STORA ENSON KASVILLISUUSSELVITYS

STORA ENSON KASVILLISUUSSELVITYS Anu Naskali Seija Honkanen Sirkka-Liisa Lehtinen 21.7.2005

SISÄLTÖ Johdanto...1 I Rykmentinkadun alue 1 II Lehmusympyrän alue...3 III Radanvarren alue 8 IV Puusepäntehtaan alue. 9 V Rullatehtaanalue.10 VI Isännöitsijänasunnon alue.11 Stora Enson alueen säilytettävät kasvit 12 Johtopäätökset 13 Toimenpidesuosituksia.. 13 Muita havaintoja.15 Lähteet 15 Kartan merkkien selitykset Liitteet 1:a ja 1:b Kartat 2:a Kasvillisuusluettelo alueittain 2:b Aakkosellinen kasvillisuusluettelo

JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan Stora Enson alueen kasvillisuutta, jonka inventointi on tehty 6.5.- 4.8.2005 välisenä aikana. Toukokuussa laaditun alustavan selvityksen ja kartan lisäksi tehtiin inventoinnin loppuvaiheessa alueesta perusteellisempi kasvillisuusselvitys ja tarkennuksia karttaan, johon on merkitty lehtomaisten laikkujen sekä vanhojen puutarhojen mahdollinen sijainti, puut, marja- ja koristepensaat sekä joidenkin säilytettävien kasvien kasvupaikat. Karttaan merkittyjen puiden, pensaiden, puutarhojen ja rakennusten jäännösten paikat on silmämääräisesti arvioituja. Kartan kirjainlyhenteet tarkoittavat yhtä tai useampaa kyseisen lajin yksilön esiintymää. Tarkempi lajilista on selvityksen liitteenä 2. Inventoitava alue rajautuu kaakossa Rykmentinkatuun, lounaassa Stora Enson tehtaan halleihin, luoteessa rautatiehen ja koillisessa vanhoihin Tornatorin tehdasrakennuksiin. Alue jakautuu kuuteen erilliseen alueeseen (Liite 1:a ja 1:b), joita jokaista kuvailemme erikseen. Nimitämme tässä raportissa Rykmentinkadun ja Tornatorille johtavan tien välistä aluetta Rykmentinkadun alueeksi (I), keskimmäistä kaistaletta Lehmusympyrän alueeksi (II) ja rautatiehen rajoittuvaa lohkoa Radanvarren alueeksi (III). Puusepäntehdasrakennusten ympäristöä, joka käsittää tehdasrakennuksen etelänpuoleisen teiden rajaaman lehmusalueen ja puuklapisiilon ympäristön sekä lämpökeskuksen tienoot, nimitämme Puusepäntehtaan alueeksi (IV). Rullatehtaan ja Rykmentinkadun välistä puistikkoa sekä tehtaan pohjoisenpuoleista taustaa nimitämme. Rullatehtaan alueeksi (V) ja Stora Enson alueen koillisnurkassa radan ja Rykmentinkadun välissä olevaa aidattua aluetta Isännöitsijänasunnon alueeksi (VI). I RYKMENTINKADUN ALUE Rykmentinkadun alue sijoittuu Rullatehtaalle johtavan tien ja Rykmentinkadun väliin. Stora Enson puoleisessa päässä alue rajataan omakotitaloihin ja Rullatehtaan puoleisessa päässä pysäköintialueeseen (Liite 1:a). Stora Enson päässä metsälaikun maaperä on kosteaa ja lehtomaista. Laikulla kasvaa keväällä runsaasti valkovuokkoa ja ojakellukkaa (Kuva1). Siellä on myös monia kosteilla paikoilla viihtyviä kasveja kuten peltokortetta, mesiangervoa ja kevätlehtoleinikkiä. Paikan herukkapensaat ovat peräisin alueella aikoinaan sijainneista Tornatorin työläisten hyötypuutarhoista (Lehonkoski 1991). Nykyään siellä kasvaa runsaasti harmaaleppiä ja nuoria hieskoivuja. Lähellä Rykmentinkatua on kaksi isoa metsäkuusta, suurehko metsätammi, terttuseljapensas sekä angervopensaita. Kuva 1. Rykmentinkadun ja Rullatehtaalle johtavan tien välis- Kuva 2. Ukkomansikkaa tiedetään aiemmin viljellyn mm. sä olevaa kosteaa lehtomaista aluetta. venäläisissä varuskunnissa (Kurtto & Helyranta 1998). Mahdollisesti sitä on ollut Hennalan kasarmeilla ja se on sieltä evinnyt ympäristöön. 1

Siirryttäessä 1. alueella Rullatehtaan suuntaan maasto kohoaa ja muuttuu kuivemmaksi ja lähes kauttaaltaan vuohenputkien ja nokkosten peittämäksi. Rykmentinkadun ja Rullatehtaalle johtavan tien välistä voi keväällä löytää muutaman sinivuokon ja runsaasti kieloja sekä kesällä mm. metsäalvejuuria ja vadelmia. Aivan Rykmentinkadun varrella on paikoin runsaina kasvustoina ukkomansikkaa ja puutarhamansikkaa merkkinä aiemmin paikalla olleista puutarhoista (Kuva 2). Avonaista maisemaa hallitsevat yksittäiset isot koivut. Lähellä Rykmentinkatua kasvaa ryhmä nuoria metsäkuusia ja lehmuksia (Kuva 3). Kauempana tiestä kohoaa kookas vaahtera ja sen tuntumassa lajin nuorempia yksilöitä (Kuva 4). Kuva 3. Edessä nuoria lehmuksia lähellä Rykmentinkatua Kuva 4. Kookas vaahtera Rykmentinkadun läheisyydessä. Rykmentinkadun suunnasta katsottuna vaikuttava näky on varsinkin keväällä Rullatehtaalle johtavan tien varrella sijaitsevien kookkaiden lehmusten ja vaahteroiden muodostama rivi (Kuva5). Paksuimman puun ympärysmitaksi mitattiin 223cm. Muiden puiden ympärysmitat vaihtelevat 152-220 cm (Taulukko1). Silmämääräisesti arvioiden puut ovat terveitä lukuun ottamatta kahta viimeistä yksilöä, joista toinen on laho ja toinen ontto. Lehmusten alapuolella paikoin yhtenäisinä mattoina kasvava nurmitädyke olisi oiva peitekasvi myös asuinrakennusten pihoilla. Lähellä lehmuskujaa on pihlaja-angervopensaikkoa aivan Rykmentinkadun reunaan ulottuen. Aiempaan asutukseen viittaavat lehmusrivistön keskivaiheilla kukkivat illakot, lehtoukonhatut ja syreeni sekä näiden lähistöllä kasvavat marjapensaat. Aivan verkkoaidan vieressä kasvaa nuori metsätammi ja toinen hieman kauempana aidasta. Lehmusrivin ja Rykmentinkadun välisellä kaistaleella on paljon lehmuksen ja vaahteran alkuja. Lehmuksenalut ovat etupäässä alle kolmemetrisiä ja niitä on parisenkymmentä. Joukossa on muutama noin neljän metrin mittainen puu. Hieman kauempana etelään päin kasvaa neljän lehmuksen tiivis ryhmä. Arvioimme puiden korkeudeksi noin 7 metriä. 2

Kuva 5. Lehmusten ja vaahteroiden muodostama rivi Rullatehtaalle johtavan tien varrella. Taulukko 1. Rullatehtaan tien varrella kasvavat puut ja niiden ympärysmitat. Puu n:o 1 on ensimmäinen rivissä lähestyttäessä Tornatoria Stora Enson tehtaan suunnalta.. Puulaji Ympärysmitta (cm) 1 Puistolehmus 220 2 Vaahtera 160 3 Puistolehmus 177 4 Vaahtera 223 5 Metsälehmus 217 6 Metsälehmus 193 7 Metsälehmus 164 8 Metsälehmus 152 II LEHMUSYMPYRÄN ALUE Lehmusympyrän alue on ehkä kaikista kuudesta alueesta kasvillisuuden lajirunsaudeltaan monimuotoisimpia. Stora Enson tehdasrakennuksen ja Rullatehtaalle johtavan tien kulmaukseen jäävä aukea alue on maaperältään soraista. Siellä täällä kasvaa muutama koivu ja raita. Huomiota kiinnittää teiden nurkkauksessa oleva tiivis ja näyttävä ketohanhikkimatto (Kuva 6), joka voisi toimia jatkossakin kestävänä maanpeitekasvina. Tällä alueella teiden laitamilla kasvaa metsäapilaa, valko- ja alsikeapilaa, keltamaitetta ja pölkkyruohoa. 3

