Taustamuistio 1 (5) EAKR, KO, RMO 2.10.2013 EDUSKUNTAA PYYDETÄÄN NOUDATTAMAAN VAITELIAISUUTTA ASIAN KÄSITTELYSSÄ SUOMEN NEUVOTTELUTAVOITTEIDEN TURVAAMISEKSI JA MARKKINAVAIKUTUKSIA SISÄLTÄVIEN TIETOJEN TAKIA. Vaiteliaisuusmääräys kumottu 18.3.2015 Euroalueen vakaustilanne ja näkymät syksyllä 2013 1. Lähtökohdat Euroalueen tilanne on viimeisen vuoden aikana kehittynyt kokonaisuudessaan myönteisesti.keskeinen tekijä vakautumiskehityksen taustalla on EKP:n syksyllä 2012 antama lausuma euroalueen vakauden turvaamiseksi tarvittaessa ns. OMT-ohjelmaa käyttäen. Vaikka koko euroalueen talouden lasku on taittunut, on tilanne edelleen kokonaisuutena epävakaa. Maakohtaiset erot ovat suuria erityisesti ohjelmamaiden ja perusteiltaan vakaiden maiden välillä. Aivan viime päivinä epävakautta on lisännyt Italian hallituskriisi. Euroalueen talouskasvu kokonaisuudessaan on vuoden aikana kääntynyt hienoiseen kasvuun, mutta kasvunäkymät ovat euroalueella edelleen hauraat. Myös globaalit talousnäkymät ovat varsin epävakaat pitkälti Yhdysvaltain talousnäkymistä johtuen. Euroalueella huolenaiheena ovat korkea työttömyys sekä riski yhteiskunnallisen ja poliittisen epävakauden lisääntymisestä varsinkin kriisimaissa.talouskasvun haurauden vuoksi pankkisektorin vakaus on haaste, joka ei rajoitu ainoastaan kriisivaltioihin. Makrotalouden ongelmat ovat lisänneet pankkisektorin järjestämättömien saamisten määrää ja tappiopotentiaalia. Toteutetuista sopeutustoimista huolimatta talouden supistuessa kriisimaiden julkisen talouden vajeet ovat edelleen varsin mittavia (jopa 7-8 % BKT:sta). Velkakestävyyden kannalta kriisimaiden olennainen talouspoliittinen tavoite on saavuttaa pysyvästi perusylijäämä julkisessa taloudessa ja kokonaistuotannon kasvu-ura, jotta velkasuhde (velka/bkt) kääntyy laskuun. Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9 Valtiovarainministeri Puh 09 160 01 tai09 578
2 (5) 2. Euroalueen kriisi maakohtainen tilanne ja näkymät Kreikka Kreikan toisen sopeutusohjelman toimenpanoaarvioitiin viimeksi heinäkuussa, jolloin Kreikka toteutti toisen lainaerän ehtona olleet toimet. Lainaerän viimeinen maksuerä on määrä maksaa lokakuussa. Kreikan taloudessa on nähtävissä hienoisia tasapainottumisen merkkejä, mutta vielä on liian aikaista puhua elpymisestä. Julkisen talouden tila näyttäisi alustavien tietojen mukaan kohentuneen, mutta vuoden 2013 perusjäämä täsmentyy vuoden 2014 kuluessa (aikaisintaan huhtikuussa). Kreikan pankkisektorille varatusta vajaan 50 mrd. euron rahoituksesta on käyttämättä noin 11 mrd. euroa. Lähikuukausien aikana selviää, onko pankkeja tarvetta pääomittaa lisää. Kesän aikana syntyijulkisuudessa keskustelua Kreikan rahoitustilanteen kestävyydestä.taustalla on yhtäältä huoli rahoituksen riittävyydestä ohjelman aikana 2013 2014. Tämä johtuukeskuspankkien sijoitussalkussa olevien velkakirjojen jälleenrahoituksen järjestämisestä sekä valtion tulopuolen haasteista, jotka koskevat yksityistämistoimien toteutusta ja veronkantoa. Myös menopuolella on epävarmuutta talouskehityksen ollessa haurasta. Toisaalta kyse on Kreikan palaamisesta markkinaehtoisen rahoituksen piiriin ohjelman jälkeen vuonna 2015. Kreikka aloittaa lainojensa takaisinmaksun IMF:lle tänä vuonna. Euroryhmä on ottanut huomioon Kreikan haastavan tilanteen marraskuussa 2012 toisen väliarvion yhteydessä. Kreikalta edellytetään, että se saa perusjäämän ylijäämäksi vuoden 2013 loppuun mennessä ja täyttää kaikki ohjelman ehdot sovitusti. Suomen aloitteesta on lisäksi todettu, että valtion varallisuutta hyödynnetään mahdollisen rahoitusvajeen kattamiseksi tarvittaessa. Lisäksi ohjelmarahoituksen ehtoihin tehdyt muutokset merkitsevät sitä, että Kreikan valtion rahoituskustannukset