1 Sastamalan kaupunginvaltuusto 14.12.2009 130 SASTAMALAN STRATEGIA 1. Valmisteluprosessi ja aikataulu Sastamalan kaupungin strategian valmisteluprosessi käynnistyi Punkalaitumen ja Sastamalan valtuustojen yhteisellä seminaarilla, joka koski seutumme elinkeino- ja työllisyysstrategian laatimista. Sastamalan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien, konsernin edustajien, yhteistyötoimikunnan ja johtoryhmän ensimmäinen Yritystaito Oy:n vetämä työseminaari pidettiin 24.4.2009. Asukasiltoja järjestettiin viisi ja koko henkilöstölle suunnattuja seminaareja kaksi. Lisäksi järjestettiin strategiaa koskevan aineiston kokoaminen kyselylomakkeella, joka täytettiin myös työpaikoilla. Syksyllä seminaarityöt kohdistettiin palvelustrategian laatimiseen ja henkilöstöstrategian valmisteluun. Useat päällekkäiset työohjelmat ovat johtaneet syksyllä 2009 siihen, että kaupunginhallitus päätti 9.11.2009, 446, että talousarvion yhteydessä raportoidaan vuoden 2009 seminaareissa työstetty materiaali ja tarkistetaan se talouden tasapainotuksen edellyttämästä näkökulmasta. Elinkeino- ja työllisyysstrategia on edennyt lausuntovaiheeseen ja paljon innovaatioita sisältävää strategiaosiota käsitellään Punkalaitumen ja Sastamalan kunnanvaltuustojen, -hallitusten, perusturvalautakuntien, yrittäjäyhdistysten hallitusten seminaarissa 12.1.2010 kello 18.00. Elinkeino- ja työllisyysstrategia kytkeytyy toisiin ydinprosesseihin ja Sastamalan perusturvakuntayhtymän (Jäljempänä Saspe) vireillä olevaan strategiatyöhön. Sastamalan kaupungin strategian valmistelu etenee tässä esitetystä Yritystaito Oy:n vetämään valtuuston päätösseminaariin keväällä 2010. 2. Sastamalan kaupungin talous valtuustokaudella 2009 2012 Kun Sastamalan kaupungin perustamispäätökset vuoden 2007 loppuun mennessä kunnanvaltuustoissa tehtiin, elettiin vahvan talouskasvun aikaa. Uuden kaupungin alueeseen tuleville kunnille kohdennettaviksi annettujen yhdistymisavustusten määrä ja talouden tasapainotukseen jätettävä osa määritettiin silloin käytettävissä olevien talousnäkymien pohjalta. Vuoden 2008 aikana määriteltiin prosesseihin perustuva organisaatiorakenne ja sen mukainen tilikartta ensimmäistä, vuoden 2009 talousarviota varten. Talousarviota tasapainotettaessa oli erityisen työlästä selvittää pitävää vuoden 2008 tilinpitoon perustuvaa lähtökohtaa kolmen kunnan toisistaan poikkeavan tilijärjestelmän johdosta. Syksyllä 2009 tätä tietoa korvaavat Sastamalan kaupunkia koskevat osavuosikatsaukset. Alkuvuonna 2009 alkoivat talouden taantuman vaikutukset näkyä verotilityksissä ja vuoden 2009 talousarviosta ryhdyttiin etsimään uusia tasapainotuskohteita. Vuodelle 2010 on valtiovalta ohjeistanut pitäytymään verorahoituksen nollakasvussa, mikä on aiheuttanut toistuvia menojen säästökohteiden ja lisätulojen selvityskierroksia Sastamalan kaupunkikonsernissa. Palvelustrategia on edennyt palveluverkkosuunnitteluun, jonka avulla on etsitty 1 milj. euron suuruista tasapainovaikutusta. Tältä osin strategian valmistelu jatkuu alkuvuonna 2010. Verorahoituksen kehitysnäkymät perustuvat yleiseen globaalitaloudesta johtuvaan kehityssuuntaan, jossa Suomi ja sen mukana Sastamala odottavat talouden kääntymistä taantumasta hitaaseen kasvuun vuoden 2010 kuluessa. Verorahoituksen nollakasvu 2009-2010 on johtanut tuloveroprosentin korotukseen 0.5 %:lla 20:een sekä kiinteistöverojen korotuksiin. Valtuustokauden keskeinen strateginen talousongelma on vuosi 2012, koska 2.3 M :n yhdistymisavustukset ovat päättyneet, yhteisöverotuksen kuntataloutta tukevan määräaikaisen jako-osuuden korotus, 1.0 M, päättyy ja verotulotasaus pienenee, n.0.8 M. Tiedot mm. suurten metsäteollisuuspaikkakuntien yhteisö- ja muun verotulotason romahtamisesta 2009-2010 merkitsevät sitä, että tasauksen maksajilta tuleva rahoitus supistuu. Vaikutus näkyy kahden vuoden viiveellä verovuodesta. Laman vaikutus vuonna 2009 vähentää Sastamalan kaupungin tasaustuloa vuonna 2011. Kaikki kolme osatekijää ovat vaikutukseltaan yhtä tuloveroprosenttia vastaavan suuruiset, n. 3 M. Tämä arvio sisältää yhdistymisavustuksella rahoitettavien menojen vähenemisen. Valtuustokauden talousstrategiassa on olennaista varautua säästötoimissa ja vuoden 2010 veroprosenttikorotuksissa mitoitukseen, joka mahdollistaa talouden tasapainoon saattamisen 2012 toimenpitein, joiden jälkeenkin visiona voi olla Kasvun Sastamala.
