Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

Transkriptio

1 Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tammikuu 29

2 Mistä tiedot on saatu? Kysely lähetettiin kaikille johto- ja ohjausryhmän jäsenille (2 hlöä) sähköpostitse (3.1.2) Karhuttu 2 kertaa niiltä, jotka eivät vielä olleet vastanneet ( & ) 13 henkilöä vastasi kyselyyn, heistä johtoryhmän jäseniä Vastanneista 6 hlöä edustaa ensisijaisesti kuntaa, 4 hlöä sairaanhoitopiiriä

3 Hankkeiden kotisivut Valtaosa vastanneista on käynyt hankkeiden kotisivuilla ainoastaan 1 vastaaja 13:sta ilmoitti, ettei ole käynyt kummankaan hankkeen kotisivuilla. Kaikki vastanneet ilmoittavat löytävänsä hankkeiden johto-/ohjausryhmän muistiot hankkeiden kotisivuilta.

4 Johtoryhmää koskevat väittämät joryssä oleelliset edustajat olen oikea hlö johtoryhmään sopivin väliajoin sopivan kokoinen osallistumismahdollisuuteni ovat hyvät joryssä käsitelty hankkeen kannalta keskeisiä asioita jorytyöskentely on tehokasta joryn kokousten asiat on valmisteltu hyvin hyvin perillä hankkeiden tavoitteista hankkeista tiedotetaan riittävästi olen välittänyt tietoa kuntiin olen tuonut tietoa ja odotuksista kunnista olen edistänyt hankkeiden tavoitteiden toteutumista eri mieltä ei eri, ei samaa mieltä samaa mieltä

5 Ohjausryhmää koskevat väittämät Ohjausryhmää koskevat väittämät % ohjry koottu oleellisten tahojen edustajista ohjry kokoontuu sopivin väliajoin ohjry on sopivankokoinen ohjrytyöskentely on tehokasta hankkeista tiedotetaan riittävästi ohjryssä on käsitelty hankkeen tavoitteiden kannalta keskeisiä asioita kokouksissa käsiteltävät asiat on valmisteltu hyvin olen välittänyt tietoa hankkeista kuntiin olen tuonut tietoa ja odotuksia kunnista olen hyvin perillä hankkeiden tavoitteista osallistumismahdollisuuteni ohjrytyöskentelyyn ovat hyvät olen edistänyt hankkeiden tavoitteiden toteutumista eri mieltä ei eri, ei samaa mieltä samaa mieltä

6 Millä tavalla olet johto-/ohjausryhmäläisenä edistänyt hankkeiden tavoitteiden toteutumista? Esittämällä koulutus-/kehittämisideoita Vienyt tietoa hankkeesta kuntiin/omaan organisaatioon/sidosryhmiin ja tuonut palautetta Kannustusta (koulutuksiin osallistuminen, projektipäälliköiden tukeminen, ym.) Osallistumalla koulutuksiin

7 Miten johto-/ohjausryhmätyöskentelyä tulisi parantaa? Kehittämispäivätyyppisiä kokoontumisia (kuten syksyllä Pohtimolammella) Johto- ja ohjausryhmä yhdistettävä Tiheämpi kokoontuminen Tavoitteiden edelleen terävöittäminen Valmistelun tehostaminen (esim. päätösehdotusten valmistelu perusteineen jo esityslistaan)

8 Koulutuksia koskevat väittämät Koulutuksiin liittyvät väittämät olen osallistunut koulutuksiin keskustellut koulutuksiin osallistuneiden kanssa koulutukset vahvistavat osaamista koulutuksia riittävästi koulutuksia oikeista aihealueista koulutukset oikeille kohderyhmille koulutukset nähdään tärkeinä työntekijöitä kannustetaan osallistumaan työntekijät ovat kiinnostuneita työntekijöillä on aikaa irroittautua työstään menetelmäkoulutukset ammatillisiin tutkintoihin % eri mieltä ei eri, ei samaa mieltä samaa mieltä minulla ei ole käsitystä ko. asiasta

9 Mitä mieltä hankkeissa järjestetyistä koulutuksista? Korkeatasoisia Hyviä menetelmiä ja aihealueita Koulutuksia on järjestetty riittävästi, ellei jo vähän liikaakin Kehitettävää: Esimiehille tiiviimpi tiedottaminen koulutuksista tuki käytäntöön ja mahdollisuuksia jäädä pysyviksi käytännöiksi