Kuva 6. Ketohanhikkimatto Rullatehtaalle johtavan tien alkupäässä. Alueelle on luode-kaakko suunnassa vedetty maakaasuputki, ja ympäröivä kasvillisuus on jo vallannut kaivetun tilan. Maakaasuputken päällä kasvaa komealupiineja, koiranputkia, idänukonputkia ja entisestä puutarhasta levinnyttä rusopajuangervoa. Alueen multavilla ja kosteilla paikoilla kasvaa apiloiden lisäksi syyläjuurta ja niittynätkelmää. Vuohenkello viihtyy lehtipuiden juurella. Rykmentinkadun puolelta lehtomainen laikku jatkuu Lehmusympyrän alueella Rullatehtaalle johtavan tien pohjoispuolelle (Liite1:a). Myös täällä on runsaasti kosteilla ja viljavilla paikoilla viihtyviä kasveja. Keväällä lehtomaisella laikulla on valkovuokkoa, kevätlehtoleinikkiä ja käenkaalia ja kesällä mm. mesiangervoa ja ojakellukkaa. Saniaisista mm. metsäalvejuuri ja hiirenporras ovat hyväksyneet tämän kolkan kasvupaikakseen. Muitakin metsäkasveja, kuten metsäkurjenpolvia ja jopa muutama mustikanvarpu kasvaa laikulla. Siellä täällä on orvokkeja, apiloita, leinikkejä, niittysuolaheinää, poimulehteä, kevätpiippoa ja nurmitädykettä sekä paikoin vuohenputkea. Merkkejä alueella sijainneista puutarhoista on sekä Stora Enson tehtaan läheisellä laidalla että alueen koilliskulmallakin. Jälkimmäisessä on havaittavissa rakennuksen raunioita (Liite1:a). Näiden vieressä on kostea, keväällä veden peittämä painanne, jonka reunamalla kasvaa mukula-leinikkiä, ruohosipulia, narsissia ja vähän etäämpänä isotalvikkia. Raunioiden läheisyydessä on vanhoja omenapuita, kookas raita ja vaahtera (Kuvat 8 ja 9). Näiden lähellä kasvaa myös mustaherukka-, punaherukka- ja karviaismarjapensaita. Nämä muistuttavat vielä tänä päivänä vanhasta asutuksesta. Kuva 7. Mukulaleinikkejä kosteikon läheisyydessä. Kuva 8. Omenapuita rakennuksen raunioiden vieressä 4

. Kuva 9. Rakennuksen raunioilla kas- Kuva 10. Lehtomainen alue Rullatehtaalle johtavan tien pohjoisvava kookas vaahtera Taustalla näkyy puolella. Tornatorin tehdasrakennuksen piippu Stora Enson puoleisella laidalla sijainneesta puutarhasta on jäljellä kaksi vanhaa, mutta vielä kukkivaa omenapuuta, iäkäs kriikunapuu ja sen vesa (Kuva 11). Tuoksuvakukkaiset suviruusut ja punalehtiruusupensaat ovat täällä erityisen huomiota herättäviä (Kuva 12). Rusopajuangervot ovat levittäytyneet ympäristöön. Kuva 11. Lehtolaikun puutarhan omena- ja kriikunapuut. Kuva 12. Suviruusut kukkivat juhannuksen aikaan. Puutarhakasvillisuutta löytyy myös aivan Rullatehtaantien varrelta vanhan männyn kohdalta. Siellä kasvaa mustakuusama, isotuomipihlaja, suviruusut sekä punaherukka-, mustaherukka- ja karviaismarjapensaat. Metsikön keskeltä voi löytää vielä muutamia syreeni- ja punalehtiruusupensaita sekä narsisseja. Kuljettaessa tietä eteenpäin erottuu kasvillisuuden seasta valkokukkainen sireenimaja (Kuva 13). Se on hevosenkengänmuotoon istutettu, halkaisijaltaan noin 5 m ja sen suuaukko avautuu pohjoiseen. Majan liepeillä kasvaa marjapensaita sekä rusopajuangervoa. Tällä kohdalla tietä reunustavat koiranputket, pietaryrtti, kumina sekä muutama lehtoakileija. 5

Kuva 13. Sireenimaja Rullatehtaanväylän varrella. Kuva 14. Punalehtiruusut kuusen varjossa. Tämän teiden rajaaman alueen lounaisosassa ja Rullatehtaalle johtavan tien varrella kasvaa useita kookkaita puita: metsäkuusia, koivuja ja mäntyjä (Kuva 15). Puut ovat hyväkuntoisia lukuun ottamatta vanhoja kääpien vaivaamia hieskoivuja. Aivan tien reunassa kasvaa hyvin suuri mänty ympärysmitaltaan 206 cm. Alueen keskiosa on tasainen, avonainen ja vuohenputken peittämä. Iso tuomi ja karviaismarjapensas sekä punaherukkapensaita on vanhan kaivonkannen lähellä (Kuva 16). Niistä koilliseen kasvaa useita nuoria vaahteranalkuja, vadelmaa ja metsäkuusentaimia. Rullatehtaalle johtavan tien varrella on tällä kohdalla vanha, rakennuksen kivijalkaa muistuttava neliönmuotoinen rakennelma. Kuva 15. Rullatehtaalle johtava tie ja Kuva 16. Vanha kaivonkansi ja sen takana iso tuomi. Edessä sen varrella kasvavat isot koivut, mänty punaherukkapensas. ja metsäkuuset.. 6

Kuljettaessa Rullatehtaan suuntaan pistää silmään tien varrella ympyrässä kasvavat 20 korkeaa lehmusta (Kuvat 17 ja 18). Lehmukset ovat tiheässä kasvaneina hoikkarunkoisempia kuin tien toisella puolella olevan lehmusrivin puut, mutta näistäkin on suurin osa ympärysmitaltaan yli 100 cm (Taulukko 2). Paria poikkeusta lukuun ottamatta nämä metsä- ja puistolehmukset ovat hyväkuntoisia. Niiden takaa kaadetun metsälehmuksen pituudeksi mittasimme 16,63 m. Lehmusympyrän länsi-koillissektorilla kasvaa kymmenkunta nuorta lehmusta. Puut ovat 2,5-7 m korkeita. Taulukko 2. Rullatehtaantien lehmusympyrässä kasvavat lehmukset ja niiden ympärysmitat. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Laji puistolehmus puistolehmus ympärysmitta cm 176 150 43 49 100 120 55 130 133 103 179 120 140 126 122 86 101 112 90 59 Kuva 17.Ympyrän muotoon istutetut kauniit Kuva 18. Lehmusympyrä, jossa kesäisin lehmukset Rullatehtaalle johtavan tien varrella. jopa soittokunta saattoi pitää konserttia Täällä vanhemman väen oli tapana istuskel- (Miikkulainen 2005). la ja seurata urheilukentän tapahtumia (Ahlroth 2005). 7

III RADANVARREN ALUE Radanvarren ympäristö Rautatiehen ja puusepäntehdasrakennuksiin rajoittuvalla Radanvarren alueella puusto on hyvin tiheää, minkä vuoksi aluskasvillisuutta on täällä vähemmän. Maaperä on kuivempaa kuin kahdella eteläisemmällä metsälaikulla. Lehdoille ja viljaville kasvupaikoille ominaista kasvillisuutta, kuten valkovuokkoa ja käenkaalia, ei täällä ole. Sen sijaan esiintyy rohtotädykettä, paimenmataraa, apilaa, nokkosta, syyläjuurta, metsänätkelmää, aitovirnaa, keltamaitetta ja metsänreunassa siankärsämöä. Mäki- ja lehtohorsma viihtyvät kuivalla ja karulla kasvupaikalla. Alueen koillislaidassa kasvaa raitoja. Vanhalle tehtaan rautatielaiturille johtavan tien varrella on useita hyväkuntoisia pajupensaita. Alueen puusto koostuu lähes yksinomaan nuorista rauduskoivuista ja metsäkuusentaimista. Näiden seassa kasvaa muutama tuomenalku. Kuva 20. Koivuryhmä vanhan tehdasrakennuksen edustalla. Kuva 21. Terijoensalavia tehdasrakennuksen liepeillä. Radanvarsi Lähellä rautatien raiteita kasvaa muutaman haavan, rauduskoivun ja tuomen muodostama puuryhmä ja yksittäinen nuori mänty, jollaisia koko alueella on verrattain vähän. Vanhan rautatielaiturialueen kasvillisuus on monimuotoista. Siellä voi nähdä jonkin harvinaisemmankin kasvin, kuten metsänätkelmän, nyyläharikon, ukkomansikan ja ketomarunan kukkivan heinäkuussa tavallisten luonnonkasvien: kannusruohon, keltamaitteen, hopeahanhikin, puna-apilan, pölkkyruohon ja niittykeltanon joukossa tuoden väriä karuun alueeseen. Ratapenkereellä kukkivat esim. valkoailakki, peltokanankaali ja ketomaruna. Aivan alueen koillislaidalla vanhojen puusepäntehdasrakennusten liepeillä on hoidettu nurmikko. Puusepäntehtaan puoleisella osalla radanvarressa lähellä rautatietä kasvaa yksittäinen terttuseljapensas. Tiehen rajoittuvalla alueella nousee useita hyväkuntoisia koivuja (Kuva 20). Kaikilla metsälaikuilla kasvaa lisäksi paikoin aitovirnaa, poimulehteä, kotipihlajia ja pajupensaita. 8