2 Urakkakilpailuvaiheessa olevat ja sitoumusten takia vaikeasti peruutettavissa olevat investoinnit toteutetaan. Peruspääoman korottaminen Sastamalan koulutuskuntayhtymään oppimiskeskus- liikuntahallin toteuttamiseksi 1.75 M (2010 0,1 M, 2011 1.65 M ), Hyrkin eteläinen kiertoliittymä 0.7 M, Äijänkiven alikulku 0.4 M, terveyskeskuksen vuodeosasto 2:n peruskorjaus 1,3 M (2009 0,8 M, 2010 0,5 M ) Stormin monipalvelukeskus 5.5 M (2009 0,6 M, 2010 4.0 M, 2011 0,9 M, valtionosuus 1,6 M ), Bäckmanin kiinteistön peruskorjaus 1.85 M (2009 0,3 M, 2010 1,55, rahoitusosuus 1.0 M ), Uotsolan päiväkoti, 0.2 M, Mouhijärven yhteiskoulun keittiö 0.2 M, sisältyvät talousarvioon. Vuoden 2010 investoinnit ovat yhteensä n. 12 M. Sen jälkeen investointiohjelma on supistettava siitä puoleen, eikä sitä siitä nosteta. Valtion lupaviranomaispäätöksistä johtuen kaupungin on uudistettava jätevesiensä puhdistaminen ja siihen on suunniteltu Huittisten ja Punkalaitumen kanssa yhteistä n. 24 M :n ratkaisua, johon valtio osallistuisi rakentamalla runkojohtoja valtion vesihuoltotöinä. Velkamäärä nousee kuitenkin 2013 yli 60 M :n kriisikuntarajan, ellei taloussuunnitelman sisältämää yhden tuloveroprosentin korotusta vuonna 2012 toteuteta. 2010 velkamäärä on 54,3 M (khall 31.11.2009). Sastamalassa on pakko noudattaa taloutta määrätietoisesti tasapainottavaa otetta eri strategioita ja tulevia talousarvioita edelleen valmisteltaessa. Talouden syklejä voidaan kuvata suhdannekellojen avulla. Saksalaisen IFO-instituutin ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrien perusteella on rakennettu Suomen suhdannekello, jossa lähtötilanteena on vuoden 2007 toinen ja kolmas kvarttaali. Viimeinen mittaus on tehty 2009 elokuussa. Maailma on selkeästi siirtymässä noususuhdanteen puolelle, mutta tilanne on vielä kaukana normaalista. (Elinkeinoelämän Keskusliiton lehti Prima 7 /2009, s. 15) Pystyakselilla yritysjohtajien barometriin ilmoittama käsitys suhdannenäkymästä puolen vuoden tähtäimellä suhteessa neutraaliin tilanteeseen, jota kuvataan luvulla 5. Vaaka-akselilla vastaajien käsitys nykyisestä suhdannetilanteesta, normaalitilanne = 5. Suomen käyrä on suhdannenäkymien osalta kääntynyt myös positiiviseen suuntaan, mutta on merkittävästi jäljessä muun maailman näkymistä. Suhdannetilanne on Suomessa heikompi muuhun maailmaan verrattuna. Suunta on sekä tilanteessa että näkymissä kääntynyt elvytystoimenpiteiden johdosta noususuhdanteen suuntaan. Työllisyyden arvioidaan kuitenkin heikkenevän koko maassa. Tästä seuraavat kuntatalouden ongelmat hitaan kasvun vallitessa. Sastamalan kaupungin odotuksena on, että edes vuoteen 2012 mennessä tilanne siinä määrin paranisi, että verotulojen kasvu riittäisi kattamaan ainakin osan ennakoiduista rahoitusvajeista. Veroprosentit tulee mitoittaa kuitenkin 2011 niin, että joku tarkistamismahdollisuus on rahoitustarpeen niin vaatiessa vuodelle 2012 käytettävissä.
