Puuyöläsen panoasu flllyy ensellään. Leh lmesyy «dellm ablod-kokosena ja paneaan offse-eknkalla. Tlaus- Ja lmoushnna vuodelle 979 : Tlaushna mk vuoskerrala 25 Mk l/2-vuoskerraa mo ushnna eksssä 26S p/pmm eksn Jälkeen 22S p/pnm monvär-moukse 550 p/pmm Vär lsä 500 mk/yks korsevär/mous Pernese kanssaksymssuhee Ja nden edelleen kehlsmnen pohjosmasen vejesjrjesöjen, Neuvosolon ja Eesn veljes- JSrjesön kesken kuuluu lon kansanvälseen omnakuvaan. Lo osallsuu myös muden sosalssen maden kanssa oeueavaan kansanvälseen yhesomnaan mm. vauuskunen vahdon muodossa Ja eryses nsss vahdosa laadaven keskusjärjesöjen vslssss sopmusasakrjossa manavalla avalla. Näden peraaeden mukases lo kusuu veraakseen seuraava vauuskunna: - SAK:n ja VZSPSrn vslsen sopmuksen mukases hengen valuos- 2. Muu julkasu- ja edousomna Vuoden 979 omnaapahumsa, kurssesa jne. valmseaan edellsen vuosen apaan kuukaus- ja päväkohases ajoeu omnakalener. Lon yhesä suura jäsenapahuma varen panaeaan julsee. Lon yheyksen kehämsä joukkocdousvslnesn jakeaan edelleen. Er edousv5neden edusaj e järjeseään apaamlslasuuksla, joden arkouksena on hyven ja luoamuksellsen suheden luomnen edousvälneden edusajn. Enssjasena kohderyhmsns lon edousomnnassa ova edelleen yöväenlehde

3 LZ. m^m J, n, f^«.q»r»))»uu») uauff uon " vnmosnoaa vr -nsxnnnr x «# V ' d J o : vuf?' p j kkd 30.- ^jrkkaa vuoroka s» huone 00,- huone ^00,- '* vkko vuoee 2 lakanalla ssslyy hnohn Se»f rsauna: Takkaupa 20,- per/un a 00»- vuorokaus sauna: per/sauna 60»* markkaa un. Loa- Ja kurss pake lyshodoha alkaen. K 979 osaseks; -essue)f u9fq2s9rjgf%9jqä uapmu uaaf! { uasa^x) vpjujuffo)»jsfe^mm upfu j 3 s f as qx uaa^fsf«/ uarapx Xd)L f f >f ua»! ap» «r u^arj^so o f f ^» m *JSR-!*JM - DOS».-.n ve j ««j;r 3 V^eoger» v 'v\\vov%\ - HBTr:n edusaja lon BO* vuo s jubl aapa^u-naan r e. \ yp^ ^ ^ «r yheydessä Kokassa Lon vauuskunna seuraavn laahln: - Lo osallsuu lltf:n sun8aurseen kongressn - SAK:n Ja V2SPS:n vlsen sopmuksen mukases lomme Ja NaaseuuyOvSen Lon valuuskuna Neuvosolon vejesjsrjesof veraaks. Vkonloppupake lauanaaamusa sunnuna-aan jssenlle ja heldn perheens JSsenlle 90»- markkaa, lauanana sauna; vkkopake äyshodossa SALn lomalla maananaaamusa perjanalaan Jlsenelle 50.* markkaa, avopuolsolle» Joka e ole JSsen» markkaa, alle 2-vuoaa perheen lapse SO.- markkaa (2 saunakeraa); Syshoopake ulkopuolslle; v kkopake maananaperjanal- sa aan 4OO.- markkaa» vuorokaus maksu 80.- markkaa; kursspake äyshodolla lman saunaa; vkonloppukurss lauana Ja sunnuna 00.- markkaa kurss lanen, vden psvsn kurss maananaaamusa perjanal-aan Markkaa/kursslanen. Llocohase lasuud« ! * PTL:n nuorlsokurssl fkklmesaruuskpallu PlrlJrJesOJen nuoren neuvoelupsv PlrJlrJesöJen kouluusvasaavlen neuvo.psv Nuor en eema ler Lon ruosnkelsen jssenssn neuvoeup9v3 Lon ammaosasojen nuoren neuvo elup9v9 LlsSks. on arkous vanhaa apaa noudaaen p SS P9y nnemss kesäkauden avajase, PBylnnfemen juhannus, P6yUnnemrn syysapah ja p rjärjesöjen ja ammaosasojen rekemyapahuma. TySnmellS "veeraan ler" (nmke ols uusava), on arkous jsrjesss kolme ers, puudelaan vs vuorokaua. Ensmmänen ler ols kesskuun alkupuolskola ja kaks lelrs elo-syyskuun vaheessa. - Akasemmalla psskselll vuodelu 979 srrey vauuskunnan maka Saksan Loasavallan veljesjrjeson veraaks kessyyskuussa - Lon valuuskuna Eesn huh-oukokuussa - Kakk muu veral usu'<nnelma Ja lolle saaprjva veralukusu ulee lo kselemsn apaus kerrallaan Ja oeuaa ne lon aloudellsen Ja muden omnnalsen mahdollsuuksen anamssa puessa.. TYUENTOSOPHUSPOLTTNEN TOHNTA. Yles Ppano vuoden Y979 ysehosopmuspolsessa omnnassa ulee olemaan helmkuun lopussa pssyvlen yöehosopmusen uudsamsessa sek nen ynsönpanossa. Tss arkouksessa yöehosopmuse. ynöonpanoon Ja sovelamseen llyv eoua Ja yksys* kohasa neuvonaa anneaan ammaosasolle Ja ennenkakkea luoamusmes verkoso le mahdollsmman ehokkaassa muodossa. 2. L okohase yöehosopmusavo ee Lokohase yoehosopmusavoee v. 979 yöehosopmuksa varen on ykslöy yöehosopmusjaoson esysen ja lon Jsenosasojen lausunojen peruseella Jo v. 978 puolella. Muuosesysef avoeaseelu on laadu sen, e puuyölsen ansoaso ols mahdollsa asean kohoaa mekaansen mesleosuuden kansanaloude sa merkvyy vasaavalle asolle ja e eol- suusyönekjn yleseen ansoasoon verrauna vel olemassa

4 9M9SO uas^nnno yasnwm u»»nnd uasmahma^ uao9aa m-ea»uom! aumjad u-.-mvs «ss»p4a uau U9 ( as luj»r>«g)(9s uo gssdua! uu K^^' -e^evonm f f s 'ff**^«'^^^ sxsfja ef.euof! ) s»s m e f s p^b^ u{)fua9»pa uf^mxfbs a a m u a s n s s s j n ef -euo uau» uu f Xg j S^^ ^lä ' ^aom for«or» k/rnc^zy ~ s-jrn^ f'. U ur»v~>«r^r»j Ofn <_»<j«flcrl pall». fco T» r^^al^son u f J nen pa kko ry hm e y n fnuu am! scen, Jsf kkauksen ns. h nno >. le ooh jeen paran am seen sekä kayökel;>o n yökoh a sous- ja olo^l^de l säjärjcs e msn lucynseen. Tavoeaseeluun lyy myös pyrkmys myösvar\j laa selascr. keskeyn yöehosopmusrakasun akaansaamseen, jolla rrahdomsmman hyvn voasn edesauaa uoan oe Sma n epv<tsä ja sa kaua yöllsyyslaneen paranemsa» hnojen ja ^^sujen kura* psmscä seks koalouksen osovoman urvaar sa ja sen reaalsa kasvaamsa. 3«Tygehosopmuspol se lalsuude Työehosopmusen ulua allekrjoeuks järjeseään prljär jesöän (mahdollses myös useamp pr yhdpsss) r^^luoa^smehlle arkoeu neuvoelu la suude» jossa seose ar. sopmusen ss3l55 ja rnahdo s en muuosen ulknaa. «Kusannukse pyrään jakamaan sen, eä amma >as o rr.crsdva makakulu ja mahdollse päväraha ja lo vasaa ruoka'uku>önnuk slsa. Työehosopmusen muuosesykse ja nden käsely Mkäl V. 978 akana noudaeu yöehosopmusen mu-, oses vs en käselyjärjesys osoauuu arkouksenmukaseks, jakeaan samaa meneelyapaa myös seuraavn yöehosopmusneuvoleluhn valmsauduaessa. Jos osoauuu, eä ny kokelu käyänö on epäarkouksenmukanen, meneelyapaa muueaan. S. Jaoson kokoukse Jaoso kokoonuu arpeen vaaessa, kuenkn vähnään kaks keraa vuodessa. V KOULUTUS- JA KURSSTOMNTA 979. Ylesä Lon kouluusomna ulee nojauumaan SAK:n. edusajakokouksen hyväksymn asakrjohn, sekä lon ensmmäsessä varsnasessa lokokouksessa hyväksyyhn ohjelmn. «3. H nnas o Pöylnnemen rakennusomkunnan yö k 5 v» n l s e 3l n jo v. -78 puolella ja sls jakeaan arpeellsessa mälrn keskeyykseä nn kauan kun lähajan rakennussuunn e «a on saaeu rakasuunsa, johon alkuvahees enssjases kuuluu alueen ranakaavan vaa samnen. k hengen mökk 50 markkaa vuorokaus, a 200,- markkaa vkko. Neljä lakanaa kuuluu hnaan 'mukaan. 3 hengen mökk 25 markkaa vuorokaus, a 00,- markkaa vmkko. Kaks lakanaa kuuluu hnaan mukaan. Aa 20,- markkaa vuorokaus. Tefapafkka 5»- markkaa vuorokaus. A--un~*aunupakka 7»-»markkaa vuorokaus Lsälakana 3,- markkaa kappale käyökera. Sana : Sähkösauna 20,- Savusauna 25,- Venec : na rkk?a un a 3. cdrkka^ un a 3. ma r kkd = un. rna rkk henk l ö a a h e n k l ö,- markka un a '^. - markkaa vuorokaus. yylenrakennusenosala_l[on_j maksu: Rv alo: Pe rhe sauna 0,- huonessa ^ vuodepakkaa Vuodepakka 20,- markkaa vuorokaus huone 75" markkaa vuorokaus, huone 300,- markkaa vkko Semnaar sauna:takkaupa 0,- per un, 60,- vuorokaus Takkaupaan Sauna: per/sauna 'lo,- markkaa un, mahuu ^0 henk.

