Vermo Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Virkistysalue

1 (17) Asianumero 603/10.02.03/2016 Aluenumero 113907 Vermo Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 8. päivänä kesäkuuta 2016 päivättyä ja 18. lokakuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6961. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Leppävaarassa Ravitien varressa, Vermonrinteen puistoalueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 11.11.2015. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) Anni Järvitalo (maisema-arkkitehti) Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi 09-816 24016 p. 046 8772772 p. 046 8773002

2 (17) SISÄLLYSLUETTELO LIITTEET:... 3 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 2.1.2 Maakuntakaava... 5 2.1.3 Yleiskaava... 5 2.1.4 Asemakaava... 6 2.1.5 Rakennusjärjestys... 6 2.1.6 Rakennuskiellot... 6 2.1.7 Pohjakartta... 6 2.2 Selvitys alueesta... 6 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.2.2 Maanomistus... 6 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 7 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät... 8 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 9 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 9 3.3 Osallisten tavoitteet... 9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 9 4.2 Mitoitus... 9 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 9 4.3.1 Maankäyttö... 9 4.3.2 Liikenne... 9 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto...11 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...12 4.4 Ympäristön häiriötekijät...12 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...12 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...12 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...12 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...13 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...13 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...14 6.1 Rakentamisaikataulu...14 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...14 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...14 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...14 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...14 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...14 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...14 Sivu

3 (17) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake Yleiskartta Raide-Jokerin linjauksesta Espoossa Hankesuunnitelman asemapiirustus ja pituusleikkaus Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, Raide-Jokeri Hankesuunnitelma 2015 ja Luontoselvitys Raide-Jokerin Espoon osuutta varten (14.10.2015, Enviro), Liikennemeluselvitys, Pikaraitiotie Raide-Jokeri, Espoo (2016, Promethor Oy)

4 (17) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Suunnittelualue sijaitsee Leppävaarassa osoitteessa Ravitie 4. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu Vermonrinne -nimiseksi puistoalueeksi (VP). Niittymäisellä puistoalueella kasvaa lehtipuusaarekkeita. Alue on meren tulvariskialuetta. Kaavamuutosalue rajautuu etelässä Ravitiehen sekä pohjoisja luoteispuoleltaan asuinpientalokortteliin. Asemakaavan muutoksessa osa puiston itäreunasta muutetaan katualueeksi, jolloin mahdollistetaan Raide-Jokerin raidelinjan ja ajoradan sijoittuminen katualueelle. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2920 m 2. Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma valmistui vuonna 2009. Helsingin ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnat hyväksyivät suunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi saman vuoden kesäkuussa. Espoon kaupunginhallituksen päätti 10.2.2014 Raide-Jokerin linjauksesta Espoossa. Viranomaisneuvottelu Raide-Jokeriin liittyvistä asemakaavoista Espoossa on pidetty 19.11.2015. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 9.12.2015 Raide- Jokerin varten laadittavat asemakaavat ja asemakaavanmuutokset kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelmaan 2016. Hankesuunnitelma on tehty vuoden 2015 aikana. Asemakaavan muutoksen osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 10.11.2015 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRA 30 ) 16.11-15.12.2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä (MRA 27 ) 15.8.-13.9.2016. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Raide-Jokerin on tarkoitus olla osa laajempaa raideverkkoa Espoossa ja Helsingissä. Raide-Jokeri on mukana vuonna 2015 valmistuneissa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) ja Espoon raideliikennevisiossa. Raide-Jokeri on yksi Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) esitetyistä tärkeistä joukkoliikenteen kehittämishankkeista. HLJ-suunnitelmassa Raide-Jokeri on ennen vuotta 2025 aloitettavien joukkoliikennehankkeiden listalla.

5 (17) 2.1.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa on osoitettu merkinnällä pääkaupunkiseudun poikittainen yhteysväli Tapiolasta Leppävaaran kautta itään (punertava vyöhyke). Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Uudenmaanliitto. 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Asemakaavan muutosalueella Espoon eteläosien yleiskaavassa on osoitettu merkittävästi parannettava tai uusi raidelinjaus. Kuva: Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta Espoon kaupunki.

6 (17) 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa Vermo asemakaava (lainvoimainen 1.6.1983). Suunnittelualue on siinä osoitettu Vermonrinne -nimiseksi puistoksi (VP). Kuva: Ote Espoon ajantasa-asemakaavasta Espoon kaupunki. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualue sijaitsee Leppävaarassa Ravitien varressa Vermonrinteen puistoalueella. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2920 m 2. Suunnittelualue on nykyisin niittymäistä puistoa, jossa kasvaa lehtipuusaarekkeita. Alueen pohjois- ja länsipuolella on pientaloja. Ravitien eteläpuolella sijaitsee Vermon ravirata. Suunnittelualueen itäpuolella Ravitie rajoittuu Helsingin kaupungin rajaan. Alue on meren tulvariskialuetta. Suunnittelualueen omistaa Espoon kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu puistoalueeksi (VP). Alueen pohjois- ja länsipuolella on pientaloja. Etelässä alue rajoittuu Ravitiehen, jonka eteläpuolella sijaitsee Vermon ravirata. Suunnittelualueen itäpuolella Ravitie rajoittuu Helsingin kaupungin rajaan.

