7 Markkinoiden tehottomuus ja julkisen vallan rooli (Taloustieteen oppikirja, luku 7) Taloustieteen perusperiaatteiden mukaan markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa mutta julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden tehokkuutta markkinat eivät nimittäin aina toimi hyvin Tarkastelemme seuraavassa neljää tekijää, jotka johtavat siihen, etteivät markkinat toimi yhteiskunnan kannalta tehokkaasti ulkoisvaikutukset (externalities) julkishyödykkeet (public goods) yhteiset resurssit (common resources) epäsymmetrinen informaatio (asymmetric information) 1
Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne toimivat tehottomasti Henkilön 2 hyvinvointi Yhteiskunnan (= 1 ja 2) hyvinvointi Monopolit puretaan, ulkoisvaikutukset sisäistetään Tehottomat markkinat Henkilön 1 hyvinvointi 2
1. Ulkoisvaikutukset Ulkoisvaikutus syntyy silloin, kun yhden kuluttajan tai tuottajan toiminta vaikuttaa toisen kuluttajan tai tuottajan hyvinvointiin ilman, että kumpikaan maksaa tai saa siitä mitään korvausta Ulkoisvaikutus on Positiivinen eli myönteinen silloin, kun hyvinvointi lisääntyy Negatiivinen eli kielteinen silloin, kun hyvinvointi vähenee Ulkoisvaikutuksia voi syntyä sekä kulutuksessa että tuotannossa Esimerkkejä ulkoisvaikutuksista: positiivinen kulutuksessa: puhelin, sosiaalinen media negatiivinen kulutuksessa: tupakointi, liikenneruuhkat positiivinen tuotannossa: koulutus, uuden teknologian tutkimus negatiivinen tuotannossa: ympäristön saastuttaminen 3
Ulkoisvaikutusten vuoksi yksityinen kysyntä tai tarjonta ei kuvaa yhteiskunnalle koituvaa rajahyötyä tai rajakustannusta seurauksena on, ettei kokonaishyvinvointi (eli kuluttajan ja tuottajan yhteenlaskettu ylijäämä) maksimoidu markkinatasapainossa taloudessa tuotetaan yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta liian vähän, jos ulkoisvaikutukset ovat positiivisia, ja liikaa, jos ne ovat negatiivisia Tuotannon yhteiskunnallinen kustannus = yksityinen kustannus + ulkoisvaikutus (positiivinen tai negatiivinen Kulutuksen yhteiskunnallinen arvo (eli hyöty) = yksityinen arvo + ulkoisvaikutus (positiivinen tai negatiivinen) 4
Mikä neuvoksi? Kuinka ulkoisvaikutuksen aiheuttama tehottomuus korjataan? Coasen ratkaisu (Ronald Coasen (1910-2013) mukaan) Osapuolet voivat neuvottelemalla ratkaista ongelman, joten julkista valtaa ei tarvita Kaksi osapuolta: esimerkiksi saastuttava paperitehdas joen yhdellä puolella ja turistikohde toisella Coasen ratkaisun mukaan kärsijä voi maksaa saastuttajalle, jottei päästöjä synny, tai sitten saastuttaja ostaa kärsijältä luvan saastuttaa Neuvottelu johtaa yhteiskunnallisesti tehokkaaseen ratkaisuun; kyseessä on markkinaratkaisu Ongelmat: 1) Transaktiokustannukset Sopimusten aikaansaanti ja toimeenpano kallista. 2) Vapaamatkustus Jos esimerkiksi kärsijöitä on useita, niin yksittäisillä kärsijöillä on kannustin antaa muiden ratkaista ongelma 5
1.1 Negatiiviset ulkoisvaikutukset Coasen ratkaisun ongelmista johtuen ulkoisvaikutusten aiheuttamien tehottomuuksien korjaamisessa tarvitaan usein julkisen vallan apua hallinnollinen ohjaus viranomainen säätelee toimintaa suoraan taloudellinen ohjaus viranomainen rankaisee toimintaa (verot), tukee sitä (tukiaiset) tai luo toiminalle markkinat (esim. kaupattavat päästöluvat) Kuviossa 1 tarkastellaan sellaisen tuotteen markkinoita, jonka valmistaminen pilaa ympäristöä esimerkiksi paperiteollisuus Suomessa ennen kuin se ryhtyi puhdistamaan jätevesiään koska ulkopuoliselle aiheutuvat kustannukset eivät ole mukana yritysten rajakustannuslaskelmissa, niin markkinatasapainossa hinta on alempi ja tuotettu määrä suurempi kuin mikä on yhteiskunnan kannalta optimaalista 6