5 - u»u ue) s {!»A u«affe C)uej uaan «nn nn) ) sas» s su»»»mvanfc uomof «rsunns naevs uo )r«d) uunns un^ u»ne) uffu s as^a) Aa^s ufjfsuf ««a«aadje) uee^a^ef o s pf «aond -a of ueuun-so-^snuuanej u «u a «u u Aq u9asju;on( ueuj aj saf jgfgs dp.r.o o ef -snns ej mo^oa u uaas Juej uejed uaafqon f ^ rouu j -su as>fne%,v»cr s u^os ; Ue j nnuj ux f 3 3 u^ X j d j f?d udu;uona;nj uoscjjee^j u^ CJ>» ->lc»cj J»joj^r«#o 00 c»lj.^0 lj^<j/^03 cr»^. l #»»s _ j uj f / Lo ^fc»/ AJon^. S e em nen yl-dessa SA,K:n Lsaks pyrmme Uona varmsamaan keskaseen koulu-uudsuksen myönesen kehymsen puualan ammallsen kouluuksen osala, unohamaa nuoren yöllsämseen lyven kouluuspolsen rakasujen arkes^ merklys. y / e «S ä Pöylnnlemen loma- ja kursskeskuksen käyö ulee samymjan edelleenkn pssas a M ses loma- ja vrksysksyossl. Sä huolmaa, es P5ynnemessS on sekä ruokalu* ea a vasuavs a losa puuea ja ne aseava oman rajouksensa a vkay5 e on Pöylnnemen ehokkaammae käyölle kapaseea olemassa. Narkknonn ja kayödeonn nn loma-, vrksyskun lyhykurssomnnankn puolella ullaan knnämään ensa enemmän huomoa. SAL:n lolle myönämä lomauk» joka ennakkoeojen mukaan ulee olemaan 35 Vkkoa«mkSU mahdollsa se ullaan kokonasuudessaan osoamaan P5ynnemes sa apahuvaan lomaluun. Pyrmme ukemaan SAK:n olmenplel l»yhdlsyskoulu a kaansaam seks /Wa yhdsys l kkeen ssäsen kouluuksen kehämsyössä SAK:n aseaman KTS-yöryhman yö. 2. pj rjärjesöjen kouluusomna Prj3rjesSjen kouluusorgan saalo alkava olla kunnossa. on uemme 2. Pgylnnemen omna Koska varsnasen lomakauden ulkopuolella apahuva ksyo ols saaava ehosumaan, on ensnnäkn lon lyhy* kurssomna pyrävä ensa enemmsn kesksmssn P5y nn emeen. Samon py^^än ensa enemmsn knn* maan huomoa ohjaun lom.p mfnnan järjesämseen. Loma- ja vrksyskäyösä ullaan laheamssn kerokrjee amr.a osas o h n ja prjärjesöhn, jossa lmoeaan arjolla oleva ayshoopake, samalla eseään ovomus ensa enemmän kayaa Pöyllnnemea myöskn kouluuspakkana. Lon jutkalsussa Puuyö asessa ullaan julkasemaan erlasa Pöyllnnemea koskevaa manos- Ja esely* ma er aa a. Sks prjärjesöjen ulevalle kouluusomnnalle vodaan aseaa suurempa avoea. Prjärjesöjen kouluusjaoso on arkous kykeä vmmn yhesyöhön alueensa ammaosasojen kanssa. Lon kouluusomnnan kannala ulevan omnakauden SrkempSnä ehävänä vodaan pää kouuusarveleduselua, joka oeu* eaan prjärjesöjen avusuksella. Kouluusarveeduselu suoreaan sen, eä lossa valmselu kyselykaavake omeaan prjärjesöjen kaua ammaosasojen jäsenlle. Pren ehävänä on hoaa kaavakkeden levysyö Ja huoleha sl, ea kaavakkee palaueaan pren kouluusjaosol«joka omaa ne edelleen loon. Karous aloeaan kokeluluonosena Jodenkn prjärjesöjen alueella sen, ea osasojen opnosheer kykeään omnaan Rukaan. POylnnemea koskeva dla*sarja valmseaan, joa ullaan esaman lahnnl markk non ml e essa erlasss lasuuksssa. Ulkopuolella apahuva manona ullaan hoamaan lahlnna SAL:n kaua, mua «yös suoraa nanonaa pyrlln ho a* «aan Mhdouuksan»ukaan llhlnn yövenjrjasölhl n. Tarvekarouksen saks voasn muuamen prjärjesöjen alueella - kurssella * suoraa ammaosasojen omhenklöden» luoaaumesen Ja yösuojeluhenklösön ehäven kuvaukse. Tml sks, ea arkkojen kuvauksen saamnen helpoaa opsossa apahuvan kouluuksen sslllö sl suunnelua. Kuluneen olalnakauden akana hyvn klynlln Uheny kouluussuun- A f

6 í%faa%%9u9m ;)9As»!0) 0 ja 0)ud0 949Míe sroudo»o^»!! CAees ^auasgf e» "X^l ^ ue» v l a V euun- u» oj S í»., W.. «««w ««w w «J, uo) { s$}auj eeua {SonAc^np * 9 s { uas g f s eu sqáu Plamo^e^uuo eseja sssfeuun^fe^^a 'jsas íeaeofje n 7 lj p d p 3 o»pon/\ 'sjonaewf sj3ona-o0 uasup-f ueoufl. o uoouá^ Áf^j^ o r^r^f Xj^j-^s^-f» osl c jg^oa ar>r» PCm^^^ Kfc» «- kdc«^ ^. f '^yír, r m M J^cfcímlse«o vo «w^r» myös jlc-vll«omno- LMor. r järjesöjen kouluu<jaosojen yhesyön jakumsen ja keh yflsen edel lyyksens on» es Uon koulu us jaoso saa eoona phr jsrjesojen kouluus jaosojen jssenen nme ja oso ee. Lsks on SrkeäS, el saarama elooeme pren kouluus- ja aloussunnema. 3. /Wwaosasoja opnoomna PrjlrjesQjen kohdalla puhun afnaaosasojen jssenlle arkof eusa kouluusarvekaro uksesa. Tavoeen saavuamseks pyydsmme ammalosasoja avusamaan pr jlrjesojl kakn mahdollsn avon. yhdsyskkeen kouluusavoeden oeuumnen rppuu suuressa mssrn s, men opnoomna pakallsella asolla on jrjesey. Sks SAK:n kouluuspolsessa ohjelmassa on. Yc»a hekaansessa puueollsuudessa vallnnu lama on 3lkanu jossakn msarn hellsa. Lomaueujen ja vajaavlkkoa ekeven jäsenen lukumssrl on supsunu vomakkaas. SlSvason kokonaan yoomana oleven mara on ollu nousussa. Muden alojen vakea yöllsyyslanne on eslny lomme jäsenen srymsen mulle alolle, vakka nan ullee apahumaan koko maan ydllsyyslaneen parannuua. Puueollsuus el kyenne ulevasuudessa yosambfn samaa mara yovolmaa kun ennen lamaa vallnnena vuosna. Vallsevan aloudellsen laneen johdosa ova usea puueollsuuden yöpaka lopeanee omnansa. Nasa yöpakosa on lolle jasny musoks ommaon a omnaedellyykslään hekko osaso. Tulevan vuoden akana on ensa ene«nmän pyrsva saneeraamaan lon organsaloa, nn ea ommaoma osaso pureaan ja poseaan lon reksersä mahdollsmman pan. erynen huomo knney amaosasojen opnoomnaan ja sen kell Sm seen. LsSks ammaosason uls vasaa sls, - es mahdollsmman monella jlsenelll on peruskouluus ammayhdsyslkkees; - es kakk luoamusomn valu saava kouluusa ehsvns; 2. Prjärjesö säänöjen mukaan on prjärjesöjen vuoskokoukse pldesva maals-huhkuussa. Lo suosaa prjärjesölle, ea kokoukse pdeäsn huhkuun a pävks sauvna vkonvahelna. Keskämällä kokoukse nähn kaheen vkonvaheeseen voasn kurss ym. apahuma suunnella muks vkonvaheks, jollon omsjavomen käyö ols ehokkaampaa, ja heldln osa s uml sensa lasuuksn voualsln - e kakk halukkaa vova osallsua perus* ja jakokouluusasolla; - el kaklle jssenlle arjoaan akvses opskelumahdo-» paremmn urvaa. suuksa; - es kouluusomnaan on ksyelvssl varoja rlsväs; - ea ksyesvsss on rävss kerholoja ja kokouspakkoja; - ea osasolla on kouluusorgansao, el usea henk08 eko- 3. Osaso Osasoasolla ullaan ensa enemmän klnnsmasn huomoa jasenhuoloon. Erkoses on koroseava yönanajan pernävelvoea nn ea semaksavlen maaraa voasn supsaa. Osasojen Opnojaoso «su kouluusyö! yhelyoss keskenssn. on valvoava eevä jäsene yöpakan vahdon yheydessä srry semaksavks» kuen on Jossakn apauksssa ollu, säänömääräsen kokousen pflms ajallaan on koroseava Suuremmssa ammaosasossa uls perusaa ^-k hengen opno- kalkssa yheykslssl. Jaoso.

7 -OlgA) u»»u0)0) u{0)s»as!s nuns dn$ uo fjsp^^n u^uassf u»faa>3 {AeeTeA»f aarn))a)n*ao 'SS^maM ujfsm Ufvssof mue^r uo su«)nuu»a «ssapnosn o»nnd vssasluep^faw oso ef Mfu uduas^r u9fo)o«rsn)n no) ufq)sa[jg( j a»uooan 99% oso«rsnn no) uo ) 'uo A apa ua$ wa)) ^a 9f uasfum^ef uoass aqa uarosoer»n)n no) uafq)safjpf j j ^ - '^ ^luo) Pf e r» j s (^Xu*oc.>» 9 ojs F O «j u y O k s k ^ y jj'rjesr/cyneon o T n n a n aka m sen 80-vuosjnlavuoa. Vuoden apahomn arjoava sek3 pakallses, eä valakunnallses erlasa omnakohea myss nasjäsen{söl e. Juhlavuos lemaa myös lon JSsenapahuma omala osalaan. Lon jäsensön a v- Ja reke ypsv» muodosava en see apaan koko jssensöön kohdsuvna apahumna oan«'- koheen myös na sjssensöm e. Erysen ovoavaa on na sjssensön ähänassa aklvmp osanoo seks alv- es kessrekelypsven urheukpauapahu«n«maalskuun 8. pävsnl veesvb kansa nvs nen nasenpa vs lyy perneses na sjssensös koskevn omnaapahumln. Vappujuhla ova edelleen osana yhesä omnaa Ja enenevss ns on vasuun kananu Juur ammayhdsyslke. Pakallsella asolla on van eduks yheselle asalle» m S suuremmn Joukon lon Jäsensö osallsuu nlle yheslle Juhllle - a on akvs mukana oman polsen vakaumuksensa mukaslla vappujuhllla. TyövSenlehkampanja Jakuu myös syksylls se anaa velvoava ehsvs myös nasjaosolle yövsenlehen levkn lsäämseks. 7- L on na s Jaos o Lon nasjaoso kokoonuu vuoden akana arvaessa» kuenkn ennän nelj keraa. Kokouksssa kssellsn kunkn heken ajankoha se asa ja laadaan suunnelma edess oleva apahuma ja omnaa varen. - eä omkunnalle valmsellaan selvä ev^doovse er\\a\«\v.%\ kouluuspääöksks; - eä kakk Jäsene saava eoa opnomahdousuukssa; - es opnoasamlehe omva; - e3 opnokerho menesyv; - ea akveja ohjaaan jlrkevs jakokouluukseen opsohn; - es osason jarjesna kurss Ja opnolasuude ova hyvn suunn eluja; - ea kouluusomnnan arvosus jlsenen Ja akven keskuudessa saanyy; - ea yheyde loon pelaava; - ea yönanajaa saadaan kakk mahdollnen uk (esm. opskelula Ja välnee) osason opnoomnaan luoamusmesen välyksellä. 5. Opnosheer Opnosheer on se anmaosason puuhahenklö. Joka pss osason opnoomnnan Jakuvas käynnlsss. Opnosheerks valun uls olla osason omkunnan Jäsen, Jollon yheydenpo ja erlasen kouluusaslan eselemnen omkunnalle ols helpumpaa. Opnosheer uls vala kalkkn ammaosasohn osason koosa rppumaa. Penen osasojen opnosheer vasaava opnojaosolle kuuluvsa ehävsä. Prjärjesöjen suorama kouluusarvekysely aseaa erysen vasuun ammaosasojen opnosheerelle. Opnosheerlen ols yöpakollaan olava nä henklöä, joka avusava eduselun suor amsessa. Lsaks opnosheer vasaa sla, - ea oakuna on jakuvas eonen kouluusasosa ja asennouu kouluusasohn myöneses; - ea opnojaoso olall ehokkaas; - kn«lul ««^»JMnn «*lma f a lou*:^ rv o nr n on ' ;» p-l f^fcs^mrys^se