3 3. Sastamalan kaupunki pitkällä aikavälillä 3.1. Toimintaympäristön muutostekijät Globaalissa toimintaympäristössä voidaan Yritystaito Oy:n mukaan havaita seuraavat megatrendit: 1. Kansainvälinen muuttoliike voimistuu a. Erilaiset kriisit vahvistavat muuttoliikettä b. Maahanmuuttajat ovat välttämättömiä väestön ikääntyessä elinvoimaisuuden ja uudistumisen kannalta c. Kaupungistumiskehitys jatkuu d. Kulttuurien vuorovaikutuksen merkitys voimistuu 2. Turvattomuus lisääntyy a. Ihmisiin ja tietokoneisiin tarttuvat virukset b. Syrjäytyminen, huumeet ja rikollisuus c. Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu 3. Jatkuvan oppimisen ja tiedon jalostamisen taidot korostuvat a. Tiedon määrä äärettömän suuri; tiedon vanheneminen ja muuttuminen nopeaa b. Tiedon etsimisen ja hyödyksi muuttamisen taidot tärkeitä c. Osaamista on ylläpidettävä koko ajan voidakseen hallita työelämää ja vapaa-aikaa d. Ammatinvaihdokset yksilötasolla luonnollisia e. Yrityksissä henkisen pääoman arvo moninkertaistuu suhteessa fyysiseen tai rahalliseen pääomaan; esim. tuotemerkit 4. Ilmasto lämpenee a. Vaatimukset ehkäistä ilmastomuutosta korostuvat b. Luonnon monimuotoisuus katoaa 5. Niukkuus lisääntyy a. Uudistumattomat luonnonvarat rajallisia, hinnat nousussa b. Pula puhtaasta vedestä c. Tuotettu viljamäärä henkilöä kohti pienenee 6. Maailman mittakaavaisuus vahvistuu (globalisaatio) a. Asenteet, elämäntyylit, kulutustottumukset, avoimuus markkinoilla, tieto b. Teknologiat, tuotantoprosessit c. Ympäristöongelmat d. Rahatalous e. Politiikka ja hallinto 7. Yhteiskunnan hallinnan muodot muuttuvat a. Hierarkkisista ja byrokraattisista järjestelmistä kohti hajautettuja,osallistavia ja toimijakeskeisiä malleja b. Olennaista ei ole omistaminen, vaan pääsyoikeudet c. Virtuaaliset organisaatiot, markkina-avaruudet ja digitaaliset palvelut ja tuotteet 8. Uutta teknologiaa sovelletaan a. Tietoliikenne ja automaatio b. Biotekniikka, geeniteknologia c. Nanoteknologia, aineen syvärakenne ja käyttäytyminen atomi- ja molekyylitasolla d. Älykkäät pinnat ja uudet, itseorganisoituvat materiaalit e. Vaihtoehtoisten energiamuotojen teknologia Strategiatyössä on tehtävänä etsiä toimintaympäristön muutoksista mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Muutoksissa on myös uhkia ja haasteita, jotka tulee torjua tai joihin tulee sopeutua. Omaa kaupunkiyhteisöä ja omaa konsernia tulee tarkastella suhteessa ulkoisesta ympäristöstä saatavaan kuvaan.
4 3.2. Sastamalan kaupungin strateginen nelikenttä Mahdollisuudet, menestystekijät Strategiassa on jäljempänä erikseen määritelty menestystekijöinä panostaminen mahdollisuuksiin: A) Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnalle B) Puoleensa vetävät työyhteisöt C) Kirjan ja kulttuurin Sastamala D) Lasten ja nuorten Sastamala E) Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki Haasteet 1. Ikärakenteen muutos - Siihen vastataan kehittämällä koulutuksen tasoa, maapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, terveyspolitiikkaa ja nuorisopolitiikkaa 2. Kuntatalouden uhat - Pidetään huolta ennakoinnista, joka on halvempaa kuin ongelmien jälkihoito. 3. Henkilöstön saatavuus - Pidetään huolta työyhteisöistä ja henkilöstön hyvinvoinnista, etsitään synergioita ja kehitetään prosesseja. 4. Uuden kaupungin taloudellista ja henkistä lisäarvoa on opittava hyödyntämään - Synnytetään Sastamala-henkeä kaupunkiyhteisössä ja päätöksenteossa prosessoimalla yhteisesti vaikeitakin asioita ja tiedottamalla niistä. Omat vahvuudet 1. Hyvät peruspalvelut - Kehitetään niitä, erityisesti toimijoiden välisen yhteistyön osalta 2. Monipuolinen elinkeinorakenne ja siihen kytkeytyvä toisen asteen koulutus, innovaatioyhteistyö ja verkostot, sekä hyvä työllisyyden hoito - Viittaus elinkeino- ja työllisyysstrategiaan tässä. - Kaupungin omalla työllisyydenhoidolla on suuri merkitys mm. syrjäytymisen ehkäisyssä. Sastamala säästää sillä jo nyt vuosittaisesta budjetista toista miljoonaa euroa. 3. Monimuotoinen asuinympäristö - Huolehditaan tonttitarjonnasta eri osa-alueilla, erityisesti rakennetun vesihuollon piirissä 4. Kotiseutuylpeys - Tuodaan esiin positiivisesti markkinoinnissa 5. Kirjakulttuuri - Edelleen kehittäminen menestystekijänä 6. Hyvä sijainti ja elävä kulttuurimaisema - Tuodaan esiin markkinoinnissa ja viestinnässä Sisäiset kehittämiskohteet 1. Työvoiman saatavuus - Koulutuksen merkitys siinä - Hallittu maahanmuutto 2. Osaamisen kehittäminen - Toisen asteen ammatillisen koulutuksen seutuohjautuvuuden varmistaminen - Toimiva lukio - Seudun koulutustarjonta vastaa tarpeita - Koulutustarjonnassa vallitsee synergia Sastamalan koulutuskuntayhtymän, yrityksissä tapahtuva TEhallinnon yhteishankintakoulutuksen, työvoimakoulutuksen, Sastamalan opiston koulutustarjonnan ym.kesken. 3. Toimitilat, tontit, kaavoitus - Maapolitiikan painopisteitä Häijäässä ja Keskustaajamassa 4. Teknologiat