Kuva 22. Koivikkoa lähellä radanvartta. 23. Aitovirna Puusepäntehtaan liepeillä Kuva 24. Metsänätkelmä radanvartta koristamassa. Kuva 25. Metsänätkelmä. Kuva 26. Keltamaite viihtyy avoimilla ja kuivilla paikoilla. Kuva 27. Hopeahanhikit radanvarrella. IV PUUSEPÄNTEHTAAN ALUE Puusepäntehtaan ympäristön muodostavat vanhat tehdasrakennukset pihoineen (Liitteet 1:a ja 1:b). Tehtaan eteläpuolella, teiden rajaamalla paikalla, kohoaa kolmen vanhan puistolehmuksen ryhmä. Puiden juurella kasvaa useita lehmuksenalkuja. Paikalla on vielä nähtävissä rakennuksen jäännöksiä. Vanhaa talonpaikkaa on osittain täytetty kivensekaisella soralla eikä siinä ole kasvillisuutta. Vaahteranalkuja, nuoria hieskoivuja sekä muutamia kuusentaimia nousee varsinkin paikan radanpuoleisessa reunassa. Tehtaalle johtavan tien varrella kasvaa metsänätkelmää, metsäapilaa, kuminaa ja yksinäinen siperianmaksaruohomätäs. 9

Tehtaan itäsiiven päädyssä ympäristö on kuivaa hiekkamaata. Siellä viihtyvät esim. päivänkakkara ja kannusruoho. Pukinparran saattaa nähdä kukassaan aurinkoisena aamupäivänä. Paikan ruusupensaat viittaavat aiempaan asutukseen. Tien liepeillä on vielä näkyvissä rakennuksen jäännöksiä. Tehdasrakennuksen eteläpuolella siiven radanpuoleisella osalla maa muuttuu rehevämmäksi.valkovuokot kukkivat keväällä rakennuksen seinustalla. Nuori, hyväkuntoinen vuorijalava viheriöi vanhan kivirakennuksen vieressä. Pihatien varressa tehdasrakennuksen edessä on näyttävä terijoensalavaryhmä. Puusepäntehtaan pohjoissiiven seinustalla kasvaa terttuseljaa, muutama vaahteran- ja lehmuksentaimi. Vuorijalavanalku on löytänyt sieltä kasvupaikan. Puuklapisiilon seinusta on osittain hiekkaa ja suurimmalta osalta ravinteikasta multamaata. Täällä viihtyvät komealupiini, pujo, idänukonputki, koiranputki, peltokanankaali, nokkonen, pihasaunio, keltot ja apilat. Pujoa, päivänkakkaraa, pietaryrttiä ja yksittäinen pukinparta kasvaa kuivemmalla paikalla. Vuorijalava ja vaahtera kilpailevat kasvutilasta siilon luoteispuolella. Lämpökeskuksen seinustalla kohoaa puolisen tusinaa vuorijalavaa. Muita paikalla kasvavia puita ovat vaahtera ja poppeli lämpökeskuksen ja siilon välimailla. Lämpökeskuksen ympäristö rönsyilee erilaista kasvillisuutta, kuten keltamaitetta, ketohanhikkia, pietaryrttiä ja ukonputkea. Kuva 28. Pukinparta aurinkoisena aamu- Kuva 29. Vuorijalava lämpökeskuksen Kuva 30. Puusepäntehtaan liepeillä päivänä Rullatehtaalle johtavan tien seinustalla. kukkivat neuvoksenruusut. Taustalla varressa klapisiilo. V RULLATEHTAAN ALUE Rullatehtaan Rykmentinkadun puoleinen laita on puistomainen hoidettuine nurmikkoineen, vanhoine jalopuineen ja lehmusrivistöineen (Liite 1:b). Nurmikosta pistää esiin keväällä kaunokaisia, käenrieskoja, käenkaaleja ja orvokkeja sekä kesällä mm. peltolemmikkejä, konnanleinikkejä ja niittyhumaa. Puiston länsireunalla on kostea laikku, jossa kasvaa keväällä käenkaalia ja valkovuokkoa. Kesällä siinä kasvaa mm. ojakellukaa ja metsäkurjenpolvea. Näyttävä orapihlajarivistö kasvaa rakennuksen vieressä. Tehtaan seinä on villiviiniköynnöksen peitossa. Pihatien vastakkaiselle puolelle on istutettu kiiltotuhkapensaita L-kirjaimen muotoon. Koristuksena on myös muutama ruusupensas. Puistoa hallitsevat kookkaat vuorijalavat, vaahterat, kaksi vanhaa metsäkuusta, muutama vanha hieskoivu, kiiltopaju sekä 12 puun lehmusrivistö. 10

Kuva 31. Monirunkoinen vuorijalava Rullatehtaan puistikossa. Kuva 32. Vuorijalavan oksistoa. VI ISÄNNÖITSIJÄNASUNNON ALUE Pihapuisto Isännöitsijänasunnon alue käsittää puistomaisen edustan, saunan ja kellarin ympäristöt sekä hyöty-puutarhan (Liite1:b). Päärakennuksen edustalla ympyränmuotoisessa pihapuistikossa kasvaa keväällä pikkukäenrieskaa, kaunokaista, kevätesikkoa ja kevätleinikkiä. Kesällä siellä kukkivat esim. orvokit, päivänkakkarat ja vuohenkellot. Rakennuksen kukkapenkkiä kaunistavat mm. kotkansiipi ja tummanpunakukkainen angervo. Kellarin kupeella on runsas kasvillisuus. Siellä kasvaa keväällä mm. tulppaaneja, narsisseja ja loppukesästä vuohenkelloja. Pensaista mainittakoon pääsisäänkäynnin lähellä kasvavat pähkinäpensaat, tuomipihlaja ja kaksi punalehtiruusupensasta. Talon portinpuoleisesta päätyä suojaavat kiiltotuhkapensasrivistö, pihasyreeni ja pihlaja-angervopensaat. Norjanangervoja ja rusokuusamia löytyy rakennuksen liepeeltä, sen koillispuolelta. Saunarakennuksen suojassa kasvaa musta- ja punaherukkapensaita sekä punakukkaisia ruusuja. Siperianhernepensas ja varsinkin pihlaja-angervo viihtyvät verkkoaidan vieressä. Erityisen arvokas on piha-alueen vanha puusto. Lehmuksia on yhteensä 12 kappaletta. Puistolehmukset herättävät huomiota runkojensa muhkuraisuudella ja metsälehmukset niiden suoruudella. Vaikkakin yhden metsälehmuksen rungossa on syvä kolo, ovat puut vielä varsin vehreitä ja lehteviä. Metsävaahteroita on siroteltu sinne tänne. Paikkaa komistavat myös verivaahterat. Ne vaikuttavat hyväkuntoisilta, vaikkakin niiden rungoilla kasvaa kääpiä. Puistikon nuorempia istutuksia ovat kaksi valkokuusta, suomenpihlaja sekä lehmus. Pihaa reunustavat kaksi vanhaa ja kookasta metsäkuusta, jykevä sembramänty ja verkkoaidan vieressä kohoava korkea vuorijalava. Metsävaahteroita on siroteltuna asunnon edustalla koko verkkoaidan pituudelta. Kymmenen nuorta vuorijalavaa on löytänyt mieluisan kasvupaikan saunarakennuksen ja verkkoaidan välistä. Raitoja kasvaa alueella kaksi, toinen rullatehtaanpuoleisella ja toinen radanpuoleisella sivulla. Isännöitsijänasunnon tuntumassa kasvaa useita rauduskoivuja, joista viisi vanhaa on talon vierustalla ja neljä nuorempaa rykelmänä verkkoaidan lähellä. 11

