y 1 x l 1 1 Kuva 1: Momentti

Samankaltaiset tiedostot
x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

dx = L2 (x + 1) 2 dx x ln x + 1 = L 2 1 L + 1 L ( = 1 ((L + 1)ln(L + 1) L) L k + 1 xk+1 = 1 k + 2 xk+2 = 1 10k+1 k + 2 = 7.

Luvun 12 laskuesimerkit

Kuva 1: Tehtävä 1a. = 2π. 3 x3 1 )

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

(a) Järjestellään yhtälöitä siten, että vasemmalle puolelle jää vain y i ja oikealle puolelle muut

102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä.

Sovellutuksia Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Keskiö ja hitausmomentti

π( f (x)) 2 dx π(x 2 + 1) 2 dx π(x 4 + 2x 2 + 1)dx ) = 1016π 15

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 352 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.

Differentiaalilaskennan tehtäviä

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

Lisätehtäviä. Rationaalifunktio. x 2. a b ab. 6u x x x. kx x

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki)

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

Syksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Luento 16: Fluidien mekaniikka

Todista suoraan integraalin määritelmään perustuen tasointegraalin ominaisuus. λ f = λ f,

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.

Pythagoraan polku

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

POIKKIPINNAN GEOMETRISET SUUREET

PYÖRÄHDYSKAPPALEEN PINTA-ALA

2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

yleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

ja siten kyseisen symmetriaryhmä on toinen dihedraaliryhmä (D 2 )

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

DI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 11: ti klo 13:00-15:30

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

MAOL-pisteytysohje. Matematiikka lyhyt oppimäärä Kevät 2014

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitusviikko 5 /

kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi

MATEMATIIKKA PAOJ2 Harjoitustehtävät

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

Tehnyt 9B Tarkistanut 9A

Suorakulmainen kolmio

Insinöörimatematiikka D

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

tutustuttaa materiaalien lujuusominaisuuksiin luentoja perusteellisemmin

Ratkaisuja, Tehtävät

lnx x 1 = = lim x = = lim lim 10 = x x0

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luvun 10 laskuesimerkit

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

Öljysäiliö maan alla

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

MAA7 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Sovelletun fysiikan pääsykoe

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Integrointi ja sovellukset

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

3 Määrätty integraali

Gaussin lause eli divergenssilause 1

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

a) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 47/2017

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

MS-A0202 Di erentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 8: Taso- ja avaruusintegraalit

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

B. 2 E. en tiedä C ovat luonnollisia lukuja?

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Derivaatan sovelluksia

Transkriptio:

BMA58 Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 4, Kevät 17 Kaikissa tehtävissä tärkeintä ja riittävää on saada oikea lauseke aikaiseksi. Integraalit eivät tosin ole niin vaikeita etteikö niitä suurimmassa osassa tehtäviä pstisi laskemaan, ja niiden laskeminen onkin suositeltavaa "laskurutiinin"kasvattamiseksi. Vastauksia tulee (itsenäistä tarkastusta varten) numeroarvoisina. Matlabia tai jotakin muuta ohjelmistoa voi tietsti kättää kun tarkastaa onko muodostettu lauseke oikea (jottei mahdolliset huolellisuusvirheet integroinnissa johda harhaan). 1. ( ) Kmmenen metriä pitkän tukin toinen pää on mprän muotoinen (säde. metriä), kuten mös toinen pää (säde. metriä). Tukki on katkaistun (suoran) kartion muotoinen. mikä on tukin massa kun tihes on 15kg per kuutiometri? Missä on tukin painopiste?. ( ) Mietitään suoraa ja ohutta 1 m pitkää tankoa. Olkoon tangon toinen pää origossa ja toinen pää -akselilla pisteessä 1. Tangon tihes pisteess on λ() k. Tangon huomataan psvän tasapainossa kun se on tuettu kohdasta 7.5. Ratkaise k. Mikä on tangon massa?. ( ) Paraabelin + 1 ja -akselin rajoittaman alueen muotoinen lev kiinnitetään suoralta srjältään seinään. Mikä on levn massa? Millaisen momentin levn oma paino aiheuttaa kiinnitskohtaan (eli mikä on momentti -akselin suhteen)? Levn paksuus on.5 ja tihes.? leinen painovoimavakio 9.81 1 l 1 1 + 1 Kuva 1: Momentti d.5 Kuva : Momentti D

momenttialkio dm vipuvarsi voima-alkio vipuvarsi g.dv missä dv l.5d 1.5d + 1 ± 1 l 1 M dm 1 }{{} vipuvarsi 1 g..5 g. 1.5d 1 d 4. Mietitään tasapaksua homogeenista levä joka muodostuu paraabelin + 4 ja suoran rajoittamana. Olkoon tihes vakio b ja paksuus vakio h (g 9.81). Määritä se vaakasuora suora a jonka suhteen levn momentti on. Mikä on levn painopiste? 4 Kuva : + 4 Smmetria c c? Etsitään ensin momentti -akselin suhteen elementin da painopiste f () + 4 d Kuva 4: + 4 ja pstpalkki painopisteellä