ovat pitkään hyvin alhaiset. Pysyvän perusylijäämän aikaansaaminen ja alhaiset rahoituskustannukset edesauttavat velkakestävyyden palautumista pitkällä aikavälillä. Asian odotetaan tulevan käsittelyyn seuraavan väliarvion yhteydessä, jonka käsittelyn odotetaan ajoittuvan loka-marraskuulle. Troikka arvioi lokakuun aikana Kreikan ohjelmaa ml. velkakestävyystilannetta ja mahdollisen rahoitusvajeen suuruutta. Alustavien arvioiden mukaan Kreikan rahoitus riittäisi ainakin tämän vuoden loppuun, ilman että Kreikka joutuu kasvattamaan maksurästejään. Irlanti Irlanti on edistynyt ohjelmamaista parhaiten talouden sopeutuksessaan, mutta senkin talous on altis maailmantalouden ongelmille.alustavien tietojen perusteella Irlannin kokonaistuotanto supistui 0,9 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaisesta. Odotukset olivat hienoisen talouskasvun elpymisten puolesta. Kaikki suurimmat kysyntäerät vaikuttivat kokonaistuotannon supistumiseen. Vientikysyntä heikkeni huomattavasti johtuen kauppakumppaneiden vaikeasta taloustilanteesta, mutta tuonnin vielä suurempi supistumisen johti vaihtotaseen ylijäämän vahvistumiseen. Julkisen talouden osalta on mahdollista, että kuluvan vuoden alijäämätavoite (7,5 % / bkt) ylittyy hienoisesti, johtuen pitkälti ennakoitua heikommista verotuloista. Työllisyyden arvioidaan kuitenkin kehittyneen alkuvuoden kuluessa aiemmin ennakoitua paremmin. Valtio on onnistuneesti laskenut liikkeeseen velkakirjoja eri laina-ajoilla ja sen 10 vuoden velkakirjojen korkotaso on jälkimarkkinoilla laskenut alle 4 %, mikä on selvästi matalampi kuin Espanjan ja Italian korkotaso. Irlanti on lisäksi 1.10. ilmoittanut, että sen
3 (5) rahoitustarve on katettu kuluvan vuoden osalta. Irlanti on kuluvan vuoden aikana saanut merkittäviä velkahelpotuksia. Helmikuussa ratkesi niin sanottu promissory note -kiista EKP:n kanssa, mikä kevensi Irlannin lähivuosien rahoitustaakkaa merkittävästi. Kesäkuussa vahvistui Irlannin ja Portugalin ERVV:n ja ERVM:n tukilainojen lainaaikojen pidennys seitsemällä vuodella, mikä antoi näille valtioille lisää liikkumavaraa rahoituksen järjestämisessä.irlannin talouden sopeutusohjelma päättyy joulukuussa. Irlannin hallitus on indikoinut hakevansa EVM:sta ennakollista tukiohjelmaa markkinoille paluun tukemiseksi. Portugali Portugalin tilanne vaikeutuikesän aikana, kun ohjelman toteutuksesta syntyi hallituskriisi. Portugalin 10 vuoden jälkimarkkinakorko on syyskuussa noussut jälleen yli 7 %. Komissio ennustaa Portugalin talouden supistuvan tänä vuonna 2,3 % julkisen sektorin vajeen ollessa 5,5 %. Troikka on ennustanut Portugalin saavuttavan 124 % velkasuhteen ensi vuonna. Lisäksi valtion omistamilla yhtiöillä on velkaa yhteensä noin 9 % BKT:sta. Luottamus Portugalin kykyyn palata velkakirjamarkkinoille on selvästi heikentynyt erityisesti poliittisista syistä. Hallituskriisin vuoksi kesälle suunniteltu 8. väliarvio ja päätös seuraavan lainaerän maksusta lykättiin syksyyn.tämä johtui siitä, että Portugali tarvitsi aikaa toteuttaa vaaditut uudistus- ja sopeutustoimet, jotka ovat hyvin mittavia. Uudistusten ja säästöjen toteutus vaikeutui alkuvuonna sen jälkeen, kun maan perustuslakituomioistuin totesi keväällä osan päätetyistä säästöistäolevan perustuslain vastaisia. Portugalin rahoitustilanteen kannalta on ensisijaista, että ohjelman toteutus jatkuu ehtojen mukaan. Lisäksi on tärkeää, että maan pankkijärjestelmän vakaus säilyy. Portugalin osalta lokakuun aikana tehtävän väliarvion onnistuminen on tärkeä luottamuksen palauttamisen kannalta. Pankkien vakautta arvioidaan ennen ohjelman päättymistä. Ohjelman päättyy kesäkuussa 2014. Espanja Espanjan pankkijärjestelmän vakautusohjelma etenee odotetusti. Pankkien