Sosiaalinen kognitio. rationaalisuuden rajat. Teemat tänään

Samankaltaiset tiedostot
Johtajuus ja sosiaalinen identiteetti

Psyykkinen toimintakyky

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

- navigointia arjessa Teemat tänään

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA

Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuuriarvojen vertailua Hofsteden mallin mukaan

Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 1 Tietoisuuden lisääminen Mitä se tarkoittaa?

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Kuluttaminen ja kulttuuri

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA

John Smith. Kiinnostava maa: Kiina Kotimaa: Yhdysvallat Asema: Esimies Raportin pvm.:

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

Totuudet ja myytit myynnistä TECHNOPOLIS OULU

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Terveyden edistämisen tutkimus:

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

Culture ComPass Raportti

Jorma Joutsenlahti / 2008

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö

9.5. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 4/9: Mitä muuttuva työ vaatii johtamiselta ja työntekijöiden oppimiselta?

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?

EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV

Mielenterveys voimavarana

!" #" $# %&' (' &))*

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

ACUMEN O2: Verkostot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto , Eeva Raita

KONEOPPIMINEN SISÄLLÖNTUOTANNOSSA CASE NESTE

John Smith. Kiinnostava maa: Kiina Kotimaa: Yhdysvallat Asema: Esimies Raportin pvm.:

MONIKULTTUURISEN OHJAUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Riitta Metsänen

Yksilö ryhmässä 1. Yhteenveto viime luennosta 9/20/17. Havainnot, merkityksenanto, rationaalisuus Kari Jalonen

SISÄLLYS PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA

SoberIT Software Business and Engineering institute

Culture ComPass Raportti

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Osallistuva budjetointi

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

TU Organisaatioteoria (5 op)

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET. Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET)

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ

Tarvitsetko kansainvälisiä tutkimuksia yhteiskuntatieteiden aloilta? klo 9:00-10:00 Maarit Putous & Tuula Rissanen

Persoon ersoon llin llin en aja a ttelu p ä ä telm ien telm ien ja ja pä p ä ä töksen teossa töksen T tki t ja: Ura:

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?


Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät Sami Kalaja

Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Tarkkaavaisuus ja muisti

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert

1. Mitä tiedonkäsittely on?

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

Transkriptio:

1. Prosessit sosiaalisen tiedon prosessointi Kognitiivista psykologiaa sosiaalisessa kontekstissa Sisäiset mallit, kategoriointi Systemaattiset virhepäätelmät Sosiaalinen kognitio ja rationaalisuuden rajat 2. Sisällöt tietorakenteiden sisällöt Havaitsija kasvaa kulttuurissa Miten kulttuurista saa otteen? Kulttuurit organisaatiossa Teemat tänään http://www.youtube.com/watch?feature=player_deta ilpage&v=aqoedzanmce Hankalahko yleiskäsite Kognitio viittaa mentaalisiin toimintoihin, jotka liittyvät tiedon hankintaan ja prosessointiin. Kognitiivisia toimintoja ovat mm. havaitseminen, muistaminen, ajattelu ja oppiminen. Sosiaalinen viittaa ihmissuhteisiin ja toisten läsnäoloon. Sosiaalinen kognitio on sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyvä ja siihen vaikuttava kognitiivinen toiminta. Sisältää tiedon hankinnan sosiaalisesta ympäristöstä, tiedon organisoinnin ja muokkauksen muistissa sekä prosessoinnin vaikutuksen käyttäytymiseen. Sosiaalinen havaitseminen Sosiaalinen kognitio 1