5 - Uusiin tuotantoprosesseihin perustuvaa liiketoimintaa saatava lisää - Uudet radikaalitkin toimintamallit ja innovaatiot - Optimaalisen tietoverkon rakentaminen, esim. Sastamalan langaton verkko 3.3. Väestökehitys ja huoltosuhde Sastamalan kaupungin visio Kasvun Sastamala on näkemys kaupunkimme kehityksestä pitkällä aikavälillä. Kasvu tarkoittaa ensinnäkin väestömäärän kasvua. Toteutunut kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste vuodelta 2009 ilmenevät seuraavasta asetelmasta: Sastamala 2000 2008 2015 2025 Ikäluokat yhteensä 24 846 24 519 24 525 24 947 siitä - 14 4 381 4 083 3 898 3 942 15-64 15 572 15 164 14 279 13 413 65-74 2 650 2 584 3 401 3 593 75-2 243 2 688 2 947 3 999 Asukasluku on ennusteen mukaisesti kääntymässä kasvusuuntaan. Tärkein muutostekijä on voimakas yli 75-vuotiaiden määrän kasvu. Yli 75-vuotiaat Saspen jäsenkunnissa 2005 2010 2015 2020 2025 muutos 10-25 Kiikoinen 183 175 173 181 218 43 Lavia 306 314 304 316 381 67 Punkalaidun 497 502 502 516 579 77 Sastamala 2551 2774 2925 3223 4013 1239 yht. 3537 3765 3904 4236 5191 1426 Huoltosuhteen ennakoitu muutos merkitsee suurta haastetta julkistaloudelle ja erityisesti terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen rahoitukselle. Palvelurakennesuositusten mukaan laitoshoitopotilaiden (vanhainkoti ja Mouhijärven vuodeosasto) määrä tulisi olla enintään 3 % yli 75-vuotiasta, mikä tarkoittaa vuonna 2025 120 paikkaa. Tällä hetkellä vanhainkodeissa on pitkäaikaispaikkoja 141 paikkaa ja vuodeosastolla 14 paikkaa eli yhteensä 155 paikkaa. Näin ollen pitkäaikaispaikkojen määrää tulisi vähentää 35 paikalla vuoteen 2025 mennessä. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulisi olla v. 2025 suositusten mukaan 6 % yli 75-vuotiaista, mikä tarkoittaa 241 paikkaa. Tällä hetkellä paikkoja on 51 ostopalveluina ja 9 paikkaa Saspen omana tuotantona, eli yhteensä 60 paikkaa. Tehostettua palveluasumista on näin ollen tulevaisuudessa tarve lisätä. Säännöllisen kotihoidon piirissä tulee valtakunnallisen suosituksen mukaan olla 13-14 % yli 75-vuotiasta, mikä merkitsee kotihoidon palvelun tarpeen huomattavaa lisäystä. Säännöllisen kotihoidon piirissä on v. 2009 asiakkaita 367 henkilöä, ja suositusten mukaisesti laskettuna kotihoidon piirissä tulee olemaan vuonna 2025 540 asiakasta. Valtiovalta suunnittelee sosiaali- ja terveyspiirejä, joiden rahoitus kulkisi kuntien kautta ja perustuisi kuntien saamiin valtionosuuksiin. Pirkanmaan maakuntahallitus on päättänyt selvittää Pirkanmaan kuntien sosiaalija terveydenhuollon yhteistyön kehittämisen edellytykset 15.4.2010 mennessä valmistuvalla esiselvityksellä. 3.4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin haasteita ovat lihavuus, alkoholi, tupakka ja mielenterveysongelmat. Nämä haasteet vaikuttavat suuresti ihmisten elämään ja esiintyvät usein ongelmana syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla. Myös pienten lasten kohdalla lihavuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen.
6 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Kysymys on kokonaisuudesta, jossa useat toiminnat vaikuttavat samanaikaisesti kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Strategisesti tärkeitä ovat seuraavat viestit: - Kuntalainen ottaa itse vastuuta elämästään. - Henkilöstön normaali työasenne on ennaltaehkäisy ja kuntouttava työote. Henkilöstöllä on myös osaamista tunnistaa ajoissa ongelmia ja puuttua niihin, esimerkiksi oppilaiden oppimisvaikeudet tai terveyteen liittyvät ongelmat. Henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä - Kunnan kaikissa päätöksissä otetaan huomioon kuntalaisten hyvinvointi ja terveys. Asiantuntijoita käytetään hyväksi päätöksenteon tukena. Tilaajarenkaan työryhmä jatkaa edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategian valmistelua. 3.5. Yritystoiminnan kehittäminen Elinkeinopolitiikka on 1990 luvulta saakka ollut yhtenä tärkeänä kuntayhteistyön osa-alueena. Suomen EU-jäsenyyden myötä vahvistui hanke- ja verkostoperusteinen kehittäminen. Sastamalan Yrityspalvelu Oy on tehnyt pitkäjänteistä työtä yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi sekä eri toimialoilla liiketoiminnan kehittymistä vauhdittavien verkostojen rakentamiseksi. Verkostojen kehittämisessä on edetty uusien koulutusmallien kautta vuorovaikutukseen tuotekehityksessä ja innovaatioiden kaupallistamisessa. Elinkeinoja työllisyysstrategia 2015 sisältää kaksi keihäänkärkeä: 1) Uudet liiketoimintamahdollisuudet luonnonkuitukomposiittialalla Suomi on yksi johtavia maita luonnonkuitukomposiittien tutkimuksessa ja käytössä. Elastopoli Oy:n rooli liiketoimintaketjussa on sen loppupäässä materiaalien räätälöinnissä ja tuottamisessa osana tuotekehitysprosessia. Teollista tuotantoa on jo saatu käyntiin Sastamalassa. Valitun keihäänkärjen mahdollisuuksien odotusarvo on noussut Elastopoli Oy:n työn ja valtakunnallisen erottautumisen myötä. 2) Sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamisalue Sastamalan seutu mukaan lukien sen terveydenhuollon ja koulutuksen kuntayhtymät jäsenkuntineen tulee nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa maakunnalliseksi ja valtakunnalliseksi osaamisalueeksi, jossa hyödynnetään yksityisen palveluyrittäjyyden tuomat resurssit julkisen palvelutuotannon välttämättömänä tukena. Alueelle tulee luoda selkeä kilpailuvaltti, joka toimii kriittisenä menestystekijänä luoden suhteellista kyvykkyysetua. Tämän työn ytimessä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö. Samalla myös palveluyrittäjyydellä on uutta roolia sosiaali- ja terveystoimen osaamisalueella. Lainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa myös pätevyysvaatimuksiin. Tämä tulee huomioida koulutustarpeita ennakoidessa. Tämä edellyttää laajaa organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ja yhteistä strategiaa. Vain siten voidaan turvata hyvinvointipalvelujen tulevaisuus seudulla ja lisätä sen vetovoimaisuutta turvallisena asuinympäristönä. Tärkeitä osaamisen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon syvenevän yhteistyön alueita ovat kotihoito sekä geriatrinen, psykiatrinen ja neurologinen kuntoutus ja hoito. Yrityspalveluyhtiön, koulutuskuntayhtymän ja perusturvakuntayhtymän strategioiden yhteensovittamisessa on olennaista selvittää edelleen henkilöstön saatavuuden haastetta. 3.6. Toisen asteen koulutus Olennainen kehittymisen ja kasvun edellytys on seudullisesti ohjautuva toisen asteen koulutus. Siinä on alueella toimivia asiantuntijoita, innovaattoreita ja kehittäjiä, jotka rakentavat yhdessä yritysten sekä julkisten organisaatioiden kanssa uusia hankkeita. Ne uudistavat sekä koulutusta että yritystoimintaa varmistaen rekrytoinnin ja työpaikan saannin. Syrjäytymistä voidaan parhaiten ehkäistä tarjoamalla opiskelijan edun mukaisesti koulutusta omalla paikkakunnalla. Oma seudullinen aikuiskoulutus mahdollistaa alueellisen jatkokoulutuksen, joka on toteutunut mm. AMK-sairaanhoitajien ja insinöörien osalta.
7 Toisen asteen ammatillinen koulutusyhteistyö on alueellisesti laajentunut seutuohjautuvuuden periaatteella Huittisiin vuoden 2009 alusta ja Mäntän seudulle vuoden 2010 alusta. Sastamalan kaupunki on osaltaan valmis rakentamaan näiden periaatteiden mukaista koulutusyhteistyötä muillekin alueille, jos uudet kumppanit sitä haluavat. Alueella toimii laadukas lukio, jonka opetussisältöihin liittyy vahvasti kirja ja kulttuuri 3.7. Sastamalan sijainti Pirkanmaan maakuntahallituksen valitseman kehityskuvan mukaan maakuntaa kehitetään kokonaisuutena, jolla on yhteiset tavoitteet, mutta keinot ja rahoitusvälineet eroavat eri osissa maakuntaa. Pirkanmaan kehityksen veturi on vahva Tampereen seutu, jota tukee ympäröivä, omiin vahvuustekijöihinsä voimakkaasti nojaava, elinvoimainen maakunta. Sastamalalle ovat tärkeitä mahdollisimman hyvät ja sujuvat logistiikkayhteydet maakuntakeskukseemme. Vahva kasvun oletus ulottuu keskusseudun lisäksi maakunnan suurempiin aluekeskuksiin, kuten Sastamalaan. Pirkanmaan maakunnallinen kehityskuva Sastamalan kehittämisedellytyksiä vahvistaa pitkällä aikavälillä sijainti valtakunnallisesti vahvasti kasvavan Tampereen kaupunkiseudun II kasvuvyöhykkeellä. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tämä ilmenee seuraavasta kaaviosta, joka osoittaa Valtateiden 11 ja 12 suunnat potentiaalisiksi kasvualueiksi. Valtatie 11:n suunnassa Häijään sijainti on edullinen lähinnä Tampereen kaupunkiseutua olevana taajamana. Sastamalan kannalta on olennaista myötävaikuttaa Tiehallinnon investointiohjelmiin niin, että valtateitä parannetaan ja suunniteltuja teemahankkeita toteutetaan.
8 Tulevaisuudessa maakunnallisesti merkittävää logistiikkakeskusta suunnitellaan Pirkkalaan niin, että lento-, raide- ja maantieliikenne liittyvät siinä toisiinsa. Liikennekeskittymä on läntisen ohikulkutien kautta helposti Sastamalasta saavutettavissa. Myös raideliikenteen arvioidaan yleisesti tulevaisuudessa lisääntyvän mm. ilmastosyistä. Keskukset valtatiesuunnissa Tampereen länsipuolella Sastamalan sijainnille on ominaista maakuntarajan läheisyys ja sen ylittävä vuorovaikutus Huittisten suuntaan. Kaupunkien välillä on runsas työssäkäyntiliikenne ja monenlaista kuntien välistä yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen ja aluesairaalapalvelujen lisäksi uutena olennaisen tärkeänä toimialana on yhteisen jätevesien puhdistuslaitoksen rakentaminen. 4. Kasvun Sastamala ja arvot Visiona Kasvun Sastamala pitää sisällään aineellisen ja henkisen kasvun väestömäärän kasvun lisäksi. Visio on selkeä viestittäväksi ja se on helppo muistaa. Se on riittävän lyhyt ja ytimekäs antamaan haasteen toteuttaa toimenpiteet, jotka pitävät Sastamalan kasvu-uralla. Arvot ohjaavat yhteisöjä henkisinä ja eettisinä eri tilanteet ylittävinä toiminnan perusteina. Vaikeissa tilanteissa etsitään valinnoille kiinnekohtia arvoista. Sastamalan arvot ovat: a) Yhteinen vahva tahtotila Tämä toteutuu johdonmukaisuutena päätöksenteossa. Yhteinen vahva tahtotila edellyttää yhteistä valmisteluprosessia, yhteistoimintamenettelyä, strategisessa päätöksenteossa. Uuden kaupungin organisaation toiminnassa ja kehittämisessä lähiesimiesten rooli ja tehtävä on tärkeä. Sastamalan valtuusto on jo tehnyt päätöksiä, joilla on vaikuttavuutta ja voimaa juuri yhteisen tahtotilan ansiosta. Kasvun Sastamalassa tarvitaan toimenpiteitä painopisteissä ja yhteistä vahvaa koko kaupunkiyhteisön tahtotilaa toteuttaa niitä.