7 (17) Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee Ravitien varrella lähellä Espoon ja Helsingin rajaa. Alueen eteläpuolella sijatsee Vermon raviradan alue. Pohjois- ja länsipuolella on pientaloasutusta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Ravitie on paikallinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä oli syksyllä 2015 noin 3 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2014 syksyn liikennemäärä oli noin 5 100 ajoneuvoa vuorokaudessa, joten liikennemäärä on vähentynyt. Todennäköisesti käynnissä olleet Perkkaantien kadunrakennustyöt ovat vaikuttaneet liikennemäärän vähenemiseen. Lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on tonttikatuja, kuten Vermonrinne. Jalankulku ja pyöräily Ravitien ajoradan eteläpuolelle on rakennettu yhdistetty jalankulku ja pyörätie. Julkinen liikenne Vermon alueella ja Ravitiellä ei liikennöi bussilinjoja. Mäkkylän seisake sijaitsee noin 400 m päässä kaava-alueesta. Mäkkylän seisakkeella pysähtyy A-juna, joka liikennöi Leppävaaran ja Helsingin väliä. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Turuntien varressa noin 500 m päässä kaava-alueesta. Turuntietä liikennöi useampi seutulinja, kuten runkolinja 550. Palvelut Tapahtumapäivinä Vermon raviradan alueella on avoinna ravintoloita ja kahviloita. Eläintarvikeliikkeet ja muut kaupalliset palvelut löytyy Leppävaaran keskustasta noin 2 km:n etäisyydeltä. Perkkaalla ja Puustellinmäessä sijaitsevat lähimmät koulut ja päiväkodit, noin 1,5 km: etäisyydellä. Alueelle on tulevaisuudessa rakentumassa päiväkodit Vermonrinteen ja Vermonniityn alueille. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella ja viereisellä Ravitiellä sijaitsee vesi- ja sadevesijohtoja. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on suurruohoniittyä, jossa kasvaa 10-15 metrin korkuista koivua, pajuja, raitoja sekä haapoja saarekkeissa. Niittykasvillisuudessa vuorottelevat puutarhakarkulaiset sekä maitohorsman, mesiangervon ja korpikastikan vallitsemat laikut. Metsittyneissä kohdissa kasvaa kulttuurivaikutteisten lehtimetsien tyyppilajeja. Alueella on havaittu lintulajeista viitakerttunen, mutta alue ei ole linnustollisesti merkittävä. Alue ei sovellu lepakoiden tai liito-oravien elinympäristöksi. (Enviro 2015)

8 (17) Kuva: Ote Espoon maaperäkartasta Espoon kaupunki. Kaavamuutosalueen maaperä on pääosin vaikeasti rakennettavaa savialuetta (4). Ympäristökeskuksen tietojen mukaan Ravitielle ja Vermonrinteenkujalle on sijoitettu vuosien 1986-1991 välisenä aikana Espoon Sähkön Suomenojan voimalaitoksen pohjakuonaa ja/tai tuhkaa. Sijoituksen määrä, tarkka paikka tai ajankohta ei ole tiedossa. Mikäli tuhkaa tai kuonaa poistetaan rakentamisen yhteydessä, se on käsiteltävä jätteenä. Kuva: Espoon tulvavaarakäyrät Espoon kaupunki. Alue on tulville altis ja suunnittelussa tulee huomioida tulvavaarat. Tulvavaarakäyrän metriluku kuvaa korkeuseroa merenpinnan korkeudesta. (Vyöhykkeiden laskennan aikaan keskivedenpinnan korkeus on ollut 0.196 m, joten esimerkiksi 1.0 m käyrän absoluuttinen korkeus korkeusjärjestelmän N2000 mukaan on 1.196 m.) 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät Lähellä sijatsevan Perkkaa-Vermo alueen kaavan mukainen toteutuminen aiheuttaa rakentamiseen liittyvää liikennettä ja melua useamman vuoden ajan. Ravipäivinä raviradan kuulutusäänet ja talviaikana myös valaistus ulottuvat kaavamuutosalueelle asti. Ravitien ajoneuvoliikenne aiheuttaa melua alueelle.

