Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Samankaltaiset tiedostot
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Tarkennettu toimintasuunnitelma Posa Johanna Ahde-Koponen Sara Sillanpää Anne Vanhatalo

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Hyvien käytäntöjen juurtuminen

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Marja Tuomi

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Leila Mukkala projektipäällikkö

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Tervetuloa Olli Wanne johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa. Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Satakunnan HYTEkärkihankkeet

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Esimiehen tärkeä rooli RAIn käyttöönotossa ja arviointitiedon laadunvarmennuksessa Miia Inna Palvelupäällikkö hoiva- ja palveluasuminen,

Ylä-Savon toiminta-alue

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS

Esim Jyväskylä Esim Case Manager -toimintamalli Esim (1/2 vuotta) Esim. Maija Meikäläinen, palveluesimies

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Lape-hanke Kangasalla Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen

Optimimalli. Viitasaari

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää oppilaitoksen kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen kehittämisen tukena

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Kehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi

Kukoistava kotihoito -hanke. Työryhmät 1 ja 2: Työpajapäivä 5 Keuruulla, Hotelli Keurusselässä Pilotointi ja juurruttaminen

Kotikuntoutusmallit Lahdessa

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

Kukoistava Kotihoito. Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola

Tarkennettu toimintasuunnitelma Posa Johanna Ahde-Koponen Riikka Ylitörmänen Anne Vanhatalo

Keski-Suomen seututerveyskeskus. Hoitotyön ergonomian kehittäminen Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa

Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle Tarja Viitikko

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Yhteenveto ikääntyneiden vajaaravitsemustyöryhmän tapaamisesta

Hankekoordinaattorit Anne-Mari Hakala ja Eija Janhunen

Kotona selviytymiseen apua tarvitsevat oululaiset

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Asiakas keskiössä moniammatillisen yhteistyön ja sujuvien hoitoketjujen keinoin kotihoidon osaaminen kehittämistarpeiden valossa

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike ari (000318)

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kuntanäkökulmia yksityisten sosiaalipalvelujen ohjaukseen ja valvontaan

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen): Uusimaa/ Järvenpään kaupunki ja Keravan Lyömätön Linja Kokeilun ajanjakso: syksy

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Transkriptio:

Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä 3. Hyvinvointisopimus 4. Yhteistyö seniorineuvolan kanssa 5. Kuntouttava päivätoiminta 6. Kotiinkuntoutumisyksikkö 7. Kotiutusft:n toiminnan juurruttaminen Miten toiminnasta voi tulla pysyvä hanketoiminnan päätyttyä? 1) Millaisia toimenpiteitä käytännön levittäminen, käyttöönotto tai juurruttaminen edellyttää? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa?/miten 1. Tiedottamista henkilökunnalle ja esimiehille käytöstä. Gerontologinen kokonaisarviointi on mallinnettu ja se on nyt käytössä yksiköissä. Henkilökuntaa on tiedotettu. Toiminnasta on pidetty palaveria työntekijöiden ja esimiesten kanssa ja sovittu toimintavavoista, missä, milloin, miten ja kenelle käytetään. 2. Ryhmän kasaamista, koollekutsujan nimeämistä, toiminnan säännöllisyyttä ja osallistujien sitoutumista. Kehittämisosio seuraa ryhmän toteutumista. Keväällä ryhmään osallistujia on täydennetty osaston lähihoitajilla ja kotihoidon palveluohjaajalla. Ryhmä kokoontui sopimaan toimintatavoista. 3. Sopimuksen suunnittelu ja laatiminen. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus. Hanketyöntekijät kouluttajina yhdessä muistikoordinaattorin ja hammashygienistin kanssa. Juurruttaminen edellyttää vastuuttamista kotihoidon tiimeihin. Hanketyöntekijä on pitänyt vielä kertauskoulutusta sopimuksen muutoksesta ja kirjaamisesta, loput koulutukset jatkuvat vielä syksyllä. Vastuukäytännöistä sovitaan vielä elokuussa. 4. Toimintaan perehtyminen. Yhteiset projektit. Terveysreseptin suunnittelu. Hyvän yhteistyön jatkaminen jatkossa. Toiminnalle on muotoutunut runko, asiakkaalle on kehitetty mukaan annettava terveysresepti. Kirjaamiskäytännöt on sovittu yhteispalaverissa, käytetään gerontologisen kokonaisarvioinnin fraasitusta. 5. Toiminnan käynnistäminen ja toimintamallin luominen. Toiminnan jatkuva kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Toimintamalli on juurtunut ja toimintamallin