8 ( AO^a^spo uo n a S do) ' ^so^jd^o^udo \àf%y\ asgne A jo leues s^sfu {{ vv^jons 9OAV -H jn uaaqjad qam V»M»f )»AV)uejed ue»p -loa fsuaa A eeajn) e^nnu.0 n ) uaau j o) u gf f )fa)uga). M. «mm. r m. ^.... ^ ^ Mof jaajduaufoj e f ^auo) au e) Í O f se «feu uaado eue^nuj Rss»a>f>ff(sXjspMX3jf'a»ue!/ea ej ubfo e LPA ««JP'*» - p 4 j o s K! ^! 9 A ' TyG'^Srn S / v» % y s / / on j 3r J e s -fn > 3 op r. os r en. Í o. J O>puvursse.'»^^ kurs pakkojd o m í n a v«ode. «íkana 50: Me op? os :' r ee rule, s. " V :kon kufssela 5 pakkaa. Molemmsa Kurssesa makseajn '^'Kn ohjeen mukanen opncopäív5raha se'r ä jrssnaksu. Make«umna n apahuu lon kaua vkkoa ennen kurssn alkua. 6. Opnoasawîehc ja opno-ohjaaja Suuraassa amhaosasossa opnosheer el ehd avo'aa kakka JSsenS. HSnen apunaan ulskn olla yks opnoasames jssens kohdan. Opnoas amehon psäehsvs on hakeva o«- nca ja edonhalun SrsySmnen j3sensss. Hän on myös osafaan vasuussa sl» es hmss saadaan mukaan opnoomnaan. Opnfoasaaehnl vosva oma er yöosasojen luoamusmehe. Opno-ohjeaja on se henklö» joka ksynnssa ja pyörs opnokerm>ja. H8n on vasuussa ss» e3 kerhon yöskenelysä saadaan lafklo slman suur opnnollnen hyöy. LsSks^ hsn vasaa» es kerhon pos kulkee ja vaonapupaper ova oken äyey. 5. Ja valîavmla on Shän T-hävSÄn vähnäln perv:skou\uu^ Prjärjesörason kouluusapahumsa ova keskesä aheprelään erlase op n opä v. O p 'o-*oavaa» eä osasojen nasjäsensö osallsuu nlle ens runsaslukusemmn. Tovoavaa myös on, eä prjärjesö oasva nykyls laajemmn omnaohjemaan nasjäsensön omen op nopäv en järjesämsen. Lon järjesämä na sjscnsö koskeva lasuude Huhkuun 2l.-2'. pävn! 973 järjeseään Pöylnnemessä nasjäsensön vko oppukurss» jolle kusuaan 30 osasojen edusajaa lon polsen vomasuheden mukases el 7 sos.-dem. ja 3 kd. ryhmän edusajaa. Kursslle osallsuu myös lon nasjaoso. Kurssn pääaheena ulee olemaan uus kuluajasuojalans^dänö ja sä saadu kokeoukse. Tosena aheena uleva olemaan Lapsen okeuksen vuoden eema. Ku rs sohje man yksyskohanen suunnelu suoreaan myöhemmn. OpnokerhooMnaa ja muua palkallsa kouluusomnaa ehosaakseen. on lo varannu lyöven Svsyslon Opno-ohjaajen vkonloppukurssela 20 pakkaa sekä 0 pakkaa vkon kurssela. Kursflals le makseaan kurssmaksu» sekä SAK:n suosuksen mukanen op;nopsvraha. Hakeuumnen kouluukseen ulee apahua lon kaua h vkkoa ennen kurssn alkua. 7. (H>lnokerho Opnokerho on penryhmän erän ehokas opskelumuoo. Uuden opnokeskus la n ansosa myöskn opnokerhoomnnan sä-dukse ova «juunee. Lan uudsumnen es mm. sä, eä ny kerho* opskelua vodaan harjoaa ympärvuoses» mkä on omaan he' poanaan kerhon yöskenelyä» kun kerhon pääämnen helpouu. Akvodakseen jäsensöä opskelemaan opnokerhossa, avusaa lo $AK:n opnoaneson pohjala opskellea opnokerhoja loc Mrkan suurusella opnouella. Kerho-opskeluuen saamseks on opnokerhon läheeävä loon loppuun suoreun opnokerhon odsus. Lsäks on lmoeava slä» makseaanko uklmaksu 6. Na sjäsensön neuvoe up v järjeseään syys kuua Kljavan Ammayhd sysop s o a. Neuvoelupävlle kusuaan 40 osanoajaa lon polsen vomasuheden mukases 77 sd kd. Neuvoelu* pävlle osallsuu myös ooml kunnan nasjaoso. Päven ohjelma koosuu lähnnä uudsuvaan yöerveyshuoloon lyvsä ahesa ja ay-lllkkeen uudsuvaan kouluusomnaan lyvls asosa. Loolmlkunnan nasjaoso esää lon hallnoelnen harkavaks mahdollsuua järjesää Lapsen okeuksen vuoden merkessä nas- ja nuorsojaoson keskenen perheponen semnaar. Huu omnnallse apahuma Vuoden 98O akana veeävä yö snas kkeen juhlavuos anaa jo omnavuoden akana omnakohea «yös lon osasojen nasjaoso le ;

9 - u»s u ) S9r<< r u9 A K<lo)u {do u9 o UQ) s uassf^! uvv 9fM0e)uu{0) umhdf )»A S»))O ^fsafjbr Mlfd E))^ * uo fau - u Muas n) n svsun j nn)s o g) f ) ua sg f s»u uafo^^v^o s))^ o; 9%\9J9 ufg jaj j ) «un) qede sn) R nc uose^o^saf^fljd nnno^snjad u^gasm»- "SMS^ e a e ^ e a ef ««sfold - «v^fc ss vr^n nasvalasen alojen a a mnr.j y h d» s y s k k e c s s 3 mukana oleven nasen asoa. Kakk ne ome Ja omenpee, jolla yön ek jls n omeenulo- a muua urvaa yleens vodaan paranaa, paranava amalla myo perheen urvaa, perhe-e SnSn ehey. Opno* ja kouluusomna Lon ssssen opn oo«nnan runkona on edelleen op nokerhoomlna. Akasempaan apaan on peruslähökohana» ea lon osasojen jokasessa nasjaosossa om vuoden akana vshnlsn yks opnokerho saaaen opnonsa op nokerhoan edeyml avalla psokseen. Opnokerhoo!mnnan ohella a shen lyen uls jokasen nasjaoson aseaa avoeekseen jsrjesas joko omn vomn a yhdess osason kanssa luenoja keskuselulasuuksa ay-llkkeen er omalojen selvsmseks, peraaeohjelmsa llhen ja ksysnnfn omnohn pssyen. Varsnanen kouluusomna jsrjesoaso a apahuu yhelsyssss SAK:n kouuusjaoson kanssa. NSlle sekl yhelsyossa SAK:n nasvaokunnan kanssa järjeseyhn ea myos lon omn kouluus- ja kurssapahumn ulee lon na sjasenson osallsua edelleen akvses meluummn osuuaan ensesään lsäen. Nasjäsene uneva yha edelleen eyä arkuua arua Jaoson» osason» prn a mussa yheyksssä eslle ulevn järjesön a van jonkn kokouksen omhenkoehävn. On nan ollen ärkeää ohjaa eryses nas jasena puheen johaja-sheer- a oudenho aja-yo- «f suojeuvauueu*uoamusmes ms. kouluukseen. Jo perhekoha se syy saaava kuenkn esaa monen kouluukseen halukkaankn osa sumsen kopakkakunnan ulkopuolella järjeseyhn keskeyhn kouluusapahumn. Nan ollen on kouluusa pyrävä järjesämään myos pakallses Joko ammallmen pakallsjärjesön, ammaosason a sen nasjaoson omn vomn. n>(e ussjn-»» uauua ro^^ a ^ ^efeerqo.o^udo»f '9 uon nnjqpd»! u^ulumfvarm os^emssjr g^as em^jgagdo^udc uaue^nuj uaafqo urejasfem aaj.^o; do»j^o eue^je napo.aej u luo p fo-f ^ j e-» s. ^ -^ss^o^ -r.rf<o j 0!. L». sojof.-»o R J > u^f- f-'f? T "O J f f / s X j - / ^ / s. Tavoe nka SAK pääää oaa keskus e uwe rho korvausen p'r\\o, suoraa lo nlss sama korvaukse» kun opnokerhosa. (Opskelu on odseava) losasojen uls laaa opnokerhoavoleensä reaalsela pohjala» mua kuenkn sen» ea kalkssa osasossa oms edes yks opnokerho. Tavoeen oeuamseks eenkn arvaan opno-organlsaon luomsa Ja sen kouluamsa ehävänsä suora 9. Yksnopskelu Yksysen jäsenen krjeopskelun mahdollsamses lo maksaa yksnopskeljan opnoaneson Ja krjeoplskelumaksun. Opskeluanesona uleva kysymykseen SAK:n opnoaneso. Korvaus suoreaan loppuunsuoreusa kursssa kurss odsusa vasaan. 0- Huu >akahnen opnoomna Prjärjesöjä ja ammalosasoja kehoeaan ohjaamaan jäsensöään pakallsen ason opnoomnaan» Joa suorava er yöväen svsysjärjesö seka yöväen- ja kansalasopso.. SAC;n ja lon kouluusomna Perneellsen avan mukaan lo järjesää loason kouluusa yhdessä SAK:n kanssa. Lolle on varau sovu maara kursseja SAK:n opsosa. Lsaks lon jäsenlle on varau määräy knö kursspakkoja erlasla kurssela. (Le SAK:n kurss 979) Lon kouluus jaoson järjesämä kouluusapahuma Tomnavuonna järjeseään: - ruosnkelselle jäsensölle kurss Pöylnnemessa * prjarjesöjen kouluusvasaaven kurss Pöylnnemessa «- opnosheeren neuvoelupävä Kljavalla saks Jaoso osallsuu muden jaosojen esämen kurssen jarjeslmlseef.

10 «pvcs VA^OA»Jonu uu sgau B sfu AO laaoa s»sn «psal^om^ uu j s f n opm»m»u^eajnj uoaje v*»j u os 4U u j «uafo^^ed %u99a r uau;ue)40 n u gu» J» ^ f '? ^ '. P ^ ^ * o f u a u u r A j n j uoajfrj P'-' ^ ^, r >f > f LJ o ~ c-o ^ J o u» J ^ n A. ^ f ^ - e- u f > M / W " J O J ^C* fcaca ohj-a- 'fn, eä: - y" ojclu^aluueu e arko elu a neuvoelupävllä keskyn cosena psvänä yd-lan c$smlseen; - ulevalla omnakaudella oeaan ammaosasojen luoamus- V* xvop " oa». ov. ov».»"»«%.' on myös pyrävs valvomaan, ee yonanaja raonalson- a mulla vasaavlla syllä seks vohenns vlell oleva yöpalkkoja eä samalla krsä kohuuomas velä yöhön jääven yövauha. ehe kokoon plrjärjesöllln J«kerroaan helle sam asa, kun yssuojeuval uueu le. Tledoannen uus apahua jaosojen yhesyönä. 3. SAK;n Ja PTL:n kursskusannusen korvaamnen kursslaslle yd-l»lsa LMoolmkunnan nasjaoso ovoo, eä osasojen nasjaoso oava osalaan akvses osaa lokohasen yöehosoplmuspolsen avoeden mää* relyä Ja nden oeuusa koskevaan osasokohaseen käs elyyn. Lo noudaaa SAK:n opsojen kursskulujen korvaamsessa SAK:n anaaaa suosusa. Lon jaosojen jsrjesxmen kurssen osala noudaeaan lon oakususohjessanoa Ja kurss p v rahana makseaan SAKn suosama kurssp3vsraha. Hl. Kouluusjaoson kokoukse Jaoso kokoonuu arpeen mukaan, kuenkn ennän nejj keraa omnavuoden akana. V. NUORSOJAOSTO* TOHMTASUUNNTELMA 979. Ylesa Lon nuorsoomna noudaelee pssosn jo hyvsks havauja ja koeuja lnjoja, joa kuenkn on arkseu omnakokemusen mukases. Panopse ulee olemaan akasempaa enemmän prason omnnassa. Jollon n». Hon nuorsoomnnassa mukana oleven ja sl vasuua kanaven omsjoden yöpanos on ehokkammllaan. Vuoden 979 eryskohde on kouluaa alueellses ja eryses prasolla nuorsoomnnassa mukana oleva henklö nuorsoomnaan yv n ehlvnsl. Oleeavssa on, es ällanen ohjaajakouluus avoaa ähän ass a suuremman määrän nuora. Ohjaajakouluusa äydenneään mm. nuoren eemalelrllä, jonka aheena on esävä ade. 3. lapsan vuos Vhdsynef den Kansakunen "Lapsen okeuksen vuos" 979 anaa mon a ernomasa o ml n av e ä Ja -eemoja myös lon na sjäsen sö e. Kodn Ja yöelämän välllä e välämää arvse olla rsroja. Nä kuenkn esnyy. Lapsen asemaa koskeva eemavuos nosaa koroseus eslle myös nämä asa Ja nden käselyn lon, sen prjärjesöjen Ja osasojen erlasssa a suuksssa. Keskesmmä perus- Ja p rjärjesöason apahumen keskuselueema vova olla esmerkks: Lapsperheden omeenulo - perheden o meenuloero; omeenulon urvaamnen mm. asumsuella, lapsperheden erysuella, aps ssjsrjese ms kehämällä, lapsperheden arvsemen palvelujen urvaamsella jne. Lasenhodon Järjesämnen - synnyysloma ja synnyyksen Jälkesen äysrahan maksukauden p denämnen, vanhempan loman pdenämnen, ho opa kkojen urvaamnen Jne. lapsen okeuksen kunnoamnen - perhevasuuseen kasvaamnen Ja perhevasuun lujamnen; shen lyen perheen Jokasen Jäsenen kouluusmahdollsuuksen sääm nen Ja kouluuksen monpuo samnen. On ahea musaa» aä perhekokonalsuueen osna a koko nalsuukslna lyvä asa ove myös ammayhd sys k- Nuoren kesknäsen kanssakäymsen Ja uusumsen vsämseks - - "-araef^.-' -!-^- - " >,