9 (17) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista ja keskeinen toimenpide, jolla parannetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Raide-Jokeri tukee raideliikenteeseen perustuvan tiivistyvän yhdyskuntarakenteen strategista kehittämistavoitetta ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoksen Vermonrinteen puiston alueella tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokerin, ajoneuvo- ja kevyenliikenteen sijoittuminen katualueelle. Tulevaisuudessa julkisen liikenteen edellytykset alueella paranevat. Asukasmielipiteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Asemakaavan muutoksessa osa Vermonrinteen puiston itäreunasta muutetaan katualueeksi, jolloin mahdollistetaan Raide-Jokerin raidelinjan ja ajoradan sijoittuminen katualueelle. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2920 m 2. Alue on osoitettu katualueeksi. Vermonrinteen puistoalue pienenee kaavamuutoksessa, kun osa puistosta muutetaan katualueeksi. Suurin osa Vermonrinteen puistoalueesta kuitenkin säilyy katualueen länsipuolella. Ravitien katualue laajenee, kun osa Vermonrinteen puistosta muutetaan katualueeksi. Kaavakarttaan on merkitty ajoliittymäkielto Ravitien katualueen ja tontin 49-51-117-1 väliselle rajalle. 4.3.2 Liikenne Kaavamuutosalueella Ravitien ajorata on siirretty lännemmäksi asuinkorttelia 51117. Raide-Jokerin linja ja pysäkki sijaitsevat ajoradan ja Helsin-gin rajan välissä. Kaavamuutosaluetta lukuun ottamatta Raide-Jokerin linjaus on suunniteltu Ravitien ajoradan pohjoispuolelle. Ravitien ja Vermonrinteen nykyinen kiertoliittymä on hankesuunnitelmassa esitetty muutettavan T-liittymäksi ja ajoyhteys jalkapallohallille on esitetty pysäkin eteläpuolelta. Ravitien ajoradan itä/pohjoispuolelle on hankesuunnitelmassa esitetty yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, jonka tarpeellisuus ratkaistaan katusuunnitelmassa. Pyöräpysäköinti on osoitettu pysäkin itäpuolelle jalankulku- ja pyörätien viereen.

10 (17) Kuva. Asemapiirustus (Hankesuunnitelma, 2015). Kuva. Tyyppipoikkileikkaus Ravitien pysäkkiparin kohdalta (Hankesuunnitelma 2015). Hankesuunnitelman yhteydessä tutkittiin myös Raide-Jokerin linjauksen sijoittamista ajoradan eteläpuolelle. Selvityksen mukaan liittymäväli Perkkaantien tulevan kiertoliittymän ja lämpökeskuksen liittymän välillä on liian lyhyt raiteitten siirtoon ajoradan eteläpuolelle. Raitiotien sijainti ajoradan pohjoispuolella aiheuttaa moottoriajoneuvoliikennettä vähemmän häiriöitä pohjoispuolen asutukselle. Katusuunnitelman yhteydessä tutkitaan vielä mahdollisuutta siirtää sekä ajorata että Raide-Jokerin linjaus etelämmäksi eli lähemmäs ravirataa.

11 (17) Raide-Jokeri Keilanimestä Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi seudun eniten käytetty bussilinja 550. Suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman nopea ja häiriötön raitiotien kulku. Radan pituus on noin 25 km, josta noin 9 km sijoittuu Espoon alueelle. Radalle tulee 33 pysäkkiä, josta Espoon puolella on 11. Raitiotie on kaksiraiteinen ja se on sijoitettu ensisijaisesti omalle ajouralle. Kapeilla osuuksilla linjaus on linjattu bussiliikenteen ja / tai muun ajoneuvoliikenteen kanssa samalle ajoradalle. Risteykset ovat samassa tasossa muun liikenteen kanssa kaupunkikuvallisista ja kustannussyistä. Jalankulun ja pyöräilynliikkuminen samassa tasossa raitiotien kanssa mahdollistaa pysäkkien hyvän saavutettavuuden sekä viihtyisän ympäristön. Esteettömyys on huomioitu pysäkkien suunnittelussa. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteyksissä etuisuudet muuhun liikenteeseen nähden. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa. Päävarikko sijoittuu Roihupellon metrovarikon viereen ja sivuvarikko Laajalahteen. Raide-Jokerin linjauksen rakentamiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa ja varikoiden rakentamiskustannukset ovat noin 64 miljoonaa euroa. Kaluston hankintainvestointi on noin 85-95 miljoonaa euroa. Kuva. Raide-Jokerin linja ja kaavamuutosalue. 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutoksen mahdollistama kadun ja raidelinjan rakentaminen sovitetaan olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon.

