TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi
Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen ja työelämän muutokset Oppimisen tapojen ja pedagogisten käytänteiden muuttuminen suhteessa ympäröiviin toimintaympäristoihin Tekstitaidot ja arviointi YLEISET TAVOITTEET (OPH 2015) - Uuden tiedon ja osaamisen rakentaminen myös oppiainerajat ylittäen - Tiedonhankinta- ja soveltamistaitojen sekä ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen - Tutkivasta oppiminen sekä osallisuus tieteen ja tutkimuksen tekoon. - Monilukutaidon vahvistaminen niin, että hän ymmärtää tieteen- ja taiteenaloille ominaista kieltä sekä osaa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. - Tiedon luotettavuuden arviointi SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS (OPH 2015) - Tekstejä tuotetaan, tulkitaan ja jaetaan sekä yksin että yhdessä, myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen - Syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista - Osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen
Mitä tulisi osata? Tavoitteet Pedagoginen toiminta Millaiset aktiviteetit mahdollistavat saavuttamaan tavoitteet? Arviointi Millainen arviointi tarjoaa tietoa tavoitteiden saavuttamisesta?
Uuden lukion opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitys (OPH 2015) Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa ja syventää siten osaamistaan aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan.
Arviointi suomen kielessä ja kirjallisuudessa (OPH 2015) Opiskelijan oltava tietoinen tavoitteista, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana Aika on keskeinen kerronnan keino. Erittele tämän keinon käyttöä Ernest Hemingwayn novellissa Vanhus sillankorvassa Vertaile elämäkertateosten kansia. Mitä markkinointiviestinnän keinoja niissä käytetään? Suomen armeijan ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim antoi armeijalle ja kansalle useita niin sanottuja päiväkäskyjä. Ylipäällikön päiväkäsky N:o 34 (s. 4 5) julkaistiin talvisodan päätyttyä. Tutki päiväkäskyä esimerkkinä vaikuttavasta puheesta.
Kohti osallistavaa oppimista ja sen arviointia Oppiminen on sekä kognitiivista että sosiaalista; kollaboratiivinen oppiminen korostaa kognitiivisen toiminnan sosiaalista luonnetta, jolloin oppimiselle on luonteenomaista uusien asioiden oppiminen vuorovaikutuksessa sekä artefaktien ja työkalujen rooli ihmisen toiminnan kehittymisessä. (Vygotsky 1978; Dillenbourg 1999; Lantof & Thorne 2006)
Missä määrin palautteen antajan ja palautteen saajan käsitykset vastaavat toisiaan? Aikaisemmat kokemukset opiskelusta ja työskentelytavoista ohjaavat opiskelijan odotuksia! Miten arviointi- ja palautekäytänteet tehdään selviksi ja ilmeisiksi? Missä oppimisen vaiheessa oppilas on ja miten hänen on korjattava suoritustaan? o sekä hyvä että kehitettävät asiat o tulevaisuuteen suuntautunut o positiivinen peruslataus o ohjaavia ja motivoivia kommentteja o parannusehdotuksia Tieto oppimis- / työprosessin etenemisestä! Suorittaminen suhteessa tavoitteisiin!
Vertais- ja itsearvioinnin etuja ja haasteita Jaetut arviointikriteerit selkiyttävät, mitä itse asiassa tehtävän suorittamiselta edellytetään ja millaisia odotuksia siihen liittyy. Rohkaisee ja vastuuttaa opiskelijoita lisää tekijyyttä ja omistajuutta omaan oppimiseen. Rohkaisee reflektoimaan toimintaa ryhmässä ja omaa panosta ryhmäprosessin onnistumisessa. Huomio myös arviointitaitojen kehittymisessä. Tarjoaa mielekkäämpää/hyväksyttävämpää palautetta opiskelijalle, koska se tulee ryhmän jäseniltä. Joidenkin opiskelijoiden mielestä vertaisarviointi on reilua, koska jokaisella opiskelijalla on arviointivastuu. Voi vähentää vapaamatkustajuutta, koska vertaisryhmälle tehtävä arviointi koetaan tärkeäksi. MUTTA Teknisestä suorittamisesta itse arviointiin pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Ohjaamiseen tarvittava aika voi kuormittaa opettajaa, koska arviointitapa ja siihen liittyvät käytänteet tuntuvat vierailta. Opiskelijat voivat ajatella, että arviointi ei kuulu heille. Arvioinnin luotettavuus ja osuvuus voivat kärsiä, jos opiskelijat ovat miellyttämisen haluisia (tämä riski tosin kaikessa arvioinnissa). Ylipäätään opiskelijoiden keskinäiset suhteet voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi osaaminen arvioidaan ja miten sitä tulkitaan, esim. liioittelevat arviot molempiin suuntiin.
Millaisin pedagogisin toimintatavoin ja aktiviteetein eteenpäin? Miltä osin pedagogiset käytänteet toimivat? Mitkä aktiviteetit tukevat tavoitteiden saavuttamista? Miten pedagogiikkaa uudistetaan? Mitä pedagogisia periaatteita ja työtapoja vahvistetaan? Mitä aktiviteetteja tarvitaan lisää? Millaisia uusia aktiviteetteja tarvitaan?
Tuumasta toimeen Arvioinnin tarkoitus Arvioinnin suunnittelu Arvioinnin vaiheistus Aktiviteetit, käytettävät arviointitavat kriteerit, palaute Mitä, miksi ja milloin arvioidaan Arviointi ei ole itsetarkoitus! Sen tarkoituksena on tukea ja parantaa oppimista! (esim. Wulff 2003; Lundström 2004)