levittäminen sivukuntiin on alitettu, suunnitellaan myös ensivuoden budjettiin. Kehittämisosio seuraa ja arvioi toimintaa. Toiminta jatkuu hankeen päätyttyä ja toimintamallia levitetään sivukuntiin. 6. Toiminnan käynnistäminen ja toiminnan mallintaminen. Henkilökunnan kouluttaminen ja yhdessä toiminnan kehittäminen. Muiden yksiköiden tiedottaminen yhteistyöstä ja toiminnan hyödyntämisestä. Juurtuminen edellyttää henkilökunnan sitoutumista ja uuden toimintatavan omaksumista. Kehittämisosio on mukana toiminnan mallintamisessa, kehittämisessä ja kouluttamassa henkilökuntaa. Toiminta on juurrutettu, henkilökuntaa in tiedotettu ja henkilökunta on sitoutunutta toimintaan. Elokuussa vielä tarkennetaan käytännön vastuutuksia dokumentoinnin osalta. 7. Toimintaa pilotoitiin edellisessä Kaste- hankkeessa. Nyt pilotoitu muutamalla asiakkaalla kotiutuksen yhteydessä kotiinkuntoutusyksiköstä kotiin. Kotiutusfysioterapeutti on tehnyt muutamat kotikäynnit kotiutuksen vahvistamiseksi yhteistyössä kotihoidon kanssa. Toiminta muokkautuu uudelleen nykyiseen toimintaan fysioterapeutin viran tai ajan irrottamisen myötä vanhuspalveluiden käyttöön. 2) Mitkä tahot ja toimijat ovat keskeisessä asemassa toimintamallin tai käytännön juurruttamisessa? Onko ko. toimijoiden kanssa käyty/aloitettu vuoropuhelu käytännön juurtumisesta? 1. Vanhus- ja erityispalveluiden esimiehet, lähiesimiehet ja henkilökunta. Gerontologisen kokonaisarvioinnin päivittäminen on vastuutettu hankkeen jälkeenkin. 2. Kotiuttamishoitaja koollekutsujana. Ryhmien on tarkoitus kokoontua säännöllisesti edelleen hankkeen päätyttyä. 3. Kotihoito, esimiehet ja palveluohjaajat. Toiminnan toteutus ja seuranta vastuutettu omahoitajille. 4. Yhteistyön jatkuminen seniorineuvolan ja vanhuspalveluiden välillä yhteisten asiakkaiden ja projektien kanssa edelleen hankkeen päätyttyä. 5. Sitoutunut henkilökunta ja esimiehet, toimintamallin säilyminen edellyttää uusien työntekijöiden huolellista perehdyttämistä. Toimintatavan levittäminen sivukuntiin. 6. Esimiehen ja henkilökunnan sitoutuminen toimintamallin ja käytännön eteenpäin viemiseen. Toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä. 7. Fysioterapeutti ja muut toimintayksiköt. Yhteistyöstä sopiminen ja rajaaminen. 3) Millaisia resursseja käytännön levittäminen, 1. Henkilökunnalle aikaa perehtymiseen. Kyselyitä käytöstä ja kehittämisestä on tehty. Kehittämisosio on tiedottanut infoissa perehtymisen tärkeyttä.

käyttöönotto tai juurruttaminen edellyttää? Miten edistää tätä asiaa? 2. Aikaa viikoittaisiin kokoontumisiin. 3. Henkilökunnalle aikaa suunnitelmien tekemiseen, toteutukseen ja seurantaan. 4. Henkilökunnalle aikaa suunnitelmien tekemiseen, toteutukseen ja seurantaan. Aikaa irrottautua asiakastyöstä koulutuksiin. 5. Rahoitus toiminnan jatkamiseen. Päättäjille palautetta toiminnan kannattavuudesta. 6. Rahoitus toiminnan jatkamiseen. Päättäjille palautetta toiminnan kannattavuudesta. 7. Fysioterapeutin toimen saaminen vanhuspalveluille. 4) Mitä päätöksiä tms. käytännön käyttöönotto ja juurtuminen vaatii? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa?/ Miten 1. Esimiesten ja työntekijöiden yhteisissä kokoontumisissa mietitty toimintamallit ja päätökset käyttöön liittyen. 2. Moniammatillisen arviointiryhmän kohdalla esimiesten tuki säännöllisestä kokoontumisesta ja osallistujista. 3. Lupa resursoida varsinkin alussa (toimintakyky käynnit), Päätös fyysisen mittarin vaihdosta. Hanketyöntekijä kouluttaa henkilökunnan uuden mittarin käytöstä. 4. Lupa resursoida aikaa sopimusten tekemiseen. 5. Resursointi (työntekijät, tilat) toiminnan ylläpitämiseen. 6. Resursointi (työntekijät, tilat) toiminnan ylläpitämiseen. 7. Fysioterapeutin työpanos. 5) Juurruttamisen aikataulu? Saadaanko toimintamalli/käytäntö juurtumaan hankkeen aikana? 1. Kesän 2016 aikana mahdollisuus tehdä vielä muutoksia jonka jälkeen päivittäminen vastuutetaan. 2. Toiminta käynnistynyt hyvin ja jatkuu kotiutushoitajan järjestämänä edelleen hankkeen päätyttyä. 3. Koulutusta on annettu ja tekeminen, toteutus ja seuranta vastuutettu kotihoidon tiimeihin. Kesän aikana hanketyöntekijä kouluttaa henkilökunnalle hyvinvointisopimuksen uuden fyysisen testin. 4. Kesän aikana suunnitellaan yhteistyön jatkuminen ja