11 uaro)seso 'ooajo) o x o ^ T ^ f v u uvuun3 M o)0 n»l njannn»an aons8a u nn vmn^aqa) u» Afff uqmqx) a A ^nnqo^ {{ mws o í a v ro) vdga ll«a guuaqoa cllas»aee^sca ernu. { l u o s efeuvuqa *ueeuoa ea S'^R^'^l-'Ad SQAU UO ««uafoseso euaue uee9)0 «n^pn^^euufo) e ea9 n. uaasff^)) S9 uje.pa gugajj^d euaso^.^fsa^ gl A jgdnauoaoau e n ro^j c a n 9nn pa n»for -Á - - xcofe- r<rj f»j»rvc" urv^<»mlnen Ja yövohalscn o'oshc' JesenSn ulo'annen myös «kdlföhön J«yleensJ pjlkkoj«n mnmason reaalarvon ( u r v d a n e n Mhdo s rnman ehokkaas. NSmS a v o e e ova «r»» l o k o h a s e n yöeh of op «luspo kan pe rusky symyk «Klylnnöf olnnnan prukysyayks f l y y myös y5- p a l k o l l l a apahfvan syrjlofln k l c l l v n yosop«us a n?. pykllsn «S l r l y s e n nk»! fan f»ouda a«l sen valvona. Polkkaamlln on aruava vllpy«sl luoa«f * lohen Ja a M a loason v yksa S. Ay-Mkkeen kokona s va a ona pyrkleykans ulao o l l a lan r S y a n fsy4an «lnan n n, a l a koskaa myöm yöhdn o a a l a. Taa-arvoluudan oay aal sak Ja l a o l a n «yrjlonn polsaauaks on p y r l l v S ayos l h e n, a l nalyon* a k l j a l l S on saaa Mahdollsuude kun «l a h l l l l pss kalllkln yöpalkalla o l a v l l n ysehsv n. mukases TT/^S \on nuore jlscnc vova sa«da ^ «W u < \ n «n edellysms eoa ja valfffuksla om e kannanoolucen. fllrljlrjaso Lon palvalukaa o«yk pbsolalnan nuoroyfnekljf. Lo«) pr Ja «da«amaafloaola kuudesakynmfessl olall Joko mor sojaos o a rm ova vaflnnaa nuorsovasaavan. NuorlsoyOn kokonasa«saks faaan lon nuoraool«nnasa V. 979 kakylln nuorlojaocajan Ja nuorsovasaaven kouluaalaan avolaana «ahdolllfanm anllnen Ja ow-a oana«olana. Ml«lon nuorloelnlnnaca vaaava vo kesky onlssa osssaan «noaaan nllll«plrljlrjesslhln Ja osasohn. Jossa olslna a odoeulla Ja ovoulla avalla oa klynnlsyny. Lon nyorlojaoo llhall pralla nuor so o«nnan ehosaslan «erkall aa. uolykan. Joa alaun, al pr jlrja* llvl vuodan akana kyk«oam «yoro/nuoran Jlsenen kurss«. kllnnlsaosn r l l l v S huomo l l l y a a n l y v n y «o J a l v l l l l n elkkohn. Cslnarklkl a l l a l a Kyrssln osanoaja vlaa vala pas Ja nvorl oo lanoan klynnlloall oafola «yo allalla oaola. Joa o«rll* lvll adallyykll om«nuor saelslnnan a loas saks. l l u o l a l a n Ja l l M j a n k l y d. «alm, pöly, arpao«an yyr yövauhl y«. ova Blyean l l y v s pdasv y e a o j a l y a k a h l a S a arlyshuo^lon kohalna. TySpallloJan o laa la alvs v l a l k l S n Syn vaaa ajaa v a a l e y k l a Ja varnkaan nalyonakjlln kohdalla. Ml dan kahllmlak vodaan vakuaa «yö a a n a l o a - okokan o s n. dallaan on pyrlsvb k n n a l l n r l l l v l hyoalo ayo kunnol lan yopa kkaruoka u- Aasa losas o Lon nyorlsojaosojen nuorsooslnaan kohdseu yo ulaa vuodan akana apahaaaan plsasalllses plrljlrjeson kaua Pokkeuksen «uodosava nuorsool«nnassaan Jo pldab<llla eh Ja Jlsanluvulaan suure lon Jlsanosaso. kden osasoja«kohdala nuorloolslnnan klylnnsn ohjauksesa kanaa vasuu«prn nuorsojaoso a nuorsovasaava. a h d o l l u u d e n Ja ajanaukaan Ja r l l S v l a n l e p o l o j a «a kaaaaaal ek Reko a M a c l y h d l y kkeal la y h a l e n Ja l o * k o h a ««a r l y l a v o l a l d a n oaya«lnan on «ana* ykakkslas l l l o l n, ky«j o k a l a l l a yohon halukkaalla M M M «l a «ahdl adal ly y a n m k a l a y a l. Alkavana olslnavuonna on avoeena saada nuor soosna kly««l n kalka «osasosa. Joa osason Jlsenrakanne anaa lla rllflvl edellyykse. horlsojeosojen luksod^ m kaavaas«««apakaf pualaa ll kaua. Muorloj lalla m a lava al«a paraalla adallyyka. T y «l l a y f 4 a «carvaa.laa«oak«l k koko y 6 v S a «l l k k a a l U ^ «^

12 uved») unnwj«! y o f ol WS.a.sKHW««* 6 e^nnjsaas llla fd ua-n W!0«.u OS^l U^ponA eu\a^»uunnsc:u «o% uo:so ros. jonu uo ««^u RH! «o AW'^l^d ^VV^Mo ef uafcxle» «u^fo:!.!«! ueuu»u.. oos. joon e-vj«->\o«u vo»«/v?».' ^»A-OS.» JOOO.*)un) snpa )eae )a) Jons CU A sd -g-^gl unn S eem (q! uau Me) s od ua S5 nns OAje-e$ejgda ua{aa)fso)f eeuase ugf^fd).upaseu 5 sas! AAjjm wp j j na j 03 uap» u e.r AX 33.jeeuj udpjojjoaej uos 33odsnados..om^qX) «-ssne uopona XXj^gd fsnejfsnujjrfosojmaffxj ( S' / / moj u ^^ ^ jfr-^ ' y os.al4sc oovd jr» kakk n nlf' r^p^^e* f on Cal keskusjsrjcs ön lomesa vuoden 979 a^a J uljan nuorso* dl muun yhc«ls«o ofllnnan Mcrkels»! jsrjef S» Tol«ln4apahuva Ssms koske«uonnol H scs l SU ryhmsu «rl afoll U Js aholla JlrJcselSvS kouluusa. 29.l-* NUORSOKURSS P5yllnnlervessl. Kursslla perehdyssn nuorfooohjaajan ehsvlln Ja ammayhdsys Mkkecn omnaan Ja olmlnamuoohn. Lon oma nuorsoomlna Ja sen ksynnlsys* ohjaus Ja omna ova keskese ahee. Kursslle laoauduaan SAK:n kursshakemuslomakkeella 5. amm* kuua 979 «annessa«kursslle valulle osanoajalle lo kusanaa äyshodon, maka Ja oplnoplvsrahan kurssp^}v S. 5.*6.S.*79 Plf<l N NUORSOVASTAAVEN NEUVOTTCLUPÄVXT P5y llnnemessl. Neuvoelup3vle on lmoauduava 23* huhkuua mennesss Ja lo vasaa kusannukssa edells kerroun kurssn apaan. NeuvoelupSv le ullaan valsemaan kaks osanoajaa kusakn lon pllrlss el yheenss «7*6.«79 TURSTrATKA PUOLAAN. J9rJesyksessS oselle ursmakalle lon kanssa kanssaksyralssuhelssa olevaan maahan kohdseavalle makalle Shee yheenss 20 nuora. Lo ulee osalls* umaan malcakusannuks n ennssn /3. Sen llssks ovoaan osas* ojen Ja plrljsrjesojen ukevan aloudellses makalle osalls* uvla B.-79 ESTTXVKN TATEEN TEEMALER Pöynnemcss3. lern akana lerläse perehyvs esävsn aeen er muoohn» mn, lausunaan, yhes- Ja yksnlauluun, nsysmöaeesecn jne. Tavoeena on anaa osanoajlle valmuksa mm. anvnalosason a mu^n ycvsenjsrjesöjen yheslasuuksen ohjelmasuoruk* seen. Kursslle valujen 30 osanoajan kusannukssa vasaa lo «dalll oleven kurssen kohdalle manulla avalla. rayllmleevess. AMMATTOSASTCUEN NUOASOVASTAAVC NEUVOTTCLUPXlVXT MeyvoalyplvllU muum n. 30 emeuloeeeojen «lehvoklr-. «l ww.» «^ ««mukaseen palkkaan» yosuol«\uun Ja pe r epo \ l kkaan lllyv asa ova samansuuna s a Ja samalla yhelslb kysymykss mehlle Je nelsllle. Tea-ervosamel e nl» yheskunaa kun yöevlk n on 5ydeSvssl nykyls peremmn e myos nslden OMgelmen ese-arvolseen re-. TyOelSmJssS mukana oleven nasen okgelmlen Ja epb* kohen karo amnen Je omna nden rakasuun saaamlseks on van ers» Joskn keskenen osa nasjaosoolmlnaa. Thl lrkesx on ksysnnon omen ohelle saaaa alkaen JSsenlsdsl asennemuuos, Joka oeuuneena merksee Jsenkoha ses nykylss volmak* kaampaa, omaehosa, eosa Je rakenavaa omnaa yheseks hyv9ks. TSmS avoe merksee jjsenkasvausa parhammllaan, jssenen saaamsa eoseks oman Jaoson, ammaosason, lon, kcskusjsrjes8n, koko yöväenlkkeen yhelsfsl pyrkmyks ss yhdessl aseeujen avoeden oeuamseks. Va n S?l kaua vo JsenlsOssJ her«se omnaan johava eosuus, e myos nasen eseman ase-arvosamnen on paljol sdoksssa koko yheskunnan kehykseen. Lon Ja sen osasojen nasjaosojen omna pohjaa edelleen SAK:n edusajakokousen hyvsksymn peraaeohjelmn Je -ploksmn, PTL;n lokokouksen vasaa* vlln esleklrjolhn Je pslokslln sek PTL:n loolmlkunnen nasjaosolle vahvsaneen ohjesssnoon. 2. Tola nnallse avoee Vuoden -79 klysvs yöehosopmusneuvoelu Ja nhn lyven avoeden o euam nen kuuluu myös nas* jaosojen o m nakuvean. KSylnnOn evo easeelun ern evoleene on ma a epekkaryhnlen asemen perane nen Je nasen palkkojen Jkeenjlne syyden pose«!* nen. L okohelel keskel on m. x felkkarylauelyjen yy^leealne ellen«e Jokelee llaplln pelkkeryhalln eljolvvee emmlnlalkej