Kuvio 1. Ympäristöä saastuttava tuotanto ja yhteiskunnallinen optimi Hinta Saastuttamisen kustannus Yhteiskunnallinen rajakustannus Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Optimi Markkinatasapaino Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q OPTIMI Q MARKKINAT Tuotannon määrä 7
Hallinnollinen ohjaus määrätään yrityksille tuotantokiintiöt siten, että kokonaispäästöt eivät ylitä yhteiskunnallista optimia Taloudellinen ohjaus asetetaan tuotannolle vero siten että tuotannon yksityinen kustannus veron jälkeen vastaa yhteiskunnallista kustannusta kuviossa 1 tämä vero on yhteiskunnallisia rajakustannuksia ja yksityisiä rajakustannuksia kuvaavien suorien välinen ero tuotannon eri määrillä Ulkoisvaikutuksen korjaavaa veroa kutsutaan Pigou-veroksi taloustieteilijä A.C. Pigou n (1877-1959) mukaan päinvastoin kuin resurssien käyttöä vinouttava vero, jota tarkastelimme edellä, Pigou-vero edistää markkinoiden tehokkuutta ja lisää yhteiskunnan hyvinvointia 8
Ympäristöongelmien ratkaisussa ekonomistit pitävät veroja yleensä parempina kuin hallinnollista ohjausta seuraavista syistä: vero, vaikka se on sama kaikille, johtaa siihen, että ne yritykset vähentävät päästöjä, joilla vähentäminen on halpaa, muut maksavat veron => päästöjen vähentäminen tapahtuu tehokkaasti päästöjä aiheuttavat eniten ne, joille vähentäminen on kallista hallinnollisia kiintiöitä on vaikea jakaa kustannustehokkaasti. Kiintiöitä voi mennä liikaa niille, joille leikkaukset halpoja ja liian vähän niille, joille leikkaukset kalliita => leikkausten rajakustannukset vaihtelevat yritysten kesken toisin kuin veron tapauksessa. Kiintiöiden jakoon vaikuttavat lobbaus, aluepolitiikka, yms. vero kannustaa kehittämään uutta, ympäristöystävällistä teknologiaa. Se myös antaa yrityksille mahdollisuuden sopeuttaa toimintojaan jos taloudellisessa ympäristössä tapahtuu muutoksia. 9
Pigou-veron asemasta viranomaiset voivat ohjata markkinoita päästölupien eli päästöoikeuksien kaupalla yrityksille asetetaan yhteinen, lähtöhetken päästötasoa alhaisempi päästökatto yrityksille jaetaan päästöoikeudet, joilla ne voivat käydä keskenään kauppaa jakaminen tapahtuu joko huutokaupalla tai historiatietojen perusteella koska päästöoikeuksin määrä on niukka, muodostuu niille markkinahinta ne myyvät oikeuksia, joilla päästöjen vähentäminen on halpaa ne ostavat, joilla vähentäminen on kallista jokaisen kannattaa vähentää päästöjään tasolle, jolla siitä syntyvä rajakustannus = päästöoikeuden hinta päästöoikeuden hinta asettuu sille tasolle, jolla lupien kysyntä = tarjonta ja kokonaispäästöt vastaavat päästökattoa. 10
Kuviossa 2 näytetään, että Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa johtavat teoriassa samaan tulokseen päästöjen ajatellaan syntyvän tuotannossa mitä enemmän tuotetaan, sitä enemmän syntyy päästöjä jos päästöille asetetaan hinta, niin päästöjen kysyntäkäyrä on laskeva samaan tapaan kuin valmistettavan tuotteen kysyntä on laskeva hinnan suhteen kuvion (a)-osassa päästöjen hintana on vero yritykset asettavat päästöt tasolle, jossa niiden rajahyöty = vero kuvion (b)-osassa viranomaiset asettavat päästöjen määrän myöntämällä päästöoikeudet niiden kauppa määrittää niille hinnan, jolla kysyntä = tarjonta näemme, että lopputulos on sama Käytännössä kaupan tulos voi olla parempi, sillä verotuksen tasoa määrättäessä on tiedettävä yritysten päästöjen vähentämisen kustannukset, kun taas päästöoikeuksien kaupassa ei tätä tietoa tarvita 11