10 12 Menetelmien juurtumista koskevat Työmenetelmien käyttöönottoa väittämät koskevat % menetelmät on otettu käyttöön uusien menetelmien käyttöönottoon on aikaa työparin puute ei estä käyttöönottoa asenteet eivät estä menetelmien käytottoa työntekijät valmiita luopumaan vanhoista johto tukee olen innostunut käyttämään uusia menetelmiä olen rohkaissut uusien menetelmien käyttöön eri mieltä ei eri, ei samaa mieltä samaa mieltä minulla ei ole käsitystä ko. asiasta

11 Millaisia kokemuksia menetelmien käytäntöön juurtumisesta? Osallistujilta positiivisia kokemuksia koulutuksista ja koulutetuista menetelmistä Menetelmiä on otettu käyttöön esim. mttoimistossa Toisaalta tuodaan esille, että juurtuminen vaatii tilauksen ko. menetelmille Edistäviä/Estäviä tekijöitä: Johdon tuki, resurssit (aika), asenne, työnohjauksen/muu tuki koulutuksen jälkeen, yksin työskentely

12 Videoneuvotteluja koskevat väittämät väittämät minulla on videoneuv. käyttömahd hyvä väline asiakastyöhön hyvä väline yhteistyöneuvotteluihin hyvä väline konsultaatioon positiivisia käyttökokemuksia olen rohkaissut käyttämään videoneuv. asiakastyötä tekevillä ei teknisiä esteitä asiakastyöntekijöillä ei asenne-esteitä sopivat asiaktyön luonteeseen % eri mieltä ei eri, ei samaa mieltä samaa mieltä minulla ei ole käsitystä ko. asiasta

13 Videoneuvottelujen edistäminen/suurimmat esteet videoneuvottelujen käyttöönotolle EDISTÄVÄT Olemassa olevien välineiden hyödyntäminen Sijoittaminen keskeisiin paikkoihin (esim. eriksh) Laitteiden määrän lisääminen Koulutus ja rohkaisu Vieriopetus Hyvät yhteysnopeudet, positiiviset käyttökokemukset ESTÄVÄT Asenteet Huono tekninen osaaminen, kokemattomuus Resurssit Infrastruktuuri Teknisen tuen vähäisyys Videoneuvottelulaitteiden sijainti

14 Millä tavalla tavoitteita tulisi suunnata tai painottaa hankkeiden loppuvaiheessa? 93% (N=12) vastanneista sitä mieltä, että hankkeiden tavoitteet on MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHANKE Työmenetelmien kehittäminen ja juurruttaminen Yhteistyön edistäminen/verkostoituminen Alueelliset kehittämissuunnitelmat Vaihtoehtoisia tapoja palveluiden tuottamiseen? suunnattu oikein LAPSYKE Videoneuvottelujen kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa Toimintamallien juurruttaminen Yhteistyön edistäminen/verkostoitum inen Vaihtoehtoisia tapoja palveluiden tuottamiseen?

15 Hankkeiden kokonaisarviointi VAHVUUDET Osaavat työntekijät Taustayhteisöt Moniammatillinen osaajaverkosto mukana Osaamisen vahvistaminen Uudet toimintamallit HEIKKOUDET Hankkeisuus Johdon sitoutuminen Muutosvastarinta Päätösvallan puute, hidas byrokratia Työn paljous

16 Hankkeiden kokonaisarviointi MAHDOLLISUUDET Asennemuutokset Toimintamallit käytännöiksi Verkostoituminen ja verkoston voimavarat Puolueettomuus Iso joukko koulutettuja UHAT Arjen rutiinit, asenteet Laaja hankekokonaisuus ei avaudu Juurruttaminen epäonnistuu Resurssien niukkuus Tulevat hankkeet/palvelurakenne uudistukset Yhteistyön toteutumattomuus koko läänin alueella

17 Millä tavalla hankkeiden vaikutukset näkyvät vuonna 213? Työntekijöiden osaaminen vahvistunut Hankkeiden tuomia menetelmiä on käytössä Työntekijät ovat rohkeampia käyttämään uusia menetelmiä, tietotekniikkaa ja toisiaan Perustason osaamisen vahvistumisen myötä asiat saadaan pitkälti hoidettua perustasolla Haasteita: uusi terveydenhuoltolaki ja sen vaikutukset?, päihdetyön aseman muutos?, medikalisointi?

18 Mihin jatkokehittämisen tulisi painottua näiden hankkeiden jälkeen? Juurruttamistyö sekä johto- että työntekijätasolla Asiakkaiden osallistaminen Yhteistyön edelleen tehostaminen ja tehtäväalueitten selkiyttäminen