9 b) Asiakaslähtöisyys Hyvän hallinnon mukainen palveluperiaate lähtee asiakkaiden tarpeista. Sastamalan kaupunkikonsernin menestyminen riippuu onnistumisesta asiakaspalvelussa. Tämä merkitsee resurssien suuntaamista palveluihin. Sekä asiakaslähtöisyyden periaate että hallinnon tuottavuuden parantaminen edellyttävät organisaatiorajat ylittävien työketjujen, prosessien jatkuvaa kehittämistä. Tärkeimmäksi nousee sosiaali- ja terveyspalvelujen saattaminen yhteiselle prosessikartalle. Kaikkien toimijoiden yhteistyö on tärkeää, esimerkiksi koulujen rooli on terveyden edistämisessä keskeisessä asemassa. c) Rohkea realismi Tällä arvolla tarkoitetaan ensinnäkin innovatiivisuutta ja toiseksi ilmapiiriä, jossa riskejäkin voidaan Sastamalan kehittämiseksi ottaa. Samalla on kuitenkin tunnustettava tosiasiat, mm. talouden realiteetit, kasvuvauhti ja velanhoitokyvyn taso, mahdollisuuksien rajaajina. Kasvun Sastamalaa on vaikeaa toteuttaa ilman rohkeutta, uudistumista. Kasvun mahdollisuutta ei kuitenkaan saa kadottaa epärealistisin ratkaisuin. Rohkeaa realismia ja strategista ketteryyttä osoittaa uusia ja muuttuneita hankkeita koskeva päätöksenteko pikaisella aikataululla, kun seudun yhteinen etu niin edellyttää. Tämä tuo uutta virettä koko kaupungille ja valoisampaa tulevaisuuden näkymää. d) Kestävä kehitys Kestävä kehitys sisältää monta ulottuvuutta, osittain myös rohkean realismin. Tärkeitä näkökulmia ovat terveyden edistäminen ja ilmastomuutoksen hidastaminen sekä muu ympäristön vaaliminen. Ekologisuuden tulee arvona vaikuttaa kaikissa toiminnoissa, esimerkiksi energialähteitä koskevissa valinnoissa. 5. Strategiset menestystekijät Strategisilla menestystekijöillä tarkoitetaan kaupunginvaltuuston määrittelemiä kaupunkiyhteisön ominaisuuksia, joissa on onnistuttava, jotta Kasvun Sastamala voi toteutua. Strategiset menestystekijät määrittävät, minkä asioiden varaan tulevaisuutta aiotaan rakentaa. Valtuutetut ovat kaupunkiyhteisön jäsenten vaaleilla valitsemia edustajia, joilla on laaja verkostonsa yhteisössä. Strategiaseminaareissa on määritetty kaupunginvaltuuston käsitys yhteisömme menestystekijöistä. Nyt menestystekijöistä, talousarviosta ja koko strategiasta tiedotetaan ja asukkaat sekä yhteistyökumppanit voivat arvioida menestystekijöitä, niistä johdettuja toimenpiteitä ja antaa niistä palautetta. Tässä asiakirjassa osoitetaan, kuinka Sastamalan kaupunki panostaa menestystekijöihin. Kysymyksenä myös on, kuinka sidosryhmät osallistuvat kaupunkiyhteisömme menestyksen rakentamiseen? A) Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnalle Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä 1. Selkeät, nopeat ja terveyttä edistävät hyvät palvelut kaupunkilaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tavoitteena voimaantunut itsestään vastuuta ottava kansalainen. a. Syrjäytymistä ehkäisemällä ja terveitä elämäntapoja edistämällä on sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen tarpeen kasvua kyetty hillitsemään. b. Oikea-aikaiset ja tarpeita vastaavat palvelut toimivat yhteisillä kartoilla, erityisesti Saspessa, aluesairaalassa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa koko mahdollisen tulevan sosiaali- ja terveyspiirin alueella i. Prosessien rajapintoja ylittävä kehittämistyö valmis ii. Sosiaali- ja terveyspiirit, Pirkanmaan hanke alkaen 2010 c. Palvelurakenne on suositusten mukainen i. Ydinprosessien palveluverkko- ja rakenneselvitykset ja niistä koostuva palvelustrategia valmis keväällä 2010 ja muutokset tasapainottavat taloutta 2012. d. Harrastusmahdollisuuksia on lisätty i. Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppimis- ja liikuntakeskus valmis
10 ii. Musiikinopetus on vahva koko Sastamalan alueella 2. Sastamalassa on uudistettu ja turvallinen vesihuolto i. Jäteveden puhdistamo on uudistettu 3. Yrittäjyys ja elinkeinotoiminta a. Sastamalassa toimii moderni innovaatioverkosto b. Sastamalan seutu tunnetaan palveluyrittäjyydestään edelläkävijänä c. Keskustaajamassa ja Häijäässä on kaupungin omistuksessa kaavoitetut uudet teollisuusalueet d. Kaalisaari on kehittymässä kulttuuriympäristöksi B) Puoleensa vetävät työyhteisöt Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Sastamalassa toimii useita työnantajia, yrityksiä ja julkisia organisaatioita, jotka ovat yhdessä luoneet alueelle työntekijöitä houkuttelevan imagon. a. Yhteinen markkinointihanke