Kuvio 2. Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa Päästöjen hinta (a) Pigou-vero P Pigou-vero 1. Pigou-vero asettaa hinnan päästöille... 0 Q 2.... mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määrittää päästöjen tason. Päästöoikeuksien kysyntä Päästöjen määrä 12 Lähde: Mankiw & Taylor, Economics, 2nd ed, ch 10
Kuvio 2. Pigou-vero ja päästöoikeuksien kauppa (b) Päästöoikeudet Päästöjen hinta Päästöoikeuksien tarjonta P 0 2.... mikä yhdessä kysyntäkäyrän kanssa määrittää päästöjen hinnan. Lähde: Mankiw & Taylor, Economics, 2nd ed, ch 10 Q Päästöoikeuksien kysyntä 1. Päästöoikeudet asettavat päästömäärän Päästöjen määrä 13
EU:ssa päästöoikeuksien kauppajärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2005 alkaen kattaa noin puolet alueen hiilidioksidipäästöistä uutena tavoitteena on alentaa päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta EU:n kasvihuonekaasupäästöt, indeksi, 1990 =100 14 Helsingin Sanomat, 10.12.2015 http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/greenhouse_gas_emission_statistics
Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain http://www.stat.fi/til/khki/2014/khki_2014_2015-05-22_tie_001_fi.html
Ilmastonmuutoksessa on kysymys globaalista ulkoisvaikutuksesta: ongelmana on, ettei ole olemassa ylikansallista päätöksentekijää => ratkaisua vaikea saada, koska jokainen odottaa muiden hoitavan ongelman 16 Helsingin Sanomat 8.7.2015
Ilmastonmuutos peliteoreettisena ongelmana Maa 2 Saastuttaa Puhdistaa Maa 1 Saastuttaa (2, 2) (4, 1) Puhdistaa (1, 4) (3, 3) Oletetaan, että molemmilla mailla on kaksi vaihtoehtoa: Jatkaa ilmakehän saastuttamista tai puhdistaa päästönsä Valintojen tulokset ovat sulkeissa siten, että ensimmäinen luku on maan 1 ja toinen maan 2 tulos: 1 < 2 < 3 < 4 Jos voitaisiin tehdä sitovia sopimuksia, molemmat maat puhdistaisivat päästönsä: (3, 3). Päästäisiin optimaaliseen tulokseen, kun molemmat puhdistaisivat. Kun sitovia sopimuksia ei voi tehdä, päädytään Nash-tasapainoon, jossa kumpikin saastuttaa (2, 2) Nash-tasapainosta ks. Taloustieteen oppikirja, s. 88-89 17
Kiina on luvannut ottaa käyttöön kansallisen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän vuonna 2016 18 Helsingin Sanomat 1.10.2015
Kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteena on puolittaa kasvihuonepäästöt vuoteen 2050 mennessä www.ilmasto.org 19
Ajankohtaista: Talouskasvu ja ympäristön tila Ihmiskunta on kiistatta hyötynyt elintason (bkt/asukas) kasvusta - Runsaan 200 vuoden aikana ihmisen keskimääräinen pituus on kasvanut 50 %, paino noussut 100 % ja maailman väkiluku kymmenkertaistanut - Suomikin on parempi paikka syntyä kuin koskaan ennen Elintason kasvua tarvitaan edelleen köyhyyden poistamiseen maailmasta - Kymmenesosa maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä (alle 1,9 dollarilla päivässä), puolet heistä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa - Köyhyyden aiheuttamiin sairauksiin kuolee päivittäin yli 20 000 lasta - Ilman sähköä on 1,2 miljardia ihmistä, ilman pesukonetta 5 miljardia Toisaalta tiedämme, että materiaalisen kulutuksen kasvu on aiheuttanut luonnonvarojen ehtymistä, ympäristön pilaantumista ja globaalin ilmastonmuutokset Degrowth - Pitäisikö rikkaiden maiden luopua talouskasvusta? Taloustiede: Ei välttämättä, sillä ongelmat eivät johdu kasvusta itsessään, vaan siitä, ettei luonnonvarojen ja ympäristön niukkuusarvoa ole hinnoiteltu oikein Markku Ollikainen ja Matti Pohjola, Talouskasvu ja kestävä kehitys, Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 4/3013 http://www.academies.fi/wp-content/uploads/2015/03/talouskasvu.pdf 20