Kuva 33. Isännöitsijänasunnon pihapuistikossa kasvavia metsälehmuksia ja vaahteroita. Kuva 34. Puistolehmuksia isännöitsijän asunnon edustalla. Hyötypuutarha Isännöitsijän päärakennuksen takana on aikoinaan sijainnut hyötypuutarha. Sieltä ovat peräisin Rykmentinkadun puoleisella laidalla oleva kirsikkapuu ja kuusi omenapuuta. Viimeksi mainituista yksi, tyvestä haljenneena, on jo osittain kaatunut maahan. Kaikki omenapuut olivat kukassa kesäkuussa. Raparperiryhmä verkkoaidan vieressä on ilmeisesti myös vanhaa perua. Puutarhaa on täydennetty uusilla puuistutuksilla. Rykmentinkadun puoleisella laidalla sekä koilliskulmassa on kasvamassa kaksi nuorta tammea ja kolme punasaarnea. Neljä siperianpihdan tainta on istutettu radanpuoleiselle laidalle verkkoaidan viereen. Jo hieman kookkaampia puita ovat kolme kotipihlajaa ja kolme serbiankuusta. Kaikki istutetut puut ovat terveen ja elinvoimaisen näköisiä. Puiden välissä kukoistaa vielä lännenkanukka. Alueen koilliskärjessä hoidetun alueen ulkopuolella nousee vaahteroita ja tuomenalkuja tiheänä kasvustona. Kuva 35. Hyötypuutarhan omenapuita 12

STORA ENSON ALUEEN SÄILYTETTÄVÄT KASVIT Kenttäkerroksen putkilokasvit Kuudelta inventoitavalta alueelta löydettiin kenttäkerroksesta seuraavat putkilokasvit: Rykmentinkadun alueella säilytettäviä putkilokasveja ovat: illakko, kielo, ukonhattu, vuohenkello ja valkovuokko. Lehmusympyrän alueella on monia kasveja, jotka kannattaa säilyttää.tällaisia ovat esimerkiksi ketohanhikki, virmajuuri, konnanmarja, lehtoakileija, kumina, metsäkurjenpolvi, huopaohdake ja mukulaleinikki ja rohtoraunioyrtti. Radanvarren alueella säilytettäviä putkilokasveja ovat: metsänätkelmä, hopeahanhikki, nyylähaarikko ja valkoailakki. Puusepäntehtaan alueella talteen otettavia kasveja ovat pukinparta, pietaryrtti ja niittynätkelmä ja Rullatehtaan alueella pikkukäenrieska ja kaunokainen. Edellä mainittujen alueiden kasveja ehdotetaan säilytettäväksi: siirtämällä ne kasvipankkiin, ottamalla talteen kasvin siemeniä tai ympäröimällä kasvi verkolla. Pensaat Kaikilla kuudella alueella oli pensaita, jotka kannattaa harkinnan mukaan säilyttää. Tällaisia ovat ruusuista esimerkiksi punalehtiruusut, suviruusut ja neuvoksenruusut. Stora Enson alueella on säilyttämisen arvoisia lehto- ja mustakuusamapensaita. Puutarhakasveista voisi hyödyntää punaherukka-, mustaherukka- ja karviaispensaita sekä luonnon- ja puutarhavadelmia. Ne toisivat esille paikan omaa historiaa. Puut Stora Enson alueella on paikka paikoin runsas puusto. Kaikilla kuudella alueella on säilytettäviä puita, joita ovat lehmukset, jalavat, terijoensalavat, koivut, omenapuut, kirsikkapuut ja kriikunapuut sekä oratuomipihlajat. JOHTOPÄÄTÖKSET Kasvillisuusinventoinnin perusteella voidaan todeta, että Stora Enson alueen luonto on monimuotoista ja kasvillisuuden lajirunsaus on paikka paikoin suuri Alueella on useita luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta arvokkaita kasveja ja niiden elinympäristöjä. Tällaisia ovat: - Lehmusrivi Rullatehtaalle johtavan tien varrella verkkoaidan takana. - Ympyrämuotoon istutetut metsä- ja puistolehmukset Rullatehtaan väylän toisella puolella. ja niistä koilliseen kasvavat nuoret yksilöt ja puunalut. - Nuorten parinkymmenen lehmuksen ryhmä Rykmentinkadun varrella. - Kolmen puistolehmuksen ryhmä Puusepäntehdasrakennuksen lähellä. - Kohteen lounaisosassa sijaitsevat lehtomaiset metsälaikut Rullatehtaalle johtavan tien molemmin puolin (liite 1:a). - Metsälehmuksenalut ja nuoret lehmukset kaikilla kuudella alueella. - Rakennusten seinustoilla kasvavat nuoret vuorijalavat ja vuorijalavien alut sekä Rullatehtaan puiston jalavat (liite 1:b). - Rauduskoivut ja niiden taimet.. - Eräät harvinaisemmat kasvit, kuten metsänätkelmä ja keltamaite ja vanhat puutarhakasvit, 13

kuten ukkomansikka, illakko, ukonhattu ja harjaneilikka. - Kosteikkoalue ja sen reunoilla kasvavat kasvit, kuten mukulaleinikit, narsissit ja ojakellukat. - Rullatehtaan tien varrella kasvavat vanhat ja kookkaat kuuset ja männyt. - Vierasperäiset putkilokasvit, kuten komealupiini ja kurttulehtiruusu tulisi hävittää Stora. Enson alueelta. Ne vähentävät luonnon monimuotoisuutta valtaamalla alkuperäisten kasvien kasvuympäristön. Näitä kasveja ei tule suosia viheraluesuunnittelussa. TOIMENPIDESUOSITUKSIA Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä alkuperäisen kasvillisuuden säilymiseksi alueella: 1. Lehtomaiset alueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Lehtolaikut, jotka ovat Stora Enson alueella ja suurelta osin jäämässä talojen alle, tulee rajata rakentamisen ulkopuolelle niin paljon kuin on käytännössä mahdollista. Paikassa, jossa lehtolaikku tai osa siitä säilyy, se otettaan sellaisenaan osaksi rakennusten ympärille suunniteltavaa viheraluetta. 2. Stora Enson tehtaan puoleiselle laidalle maakaasuputken viereen perustetaan kasvipankki. Tällainen voisi olla esimerkiksi tehtaan lähellä koillisosassa rakentamatta jäävä lehtomainen laikku. Myös isännöitsijän asunnon hyötypuutarhassa voisi olla tähän tarkoitukseen sopiva paikka. Kasvipankkiin siirretään puita ja muuta kookasta kasvillisuutta. Sinne voisi siirtää lehtolaikuilta ja muilta paikoilta myös esim. rakennusten alle jääviä lehmuksen ja vuorijalavien taimia. 3. Koristepensaista kasvipankkeihin siirretään ruusuja, syreenejä, seljapensaita ja kanukoita. Näitä voi hyödyntää talojen pihoja ja viheralueita suunniteltaessa. 4. Maakaasuputken päälle siirretään lehtomaisilta alueilta ja muilta paikoilta: valkovuokkoja, orvokkeja, metsäkurjenpolvia, konnanmarjoja, ojakellukoita, metsänätkelmiä, keltamaitteita, pölkkyruohoja, pukinpartoja, valko- ja puna-ailakkeja, peltolemmikkejä, kuminoita ja päivänkakkaroita. 5. Stora Enson alueella kasvaa arvokkaita jaloja lehtipuita. Näitä ovat mm. Puusepän tehtaan rakennusten ja lämpökeskuksen seinustalla kasvavat vuorijalavat sekä Rullatehtaan puiston jalavat. Puut säilytetään kasvupaikoillaan ja suojataan esim. muoviverkolla rakentamisen ajaksi. 6. Lehmuksien ja muiden puiden alkuja siirretään maakaasuputken viereisestä kasvipankista tai koilliselta laikulta asuintalojen pihoille kasvamaan. 7. Lehmusympyrä pitää säilyttää. Lehmusympyrä, joka on menneinä aikoina toiminut asukkaiden `olohuoneena`, voisi toimia sellaisena myös tänäpäivänä. Lehmusympyrä edistää kerrostalojen asukkaiden viihtyvyyttä ja piha-alueiden viihtyisyyttä. Lehmusympy- 14