b. Toimiva yhteistyö koulutuskuntayhtymän kanssa 2. Sastamala-konserni on haluttu ja tavoiteltu työyhteisö a. Uudistuva, välittävä ja huolehtiva työyhteisö i. Varhaisen tukemisen mallit käytössä ii. Kannustus itsensä ja toiminnan kehittämiseen iii. Valmius joustavuuteen ja uusiutumiseen iv. Oikea henkilöstömitoitus käytössä b. Henkilöstön valta ja vastuu kohtaavat, mielekkäät työtehtävät c. Asiantuntijaorganisaatiolla on päättäjien tuki d. Ammattitaitoinen rekrytointi e. Tehtävien vaativuutta ja osaamistasoa vastaava palkkaus C) Kirjan ja kulttuurin Sastamala Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Koko maa tuntee Sastamalan kirja- ja kulttuurikaupunkina a. Tyrvään Pyhän Olavin kirkon Raamatun tekstejä kuvaavat maalaukset ja koko kirkko tunnetaan UNESCON maailmanperintökohteena b. Kirjan Keskus on avattu Bäckmanin talon saneerauksen valmistuttua c. Kirja ja kulttuuri ovat sastamalalaisine merkkihenkilöineen mukana kaupungin ja koko yhteisön markkinoinnissa 2. Taide, liikunta ja kulttuuriympäristö, eli kulttuuri on kaikkien asia ja se ymmärretään laajasti a. Kulttuuriperinteen siirtäminen 3. Kaupunki edistää kulttuurin toimijoiden yhteistyötä sekä tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä a. Toimiva tapahtumakalenteri D) Lasten ja nuorten Sastamala Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Sastamalassa on laadukkaat päivähoito- ja opetuspalvelut i. Stormin monipalvelukeskus ii. Uotsolan ja Häijään päiväkodit iii. laatua mitataan kokonaisvaltaisesti yhtenäisen arviointijärjestelmän avulla 2. Kirja ja kulttuuriteema näkyy vahvasti lasten ja nuorten palveluissa i. Opetussisällöt, tapahtumat ja palvelut 3. Sastamalassa on kehitetty nuorten osallisuutta a. Aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja toteutukseen omista lähtökohdistaan. 4. Monipuoliset liikunta- ja vapaa-ajan palvelut ovat lasten ja nuorten tukea
11 E Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki Tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet vuoteen 2012 mennessä: 1. Väkiluku kasvaa a. tonttitarjonta koko alueella 2. Asumaan ja yrittämään houkuttelevat kylät a. yhteisten alueiden kunnostustoimien tukeminen b. virkistysalueiden kehittäminen c. Häijään-Uotsolan yleiskaava 3. Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi on edistetty a. hanke 4. Kaupunkitaajamassa vireillä useita kehittämishankkeita a. Ketolan teollisuusalueen kehittäminen i. Äijänkiven alikulku b. Roismalan risteysalueen kauppakeskus i. Hyrkin kiertoliittymä ii. Asemakaavat c. Kymppikortteli i. Asunto- ja liikerakennus d. Senioritalot Tästä strategiasta on luonnosvaiheessa sanottu, että strategisia valintoja olisi voinut tehdä enemmän. Nyt strategisia menestystekijöitä on niin paljon, että niiden alle menee kaikki mahdollinen toiminta ja erilaisin argumentein voi aina vedota strategisiin menestystekijöihin. Menestystekijöiden tulisi vielä enemmän ohjata valintoja, resursseja ja toimintaa. Siksi strategiatyötä tulee jatkaa ja määritellä sen toimeenpanoa ja seuraavaksi esitettävää seurantajärjestelmää. Siinä osoitetaan, kuinka menestystekijöiden konkretisointi ohjaa valintoja. 6. Strategiamittarit Strategian täytäntöönpano varmistetaan koko konsernissa niin, että menestystekijöiden toteuttamistoimenpiteet määritetään ja vastuutetaan. Tavoitteille kehitetään mittarit, joiden avulla strategian toteutumista seurataan. Mittareiden tulee tuottaa helposti valtakunnallisestikin vertailtavaa tietoa. Strategiamittarit ja talousarvioissa käytetyt tuloskortit nivelletään yhteiseksi kokonaisuudeksi vuoden 2011 talousarviossa. Monesta päällekkäisestä mittarijärjestelmästä ei ole vastaavaa hyötyä kun samanaikaisesti on hallinnollista työtä kyettävä vähentämään. Mittarit ovat kuitenkin tärkeitä asettaa oikein, koska organisaation ohjauksen yleisenä periaatteena on, että sitä saa, mitä mitataan. Ennen kuin edetään mittareihin, on strategiatöitä välttämätöntä koordinoida ja myös kehittää Saspen, elinkeino- ja työllisyysstrategian ja koko kaupungin strategian kesken. Myös muita toimialakohtaisia strategioita on vireillä. Kasvatusprosessin keskeisenä strategiana on lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman hyväksyminen. Ohjelma valmistuu keväällä 2010 ja sen tavoitteena on luoda perusta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointipolitiikalle. Elävän maaseudun prosessissa laaditaan oma kehittämisstrategiansa. 