Talouskasvun haaste: Köyhyyden poistaminen ja luonnonvarojen/ ympäristön suojeleminen Maapallon kantokyvyn rajat Lähde: Helsingin Sanomat 1.12.2015 Lähde: Rockström ym. Nature 2009; kuva: 21 http://mmm.multiedition.fi/syke/luonnon_kirjo/2013/3-2013/6.php
Hyvinvointi ja elintaso voidaan irrottaa materiaalisesta kulutuksesta -- luonnonvarojen käytöstä ja ympäristövaikutuksesta Kasvu hyvinvointi elintaso (bkt/asukas) luonnonvarojen käyttö Aika ympäristövaikutus 22
Talouskasvu ja ympäristö teoriassa ja käytännössä Lähde: Dasgupta, Inclusive Wealth Report 9.1.17 23 23
Talouskasvu ja Suomen ympäristön tila Indeksejä, 1990 = 100 24 Lähde: Tilastokeskus
Elintaso ja ympäristön tila: Kuznetsin käyrä elintason kasvu johtaa ensin ympäristöongelmiin, mutta lopulta ympäristön tilan kohenemiseen, ei tosin näy vielä ilmastonmuutoksessa Pienhiukkaset ilmakehässä Ilmaston lämpeneminen suhteessa periodiin 1950-1980 Lähde: Weil, Economic Growth 25
1.2 Positiiviset ulkoisvaikutukset Kuviossa 3 on esimerkki koulutuksesta jos koulutuksella on positiivisia ulkoisvaikutuksia, esimerkiksi taikauskon väheneminen (Adam Smith), demokratian edistäminen (Milton Friedman), hygienian paraneminen, rikollisuuden väheneminen,... sen yhteiskunnallinen hyöty on suurempi kuin yksityinen => markkinat tuottavat liian vähän ratkaisu: yhteiskunta tukee koulutusta Teknologian kehittäminen on toinen esimerkki jos uudesta keksinnöstä on hyötyä myös muille kuin keksijälle, sen yhteiskunnallinen tuotto on suurempi kuin yksityinen => keksintöjä on liian vähän ratkaisu 1: patentit, jotka antavat keksijöille korvauksen kun muut soveltavat keksintöä, lainsäädäntö peräisin 1700-luvun lopulta ratkaisu 2: tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen tuki 26
Kuvio 3. Koulutus ja yhteiskunnan hyvinvointi Koulutuksen hinta Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Yhteiskunnan rajahyöty Kysyntä (yksityinen rajahyöty) 0 Q MARKKINAT Q OPTIMI Koulutuksen määrä 27
Tutkimus ja kehi-äminen tuo-avuuden lähteenä Tutkimus ja kehittäminen: - Yksityiset tuottoasteet 20-30 % - Yhteiskunnalliset tuottoasteet 50-100 prosenttia yksityisiä suuremmat Lähde: Pierre Mohnen h-ps://tem.fi/documents/1410877/3587310/pierre_mohnen_01122016/0ef3e5d9-bba6-4b3a-9d44-d27dcc4fabf8 28
Ajankohtaista: Nykyisen hallituksen politiikkaa, valtion talousarvio 2017 Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka Hallitus on joutunut sopeuttamaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa julkisen talouden reunaehtoihin Suomessa t&k-menojen bkt-suhde (nyt noin 3 %) on laskenut 7 vuotta peräkkäin ja on jo selvästi pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa Myös valtion t&k-menojen bkt-suhde on laskenut vuodesta 2009 alkaen (1,1 %) ja sen ennakoidaan laskevan edelleen lähivuosina (0,8:aan prosenttiin) Koulutus Vuoden 2017 talousarviossa toteutettavat säästöt OKM:n pääluokassa 29 ovat 287 miljoonaa (kun kokonaismenot ovat noin 7 miljardia) Ammatillinen koulutus 190 milj. Korkeakoulut ja tutkimus 35 milj. Opintotuki 46 milj. Hallituksen OKM:n hallinnonalalle päättämät valtionrahoituksen menovähennykset ovat samaa luokkaa myös tulevina vuosina 29