sopimusten tekoa hankkeen loppuun asti. 5. Juurruttaminen on tehty, toimintaa kehitetään tarpeen mukaan ja toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä. 6. Juurruttaminen on tehty ja toimintaa kehitetään tarpeen mukaan. Esimiehen ja henkilökunnan vastuuttaminen. 7. Hankkeen aikana tarkoitus saada kuvaus toiminnasta tulevaisuudessa, miten käytännössä toteutetaan. 6) Mitä toimintatapamuutoksia jne. käytännön käyttöönotto vaatii? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa?/miten 1. Asiakastyössä kokonaisvaltaisen arviointimallin omaksuminen gerontologista kokonaisarviota hyödyntäen. Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt. 2. Kaikkien sitouttaminen toimintaan. Toiminta on juurtunut ja on osa hoitoketjua, toimintatapaa jatkokehitetään tarpeen mukaan. 3. On osa perustyötä ja kuntouttavan työotteen menetälmä. 4. Osataan ja uskalletaan lähestyä muita työyksiköitä sekä hyödyntää heidän ammattitaitoa ja osaamista. Uusi hyvinvointia edistävä toimintamalli. 5. On osa perustyötä ja kuntouttavan työotteen menetelmä. Kuntouttavan ajatusmallin ja toimintatavan omaksumista omaan työhön. Nähdään asiakas aktiivisena toimijana. 6. On osa perustyötä ja kuntouttavan työotteen menetelmä. Vanhasta toimintatavasta luopuminen ja uuden sisäistäminen ja kehittäminen. Koulutusta. 7. Uuden toimenkuvan perustamista. 7) Mitä muuta käytännön juurruttaminen, käyttöönotto ja levittäminen vaatii? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa? 1. Muutosta asenteisiin, toimintamalli antaa toiminnalle 2. Muutosta asenteisiin, toimintamalli antaa toiminnalle 3. Kouluttajat ovat saaneet kouluttautua (voitas kouluttaja koulutus). Muutosta asenteisiin, toimintamalli antaa toiminnalle ohjeet, koulutusta järjestetään tarpeen mukaan. 4. Kouluttajat ovat saaneet kouluttautua (voitas kouluttaja koulutus). Muutosta asenteisiin, toimintamalli antaa

toiminnalle ohjeet, koulutusta järjestetään tarpeen mukaan. 5. Muutosta asenteisiin, toimintamalli antaa toiminnalle 6. Muutosta asenteisiin, toimintamalli antaa toiminnalle 7. Muutosta asenteisiin, toimintamalli antaa toiminnalle 8) Mitkä ovat toimintaympäristön mahdolliset riskit toiminnan juurruttamisessa? 1. Resurssi pula ja muutosvastarinta, toimintakäytännöt eivät jostain syystä toteudu. Ei osata hyödyntää. Henkilökunta ei ole perehtynyt. 2. Tapaamiset eivät järjesty säännöllisesti. Resurssi pula ja muutosvastarinta, toimintakäytännöt eivät jostain syystä toteudu. 3. Toteuttamisesta ja seurannasta ei huolehdita. Resurssi pula ja muutosvastarinta, toimintakäytännöt eivät jostain syystä toteudu. 4. Yhteistyötä ei pidetä yllä. Resurssi pula ja muutosvastarinta, toimintakäytännöt eivät jostain syystä toteudu. 5. Ei saada rahoitusta. Resurssi pula ja muutosvastarinta, toimintakäytännöt eivät jostain syystä toteudu. 6. Ei saada rahoitusta. Henkilökunta ei sitoudu toimintatapaan. Resurssi pula ja muutosvastarinta. 7. Ei saada fysioterapeutin työpanosta