rän elinvoimaisuutta voidaan edistää harventamalla huonokuntoiset puut ja istuttamalla vanhojen puiden sekaan nuoria puita. 8. Lehmusympyrästä koilliseen kasvavat nuoret lehmukset säilytetään ja aidataan rakentamisen ajaksi. 9. Kasvien siirtämiseen nykyisiltä kasvupaikoiltaan pois rakentamisen tieltä kasvipankkeihin ehdotetaan käytettävän opiskelijoita tai talkootyövoimaa. Selvityksen laatijat ovat tarvittaessa valmiit tulemaan kasvinsiirtotöihin tai opastamaan kasvien löytämisessä alueella. 10. Puusepäntehtaan edessä kasvava kolmen suuren lehmuksen muodostama puuryhmä olisi hieno kokonaisuus kerrostalon pihalla. Puita voisi leikata ja ne tulisi säilyttää. 11. Rakentamisen alle jääviä nuoria koivuja siirretään kasvipankkiin ja istutetaan myöhemmin viheralueille. 12. Arboristi arvioisi Stora Enson alueella mm. Rykmentinkadun alueen koillisosassa kasva vien nuorten tammien ja muiden mahdollisten säilytettävien ja kasvipankkiin siirrettävien puiden ja puidenalkujen kunnon. Säilytettäviä puita ovat Rullatehtaantien lehmus rivin ja lehmusympyrän metsä- ja puistolehmukset sekä koko alueen vuorijalavat. Muiden puiden kohdalla pitäisi tehdä valinta vaahteroiden, rauduskoivujen, raitojen ja tammien välillä, ja runsaasta yksilöjoukosta valikoida talteen otettava jälkikasvu. 13. Puuklapisiilon seinustalla kasvava kookas vaahtera tulisi karsia pois, jotta sen vieressä kasvava vuorijalava saisi lisää kasvutilaa. 14. Elinvoimaiset punaherukka-, mustaherukka- ja karviaismarjapensaat sekä vadelmat säilytetään ja siirretään kasvipankkeihin ja istutetaan myöhemmin talojen viheralueille. 15. Alueelle, joka säilyy rakentamatta jätetään linnuille sopivia pesäpuita ja ainakin yksi puu kelottumaan. Tämä toisi pihoihin kodikkuutta ja edistäisi alueen ekologisia arvoja. 16. Stora Enson alueelta kerätään talteen kulttuurikasvien ja luonnonkasvien siemeniä. Niitä kylvetään uusille viheralueille. Muita havaintoja: Stora Enson alueella havaittiin lehtokotiloita lähes jokaisella kuudella tutkittavalla alueella. Kotilot viihtyvät kosteissa olosuhteissa. Niitä nähtiin kasvien lehdillä ja varsilla, lehtikarikkeen seassa maanpinnan tuntumassa sekä valetuissa sementtisissä elementeissä. Lehtokotiloiden määriä ja esiintymistä Stora Enson alueella kannattaa selvittää tarkemmin. Näimme Stora Enson alueella usein myös jäniksiä, rusakoita. Alueen lintupopulaatio on monipuolinen. Siellä on mm. punarintoja, tiaisia, rastaita, peippoja ja sepelkyyhkyjä. Muutamissa koivuissa, haavoissa ja pihlajassa havaittiin kääpiä. Käävät ovat merkittävä osa luonnon monimuotoisuutta ja ne tulee jättää puiden rungoille. Kääpien joukosta saattaa löytyä harvinaisia lajeja. 15

Lähteet: Latva, J. 2004: Stora Enso. Lahden tehtaiden vanhan osan rakennushistoriallinen selvitys. Lehonkoski, P. 1991: Osakeyhtiö Tornatorin Lahden rullatehdas vuosina 1887-1952. Kurtto A, Helyranta L.1998: Helsingin kasvit. Tietoja antaneet: Ahlroth, Erkki 2005. Miikkulainen, Liisa 2005. Perälä, Tuula 2005. Rope, Anne-Maj 2005. Kansikuvassa: Rullatehdas 1900-luvun taitteessa (Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto,ref. Latva 2004), sinivuokot, mukulaleinikki ja valkovuokot Stora Enson alueella 2005. Takakannessa ilmavalokuva selvityksen kohteena olevasta Stora Enson alueesta (Teky 2005. Maankäyttöosasto) Muut kuvat: Seija Honkanen, Sirkka-Liisa Lehtinen ja Anu Naskali 16

17 Kartassa olevien merkkien selitykset: H haapa J vuorijalava K kuusi Ki kirsikkapuu Ko koivu Kpi kotipihlaja L lehmus Ml Pl puistolehmus Lu luumupuu M metsämänty O omenapuu PP poppeli R raita SA punasaarni Sm sembramänty Sp siperianpihta Spi suomenpihlaja T tammi Tu tuomi V vaahtera Vk valkokuusi Vv verivaahtera Kp koristepensas Mp marjapensas O kaivo XXXX rakennuksen rauniot lehto vanha puutarha kosteikko pohjoinen

. t 1 ' 1 \ \\ 1 F _' ~ i\. ~ 1.1 o, A,...,...~ \.. ~- -- :j \-\ \ 1 1 1 1 1 1 1 1 1,... 1 1 ).< 1 1 1 r ;l 1 1, 1 1 ' "- 1 '!. f. : \\l 1 0 ' 0 0 " 0 0 0 ' ' - 0

( 1 1... )',: ::......

LIITE 2:a KASVILUETTELO ALUEITTAIN Lihavoiduin kirjaimin merkityt kasvit suositellaan kasvupaikoillaan säästettäviksi tai kasvipankkiin siirrettäviksi. Kasvit luetteloitu löytöajankohdan mukaisessa järjestyksessä. I Rykmentinkadun alue Kenttäkerroksen putkilokasvit: Leskenlehti (Tussilago farfara) Voikukat (Taraxacum sp.) Peltokorte (Equisetum arvense) Metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) Valkovuokkoa (Anemone nemorosa) runsaasti Stora Enson tehtaan puoleisessa päässä Sinivuokkoa (Hepatica nobilis) rauhoitettu Kielo (Convallaria majalis) Mataroita (Gallium sp. ) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Nokkonen (Urtica dioica) Ukkomansikkaa (Fragaria muricata) ehkä karkulainen, paikoin runsaasti Rykmentinkadun varrella Puutarhamansikka (Fragaria ananassa) Koiranputki (Anthriscus sylvestris) Vuohenputki (Aegopodium podagraria) Kevätlehtoleinikki (Ranunculus fallax) Muita leinikkejä (Ranunculus sp.) Lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) Komealupiini (Lupinus polyphyllus) Ojakellukka (Geum rivale) Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) Poimulehdet (Alchemilla sp.) Ahomansikka (Fragaria vesca) Särmäkuisma (Hypericum maculatum) Aitovirna (Vicia sepium) Hiirenvirna (Vicia cracca) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Mäkihorsma (Epilobium collinum) Illakko (Hesperis matronalis) Ukonhattu (Aconitum sp.) Huopaohdake (Cirsium helenioides) Nurmitädyke (Veronica chamaedrys) Lehtohorsma (Epilobium montanum) Seittitakiainen ( Arctium tomentosum) Kumina (Carum carvi) melko runsaasti lohkon koillispäässä Idänukonputki (Heracleum sphondylium subsp. sibiricum) Syyläjuuri (Scrophularia nodosa) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) Peurankello (Campanula glomerata) Vuohenkello (Campanula rapunculoides) Peltokierto (Convolvus arvensis) Lillukka (Rubus saxatilis) Kultapiisku (Solidago virgaurea) Harjaneilikka (Dianthus barbatus) vaaleanpunaisia, muutamia, lohkon keskivaiheilla 1

Pensaat: Marjapensaat: Mustaherukka (Ribes nigrum) Punaherukka (Ribes rubrum) Taikinamarja (Ribes alpinum) Karviainen (Ribes uva-crispa) Vadelma (Rubus idaeus) myös puutarhalajike Koristepensaat: Terttuselja (Sambucus racemosa) Syreenit (Syringa vulgaris) Kurttulehtiruusu (Rosa rugosa) Pihlaja-angervo (Spirea sorbifolia) Rullatehtaan puoleisessa päässä Rusopajuangervo (Spirea billiardii) Rykmentinkadun varrella Koiranheisi (Viburnum opulus) 1 kpl, varjossa ja tuholaisten vaivaama Muut pensaat: Pajut (Salix sp.) Puut: Tammi (Quercus robur) Koivut (Betula sp.) useita isoja vanhoja koivuja, myös nuorempia Rauduskoivu (Betula pendula) Hieskoivu (Betula pubescens) Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) Tuomi (Prunus padus) Raita (Salix caprea) Haapa (Populus tremula) Harmaaleppä (Alnus incana) Metsävaahtera (Acer platanoides) muutama iso puu, myös useita nuoria puita Metsälehmuksia (Tilia cordata) vanhoja ja nuoria. Paljon nuoria lehmuksia Rullatehtaan puoleisessa päässä, verkkoaidan ja Rykmentinkadun välissä Puistolehmus (Tilia vulgaris) 3 kpl isoja puita Rullatehtaalle johtavan tien varrella. Suurimman ympärysmitta 220 cm Metsäkuusi (Picea abies) Omenapuu (Malus sp.) nuorehko, kaivon lähellä II Lehmusympyrän alue Kenttäkerroksen putkilokasvit: Leskenlehti (Tussilago farfara) Kielo (Convallaria majalis) Valkovuokko (Anemone nemorosa) Käenkaali (Oxalis acetosella) Aho-orvokki (Viola canina) Oravanmarja (Maianthemum bifolium) Narsissit (Narcissus sp.) Kevätlehtoleinikki (Ranunculus fallax sp.) Mukulaleinikki (Ranunculus ficaria) Ruoholaukka (Allium schoenoprasum) 2