Suomi ei yllä koulutuksen määrän kv. vertailussa kärkeen Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) keskimääräiset koulutusvuodet 14 13 Yhdysvallat 12 Saksa 11 Ruotsi 10 Suomi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi Korkea-aste Keskiaste Perusaste Barro-Lee Educational Attainment Dataset, http://barrolee.com/data/oup_download_b.htm 30
Väestön koulutustaso ei myöskään enää ikärakenteen muutoksen vuoksi kohene Lähde: Tilastokeskus, Koulutus 31
Sekä yksityinen e-ä julkinen sektori leikkaavat T&K-investointejaan T&K-investoinPen osuus bru-oarvonlisäyksestä ja bru-okansantuo-eesta, % T&K-investoinnit, miljoonaa euroa 4,5 4,0 Osuus bru1oarvonlisäykdestä Osuus bru1okansantuo1eesta 8 000 7 000 Koko kansantalous Yritykset 3,5 3,0 6 000 5 000 Julkisyhteisöt Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 2,5 2,0 4 000 1,5 3 000 1,0 2 000 0,5 1 000 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden Plinpito 32
Suomi putoaa T&K-maiden kärkiryhmästä T&K-investoinPen osuus bru-okansantuo-eesta, % 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: omat laskelmat, Kansalliset Plastokeskukset 33
2. Julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit Kaikki hyödykkeet voidaan kahden ominaisuuden perusteella luokitella neljään ryhmään - Hyytinen ja Maliranta, s.29 Nämä ominaisuudet ovat: poissuljettavuus (excludability) käytössä kuluminen (rivalry) 1) Poissuljettavuus ketä tahansa voidaan estää kuluttamasta hyödykettä 2) Käytössä kuluminen kun joku kuluttaa hyödykettä, niin kukaan toinen ei voi sitä kuluttaa Yksityiset hyödykkeet poissuljettavia ja käytössä kuluvia esimerkki: jäätelö 34
Julkishyödykkeet ovat käytössä kulumattomia eivätkä poissuljettavia esimerkkejä: majakka, maanpuolustus kun niitä valmistetaan yhdelle kuluttajalle, ovat ne myös kaikkien muiden käytettävissä, eikä muita voi mitenkään estää niitä käyttämästä Yhteiset resurssit ovat käytössä kuluvia mutta eivät ole poissuljettavissa esimerkkejä: ilmakehä, yhteiset laitumet, avomerien kalakannat Kerhohyödykkeet ovat poissuljettavissa mutta käytössä kulumattomia esimerkki: kaapelitelevisio, yksityinen puisto Ajankohtainen kysymys mihin kuuluu digitaalinen tuote esimerkiksi tietokoneohjelma tai musiikki? 35
Kuvio 4. Hyödykkeiden luokittelu neljään ryhmään Käytössä kuluva? Kyllä Poissuljettava? Ei Jäätelö Vaatteet Cd-levyt Kyllä Yksityiset hyödykkeet Yhteiset resurssit Kalat valtamerissä Ilmakehä Yhteismetsät ja -laitumet Ei Kerhohyödykkeet Pelastustoimi Kaapeli-TV Maksulliset tiet Julkishyödykkeet Majakka Maanpuolustus Tsunamivaroitusjärjestelmä 36
Julkishyödykkeet markkinat eivät toimi näiden tuotannossa vapaamatkustajaongelman vuoksi kukaan ei halua maksaa hyödykkeestä kun tiedetään, ettei ketään voi sulkea pois sen kuluttamisesta ratkaisu: julkinen valtaa rahoittaa tuotannon verovaroin Yhteiset resurssit markkinat eivät toimi, koska niiden hyödyntämisen kustannukset eivät lankea niille, jotka resursseja käyttävät ratkaisu: julkisen vallan sääntely hallinnollisin tai taloudellisin keinoin vrt: negatiivinen ulkoisvaikutus Tieto, ideat, digitaaliset tuotteet ovat luonteeltaan julkisten hyödykkeiden kaltaisia poissuljettavuuden mahdollistaminen lainsäädännöllä johtaa monopoleihin vrt. Microsoft 37
Yhteisten resurssien ongelman yksinkertainen matemaattinen malli esimerkkinä siitä, miten matematiikkaa käytetään taloustieteessä Tämä malli on hyvin pelkistetty, mutta yksi kaikkien käyttökelpoisimmista taloustieteen malleista Tarkastellaan avomerikalastusta Olkoon tuotantofunktiona Q = F(L) = F( i L i ) Q = kokonaissaalis L i = kalastajan i kalastukseen käyttämä aika, i = 1,2,3, Q Q = F(L) L 38