13 flafau C««uo n»»lunf «lu Mf OAj«.«*» «u «r l)ha «vuvf rf \%\9\uf\n%u9mm% ^mao %9\%m AAm uvvn l ^ \ l odav j»d «f unn»(on«qa) uaas»^n«u««^ ^ «%» * %r» a»% o -Mu» a 'v)fn n no f S A f j f f fomr)»f OSV9 \jm cnm^ m psoshouuofn»o^so^ eu«$ «< afj» u»u o) o» a) X unnu e -osfjoou upc f^j r -je $ ^ uapooa ecaufo UQ safj^fsnfsaf uo) j / j yjjo'' 'Cl # < m^d^^ m j u ^ ^^ "f ovcur,. - 3 f r ^»j» r^* -«O'»«^ c#0 J / / a> yöehosop f mu-sk^us p 3 3 y Y suoden alussa, yöefosopmusposfen avoeden määrelyyn ja nden oeuanseen lyy keskeses nasyönekjän asemaa koskeven epäasa-arvosuuksen pos am nen; b) maalskuun pslvns suoreava eduskunavaal; c) -osuuskauppavaaf 8. pvsns huhkuua; d) vuos 979 on Vhdsynedan Kansakunen Julsama "Lapsen okeulcsen vuos**; nuor ^o-vd'^ va«ja p^ % >» \ \ \ a or» movakt?» Nuorsoomnnan nw.o.ojcn, apojen ja -y \ sna^yrp^ en on esllä myös Uon nuorsojaoson omnasuonn e^ma vo<seue 380. lmoauumnen plvllle vllmelssn 7- syyskuua 979. Kusannukssa vasaa lo jo aemmn kerrouun apaan. VasMlson nuorlsojlrjesöjen kanssa JrJeselv semnaar Pöyllnnlemessl. OM»ajaÄrlsl Ja ajasa puelln myöhe^ln ) puuyol Sen vuos ; JSrJ m 80-v. Juhlaf) vuonna 98O veesv yö sna s kkeen 80-vuols- Juhavuo^l ajouu osava«s e u aan myss v. 979 loppupuolele. Työllsyyden. Ja omeenulon urvaamseen lyvn omnnan ohella slsslyy lon nas om naan luonnollses edelleenkn omna kakken nden epskoheo Ja puueden posamseks ja paranamseks» joka yhs esnyvl ongelmna nasyönekjn vakuava myöä perhekokonasuudessa yöelsmlssl Ja Ja -elmlssl. Tomnaavoeenä on kaknpuolsen asa-arvosuuden oeuamnen yöelsmssss. - Keskesn on yhs edelleen palkkauksen Ja yöolojen paranamnen. Kaken on rakennuava ammayhdsyslkkeen omnnan peraaeden mukaselle yhesyölle nn lo- kun keskusjlrjesökohaseslln. Ralenavan yhesyön pohjala pysyln oeuamaan kokonasva alsa avo el a. koskvapa ne sen yösuojelua, yöurva suua erveys- Ja sosaalhuooa a ammayhdsys kkeen omnaa yhen osana kansa nvss l rauhanaho s a Joukkollkel. Tomnnassa kaknpuolsen asa-arvosuuden oeuamseks on keskesen llhökohana urvaa Jokaselle ykslölle myös aloudellnen senlsyys. Se merksee mm., e naslle aaaan asaveranen mahdollsuus a okeus kalklla asolla osallsua yhelskunaellmlln - myös n.. «^ 0 *

14 -« ' yle SS Lokokouksen jälkeen omnansa aloanu yosuojelu* Ja soaa ponen jaoso jakaa aloa- «aansa onan yokenlnss karoams a. Puualan y0- pakon«suor eava/suor ueava yösuojelullsen puueden karousukmus odoaa rahouskysylyksen rakasemsa. Ennen sl vodaan kuenkn aloaa Jo valmsuneden sahoja Ja osan levyeollsuua koskeven ukmusen (SeppS - Juvonen) ulosen hyodynm nen. Luoneelaan sos^l aa s en ongelmen Ja u k n ava keuks en karous aloeaan yösuojeluvaluueujen alueellsan neuvoeluplven sekl ammaosasojen Ja prljrjesojan asaa koskeven kurssen Ja semnaaren yheydessl. Karouksen uloksena on arkous pyrks yhdenmukasamaan ongelmallsen sopmuskohen ulknaa. Tomnavuoden lopula omeenpannaan yosuojeuva uuaujen Ja yösuojeluomkunen jssenen vaal seuraavaks kaksvuoskaudeks. 2. To m s oason owna Lon yösuojelu- Ja sosaa sheer jakava klylnnon neuvonayo kenlll nouseven ongelmen raka* semseks ja se vmseks. TyOsuoJe us h eer osallsuu' SARn yösuojelujaoson omnaan Ja vakuaa lon nskemysen puolesa ll laajemmalla asolla. TyOsuojelu- «yhesyöä jakeaan edelleen sopmuspohjasssa yoa a o m kunn ssa sekl mekaansella puualalla omvan PuuMn puessa. Tomson omesa kusuaan koolle vell jlrjeslmll oleva yösuojeluvaluueujen alueellse neuvoeluplvl. Joden JrJeslmsen osala ova omala vasuussa myos ao. prjlrjeso. osalaan Jaoson V o X ^ VJ seuraavas: Eell-HSrne/Uusmaa Turku/Por Kesk -Suom/Tampe Oulu/Lapp kokoukse (83 val.) (50 val.) (37 val.) (3% val.) Lahdessa Por ssa Jyvlskyssl Ouussa Jaoso kokoonuu omnavuoden akana neljl keraa: maa skuussa* oukokuussa» syyskuussa Ja marras-joulu kuussa. Toukokuun kokom oeueaan kakspl vsen sen, as Jaoso aamalla uusuu Jodankln alan yopakkojan yosuoja u f s n olohn. V fuutyovxen LTON NASJAOSTON TO MlNTASUUNNTELNA V Yles Talouspolsesa laneesa aheuunu joukkoyoomyys on merknny yoomyys myos uhanslle PTL:n edusamlle eollsuudenalojen na syonekjo le. Havaavssa oleva llev nousun merk evl sanoavaskaan merkse yosyysaneessa oleellsa paranums a. Nn ollen lon Ja sen jlsenosasojan na sjaosojen omnnassa ulee keskesen eemana myos V. 979 akana olemaan sellasen ammafyhdsyspo sen o m n a njan ukemnen. Jonka pyrkmyksen on ylesen alous- ja yöllsyyspolsen laneen elvy lmseen lllyvls myos nasyonekjn lyollsyyden ja omeenulon nykysl paremp urvaamnen. Samalla se merksee omnaa myos asa-arvosuuden ens suuremman oeuamsen puolesa. Vuoden 979 omnaan ajouva mone sekl ammayhdsys kkaan kokonasuuden a myos lon Ja sen

15 ssn no AfSAAp ( n»a c) ( a»a OS) C8) ddv- /n no jmons. sa) MOd/n^jnx»Mlnn/dugH-Sa^a S! n»rons^a) AVam f j v«4 ^ -fa) u»»nnj 0)j«3 f suf) lua^fa) u9mo o^sovf uau j ) ) j od e» j sos»f.n afons.qaj )nue ]o r esue^u 09 U9a3 sr U9s )fn0) 0)f0) ) n of : sea^ejnas Cg M f»-/ ^ h» ^ A 0 SOS ~ n 3 r~ ar s. Sf JK g s! 3 A TUOTOT: 6 8Ua 000,- Jäsenmaksu ,- Työömyyskassa Palauukse osasolle 5 % ,- Palauukse prjärjesölle 5 % ,- Jäsenmaksu SAK r.y.lle, ^ 569,- Jäsenmaksu mulle ,- Srreään yöaselurahasoor. Puyölänen lmoushankna Puuyölänen lausmaksu Tuoo arvkemyynnsä osasolle Lanaa yöaselurahasosa Okeudenkäynhyvykse Vuokrauoo Työömyyskassala puheln-, posja svouskorvauksa Korkouoo Tel-cläkkesä akasn lanausa , , ,- 9U 268, , , , ,- > 2U5 7U6,- Tuoo yheensä H0,- 608 on,-: ,-

16 TLERTTELY MENOT: 66 PANATUS 662 PALKKOT 663 POSTTUS. 669 MUUT LEHDEN KULUT PUUTYÖLANEN 6620 OKEUSAPU 6230 HAUTAUSAVUSTUKSET AVUSTUKSET JÄSENLLE 305 6U2,- 2>* 000,-»36 39U, >*,r 8 000, , , , PALKAT 6260 ELÄKKEET " HENKLÖSTÖKULUT 628 OKEUSAPU 6283 EDUSTAJAKOKOUS VALTUUSTO 6287 LTTOTOMKUNTA ,- 2 U20 2,- 2»»20 2, ,- M7»»80, , NASJAOSTO SRTO 8 800,- 3 9U6 45,-.. _ CJ-

17 629 NUORSOJAOSTO 6293 KOULUTUSJAOSTO ' "H 6295 TYÖSUOJELUJAOSTO 6297 TES-JAOSTO 6299 RATONALSONTTOMK. ' > 0 uoo, ,- 0 UOO, , PÖYLNNEMEN RAK.T0MK.2 880, PÖYLNNEMEN HALLTUS 3 900,- 630 MUUT HALLNTOKULUPALKK; U6 000,- 632 KANSANVÄLNEN TOMNTA , MUUT PALKKOT PALKKOT 23U 7U0,- 23 7^0,- 633 SOTU ELÄKEVAKUUTUKSET U SOSAALVAKUUTUKSET U- SARAUSMENOT TYÖTERVEYSHUOLTO SOSAALMENOT HENKLÖK.VRKST U AUTOVAKUUTUKSET KASKO 8 000,- AUTOVAKUUTUKSET VEROLL ,- 53^3 ^TKA- JA PÄVÄRAHAT 605 OQO,- SRTO -^66 U,- 66 U,- C Q7'.aOR _

18 SRTO 69 MUUT HALLNTOKULUT» 6U EDUSTAJAKOKOUS 6H^2 VALTUUSTO 6m3 L TTOTO M KUNTA 6»* NASJAOSTO 6H5 NUORSOJAOSTO 6U6 KOULUTUSJAOSTO 6*7 TYÖSUOJELUJAOSTO eme es-jaoso 6m9 RATONALSONTTOMK. 6U2 PÖYLNNEMEN HALLTUS 6U2 PÖYLNNEM RAK.TOMK ,- U5 920, ,- 23 8U0,- 8U0, ,- 2H 8U0,- 76 2U0,- 2 UOO, ,- 6U3 KANSANVÄLNEN TOMNTA ,- 6«m EDUSTUSKULUT ,- 6»»5 TADE- JA LAHJAESNEET ,- SU6 OMASUUSVAKUUTUKSET 2 000,- 6U62 TOMSTOJ.HUOLTO JA KORJ ,- 6>*63 KALU ST. HUOLTO JA KORJ 6472 LOMATOMNTA 6U73 RETKELYPÄVÄT SRTO , , ^- 850^450,- 5 'S