Voikukat (Taraxacum sp.) Kevätpiippo (Luzula pilosa) Ukkomansikka (Fragaria muricata) Ojakellukka (Geum rivale) Metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) Hiirenporras (Athyrium filix-femina) Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) Aitovirna (Vicia sepium) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Nurmitädyke (Veronica chamaedrys) Rohtotädyke (Veronica officinalis) Vuohenputki (Aegopodium podagraria) Idänukonputki (Heracleum spohondylium subsp. sibiricum) Isotalvikki (Pyrola rotundifolia) Komealupiini (Lupinus polyphyllus) Niittysuolaheinä (Rumex acetosa) Valkoapilaa (Trifolium repens) Lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) 2 yksilöä Rullatehtaalle johtavan tien varrella Metsäapila (Trifoilium medium) Puna-apila (Trifolium pratense) Alsikeapila (Trifolium hypridum) Nokkonen (Urtica dioica) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Mataroita (Galium sp.) Huopaohdake (Cirsium helenioides) Mustikka (Vaccinium myrtillus) muutama Keltamo (Chelidomium majus) Seittitakiainen (Arctium tomentosum) Rönsyleinikki (Ranunculus repens) Pukinjuuri (Pimpinella saxifraga) Mustakonnanmarja (Actaea spicata) Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) Rullatehtaalle johtavan tien varrella lehmusympyrän jälkeen Kumina (Carum carvi) Metsänätkelmä (Lathyrus sylvaticum) Ojakärsämö (Achillea ptarmica) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Vuohenkello (Campanula rapunculoides) Stora Enson puoleisessa päässä Nurmihärkki (Cerastium fontanum) Paimenmatara (Galium album) Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) Harakankello (Campanula patula) Pillikkeet (Galeopsis sp.) Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) lehtolaikulla, Rullatehtaalle johtavan tien vieressä Purtojuuri (Succisa pratensis) Rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale) Piparjuuri (Armoracia rusticana) Karhunköynös (Calysteiga sepium) verkkoaidalla, Rullatehtaalle johtavan tien varrella Pensaat: Marjapensaat: Karviainen (Ribes uva-crispa) Vadelma (Rubus idaeus) Punaherukka (Ribes rubrum) Mustaherukka (Ribes nigrum) Koristepensaat: Terttuselja (Sambucus racemosa) 3

Pihasyreeni (Syringa vulgaris) Pihasyreeni (Syringa vulgaris alba) sireenimajassa Rullatehtaalle johtavan tien varrella Korallikanukka (Cornus alba Sibirica ) vain rippeet jäljellä Lehtokuusama (Lonicera xylosteum) Mustakuusama (Lonicera nigra) Rullatehtaalle johtavan tien varrella Punalehtiruusu (Rosa glauca) lehtolaikulla Suviruusu (Rosa Poppius ) runsaasti Stora Enson puoleissa puutarhassa, myös muualla lehtoalaikulla Muut pensaat: Pajuja (Salix sp.) runsaasti Puut: Metsälehmus (Tilia cordata) 18 kpl ympyrämuodostelmassa Puistolehmus (Tilia vulgaris) 2 kpl myös ympyrämuodostelmassa Vaahtera (Acer platanoides) Raita (Salix caprea) Haapa (Populus tremula) Rauduskoivu (Betula pendula) Hieskoivu (Betula pubescens) Harmaaleppä (Alnus incana) Tuomi (Prunus padus) Metsäkuusi (Picea abies) Metsämänty (Pinus sylvestris) suurimman ympärysmitta 206 cm Nuoria mäntyjä Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) Omenapuu (Malus sp.) 4 kpl raunioilla Kriikunapuu (Prunus insititia) 2 kpl, vanha ja nuori, rauniolla III Radanvarren alue Radanvarren ympäristö: Kenttäkerroksen putkilokasvit: Kevätlehtoleinikki (Ranunculus fallax) Rönsyleinikki (Ranunculus repens) Muita leinikkejä (Ranunculus sp.) Leskenlehti (Tussilago farfara) Rikkavoikukat (Taraxacum sp.) Komealupiineja (Lupinus polyphyllus) paikoin Peltokorte (Equisetum arvense) Vuohenputki (Aegopodium podagraria) Koiranputki (Anthriscus sylvestris) Keltamaite (Lotus corniculatus) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Siankärsämö (Achillea millefolium) Poimulehdet (Alchemilla sp.) Metsäapila (Trifolium medium) Valkoapila (Trifolium repens) Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) Puna-apila (Trifolium pratense) Mäkihorsma (Epilobium collinum) Nokkonen (Urtica dioica) Juolavehnä (Elymus repens) Niittysuolaheinä (Rumex acetosa) Aitovirna (Vicia sepium) 4

Alsikeapila (Trifolium hybridum) Hiirenvirna (Vicia cracca) Huopaohdake (Cirsium helenioides) Rohtotädyke (Veronica officinalis) Nurmitädyke (Veronica chamaedrys) Ojakellukka (Geum rivale) Piharatamo (Plantago major) Syyläjuuri (Scorpularia nodosa) Poimuhierakka (Rumex crispus ) Pujo (Artemisia vulgaris) Piharatamo (Plantago major) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Hopeahanhikki (Potentilla argentea) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Nurmihärkki (Cerastium fontanum) Paimenmatara (Galium album) Ahomatara (Galium boreale) Matara (Galium album x verum) keltamataran ja paimenmataran risteymä Pihasaunio (Matricaria matricarioides) Nurmitähkiö (Phleum pratense) Koiranheinä (Dachtylus glomerata) Puna-ailakki (Silene dioica) Peltohanhikki (Potentilla norvegica) Kultapiisku (Solidago virgaurea) Marjapensaat: Vadelma (Rubus idaeus) Koristepensaat: Kurttulehtiruusuja (Rosa rugosa) Terttuselja (Sambucus racemosa) Sinikuusama (Lonicera caerulea) Radanvarsilohkon pohjoisreunassa, vanhan tehdasrakennuksen edustalla Pensaat: Paju (Salix sp.) Puut: Nuoria hieskoivuja (Betula pendula ) Rauduskoivuja (Betula pubescens) Metsäkuusi (Picea abies) Metsäkuusen (Picea abies) taimia Metsämänty (Pinus sylvestris) Tuomi (Prunus padus) Haapa (Populus tremula) Raita (Salix caprea) Harmaaleppä (Alnus incana) Vaahtera (Acer platanoides) Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) Radanvarsi: Kenttäkerroksen putkilokasvit: Metsänätkelmä ( Lathyrus sylvestris) Ukkomansikka (Fragaria muricata) 5

Ahomansikka (Fragaria vesca) Peltokanankaali (Barbarea vulgaris) Ketomaruna (Artemisia campestris) Aho-orvokki (Viola canina) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) paljon Ukkomansikka (Fragaria muricata) Hiirenkeltano (Pilosella sp.) Keltamaite (Lotus corniculatus) runsaasti Valkoapila (Trifolium repens) Metsäapila (Trifolium medium) paljon Hopeahanhikki (Potentilla argentea) Peltohanhikki (Potentilla norvegic) Mäkihorsma (Epilobium collinum) Alsikeapila (Trifolium hybridium) Siankärsämö (Achillea millefolium) Seittitakiainen ( Arctium tomentosum Valkoailakki (Silene alba) Nyylähaarikko (Sagina nodosa) Pölkkyruoho (Arabis glabra) 1 kpl Karvaskallioinen (Erigeron acer) joitakin Kannusruoho (Linaria vulgaris) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Nurmihärkki (Cerastium fontanum) Idänukonputki (Heracleum sphondylium subsp. sibiricum) Koristepensaat: Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) Kurttulehtiruusu (Rosa rugosa) Puut: Kotipihlaja (Sorbus aucuparia IV Puusepäntehtaan alue Kenttäkerroksen putkilokasvit: Pikkukäenrieska (Gagea minima) Valkovuokko (Anemone nemorosa) Oravanmarja (Maianthemum bifolium) Aho-orvokki (Viola canina) Pelto-orvokki (Viola arvensis) Leskenlehti (Tussilago farfara) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Piharatamo (Plantago major) Voikukat (Taraxacum sp.) Valkoapila (Trifolium repens) Keltamaite (Lotus corniculatus) Koiranputki (Anthriscus sylvestris) Vuohenputki (Aegopodium podagraria) Rönsyleinikki (Ranunculus repens) Muita leinikkejä (Ranunculus sp.) Siankärsämö (Alchemilla millefolium) Komealupiini (Lupinus polyphyllus) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Mäkihorsma (Epilobium collinum) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Hopeahanhikki (Potentilla argentea) 6