7. Palvelustrategia Palvelustrategian tarkoituksena on määrittää sellaiset palvelujen tuottamisen ja järjestämisen muodot, joilla voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointi laadukkaasti ja kustannustehokkaasti myös tulevaisuudessa. Talouden reunaehdot vaativat tuottavimpien järjestämistapojen nopeaa käyttöön ottamista, jotta vuoden 2012 haasteesta voidaan selvitä kilpailukykyisin veroprosentein. Kaupunginvaltuusto on 29.6.2009, 74, päättänyt palveluverkon kehittämistehtävistä ydinprosesseittain. Osa muutoksista on sisältynyt lautakuntien talouden tasapainottamista koskeviin päätöksiin. Talousarvioesitys on nyt riittävästi tasapainossa. Seuraavana tehtävänä on mitoittaa palveluverkon
12 kehittämisen taloudelliset perusteet varauduttaessa vuoteen 2012 huomioiden kuitenkin kaupungin laajaalaisuus. Tämän tehtävän kaupunginvaltuusto antaa nyt kaupunginhallitukselle 15.2.2010 mennessä. Jokaisen ydinprosessin tehtävänä on selvittää toimialaansa koskevat parhaat käytännöt ja järjestämismuotojen vaihtoehdot mm. valtakunnallisista tiedostoista ja rekistereistä. Tehtävänä on arvioida Sastamalan toimintaa suhteessa niihin ja tehdä tarvittavat johtopäätökset. Tämän tehtävän valtuusto antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen lautakunnille 30.4.2010 mennessä suoritettavaksi. Samaan ajankohtaan mennessä tulee raportoida, millä tavalla palveluprosessien kehittämisessä on edetty. Palvelustrategiaa koskeva aineisto kootaan raportiksi, joka muodostaa perustan vuoden 2011 talousarvioehdotuksen valmistelulle ja päätöksille, joiden avulla talous saadaan tasapainotetuksi haasteiden vuonna 2012. 8. Henkilöstöstrategia Henkilöjohtamisessa on Sastamalan kaupungissa syksyllä 2009 paneuduttu tehtävien vaativuuden arviointiin ja uuden kaupungin perustamiseen liittyvään palkkausjärjestelmien harmonisointiin ja yhteensovittamiseen. Kaupungissa on myös teetetty kaikkia henkilöstöryhmiä koskeva osaamiskartoitus. Päättäjien vahvana odotuksena on organisaation selkeä keventäminen. Se tarkoittaa rakenteen yksinkertaistamista, hallinnon vähentämistä ja vakanssien kriittistä tarkastelua niiden vapautuessa. Marraskuun loppuun mennessä saatujen ydinprosessien ehdotusten mukaan vuoteen 2013 mennessä arvioidaan 92 henkilön eläköityvän ja viiden vakanssin jäävän täyttämättä. Tästä henkilöstöstrategiatyötä jatketaan, koska talouden haaste edellyttää taloudellisempaa palveluntuotantoa ja ehdotettua useampien vakanssien täyttämättä jättämistä, 3-4 vakanssia /vuosi. Huomio kohdistuu yhteistyöhön prosessien kehittämiseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että esim. maatalouslomittajien, opettajien ja päivähoitohenkilöstön mitoituksessa on kriteereitä, joiden täyttäminen edellyttää rekrytointia. Osana tässä voi olla sisäinen henkilöstön siirtyminen tehtävästä toiseen. Eri toiminnoissa tapahtuvat palvelurakenteen uudelleenmäärittelyt vaikuttavat henkilöstörakenteeseen ja tarpeeseen. Henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen vastaamaan uudistuneita prosesseja ovat tärkeät painopistealueet strategiakaudella. Sastamalan kaupungin henkilöstökehitys edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua, jotta voimme tulevaisuudessa taata ydinosaamisen pysymisen ja kehittymisen organisaatiossa. Sastamalan strategian henkilöstölinjaukset muutostilanteissa sekä eläkkeelle jäävien asiantuntemuksen poistuminen edellyttävät ennakoivaa henkilöstön määrän rakenteen sekä osaamispohjan ja potentiaalin suunnittelua. Sastamalan kaupungin talouspohja merkitsee keskittymistä strategian mukaisiin tehtäviin. Lähtökohtana on, että ydintehtävien ja niitä tukevien toimintojen hoito perustuu pääosin pysyviin palvelussuhteisiin. Tulevaisuusnäkymät tulee myös määräaikaisten työntekijöiden osalta olla mahdollisimman selkeät. Esim. maatalouslomittajien, opettajien ja päivähoitohenkilöstön mitoituksessa on kriteereitä, joiden täyttäminen edellyttää määräaikaisia työsuhteita tai tilapäistä työntekijöiden tarvetta. Johtamistehtävän hyvällä hoitamisella on keskeinen merkitys kaikilla esimiestasoilla. Johtamisesta paljolti riippuu, kuinka puoleensa vetäviä työyhteisöjä Sastamalan konsernissa on. On tärkeää, että myös Sastamalan kaupunki on puoleensa vetävä työnantaja. Henkilöstöpolitiikan alueella on myös muita määriteltäviä asioita jatkotyössä.