Ajatteluamme ohjaavat sisäiset mallit eli skeemat sosiaalisista suhteista ja toisista ihmisistä (myös itsestämme). Sisäistetyt skriptit ohjaavat sitä, miten erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa tulee toimia. Havaitsemme valikoivasti (vain skeeman kannalta oleellinen, joko yhdenmukainen tai ristiriitainen tieto on oleellista!). Prosessoimme havaintojamme, teemme tulkintoja ja tämä prosessi muokkaa sisäisiä mallejamme, mikä edelleen ohjaa myöhempää havaitsemista. Meillä on taipumus vääristää havainnot ja tulkinnat sisäisten malliemme mukaisiksi, mikä ohjaa muistamistamme (esim. todistajanlausunnot). Tiedostamatonta ylioppimista Tilannevihjeet Äskettäinen kokemus Pysyvät henk.koht. konstruktiot Mieliala Skeeman saatavuus ja viriäminen Tarkkaavaisuus Tulkinta Järjestäminen/ muokkaus Muistiin tallentunut representaatio Sisäiset mallit ohjaavat Skeeman viriäminen Lähde: Brewer & Crano (1994) Jotta maailma olisi hallittavissa, me luokittelemme ja ryhmittelemme sen elementtejä mielessämme, teemme nopeita yleistyksiä, tulkitsemme sisäisten malliemme varassa ja rajoissa. Myös ihmisiä. Virtaviivaistava ajattelumme Tästä seuraa liian helppoja yleistyksiä (prototyypit; stereotypiat) tiedostamatonta skeemojen vahvistumista sosiaalisen maailman ylioppimista kategoriointi ja ympäröivän maailman virtaviivaistaminen mielessä helpommin hallittavaksi on luonnollinen prosessi. Kategorioiden arvottaminen ei ole. Se opitaan ympäröivästä maailmasta. Skeemoihin liitetään tunteita. Koska olemme sosiaalisesta ympäristöstämme riippuvaisia, meillä on taipumus sovitella sisäiset mallimme ympäristöön sopiviksi. Alkaa tietysti varhain lapsuudessa Yliopitut mallit 2

Sisäinen malli sinulle tärkeästä henkilöstä Piirrä nopeasti verkkomalli, ajatuskartta Älä jää miettimään, vaan lisää kaikki, mitä mieleen tulee Harjoitus Attribuutiot eli tapa jolla teemme päätelmiä toisten käyttäytymisen syistä havaintojemme perusteella. Arkipsykologia on hyvin länsimainen ilmiö. Tavallisia tapoja tehdä virhepäätelmiä Attribuution peruserhe (selitetään tekoja sisäisten tekijöiden perusteella silloinkin, kun selitys selvästi ei voi pitää paikkaansa!) Oman edun attribuutiovääristymä ja sisäryhmän suosiminen Implisiittiset persoonallisuusteoriat ( Halo effect ) Just world vääristymä Yksimielisyysharha ja joukkoharha Illusory superiority -vääristymä Systemaattiset virhepäätelmät Kiintoisa luettelo kognitiivisista vääristymistä: http://en.wikipedia.org/wiki/list_of_cognitive_biases Hyvä luettelo heuristiikoista päätöksenteossa: http://en.wikipedia.org/wiki/heuristics_in_judgment_and_decision_ making Kertaa vierustoverisi kanssa Olet menossa työhaastatteluun. Haet esimiehen tehtävää jossain valitsemassasi organisaatiossa. Miten käyttäytyisit? Miten puhuisit, pukeutuisit, mikä olisi tyylisi? Millainen olisi skriptisi? Mistähän skriptisi tulee? Miten niin havainnointi on valikoivaa? Miksi ihmiset havaitsevat samaa ympäristöä eri tavalla? Mikä jää kokonaan huomaamatta? Attribuutiot ovat sitä, kun teemme päätelmiä toisen henkilön käyttäytymisen syistä, vaikkemme tiedä niistä tuon taivaallista. Mitä ajatuksia tämä herätti? Virhepäätelmät ja heuristiikat Prosessit kertaa parin kanssa 3