19 SRTO 6U7U 6U76 URHELUPÄVÄT LEHTSETELT 6»»9 LAHJOTUKSET , , , ,- YLESET TOMNTAKULUT ,- 650 SAK:N OPSTOJEN KURSST U40 000, LTON KURS. JA NEUVOT.pv , KRJEOPSKELU TSL-KSL ,- 65H0 OPNTOAVUSTUKSET ,- OPNTOTOMNNAN KULUT 887 «6545 YRTYSDEMOKRATAKOULUTUS 8 250,- * 6550 KRJALLSUUDEN HANKNTA ' 5 580,- 830, SAK:n LEHT 9 600, PANOTUOTT.PANATUSTYÖT , KRJASTO JA JULKASUT 5 000, TEDOTUSTLASUUDET ,- 66U5 ESTTEET JA ESTTELYT , LMOTUKSET , LTON HSTORKK , TUK JÄRJESTÖLLE ,-.. TEDOTUSTOMNTAKULUT ,- SRTO s , U6 600,- 7 d89> «B 9» 9 ' ^ mm ^ > u ^ -y - - cr^- f -. - j-

20 67 G OSuUSKUNNAN KAUTTA TSTOM ,- 67 VUOKRAT 233 5UU, SÄHKJ 8 000,- 673 ERKOSSVOUS 5 000, POSTMAKSUT , PUHELNMAKSUT ,- 67U0 TOMSTOTARVKKEET , PAKALLSLKENNE 8 500, LEHDET , KONEDEN HUOLTOMAKSUT 3 800, ATK-KULUT ,- 678 MONSTUS U8 000, SATUNNASET KULUT 0 000, ALUETOMSTOT ' UH U34, , LUOTTOTAP.PÖYLNN.AS.HOT , KORKOMENOT , TAKAUSPALK.PROV.JA LEMAM ,- 690 VARAUKSET LANAN LYHENNYKSET VUOKRATALOTUOTANTO JCONE JA LATEHANKNNAN ,- U2 275, ,- -uno 0*7n ^OS ,- «02 270,-».-

21 Lah lo. M OV 97? l!» * PUUTYOVAKNLTTO RY l f!.: LTTOVALTUDSTOLLE! Asa: Kone-, auo- seka sähkökorjaamoden edusuksen huomomnen yöehosopmuksa valmselaessa ja rakasaessa. L» : '! 'M Esämme seuraavaa: Loomme peruseaan jaoso kjoka kokoaa yllämanujen yönekjäryhmen yöehosopmus muuosesykse leeks lon kokonasesyksn. Samalla esämme eä TES-neuvoelukunn lsäään manujen ryhmen edusus. Ammayhdsys ervesn PL A5K0N 03. Puuyöväenlon Askon os. 2 puolesa V «: 9 0 puheenjohaja /Sheer }! f; '«,' '! N ^ «S! * :. ^ f..'-], / «f l.! ' \ :.

22 f / 3, ' : ; Loomkunnan lausuno Lomme ensrrmäsen varsnasen lokokouksen jälkeen loomkuna pääy yöehosopmusjaoson kokoonpanosa päääessään shen, eä yöehosopmusjaoso kokonasuuena on yks alajaoso, joka valmselee loomkunaa varen rrm. yöehosopmusen *»!' muuosesykse. Jaoson jäsenä valaessa kuenkn huolehdn sä, eä asanunemus ols mahdollsrrman laaja ja monpuolnen. Varsnasa korjaamoalan asanunjoa jaosossa on anakn kolme. Loomkuna kasoo, eä Askon osason esys on peraael aan kannaeava. Huolo-osasolla lenee kuenkn muakn 4 ongelma-asoa kun varsnase sopmuspolse kysymykse, ja joka ongelma päs pysyä karoamaan.. ( Loomkuna esää, eä lovaluuso velvoas loomkunnan nmeämään yöryhmän, jossa ols rävä kenän edusus selvämään huolo-osasoja koskeva asa kokonasuudessaan ja ämän yön pääyyä ekemään loomkunnalle arpeel lseks kasomansa esykse. l!) ' l ' >».! \ ', r ; j ) ' ' <

23 Y 9 -C S79 l l'ul)työv;v:;n L ' ON L J TTCJ OUll Jl!NNAJJ.; - V l, > An a LokokouAnloe l» «lelnngn Puuseppän rmupyhuyb r.y. os pää kokoukse8anf>a 3,4,979 esää,eä luuyöväenloaea huomoas PD«omerkn «onunnsa njös jfeuen luonnumejfavä promkunnassa.»» ; ' K l : llelsneasu 3 pnä huhkuu» 979 Vekko Vährauk puheenjohfjb Helsngn Puuseppän ammayhdsys r.y. 7(c2 ^Vl/ J c/c^ c^ Helga SBRro sheer H. l' f ' ' : ; ' ' l, 5 u» \ ),!

24 JSl. ' - : ' * Loomkunnan lausuno (:!;. Lomme ansomerkkohjesäännössä on puueellsuuksa ja epäarkkuuksa. Yhyen Helsngn Puuseppän ArrmayhdsyksGn esykseen loomkuna esää, eä ' lovaluuso kehoas omson ssällä jo yöskenelevän } säänömuuoksa valmselevan omkunnan ekemään esyksen loomkunnalle jo manun ja mahdollsen muden ansomerkkohjesäännössä oleven epäkohen korjaamseks. r. ; s! 4 f a p. ) *!: ( l ; M M 7 r u- Tl.;

25 2-05' 979 A PTL, Helsnk n Lovaluuson kokoukselle SAK:lasen ay-lkkeen es- ja ulonjakopolkka on jo vuosa rakenunu pääoslaan keskusjärjesöjohosolle keskeyjen kokonasvalasen rakasujen pohjalle. Tällä meneelyllä on saavueu ja urvau erää ylesä eusuuksa kaklle er palkanansasja ryhmlle, mua shen lyvä olennasn asa, soldaarnen palkkapolkka e ole oeuunu. Keskeysä rakasusa huolmaa, a ehkä juur nsä johuen puuyöläse näyävä eräden muden maalapalkka-alojen yöläsen kanssa pysyvän edelleen suh.eellsen maalapalkkasna. - Jos lannea e saada muuumaan, vo ehkä kysyä: olemmeko lukunee, a lukumassa kroonseen ja ehdoomaan maalapalkkasuuden laan? Keholamme lovaluusoa harksemaan, voasnko vallsevaa lannea saada muuumaan puuyöläslle ja mulle maalapalkkaslle edullsemmaks ähdenämällä vomakkaas kokonasvalasen rakasujen soldaarsa luonnea, a pyrkmällä omaehosempaan, suhdanea arkas hyväkskäyävään yöeho- ja palkkapolkkaan. j «Ml : ' H ' J :» la,3 4» 'l - l Lahdessa, Lahden Tehdacpuulyöväen ammalosaso r.y. ( l< <!'»» H n! puh.joh sh. l! ' U LLlv /fsjla: o**

26 n.! ' ' l ' Loom kunnan lausuno Lomme yöehosopmuspolkan suunavva on karoeu lomme perusavassa kokouksessa v. 973 ja myöhemmn lomme ensmmäsessä varsnasessa lokokouksessa 977. Näden suunavvojen mukaan enssjasena avoeena uls olla keskey rakasu. Erlasa käsyksä on olemassa sä, mllä avon sopmuspolkkaa ols hodeava joa ulokse olsva parhaa mahdollse. Kysymyksen alasa onkn vodaanko yleensä ehdä sellasa keskeyjä rakasuja joka anasva er alolle erlase palkankoroukse. Nänhän päs apahua jos maalapalkka-alolla aoaan pääsä vomakkaas eeenpän. Soldaarsuuden vaamus yleensä kyllä eseään joka eenkn on oken ja välämäönä.» : ** l ' Loomkuna kasoo, eä Lahden Tehdaspuuyöväen ammaosaso e ole ehny varsnasa konkreesa esysä, joskn on puuunu ärkeään asaan. Samalla loomkuna oeaa, eä lovaluusolla uskn lenee mahdollsuuksa ässä vaheessa määrellä sopmuspolsa lnjaa seuraavaa kerrosa ajaellen koska käyännön lnjan määrelemnen rppuu mm. maamme alous- ja yöllsyyspolsesa laneesa ja monsa musa sopmusomnaan ja koko yheskunaelämään lyvsä asosa. Loomkuna esää, eä koska sopmuspolnen lnja on määrely lokokouksen pääöksellä ja koska kannanoo keskeyn a lokohasen rakasujen puolesa a vasaan evä ole ajankohasa nn asa merkään kuuluna pöyäkrjaan. l!. l ;! ' l f! {»» ^ ' l '. \

27 .. : Jalon a l-üsaüv-o O'- S73?,. '!. ;.("'v:!<'^n Lxlo Ha BsvJ lovalluuslon ".o'cou/.sollo. ' Í? j ; M r ) Ap.MaoGason odv.u.-.nan es5.le apauívscí: jolcsn alvlor. a jar jo::^. c yv heua cc pam:olo:..alu-gía Mulle Jöl.l-j. Tor?.on, eä 'gs/.usjlrjesöjen v'-lll:!, lorr.au\sgn ja rsano,scor ;^Gr3Leca sopr^u'vsessa.anuc alouüellscl. ja ue;-: a syy, ova 3ur.oel.lso lavoa ja ulxn. la.v-ra.s^j: Epäoosuaa aheu -ysy.ys s', Jva'caval'-o e^ syyl myös ärnönlaaloscl apaulso. Tasc.- Melees0 o;..lur:-ca j-a'c e.o.-. x./ )Vc.lv..r.. olle oyy'rso o:..e;;.)lc:.: ry'^;..so:::'-, lo..sla a'-guuvon..um: cvönev- jö^j ' \ ^ pav'>vold)..auu3o oí.;gcí3uu:^c. solv L'-^ -sovg. / : * M ' J l Salon ^/:»r.ao3aso PuV e e n j oh aja sheer KacA'..uu;, A ;» H., n )!! 'í. f! V -y í í í 'f <. fr í ly l í 'rm b Ím^, "

28 l / '. «Loomkunnan lausuno n Talvloma ja sen anamnen perusuu vomassaolevaan vuoslomalakn. Työnanajalla on mahdollsuus osen yönekjän loman aka pakkolomauaa sellasa yönekjöä, jolla e ole lomaokeua.». -. Lomauuksesa on kuenkn lmoeava sopmuksen edellyämällä avalla. / Koska lomauamsmahdollsuus perusuu lakn, nn jollakn amnalolla yksnään e ole suura mahdollsuuksa yösopmuslan ja vuoslomalan muuamseen. Loomkuna esää, eä valuuso merksee kuulluks ehdyn esyksen ja samalla ' r pää luonnollsena ja arpeellsena sä, eä lomme yhdessä muden lojen ja SAK:n kanssa pyrk vakuamaan shen, eä yösopmuslakn ja vuoslomalakn saaas arpeellsa parannuksa. 'f '' -r. f. '!