Oletetaan, että yksittäisen kalastajan saama osuus kokonaissaalista riippuu siitä, kuinka paljon hän käyttää aikaa suhteessa kaikkien kalastajien yhteensä käyttämään aikaan Q i /Q = L i /L => Q i = (L i /L) F(L) Olkoon kalan hinta P ja kalastuksen vaihtoehtoiskustannus eli kalastajan itselleen maksama palkka w => Kalastuksen voitto kalastajalle i on π i = PQ i wl i Avomerikalastuksessa merelle pääsy on vapaata, joten kalastajien lukumäärä kasvaa kunnes voitto putoaa nollaan π i = 0 => Pq i = wl i => PQ = wl 39
Tulot ja kustannukset kk = PF (L) = w wl PQ = PF(L) L* L 0 L Avomerikalastuksen tasapaino L 0 johtaa liikakalastukseen sillä yhteiskunnallinen optimi L* löydetään maksimoimalla L:n suhteen voitto π = PQ wl: dπ/dl = PdQ/dL w = PF (L) w = 0 => Kalastusta on rajoitettava esimerkiksi kiintiöillä 40
3. Epäsymmetrinen informaatio Epäsymmetrisellä informaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa ostajalla ja myyjällä ei ole samaa tietoa kaupan kohteesta käytetyn auton ostaja ei tiedä auton todellista kuntoa vakuutusyhtiö ei tunne asiakkaansa elintapoja pankki ei tiedä lainaottajan todellista maksukykyä tallettaja ei tiedä pankin maksuvalmiutta Voi syntyä tilanne, jossa kauppaa ei käydä, vaikka sitä syntyisi jos informaatio olisi symmetristä Epäsymmetrisen informaation merkitys on korostunut rahoitusmarkkinoiden kriisissä pankkien väliset rahamarkkinat jäätyivät elokuussa 2007 ja syyskuussa 2008, kun pankit eivät luottaneet toisiinsa 41
Esimerkki: Käytetyn auton kauppa Kaupan ylijäämä = B-A 0 A P B Auton hinta A on auton myyjän pyyntihinta, B ostajan tarjoama hinta Jos nämä kuvaavat auton arvoa osapuolille aidosti, kauppojen pitäisi syntyä, kun B > A Sovittu kauppahinta P jakaa kaupan ylijäämän B-A osapuolten kesken esimerkiksi siten, että ylijäämä puolitetaan, jolloin P = A + (B-A)/2 Myyjä saa sitä suuremman hinnan, mitä korkeampi on A (esim. mitä parempi on auton kunto) Ostaja maksaa sitä vähemmän, mitä pienempi on B eli mitä vähemmän hän tätä autoa arvostaa 42
Epäsymmetrinen informaatio Osapuolet eivät tiedä A:n ja B:n arvoja => Kummankin kannattaa yrittää huijata myyjän liioitella auton kuntoa (suuri A) ostajan vähätellä kiinnostustaan tähän autoon (pieni B) => Kauppoja ei ehkä synnykään myyjän pyytäessä liikaa ja/ tai ostajan tarjotessa liian vähän Ongelma tunnetaan nimellä markets for lemons George Akerlof, Nobel-palkinto vuonna 2001 Markkinat epäonnistuvat, koska tuotteen laadusta ei saada symmetristä tietoa Myyjä tietää autosta enemmän kuin ostaja Ostajan tietäessä tämän hän ei tarjoa autosta todellisen maksuhalukkuutensa verran Ratkaisuna markkinoiden sääntely kuluttajansuoja, autojen kuntotestit ym. 43
Moraalikato (moral hazard) Epäsymmetrinen informaatio on merkittävä ongelma mm. rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla Luotonantaja ei tiedä tarkkaan luotonottajan kykyä maksaa luotto takaisin Tallettaja pelkää pankin menevän konkurssiin Epäsymmetrinen informaatio voi johtaa moraalikatoon (moral hazard) tilanteeseen, jossa taloudenpitäjä käyttäytyy eri tavoin olleessaan riskiltä suojassa kuin ollessaan sille alttiina Esimerkiksi pankki antaa lainaa riskipitoisille asiakkaille, jos tietää, että valtio pelastaa pankin kriisissä Rahoitusmarkkinat ovat kansantaloudelle tärkeät, mistä syystä yhteiskunta takaa niiden toiminnan esimerkiksi talletussuojan muodossa...mikä saattaa johtaa moraalikatoon Rahoitusmarkkinoilla on siksi taipumus aliarvioida riskit Palaamme asiaan rahoitusmarkkinoiden ja rahapolitiikan tarkastelun yhteydessä 44