pääomatarpeet on ohjelman puitteissa täytetty ja niiden uudelleenjärjestelyt etenevät suunnitellusti. Pankkikohtaisesta ehdollisuudesta toteuttamatta on enää osa velkajärjestelyistä. Horisontaalisen ehdollisuuden osalta toistaiseksi kesken olevat toimet liittyvät säästöpankkien hallinnon kehittämiseen, luottojen keskittymisen valvontaan sekä Espanjan keskuspankin valvontatoiminnan parantamiseen. Kaikki nämä prosessit ovat toteutusvaiheessa. Espanjan taloustilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan altis häiriöille, mikä asettaa haasteita pankkisektorin elpymiselle jatkossa. Myönteistä Espanjan tilanteessa on kohentunut ulkoinen ja sisäinen tasapaino.espanjan kilpailukyky ja vientisektori ovat kehittyneet suhteellisen suotuisasti. Espanjan talous kuitenkin supistuu edelleen tänä vuonna johtuen erityisesti kotimaisen kysynnän heikkoudesta. Riskinä on kuitenkin korkea, ja edelleen kasvava, työttömyys, taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen sekä velkaantuneisuus. Julkista taloutta tulee edelleen sopeuttaa ja rakenneuudistuksia edistää. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat vähentyneet mm. työttömyyden ja heikomman palkkakehityksen seurauksena. Komission ennusteiden mukaan Espanjan talous supistuu tänä vuonna 1,5 %, mutta kääntyisi ensi vuonna 0,9 % kasvuun. Espanjan julkinen velka kasvaa yli 90 %: iin tänä vuonna (oltua vuonna 2011 69,3 %). Ensi vuonna velan odotetaan nousevan 100 % tuntumaan.
4 (5) Espanjan pankkien pääomitusohjelmaan varatusta 100 mrd. eurosta on tähän mennessä nostettu yhteensä noin 41,3 mrd. euroa. Espanjan ei tähänastisten arvioiden perusteella odoteta tarvitsevan lisälainaeriä 31.12.2013 mennessä ohjelmassa sovittujen rahoitustarpeiden kattamiseksi. Tämä merkitsisi sitä, että EVM:lta jäisi käyttämättä 58,7 mrd. euroa ohjelmaan tarkoitettua rahoitustukea ja Espanjan ohjelma saataisiin onnistuneesti päätökseensä. Kypros Euroryhmä hyväksyi maaliskuussa 2013 Kyproksen sopeutusohjelman, jonka osana euroalueen valtiot ovat sopineet 9 mrd. euron rahoitustuesta Kyprokselle EVM:n kautta. IMF on vastaavasti lupautunut myöntämään rahoitustukea noin 1 mrd. euroa. Sopeutusohjelman ehtojen mukaan Kyproksen tulee tervehdyttää ja pienentää pankkisektoriaan, uudistaa talouttaan,vahvistaa julkista talouttaan, tehdä rakenteellisia uudistuksia ja yksityistää valtion omaisuutta. Troikan viimeisimmän tarkastuksen päätelmän mukaan Kyproksen ohjelma on raiteillaan. Keskeisin asia on pankkisektorin uudelleenjärjestelyn onnistuminen, jonka osalta on tehty merkittäviä päätöksiä. Bank of Cyprus on päässyt pois resoluutiomenettelystä ja talletusten leikkausprosessi on saatu päätökseen. Tämä merkitsee sitä, että sijoittajavastuu toteutuu Kyproksen ohjelmassa suunnitellusti laajempana kuin aikaisemmissa ohjelmissa. Osuuskuntamuotoisten luottolaitosten tilan korjaamiseksi on laadittu toimintastrategia, johon kohdistettiin 2. lainaerä heinäkuussa. Ohjelman ehtoihin (MoU) on syyskuussa sisällytetty rahanpesunvastainen toimintasuunnitelma. Pääomien liikkeitä koskevia rajoituksia on lievennetty, mutta niitä pidetään voimassa ainakin toistaiseksi. Kyproksen talouden syvä taantuma jatkuu edelleen kokonaistaloudellisten tasapainottomuuksien purkautuessa. Finanssipolitiikan osalta alkuperäisen MoU:n mukainen tavoite 4 % bkt:stä perusylijäämälle on lykkääntynyt vuoteen 2018. Kyproksen kahdenvälisen lainanjälleenrahoitus ja ehtojen tarkistus Venäjän kanssa on edelleen muodollisesti hyväksymättä. Venäjän parlamentti hyväksynee muutokset vasta myöhemmin vuonna 2013. Slovenia Slovenian taloustilanne on jatkunut vaikeana jo kahden vuoden ajan. BKT:n arvioidaan kuluvana vuonna laskevan 2,4 % edellisvuoteen verrattuna