29 ^y Puuyöasen ao 25 5.U.-79 ' 2 'CV 373 T 4 ' f ' \ luyöväcn Lo «ovaluuson kokous ,5.-79 Teuvan Puuyöasen ao 25 25,5.-79 pämässään keväkokouksessa pää yksmelses esä Lovaluusolle, eä Vaasan läänn saaasn oma omsja pkases,! > Pyyäsmme oamaan huomoon läänmme alueella olevan suuren jäsenmäärän, jokakoosuu sadosa pensä yöpakosa«hden ammaosason alueella on kymmenä penä yöpakkoja» Osason omna on lähes mahdoona lman läänn alueella omvaa omsjaa. * M Osaso pyyää Lovaluusoa käselenään esämämme^an, r ' h QjA /-^A^r^ C psa Erkk Runsala Rso Eeläpää / puheenjohaja sheer, l f;. l '';. f.. -» f ^ r, '. J. < ' -. : «(»!!;! j!, >, ' 'M U

30 X Loomkunnan lausuno -'h ^ Loomkuna ooca, eä Vaasan prjärjgsön alucglla, kuen eräden mudenkn pren alueella arvasn omsja. Samalla loomkunnan kuenkn on pakko odea se, eä lon koko jäsenmäärän huomoden mellä on melko runsaas omsjavomoa. Lon aloudellse seka ja polse vomasuhee huomoden uusen omsjan palkkaamseen e kuenkaan ole mahdollsuuksa. u.f ' : j Loomkuna esää, eä lovaluuso edellä manu peruselu hyväksyen srää asan loomkunnan pääeäväks, kuen säänöjen 7 S edellyää. «\ ' > ' f l ; ; ; '. > j

31 2 5 -OV 979. ' f j l lttovatuustollt;!» Pearsaaren Seudun Puuyöläse ry on yhenä kakskelsenä osasona seurannu melenknnolla Puuyöväenlon omnaa kelkysymyksessä. Ruosnkelsen svun saan Puuyöläseen oden aluks hyväks asaks. Käyänö on kuenlcn osoanu, eä ämä e rä yydyämään ruosnkelsen jäsensön arpea. Tällä peruseella osaso 4 esää eä : Lovaluuso velvoaa lon laamaan ruosnkelslle jäsenlle Lonagare-lehden". * ; > ' S Seppo Hellä Puheenjohaja Pearsaaressa 22",4*^79 ^ Hely Saranva Sheer f m.". M \ l; H. ^ ;! H '! J r ^. * < N 4 : : < f

32 ä s '! f 4.y f ' f! Loomkunnan lausuno Lomme ruosnkelsen jäsensön palvelua hedän omalla ädnkelellään on pyry jakuvas paranamaan. Aerrmn. ««ruosnkelslle jäsenlle lausa Lönagare-lehdesä lomme sa usen arvoselua, koska se e luonnollseskaan vonu käsellä oman lomme asoa. Täsä ja edellsen lokokouksen yheydessä käydysä keskuselusa johu, eä Puuyöläseen len ruosnkelnen svu ja eä Lönagare-lehden laamnen ruosnkelslle jäsenlle lopeen. H. Valuusolle jäeyn aloeen oeuamnen maksas nykysen eojen mukaan non markkaa vuodessa. Tämän vuoks on loomkunnan melesä arkkaan harkava men voasn parhaen kehää rupsnkelselle jäsensölle suunauuvaa edousa - esmerkks edelleen kehämällä Puuyöläsen ruosnkelsä osaa. Tämän johdosa loomkuna esää, eä lovaluuso velvoaa alousarvoa ja omnasuunnelmaa vuodelle -80 laadaessa selvämään, mä eknsä ja aloudellsa mahdollsuuksa on ruosnkelsen jäsensön edouksen paranamseen esmerkks kehämällä Puuyöläsen ruosnkelsä osaa.. ; s j ; ; : < P! f >» - \ l ' ' ' l f 'M l

33 fr^m UT\J QC.-09.C, -/.!. ' f. Lovaluuso yhyy perjanana oukokuun 25. pävänä pdeyn SAK:n valuuson vaamuksn omenpesä»^^f^lmy^^^ paranamseks ja uuden nflaaokereen a kuunpääsem sen sekä kanohnojen nousun esämseks. Valuuso pää alulle pannuh e vyyspokan jakamsa ja sen ehosamsa välämäömänä, joa vasemmson ja keskusan halluksen sekä yömarkknajärjesöjen yhesyönä akaansaau aloudellnen elpymnen ja yöllsyyslaneen paranumnen evä vaaranus h ( u «/ ' 4 r.!. Lovaluuso pää merkävärä saavuuksena sä, eä vasemmso ja keskusa ova vme edus- kunavaalen jälkeen muodosunessa vakessa polsssa olosuhessa löyänee rävän pohjan. ' hallusyhesyön jakamselle. Vaalessa menesyneen okeson muodosama hallus ols vaarananu okeaan suunaan käänyneen kehyksen jakumsen, sllä okeson julksama suunnelma alouspolsks! omenpeks evä vasaa ammalyhdlsyslkkeen näkemyksä. l Useamman puolueen muodosaman halluksen hallusohjelma on ana kompromssen ja sovelujen ulos. Vakka hallusohjelman alous- ja veropolsessa ( ( osassa onkn krjau kalkk ne ärkemmä avoee, \ r J

34 ..' 2. 4' rt '!». joden varaan vme vuosna noudaeu elvyyspolkka on rakenunu, merkllepanavaa on,» eä maa- ja mesäa ouspokka on hallusohjelmassa jälleen kerran saanu avan erysen koroseun osan. Lovaluuso korosaa, eä harjoeavan halluspolkan ulee olla asapanosa ja er väesöpren arpee okeassa suheessa huomoon oava^a^jtäähuom o on edelleen knneävä yöllsyyden paranamseen, koska sllä on rakaseva merkys kansalasen elnehojen urvaamsessa. PTL on valms anamaan ukensa vasemmson-keskusan hallukselle, jos se käyännön yössään oaa räväs huomoon myös ay-lkkeen järkevnä pämä avoea.. l. S > h r.: L» r ; 'V

35 - H ' ' 2 5 -OV 979 l.x ' ) \ ] LTTOVALTUUSTOLLE :; ) Pearsaaren Seudun Puuyöläse ry on yhenä kakskelsenä osasona seurannu melenknnolla Puuyöväenlon omnaa kelkysymyksessä. Ruosnkelsen svun saan Puuyöläseen oden aluks hyväks asaks. Käyänö' on kuenkn osoanu, eä ämä e rä yydyämään ruosnkelsen jäsensön arpea. Tällä peruseella osaso 4 esää eä : Lovaluuso velvoaa lon laamaan ruosnkelslle jäsenlle LSnagare-lehden. '! H Pearsaaressa 22',4".79 ' f ') ' Seppo Pelä Puheenjohaja Hely Saran va Sheer ; Tm ' f > ', j

36 aon A.a-üsaso 42 "väen Lo valuuso /.4. / Bsya loval -uusloa " o' ou'.soll' _ V. l '! l M f 'B. m h ^n...aosasoa -o' " uanaa "o/.ou^.sessa jel.^ eslle apaul-se hossa alvlor. ajsr jesely^ wa a - eu'' a eel ^ a.aulu' sa ^.ulle ^^ön.em jölle. TorlRn^ Gd j':'r jesö jen v-lllä ^ lo auusen ja rsano sen perusea uos^^evassa, s )pr'u-sc;ssa nanu alou':ellsc ja uol. armollsec syy, ova s. eellsf^ lavea ja : ul-. avarase Epae o^ suua ax^eu '!>vsyuy3 sf^ Kaava'o cu. syv- ^yös l;..;nlaa' ''sd. xäss^' ^ om;.j.a ^ ä-r eadh ll. oval^uus- Loll- esy\so: ^a-.^/;, rsju. r;^. y.»sesl',.c^lvl:>.»^la a''eu^uvf a.-ujm. u/vek jöl u ' McMs^uv'c^ j^a - oj- au^uso jj..;ecll3uu:e s'^lvae' s..»,f" ^. ' ' 4 ' : S"! 'Í. fr '-f; ^ ' f^ f's V < TL:: Salon ua sasvo A ^ 'heenj )Vaja E 3'"O F opon e ll S ' A r ^ e r el ^v x.uu e n fl l l ' ; r í í. r' í ',-;.: '-'f >' í. '! f í í! lu O U] í - '; ^.''r ' f.. 4 n:

37 > ' : -'l ' l ' ' Loomkunnan lausuno Talvloma ja sen anamnen perusuu vomassaolevaan vuoslomalakn ; U k Työnanajalla on mahdollsuus osen yönekjän loman aka pakkolomauaa sellasa yönekjöä, jolla e ole lomaokeua. Lomauuksesa on kuenkn lmoeava sopmuksen edellyämällä avalla. jollakn ammalolla yksnään e ole suura mahdollsuuksa yösopmuslan ja vuoslomalan muuamseen. <! Loomkuna esää, eä valuuso merksee kuulluks ehdyn esyksen ja samalla pää luonnollsena ja arpeellsena sä, eä lomme yhdessä muden lojen ja SAK:n kanssa pyrk vakuamaan N!! ' )! < f :( } '! shen, eä yösopmuslakn ja vuoslomalakn saaas arpeellsa parannuksa. l»! ' ī -' *. '. l-

38 s -04- S79 (. PUUTYÜVXEN LTON LTTOTOMKUNNALLE r. ( " -" ) Asa Lokokouflaloe u!' Helsngn Puuseppän «smajkdsys os pää kokouksessaan 3«4»979 esää,eä Puuyöyäenlossa kuomoas ansonerkn sasnnssa mjöa jäsenen luoa- BusehäTä promkunnassa«helsngssä 3 pnä hukkuua 979 ' ' ; Helsngn Puuseppän ammayhdsys r.y. k f!! Vekko Väkäaäk pukeenjokaj Helga Saaro skeer «!'! f! l r-. -» ' \\ ' f

39 - ' «' ' l l..' Loomkunnan lausuno ^ «* \ Lomme ansomerkkohjesäännössä on puueellsuuksa ja epäarkkuuksa. Yhyen Helsngn Puuseppän Ammayhdsyksen esykseen loomkuna esää, eä lovaluuso kehoas omson ssällä jo yöskenelevän» «4 säänömuuoksa valmselevan omkunnan ekemään esyksen loomkunnalle jo manun ja mahdollsen muden ansomerkkohjesäännössä oleven epäkohen korjaamseks. K. ^ :» ( < «l : ;! '»..! \ ]

40 Lah /O. M OV 979 «,' PUUTYÖVXENLTTO RY LTTOVALTUUSTOLLE r > ^ l Asa: Kone-, auo- sekä sähkökorjaamoden edusuksen huomomnen yöehosopmuksa valmselaessa ja rakasaessa. > l y.r { : ' 5 -h: 4 Esämme seuraavaa: Loomme peruseaan jaoso kjoka kokoaa yllämanujen yönekjäryhmen yöehosopmus muuosesykse leeks lon kokonasesyksn. Samalla esämme eä TES-neuvoelukunn lsäään manujen ryhmen edusus. f l: r Ammayhdsys ervesn P ASKON OS. 2 Puuyöväenlon Askon os. 2 puolesa > k. ^l" l puheenjohaja heer cza/^ ' -.l : ).:! ': H j l (» : \ <

41 .. f!! (' ' l! f ^ ^l.f \ ) Loomkunnan lausuno Lomme ensrrmäsen varsnasen lokokouksen jälkeen loomkuna pääy yöehosopmusjaoson kokoonpanosa päääescään shen, eä yöehosopmusjaoso kokonasuuena on yks alajaoso, joka valmselee loomkunaa varen mn. yöehosopmusen muuosesykse. Jaoson jäsenä valaessa kuenkn huolehdn sä, eä asanunemus ols mahdollsrman laaja ja monpuolnen. Varsnasa korjaamoalan asanunjoa jaosossa on anakn kolme. \ \ '.!, " Loomkuna kasoo,eä Askon osason esys on peraaelaan kannaeava. Hufo-osasolla lenee kuenkn muakn ongelma-asoa kun varsnase sopmuspolse kysjnnyksejja joka ongelma päs pysyä karoamaan. Loomkuna esää,eä laraluuso velvoas loomkunnan nmeämään yöryhmän jossa ols rävä kenän edusus selvämään huolo-osasoja koskeva asa kokonasuudessaan ja ämän yön pääyyä ekemään loomkunnalle arpeellseks kasomansa esykse*.m f ' ^! f l»»! r» - '!' > * ; '.j'! ' r f,

42 jeuvan puu yöläsen ao 25 N !; puuyöväen Lo LoTaluuson kokous 26,,-27,5«-79 T«uT«n Puuyöläsen ao pämässään keväkokouksessa pää yksmelses esää Lovaluusolle, eä Vaasan läänn saaasn oma omsja pkases. Pyyäsmme oamaan huomoon läämmme alueella olevaa suuren Jäsenmäärän, jokakoosua sadosa penss yöpakosa. Yhden ammaosason alueella on kymmenä penä yöpalkkoja. Osason omna on lähes mahdoona lman läänn alueella olmlyaa omsjaa. * «- 4 Osaso pyyää Lovaluusoa käseleäsn e s ämämmej^lan. r ^ pea Erkk Punsala puheenjohaja Rso Eeläpää/ sheer k ' >»r \! r. h!' ;l ' l ;, ;! ( '!