Peltokorte (Equisetum arvense) Pujo (Artemisia vulgaris) Ketomaruna (Artemisia campestris) Huopaohdake (Cirsium helenioides) Nokkonen (Urticaceae ) Seittitakiainen (Arctium tomentosum) Mongolianmaksaruoho (Sedum hybridum) Poimuhierakka (Rumex crispus) Ojakärsämö (Achillea ptarmica) Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) myös jalostettu muoto Kannusruoho (Linaria vulgaris) Pukinparta (Tragopogon pratensis) muutamia Rullatehtaalle johtavan tien varressa vähän ennen Puusepäntehdasta Idänukonputki (Heracleum sphondylium subsp. sibiricum) Lutukka ( Capsella bursa pastoris) Tahmavillakko ( Senecio viscosus) Pensaat: Koristepensaat: Terttuselja (Sambucus racemosa) Neuvoksenruusu (R. x spaethina) Rosa Rugosa-risteymäryhmä. Rullatehtaalle johtavan tien varrella, Puusepäntehtaan siipirakennuksen liepeillä Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) Muut pensaat: Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Puut: Terijoensalavat (Salix bullata) 7 kpl Lehmukset (Tilia sp.) Vaahtera (Acer platanoides) Vuorijalava (Ulmus glabra) Tuomi (Prunus padus) Rauduskoivu (Betula pendula) Hieskoivu (Betula pubescens) Raita (Salix caprea) Puuklapisiilon ympäristö Kenttäkerroksen putkilokasvit: Rönsyleinikki (Ranunculus repens) Pihasaunio (Matricaria matricarioides) Siankärsämö (Achillea millefolium) Pujo (Artemisia vulgaris) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Piharatamo (Plantago major) Nokkonen (Urtica dioica) Voikukat (Taraxacum sp.) Valkoapila (Trifolium repens) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) Kannusruoho (Linaria vulgaris) Syysmaitiainen (Leontodon autumnalis) Pukinparta (Tragopogon pratensis) Koiranputki (Anthriscus sylvestris) 7

Seittitakiainen ( Arctium tomentosum) Pensaat: Terttuselja (Sambucus racemosa) Puut: Vuorijalava (Ulmus glabra) klapisiilon seinustalla, useita metrejä korkea hyväkuntoinen puu. Sen vieressä vaahtera. Metsävaahtera (Acer platanoides) V Rullatehtaan alue Kenttäkerroksen putkilokasvit: Pikkukäenrieska (Gagea minima) Valkovuokko (Anemone nemorosa) Metsäorvokki (Viola riviniana) Kaunokainen (Bellis perennis) nurmikolla Käenkaali (Oxalis acetocella) Aitovirna (Vicia sepium) Hiirenvirna (Vicia cracca) Kevätlehtoleinikki (Ranunculus fallax) Kevätleinikit (Ranunculus auricomus sp.) Konnanleinikki (Ranunculus sceleratus) Peltokanankaali (Barbarea vulgaris) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Ahomansikka (Fragaria vesca) Puutarhamansikka (Fragaria xananassa) isännöitsijän puutarhan vierisessä nurkkauksessa Villiviini (Parthenocissus quinquefolia) runsas kasvusto tehdasrakennuksen seinällä Niityhumala (Prunella vulgaris) Pensaat: Marjapensaat: Punaherukka (Ribes rubrum) isännöitsijän puutarhan viereisessä nurkkauksessa Koristepensaat: Kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus) Orapihlajat (Crataegus sp.) Terttuselja (Sambucus racemosa) Pihlaja-angervo (Spirea sorbifolia) isännöitsijän puutarhan viereisessä nurkkauksessa Ruusut (Rosa sp.) Puut: Puistolehmus (Tilia vulgaris) 12 kpl Vaahtera (Acer platanoides) useita Vuorijalava (Ulmus glabra) useita pihapuistikossa Koivut (Betula sp.) Rauduskoivu (Betula pendula) Hieskoivu (Betula pubescens) Tuomi (Prunus padus) Metsäkuusi (Picea abies) suuri, Rullatehtaan koillispäädyn takana, ympärysmitta 236 cm 8

VI Isännöitsijän asunnon alue Kenttäkerroksen putkilokasvit: Kevätesikko (Primula veris) Narsissi (Narcissus sp.) Tulppaanit (Tulipa sp.) Kaunokainen (Bellis perennis) Valkovuokko (Anemone nemorosa) Metsärvokki (Viola riviniana) Aitovirna (Vicia sepium) Kevätleinikki (Ranunculus auricomus sp.) Puna-ailakki (Silene dioica) Peltolemmikki (Myosotis arvensis) Raparperi (Rheum sp.) Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) kukkapenkissä, josta levinnyt ympäristöönkin Jaloangervo (Astible sp.) Töyhtöangervo (Aruncus dioicus) rakennuksen seinustalla Marjapensaat: Punaherukka (Ribes rubrum) Mustaherukka (Ribe snigrum) Vadelma (Rubus ideaus) Koristepensaat: Punalehtiruusu (Rosa glauca) Pihasyreeni (Syringa vulgaris) Kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus) Terttuselja (Sambucus racemosa) Norjanangervo (Spirea Grefsheim ) Lännenkanukka (Cornus alba sibirica ) Siperianhernepensas (Caragana arborescens) Tuomipihlaja (Amelanchier spicata) Rusokuusama (Lonicera tatarica) Kuusamat (Lonicera sp.) Muut pensaat: Pähkinäpensas (Corylus avellana) 2 kpl Pajut (Salix sp.) Puut: Metsäkuusi (Picea abies) 2kpl asunnon edustalla Valkokuusi (Picea glauca) 2 kpl, nuoria asunnon edustalla Siperianpihta (Abies sibirica) 4 kpl, korkeus noin 0,5-1,5 m hyötypuutarhassa Serbiankuusi (Picea omorika) 3 kpl hyötypuutarhassa Sembramänty (Pinus cembra) 1 kpl, ympärysmitta 158 cm asunnon edustalla Koivut (Betula sp.) Rauduskoivuja (Betula pendula) 5 kpl asunnon läheisyydessä Hieskoivuja (Betula pubescens) radanpuoleisella sivulla Metsälehmus (Tilia cordata) 5 kpl asunnon edustalla Puistolehmus (Tilia vulgaris) 7 kpl asunnon edustalla 9

Vuorijalava (Ulmus glabra) 1 kpl parkkipaikan lähellä, 4 kpl verkkoaidan ja saunarakennuksen välimaastossa ja noin 10 kpl hyötypuutarhan radanpuoleisella sivulla Raita (Salix caprea), joukossa nelirunkoinen 1 kpl Tuomi (Prunus padus) 1 kpl hyötypuutrhan takaosassa Metsävaahtera (Acer platanoides) useita eri puolilla aluetta Verivaahtera (Acer platanoides ) värimuunnos, 2 kpl asunnon edustalla Suomenpihlaja (Sorbus hybrida) 1 kpl asunnon edustalla Luumupuu (Prunus domestica) 1 kpl asunnon edustalla Omenapuu (Malus) 1 kpl asunnon edustalla ja 6 kpl hyötypuutarhassa Hapankirsikka (Prunus cerasus) 1 kpl hyötypuutarhassa Tammi (Quercus robur) 2 kpl, nuoria, hyötypuutarhassa Punasaarni (Fraxinus pensylvanica) 3 kpl, nuoria, hyötypuutarhassa Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) 3 kpl hyötypuutarhassa 10