da f () d dm f () }{{} vipuvarsi df {}}{ g } b {{ hda} dm f () gbh f ()d ( f ()) gbhd ( f ()) ( f ()) M g b hd gbh d kappaleen paino g b h f ()d c gbh ( f ()) d gbh ( f ())d 1 ( + 4) d ( + 4)d 1 ( 4 8 + 16)d / ( + 4)d ( 1 15 5 8 + 16 ) / + 4 ( 1 15 5 8 + 16 ) 1 ( 15 ( ) 5 8 ( ) + 16 ( ) ) ( ) 8 + 4 ( ) + 4 ( ) 5. Uima allas on lhäältä päin muodoltaan 4 m leveä ja1 m pitkä suorakaide. Lhen sivun suunnassa altaan svs on aina vakio. Pitkän sivun suunnassa allas svenee päädistä keskelle edetessä siten että pohjan profiili on f () + 5 välillä 5 5 kun veden pinta on tasolla. Eli keskeltä ( ) allas on metriä svä ja päädistä ( ±5) metrin svinen. Määritä altaan pohjan pinta-alan lauseke sekä altaan tilavuus. Määritä mös millainen kokonaisvoima vaikuttaa altaan pohjaan (vinkki: "voima paine kertaa pinta-ala"ja "paine on tihes kertaa nestepatsaan korkeus kertaa vetovoimavakio). 6. (a) Mikä on kuvassa esitettn padon luukkuun kohdistuvaa kokonaisvoimaa. Tehtävässä tarvitaan heiman fsiikkaa: Svdellä h nesteen aiheuttama paine p on ρgh, missä ρ on nesteen tihes ja g 9.81 on vetovoimavakio. Paineen p pinta-alaan A aiheuttama voima F taasen on F pa.

1 Ratkaisu: Fsiikasta tutulla kaavalla voimme laskea paineen p ρgh toisaalta paine aiheuttaa voiman, jonka kaava on p F A F pa Luukkuun kohdistuva voima svdellä dh on df pda toisaalta da dh eli voima saadaan tällöin muotoon Kokonaisvoima saadaan integroimalla df ρgh dh F 1 1 / ρgh dh ρg h ρg 1 (b) Mitäpä, jos luukku olisi kärjellään seisovan tasasivuisen kolmion muotoinen (korkeus 1 ja leves lhäältä )? Mitä voima olisi tällöin? Ratkaisu: h dh 1 w

h ( 1 )L + 1 h 1 L + 1 L Nt pinta-ala alkio on muotoa da L dh ja voima alkio Tällöin saamme voimaksi F df pda pl dh 1 1 p L dh p h 1 ρgh h 1 dh ρg }{{} C C 1 / 1 dh h 1h dh 1 h 5h C( 1 1 5 1 ) 7. Kuvan kappale on homogeeninen ja tihes on 7? Millainen momentti muodostuu sen suoran suhteen joka kulkee alhaalla olevan "terävän"särmän (pituus ) kautta? Kaareva osa on paraabelin 8 väliltä [,4] otetun kaaren muotoinen. Lausekkeen muodostaminen riittää. 4, Ratkaisu: d h f () Momentin htälö on M Fl

toisaalta F mg ja m ρv 7V Nt momentti saadaan muotoon dm dfl dm gl dm dm 7gl dv dm 7g(4 ) (, f ())d M 4 1g(4 )(, ( 8 ))d 8. Oletetaan että rahtialuksen ruuman poikkileikkaus on kärjellään olevan tasasivuisen kolmion muotoinen (sivun pituus 1 metriä) ja ruuma on tännä lastia. Mikä on lastin painopisteen etäiss ruuman pohjasta (eli kolmion kärjestä) kun oletetaan että lasti on homogeenista? Entäpä jos lasti on siten kokoon puristuvaa että sen tihes svdellä h ruuman pinnasta on 1(1 + h )?

Vastauksia: Teht.#1: Painopiste 7.5 19 4.4 Teht.#: k, m 1πr Teht.#: Likimäärin.61g Teht.#4: Painopiste, 5 8 Teht.#5: A 41.4, kokonaisvoima 68.19ρg, V / Teht.#6: (a) 15ρg, missä ρ on veden tihes ja g maan vetovoimavakio. (b) 5ρg Teht.#7: 89.6g Teht.#8: Jos lasti homogeeninen niin kstt etäiss on 75 5/ 5.77, jos epähomogeeninen niin 75 5875 675.64