ja edelleen taantuvan vuonna 2014. Slovenian velkakestävyystilanne on edelleen verrattain hyvä. Vaarana kuitenkin on, että erityisesti maan pankkisektorin vakauttamistoimet voivat kertaluonteisesti heikentää valtion velkakestävyyttä. Maan hallitus päätti 6.9.2013 kahden yksityisen pankin, Probankan ja Faktor bankan asteittaisesta alasajosta. Pankit eivät olleet onnistuneet kasvattamaan pääomaansa, mistä syystä keskuspankki teki esityksen pankkien asettamisesta resoluutiomenettelyyn pankkisektorin vakauden turvaamiseksi. Järjestämättömien saamisten osuuden arvioidaan olevan yli 20 % BKT:sta. Pankkien vakaustilanne on syksyn aikana arvioinnin kohteena. Slovenian tilanteen valossa on varauduttava siihen, että maa joutuu tulevaisuudessa hakemaan EVM:n rahoitustukea. Rakenteellisena ongelmana Sloveniassa on edelleen valtioyhtiöiden suuri määrä. Valtion omistamien yritysten osuus maan taloudesta on noin 60 %. Kesäkuussa sovitun yksityistämissuunnitelman toteutus on pankkisektorin vakauttamistoimien ohella keskeinen toimenpide, jossa onnistuminen on välttämätöntä Slovenian talouden saattamisessa vakaammalle uralle.
5 (5) 3. Muut asiat Italia Italian viime päivien hallituskriisi on esimerkki siitä, kuinka poliittisen epävakauden äkillinen kärjistyminen voi johtaa epävarmuuden lisääntymiseen euroalueella. Italian hallituskoalitio hajosi lauantaina 28.9. Berlusconin PDL-puolueen ministerien eron seurauksena. Hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona 2.10. Jos hallitus kaatuu, voi edessä olla uudet vaalit. Italian hallituskriisi on aiheuttanut voimakasta heilahtelua euroalueen valtionlainojen ja luottoriskijohdannaisten (CDS) jälkimarkkinoilla. Tilanne heijastui jo ennen lauantain tapahtumia Italian velkahuutokaupassa perjantaina 27.9., jolloin myytyjen lainojen tuotot nousivat selvästi. Korot heilahtelevat nyt sen mukaan, mitä markkinat odottavat keskiviikon äänestyksestä. Hallituksen kaatuminen lisäisi markkinoiden epävakautta voimakkaasti kaikkien kriisimaiden velkakirjojen osalta, mutta etenkin Italian korot tulisivat nousemaan jyrkästi. Epävakaa tilanne ja sen aiheuttama epävarmuus vaikeuttaisivat jatkuessaan talouden vakauttamista ja etenkin kasvua tukevien rakenneuudistuksien toteutusta. Italian talous ei ole kääntynyt vielä kasvuun kuten useimmat taloudet euroalueella, vaan myös huhtikesäkuussa kirjattiin BKT:n supistuminen edellisestä neljänneksestä. Pankkien ongelmaluotot ovat jo kahdeksan vuosineljännestä jatkuneen taantuman myötä nousseet ja työllisyys heikentynyt selvästi. Nuorisotyöttömyys on noussut yli 40 prosentin. Italian julkisen sektorin alijäämä ei ole akuutti huolenaihe ja liiallisen alijäämän päätös purettiinkin heinäkuussa, mutta korkea velkataso on. Julkinen velkasuhde on kivunnut yli 130 prosenttiin, joten kovin paljon liikkumavaraa tässä suhteessa ei ole. Euroopan pankkijärjestelmän vakauden arviointi suoritetaan vuona 2014. Sen yhteydessä tulee tarvittaessa käsiteltäväksi toimet pankkisektorin tervehdyttämiseksi. EKP:ssaoleva uusi yhteinen valvontaviranomainen aloittaa toimintansa loka-marraskuussa 2013. Valvontavelvollisuus siirtyy EKP:lle tästä vuoden kuluttua. Uusi valvoja aloittaa välittömästi yhdessä EBA:n kanssa työn EU:n laajuisen pankkien vakausarvioinnin suorittamiseksi, johon liittyy taseiden läpivalaisu (ns. Asset Quality Review) ja stressitestit. Tuloksia odotetaan viimeistään syksyn 2014 aikana. 4. Asioiden käsittely Ohjelmien ja niihin liittyvien kysymysten käsittelyn odotetaan jatkuvan euroryhmässä lokakuusta alkaen, kun väliarviot tulevat käsittelyyn kaikkien ohjelmien osalta. Tämänhetkisen tiedon mukaan käsittelyjärjestys syksyllä olisi Irlanti, Portugali, Espanja, Kreikka ja Kypros.