LIITE 2:b KASVILLISUUSLUETTELO Merkit: l = luonnonkasvi k = kulttuurikasvi RYKMENTINKADUN-,LEHMUSYMPYRÄN-, RADANVARREN-, PUUSEPÄNTEHTAAN SEKÄ RULLATEHTAAN ALUEET Ahomansikka (Fragaria vesca) l Ahomatara (Galium boreale) l Aho-orvokki (Viola canina) l Aitovirna (Vicia sepium) l Alsikeapila (Trifolium hypridum) k Haapa (Populus tremula) l Harakankello (Campanula patula) l Harjaneilikka (Dianthus barbatus) k Harmaaleppä (Alnus incana) l Heinätähtimö (Stellaria graminea) l Hieskoivu (Betula pubescens) l Hiirenkeltano (Pilosella sp.) l Hiirenporras (Athyrium filix-femina) l Hiirenvirna (Vicia cracca) l Hopeahanhikki (Potentilla argentea) l Huopaohdake (Cirsium helenioides) l Idänukonputki (Heracleum sphondylium subs. sibiricum) l Illakko (Hesperis matronalis) k Isotalvikki (Pyrola rotundifolia) l Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) k Juolavehnä (Elymus repens) l Kannusruoho (Linaria vulgaris) l Karhunköynnös ( Calystegia sepium) k Karvaskallioinen (Erigeron acer) l Karviainen (Ribes uva-crispa) k Kaunokainen (Bellis perennis) k Keltamaite (Lotus corniculatus) l Keltamo (Chelidomium majus) l Ketohanhikki (Potentilla anserina) l Ketomaruna (Artemisia campestris) l Kevätlehtoleinikki (Ranunculus fallax)l Kevätleinikit (Ranunculus auricomus) l Kevätpiippo (Luzula pilosa) l Kielo (Convallaria majalis) l Kiiltopaju (Salix phylicifolia) l Kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus) k Koiranheinä (Dachtylus glomerata) l Koiranheisi (Viburnum opulus) l, k Koiranputki (Anthriscus sylvestris) l Koivut (Betula sp.) l Komealupiini (Lupinus polyphyllus) k Konnanleinikki (Ranunculus sceleratus) l Korallikanukka (Cornus alba Sibirica ) k Kriikuna (Prunus insititia) k Kultapiisku (Solidago virgaurea) l Kumina (Carum carvi) l Kurttulehtiruusuja (Rosa rugosa) k Käenkaali (Oxalis acetocella) l Lehmukset (Tilia sp.) l, k 1

Lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) k Lehtohorsma (Epilobium montanum) l Lehtokuusama (Lonicera xylosteum) l Leinikkejä (Ranunculus sp.) l Leskenlehti (Tussilago farfara) l Lillukka (Rubus saxatilis) l Lutukka (Capsela bursa pastoris) l Maitohorsma (Epilobium angustifolium) l Matara-risteymä (Gallium album x verum) l Mesiangervo (Filipendula ulmaria) l Metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) l Metsäapila (Trifoilium medium) l Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) l Metsäkuusi (Picea abies) l Metsälauha (Deschampsia flexuosa) l Metsälehmuksia (Tilia cordata) l Metsämänty (Pinus sylvestris) l Metsänätkelmä (Lathyrus sylvaticum) l Metsäorvokki (Viola riviniana) l Metsävaahtera (Acer platanoides) l Mongolianmaksaruoho (Sedum hybridum) k Mukulaleinikki (Ranunculus ficaria) l Mustaherukka (Ribes nigrum) k Mustakonnanmarja (Actaea spicata) l Mustakuusama (Lonicera nigra) k Mustikka (Vaccinium myrtillus) l Mäkihorsma (Epilobium collinum) l Narsissit (Narcissus sp.) k Neuvoksenruusu (Rosa x spaethina) Rosa Rugosa-risteymäryhmä k Niityhumala (Prunella vulgaris) l Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) l Niittysuolaheinä (Rumex acetosa) l Nokkonen (Urtica dioica) l Nurmihärkki (Cerastium fontanum) l Nurmitädyke (Veronica chamaedrys) l Nyylähaarikko (Sagina nodosa) l Ojakellukka (Geum rivale) l Ojakärsämö (Achillea ptarmica) l Omenapuu (Malus sp.) k Oravanmarja (Maianthemum bifolium) l Orapihlajat (Crataegus sp.) k Paimenmatara (Galium album) l Pajut (Salix sp.) l Peltohanhikki (Potentilla norvegic) l Peltokanankaali (Barbarea vulgaris) l Peltokierto (Convolvus arvensis) l Peltokorte (Equisetum arvense) l Peltolemmikki ( Myosotis arvensis) l Pelto-orvokki (Viola arvensis) l Peurankello (Campanula glomerata) l Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) k Piharatamo (Plantago major) l Pihasaunio (Matricaria matricarioides) l Pihasyreeni (Syringa vulgaris) sininen k Pihasyreeni (Syringa vulgaris alba) k Pihlaja-angervo (Spirea sorbifolia) k Pikkukäenrieska (Gagea minima) l Pillikkeet (Galeopsis sp.) l Piparjuuri (Armoracia rusticana) k 2

Poimuhierakka (Rumex crispus ) l Poimulehdet (Alchemilla sp.) l Puistolehmus (Tilia vulgaris) k Pujo (Artemisia vulgaris) l Pukinjuuri (Pimpinella saxifraga) l Pukinparta (Tragopogon pratensis) l Puna-ailakki (Silene dioica) l Puna-apila (Trifolium pratense) k Punaherukat (Ribes rubrum sp.) k Punalehtiruusu (Rosa glauca) k Purtojuuri (Succisa pratensis) l Puutarhamansikka (Fragaria ananassa) k Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) l Pölkkyruoho (Arabis glabra) l Raita (Salix caprea) l Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) l Rauduskoivu (Betula pendula) l Rikkavoikukat (Taraxacum sp.) l Rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale) k Rohtotädyke (Veronica officinalis) l Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) l Ruoholaukka (Allium schoenoprasum) k, l Rusokuusama (Lonicera tatarica) k Rusopajuangervo (Spirea billiardii) k Ruusut (Rosa sp.) k Rönsyleinikki (Ranunculus repens) l Seittitakiainen ( Arctium tomentosum) l Siankärsämö (Achillea millefolium l Sinikuusama (Lonicera caerulea) k Sinivuokkoa (Hepatica nobilis) l Suviruusu (Rosa Poppius ) k Syreenit (Syringa vulgaris) k Syyläjuuri (Scrophularia nodosa) l Syysmaitiainen (Leontodon autumnalis) l Särmäkuisma (Hypericum maculatum) l Tahmavillakko (Senecio viscosus) l Taikinamarja (Ribes alpinum) l Tammi (Quercus robur) l Terijoensalavat (Salix bullata) k Terttuselja (Sambucus racemosa) k Tuomi (Prunus padus) l Ukkomansikka (Fragaria muricata) k Ukonhatut (Aconitum sp.) k Vadelma (Rubus idaeus) l, k Valkoailakki (Silene latifolia subsp. alba) l Valkoapila (Trifolium repens) k,l Valkovuokkoa (Anemone nemorosa) l Villiviini (Parthenocissus quinquefolia) k Vuohenkello (Campanula rapunculoides) k Vuohenputki (Aegopodium podagraria) l Vuorijalava (Ulmus glabra) k Luonnonkasvilajeja 110 Kultturikasvilajeja 44 Muut 3 Kasvilajeja yhteensä 157 3

ISÄNNÖITSIJÄNASUNNON ALUE Aitovirna (Vicia sepium) l Hapankirsikka (Prunus cerasus) k Hieskoivuja (Betula pubescens) l Isotuomipihlaja ( Amelanchier spicata) k Kaunokainen (Bellis perennis) l, k Kevätesikko (Primula veris) k Kevätleinikit (Ranunculus auricomus sp.) l Kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus) k Koivut (Betula sp.) l Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) l, k Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) l Kuusamat (Lonicera sp.) k Luumupuu (Prunus domestica) k Lännenkanukka (Cornus alba sibirica ) k Metsäkuusi (Picea abies) l Metsälehmus (Tilia cordata) l Metsärvokki (Viola riviniana) l Metsävaahtera (Acer platanoides) l Mustaherukka (Ribes nigrum) k Narsissi (Narcissus sp.) k Norjanangervo (Spirea Grefsheim ) k Omenapuu (Malus sp.) k Pajut (Salix sp.) l Peltolemmikki (Myosotis arvensis) l Pihasyreeni (Syringa vulgaris) k Puistolehmus (Tilia vulgaris) k Puna-ailakki (Silene dioica) l Punaherukka (Ribes rubrum) k Punalehtiruusu (Rosa glauca) k Punasaarni (Fraxinus pensylvanica) k Pähkinäpensas (Corylus avellana) k Raita (Salix caprea) l Raparperi (Rheum sp.) k Rauduskoivuja (Betula pendula) l Rusokuusama (Lonicera tatarica) k Sembramänty (Pinus cembra) k Serbiankuusi (Picea omorika) k Siperianhernepensas (Caragana arborescens) k Siperianpihta (Abies sibirica) k Suomenpihlaja (Sorbus hybrida) k Tammi (Quercus robur) l Terttuselja (Sambucus racemosa) k Tulppaanit (Tulipa sp.) k Töyhtöangervo (Aruncus sylvester) k Vadelma (Rubus ideaus) k, l Valkokuusi (Picea glauca) k Valkovuokko (Anemone nemorosa) l Verivaahtera (Acer platanoides ) k Vuohenkello (Campanula rapunculoides) k Vuorijalava (Ulmus glabra) k Luonnonkasvilajeja 16 Kulttuurikasvilajeja 31 Muut 3 Kasvilajeja yhteensä 50 4