43 l l l l ' l Loomkunnan lausuno ; Loomkuna oeaa, eä Vaasan prjärjesön alueella, kuen eräden mudenkn pren alueella arvasn omsja. Samalla loomkunnan kuenkn on pakko odea se, eä lon koko jäsenmäärän huomoden mellä on melko runsaas omsjavomaa. d ' %.».«! Lon aloudellse seka ja polse vomasuhee huomoden uusen omsjan palkkaamseen e kuenkaan ole mahdollsuuksa. Loomkuna esää, eä lovaluuso edellä manu peruselu hyväksyen srää asan loomkunnan pääeäväks, kuen säänöjen 7 edellyää. l!' :,! l f! ( ^ f.!

44 2-05' 979 A l, ' PTL, Helsnk. Lovaluuson kokoukselle SAKasen ay-lkkeen es- ja ulonjakopolkka on jo vuosa rakenunu pääoslaan keskusjärjesöjohoselle keskeyjen kokonasvalasen rakasujen pohjalle. Tällä meneelyllä on saavueu ja urvau erää ylesä eusuuksa kaklle er palkanansasja ryhmlle, mua shen lyvä olennasn asa, soldaarnen palkkapolkka e ole oeuunu. Keskeysä rakasusa huolmaa, a ehkä juur nsä johuen puuyöläse näyävä eräden muden maalapalkka-alojen yöläsen kanssa pysyvän edelleen suheellsen maalapalkkasna. - Jos lannea e saada muuumaan, vo ehkä kysyä: olemmeko lukunee, a lukumassa kroonseen ja ehdoomaan maalapalkkasuuden laan? Keholamme lovaluusoa harksemaan, voasnko vallsevaa lannea saada muuumaan puuyöläslle ja mulle maalapalkkaslle edullsemmaks ähdenämällä vomakkaas kokonasvalasen rakasujen soldaarsa luonnea, a pyrkmällä omaehosempaan, suhdanea arkas hyväkskäyävään yöeho- ja palkkapolkkaan.. l «l; ; f. *,. ( (. ' M Lahdessa, Lahden TehdaspuuyOvfen ammaosaso r.y.» 'J -n : f! ' ' " puh.joh j, sh. l U. ' l ^! n j«4

45 < < -e:. l 4' Lloomlkunnan lausuno. ^ s Lomme yöehosopmuspolkan suunavva on karoeu lomme perusavassa kokoulsessa v.973 Ja myöhemmn lomme ensmmäsessä varsnasessa lokokouksessa 977* Näden suunavvo^jen mukaan enssjasena avoeena uls olla keskey rakasu. Erlasa käsyksä on olemassa sä,mllä avon sopmuspolkkaa ols hodeava joa ulokse olsva parhaa mahdollse, Kysymyksen alasa onkn vodaanko yleensä ehdä sellasa keskeyjä rakasuja joka anasva er alolle erlase palkankoroukse. Nänhän päs apahua jos maalapakka-aöllä aoaan pääsä vomakkaas eeenpän. Soldaarsuuden vaamus yleensä kyllä eseään joka dfenkn on oken ja välämäönä. Loomkuna kasoo,eä Lahden Tehdaspuuyöväen ammaosaso e ole ehny varsnasa konkreesa esysä joskn on puuunu ärkeään asaan. Samalla loomkuna oeaa,eä lovaluusolla uskn lenee mahdollsuuksa ässä vaheessa määrellä sopmuspolsa lnjaa seuraavaa kerrosa ajaellen koska käyännön lnjan määrelemnen rppu mm. maamme alous-ja yöllsyyspolsesa laneesa ja monsa musa sopmusomnaan ja koko yheskunaelämään lyvsä asosa. -LAluLulmkuula OfaL';Uä,ellä asa morkäan kuuluna pöy Lo^mkuya ^ää,eä koska sopmuspolnen lnja on määrel^^,]/<^okoukmn kannanoossa jossa on myös huomou soldaard^ök palkkapolkan vaamus nn asa merkään kuuluna pöyräkr Loomkuna esää,eä koska sopmuspolnen lnja on määrely lokokouksen pääöksellä ja koska^,ann^^noo kesk: eyn a lokohasen rakasujen puo e s ajj-^ vä~oe ajankohasa nn asa merkään kuuluna pöyäkrjaan. ' l l ". { ',!. r «!'! ( ' h, 'V. -n ' ; ' l l!! 'M Î '!; l : V ; ; ' '.MJ); N.. ) s s - f H!? ' r

46 : Loom kunnan esys hsorarahason perusamsesa ja sen karuamsesa Puuyöväen Lon lovaluuso le» Loomkuna on er yheyksssä jouunu oeamaan, eä lomme monvahesesa ja värkkääsä hsorasa e ole olemassa mään yhenäsä kokonasesysä. Hsorallsen edon sälymseks ja sen saaamseks koko jäsensön eoon on loomkuna yksmelses palkannu lomme hsoran krjoajan. Teyn varauksn hsorankrjoajan yösopmus kesää vuoden 98 loppuun saakka. Tälä osn aheuuu huomaava palkkamenoja. Tosen merkävän kusannuserän muodosaa akanaan valmsuvan hsoran panaamnen. Loomkuna esää, eä lovaluuso hyväksys vuoden 979 alousarvossa eseyn määrärahan vskymmenäuhaa (50 000) markkaa hsorarahason perusaks, ja eä lovaluuso velvoas loomkunnan, M kunkn vuoden alousarvoesyksessä huomomaan rävässä määrn hsorarahason karuamsen. (.s l ' ::

47 ^Jurf Hankasalm l 'f ' PTL:n loomkunnalle a) Neuvoeluokeuksen saamnen yönanajan kanssa. % 'M b) Jäsenmaksupernä yönanajan omesa suoraan palkasa. Tovomme PTL:la pkasa oma kysesen okeuksen saamseks ^vöanajala Vapon Hankasalmen sahala. Hankasalmella l»» l!!! u ' d ^(^hylzu^ sheer p-ah. joh. M emsjärven Puueollsuusyönekjän ammaosaso ry:n (54) Keväkokous pää krehä Vapon Hankasalmen sahalla yöskeneleven jäsenemme (n.50) okeuksa^ joa vosmme kyseselle yö- -^kalte vala pääluoamusmehen sekä er osasojen luoamusmehe..l (!»!.», { ' : f!

48 ^/ETSÄTEOLLSUUDEN TYÖNANTAJALTTO pabannkau 9 A 0030 HELSNK 3 Puheln MK/LH Helsnk r ' ' j? puuyöväen Lo r.y. Haapanemenkau 7-9 B HELSNK 53» ; 4?, LAKKOLUN JATKUMNEN RAUMA-REPOLA OY:n PKSAAREN SAHALLA» Toukokuun pävänä arv. lollenne läheämäsämme krjeesä ja lonne asassa ekemsä omenpesä huolmaa lakkolu Pksaaren sahalla on jakunu ja osan laajenunu. Tämän vuoks knnämme edelleen huomoanne melesämme vakavaks muodosuneeseen yörauhan rkkomseen. Pyydämme arv. loa välömäs ryhymään omenpesn yörauhan palauamseks. Tomenpesä lmoanee myös melle. Kunnoaen METSÄTEOLLSUUDEN TYÖNANTAJALTTO Saha- ja levyosaso ' n -V ff 4- > f \ Aro Tähnen M, (.. 7 J l. u l. r '! M ; - ; 'F' 'r'

49 - ' PUUTYÖVÄEN LTTO r.y. Loomkunnan kokouksen PÖYTÄKRJA». '«} -'l ^ * f Aka: Pa kka:,äsnä : 5. kesäkuua 979 alkaen kello Kymen Moelln kokousla. Koka. Kakk loomkunnan varsnase jäsene lukuunoamaa Alpo Nemelää, jonka lalla henklökohanen varajäsen Tovo Ranamäk. Lovaluuson puheenjohaja ja varapuheenjohaja. Kakk lon omsja sekä lsäks läsnä eknse sheer Tarja Tuom ja Srkka Korhonen. f $ KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohaja Esko Sukkanen avas kokouksen kello 4.30 ovoaen loomkunnan jäsene, lovaluuson puheenjohaja sekä lon omsja erveulleeks ähän Kokan lojuhlan yheydessä : pdeävään loomkunnan kokoukseen. } 2 LALLSUUS JA PÄÄTÖSVALTASUUS Kokous oden lallseks ja pääösvalaseks. 3 $ KOKOUSVRKALJAN VALNTA? a) Toden, eä kokouksen puheenjohajana om Esko Sukkanen. b) Toden, eä kokouksen sheernä om Tmo Rauarna.» f ^ f c) Pöyäkrjan arkasajks valn Onn Ryky ja Kauko Vesmäk. d) Äänenlaskjoks valn Tuulkk Kovso ja Smo Salmnen., 4 $ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMNEN Hyväksyn yöjärjesykseks kokoukselle laadu leenä oleva esyslsa.!'

50 2..'' : 5 $ K O K O U S K O H T A S E T K U L U T P ä ä e n, e ä k o k o u k s e n k u l u s u o r e a a n " l h J P u u y ö v ä e n L o n v a r o s a. Ï 5 L M O T U S - J A V A H V S T U S A S A T a ) S A K q J a _ S X K : n _ v ä l n e n _ B Ö y y k r j a _ ^ - L o o m k u n n a l l e l u e n l e e n ä 2 o l e v a! k S A K : n j a S T K : n v ä l n e n p ö y ä k r j a, j o l l a ä y d e n n e ä ä n S T K : n j a S A K : n v ä l l l ä 2. h u h k u u a a l l e k r j o e u a l u o a m u s m e s s o p m u s a. : H l b ) S A K j _ n _ e d g e _ K _ y g m l G o n _ y a l m s a m s e s a L o o m k u n n a l l e s e l v e n y h e s o m n a - l a n v o m a a n u l o s a j o h u v a s e k k o j a s e k ä ä s s ä y h e y d e s s ä l u e n l e e n ä 3 o l e v a S A K : n e d o e y h e s o m n a l a n v o m a a n u l o s a j a * S A K : n u l e v s a o h j e s a j a a u s a - a n e s o s a V f V ' 4 } \. l a n s o v e ä m s e k s. L o o m k u n n a l l e v ä l e n S u o m e s s a v e r a l l e e n ; ; H o l l a n n n f e d e r a a o n v a l u u s k u n n a n k o s h e d ä n P u u y ö v ä e n L o n v e r a a k s e k e m ä n s ä. f, m a k a n a k a n a s a a m a s a v a s a a n o o s a. d ) E n o _ K a r u s e n _ k g s L o o m k u n n a l l e v ä l e n l e e n ä 5 o l e v a «E n o K a r u s e n k o s h ä n e n l o l a v u o s - p ä v ä n ä ä n s a a m a s a h u o m o n o s o u k s e s a. : f e ) P D R l G. y l j e s j ä r j e s ö n _ ^ g n n ^ Q y y 9 Î î? G - j r J 9? y y r p s e n. j g h d o s a L o o m k u n n a l l e v ä l e n l e e n ä 6 o l e v a