Sisäisiä malleja muokataan kontekstissa. Niiden sisältöihin vaikuttaa vahvasti kulttuuri, johon kasvamme ja jossa toimimme. Arvolataukset, jotka sisältyvät skeemoihin (esim tapamme arvottaa jotain ihmisryhmää) on opittu kulttuurista. Esim. ennakkoluulot opitaan varhain ja siksi ne juurtuvat niin syvälle. Kulttuuri- ja muut yhteisönormit ohjaavat vahvasti skriptejämme. Kulttuurit rakentuvat ajan saatossa tietynlaisten perususkomusten varaan (taustalla Scheinin mukaan kaksi tavoitetta: sisäinen eheys ja ulkoiseen ympäristöön sopeutuminen). Vaikka ekologinen ympäristö olisikin muuttunut, perususkomukset ovat syvällä ja jäävät elämään. Psychological outcomes Socialization processes Ecological context Achievement Emotional well-being Personality Cognitive style Behavior Beliefs/values Schooling practies Health practices Socialization practices Media content Work practices Religious practices Quality of education Health Family structure Organizational structure Legal rights Expenditure patterns Equality of resources Political climate Density Size of community Homogeneous History Religion Means of subsistence Climate Natural resources Landscape features Havaitsija kasvaa kulttuurissa Erilaisten vaikutusten kenttä Lähde: Van Hemert in Understanding Social Psychology across Cultures by Smith, Bond, Kagitcibasi Millainen on skeema itsestäni? Kulttuuri saattaa vaikuttaa aika vahvasti siihen, miten me määrittelemme itsemme. Kollektiivisissa kulttuureissa keskinäisriippuvuus yleensä korostuu, kun yksilökeskeisissä kulttuureissa itsenäisyys, irrallisuus muista korostuu. Tutki Gudykunst & Lee (2003) väitteitä ja mieti, kumpaan kategoriaan skeemasi itsestäsi kallistuu? Tiedosta samalla, että muut eivät ehkä arvioi itseään samoin kriteerein. Tuleeko mieleen joku tuttu, joka ehkä määrittelisi itsensä toisin? Be sensitive be prepared to think out of the box: http://www.youtube.com/watch?v=wxcvax5wl8w Harjoitus On erilaisia luokittelujärjestelmiä, joissa kulttuuria arvioidaan ulottuvuuksien varassa Hollantilainen sosiaalipsykologi Geert Hofstede 5 ulottuvuutta. Perustuu laajaan tutkimukseen. Toisen tunnetun, käsittääkseni paremminkin kokemuksista johdetun taxonomian on kehittänyt Fons Trompenaars. Amerikkalainen kulttuuriantropologi Edward Hall jakaa kulttuurit low-context ja high-context kulttuureiksi. HUOM! Eivät kerro yksilön käyttäytymisestä (koska yksilöiden välillä hajontaa), mutta analyysi antaa perspektiiviä sille, mistä erot voivat syntyä. Miten ymmärtää kulttuureja? 4

Hofsteden 5 ulottuvuutta: 1. Individualismi / Kollektivismi (keskinäisriippuvuuden aste) 2. Valtaetäisyys (huono-osaisten hyväksyvä suhtautuminen osaansa) 3. Maskuliinisuus / Feminiinisyys (suoritusorientaation aste) 4. Epävarmuuden välttäminen (tuntemattoman sietämisen aste) 5. Lyhyen / Pitkän tähtäiminen orientaatio Maa-analyysit ja vertailut tässä: http://geert-hofstede.com/finland.html Hofsteden 5 ulottuvuutta Erilaiset kulttuuriset vaikutukset ohjaavat yhtä aikaa National/regional geography, history, political and economic forces, climate, religion, language Industry Resources, technology, product market, regulation, competitive advantage Professional Education, training, selection, socialization Functional External environment, nature of task, time horizon Company Founder, leader, administrative heritage, nature of product/industry, stage of development Kulttuurit organisaatiossa Schneider & Barsoux, 2003: Managing across cultures, p.52 Luennon tarkoitus oli Perustella, miksi ajattelumme on monessakin mielessä epärationaalista, vajavaista ja välillä suorastaan vääristynyttä Miten kulttuuri vahvasti ohjaa ajattelumme prosesseja ja sisältöjä Rohkaista tiedostamaan prosessien sudenkuoppia ja kyseenalaistamaan perusoletuksia, joille todellisuutemme rakentuu Luentopäiväkirjaan: mitkä olivat tärkeimmät oivallukset tänään Kertaa ja pohdi tänään esiteltyjä teemoja. Mikä oli ajatuksia herättävää/miksi? (½ - 1 liuskaa) Kytke ajatteluasi tänään käsiteltyihin käsitteisiin Tiedosta ja kyseenalaista! Kiitos nähdään pian! 5

http://blogs.helsinki.fi/minnaste/ 6