12 (17) 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alue on tulville altis ja suunnittelussa tulee huomioida tulvavaarat. Ravitie ja Raide-Jokeri suunnitellaan ja rakennetaan tulvarajan yläpuolelle (noin +3,0 (N2000) tasoon). Mahdolliset pilaantuneet maat tulee selvittää ja huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. Kaavaan osoitetaan kaavamääräys pilaantuneen maaperän puhdistuksesta. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Melu Raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä. Vaunukalusto on yleensä hiljaista ja rata toteutetaan siten, että ääntä syntyy mahdollisimman vähän. Melua voi syntyä esimerkiksi kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Pysäkkien kohdalla äänitasot eivät juuri nouse raitiovaunun alhaisen nopeuden ansiosta. Raide-Jokerin hankesuunnitelman yhteydessä on melua arvioitu laskennallisen mallin avulla. Mallissa ei ole otettu huomioon mahdollista kaarteista ja vaihteista aiheutuvaa lisämelua. Raitiovaunu voi aiheuttaa kaarrekirskuntaa tiukoissa kaarteissa. Suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman loivia kaarteita. Myös vaihderistikot voivat aiheuttaa melua. Vaihteet sijaitsevat pysäkkien läheisyydessä, jossa nopeudet ovat alhaisia. Normaalissa liikenteessä vaihteista ei aiheudu merkittävää melua. Osalle Raide-Jokerin linjauksesta on tehty meluselvitys (2016, Promethor Oy). Selvityksen mukaan Raide-Jokerin liikennöinti ei aiheuta kaavamuutosalueen kohdalla ympäröivälle asutukselle melutasojen ohjearvojen ylittävää raideliikennemelua. Tärinä Tärinää voi aiheutua pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla. Näillä osuuksilla raiteet tullaa perustamaan paalulaitoilla tai vähintään massanvaihdonvaraa. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, rakenteet vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla tärinäriski on vähäinen. Runkomelu Runkomelua esiintyy silloin kun sekä rata että rakennus sijaitsevat kallion päällä olevalla tiiviillä maaperällä tai suoraan kalliolla ja niin keskinäinen etäisyys on suhteellisen lyhyt. Runkomelua voidaan vaimentaa runkomeluriskikohteissa esimerkiksi vaimentavalla matolla. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosaluetta lähimmät pientalot sijaitsevat Vermonrinteen kadun varressa korttelissa 51117. Lähin asuinrakennus on noin 30 metrin etäisyydellä kaavamuutosalueen rajasta. Tämän hetkisten katusuunnitelmaluonnosten mukaan ajoradan reuna tulee olemaan noin 35 m ja raidelinjaus noin 55 m etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta. Ajojohtimien suosituskorkeus on 5,5 m (minimi 4,2 ja maksimi 6,0). 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutosalueella Raviradan ajorata on siirretty lännemmäksi asuinkorttelia 51117. Ravitien ja Vermonrinteen nykyinen kiertoliittymä on hankesuunnitelmassa esitetty muutettavan T-liittymäksi ja ajoyhteys jalkapallohallille on esitetty pysäkin eteläpuolelta. Seudullisesti Raide-Jokerin avulla voidaan parantaa kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Raide-Jokeri korvaa poikittaisen bussilinjan 550, joka on tiheästä vuorovälistä huolimatta altis ylikuormitukselle. Lisäksi linjan luotettavuutta hei-

13 (17) kentää bussien jonoutumisesta johtuva vuorovälien pidentyminen. Raide-Jokeri parantaa linjan kapasiteettia ja parantaa luotettavuutta. Kaavamuutoksen mahdollistama kadun ja raidelinjan rakentaminen sovitetaan olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon. Radan alta poistetaan kaikki pituussuuntaisesti radan alle jäävät johdot ja putket. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suurruohoniityn pinta-ala pienenee suunnitelman seurauksena. Puustoa joudutaan kaatamaan nykyisen katualueen reunasta. Kasvillisuuden väheneminen heikentää puiston luonnetta suojaviheralueena, mutta puustoa jää edelleen myös raiteen ja pientalotonttien väliin. Vaikutukset eläimistöön ovat hyvin vähäisiä tai olemattomia. Yleisesti ottaen muutokset luontoon ja maisemaan ovat vähäisiä. Raide-Jokerin johdinpylväät poikkeavat jonkin verran ympäröivistä valaisinpylväistä, joten lähialueen asukkaat saattavat kokea pylväät korkeiksi ja ympäristöstä liiaksi erottuviksi. Tulva-alueen huomioiminen rakentamisessa tarkoittaa maanpinnan korkeusaseman nostamista raidelinjan ja kadun osalta. Maanpinnan nosto yhdessä muiden muutosten, kuten puistoalan pienentymisen, puiden kaatamisen ja pysäkin rakentamisen kanssa muuttavat kaupunkikuvaa, mutta muutosta voidaan pitää vähäisenä huomioiden alueen nykytila. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Tulevaisuudessa julkisen liikenteen edellytykset alueella paranee, kun kaavamuutoksen mukainen katualue laajenee ja Raide-Jokerilinjan sijoittuminen mahdollistuu. Kaava-alueen ympäristössä asuvat ihmiset joutuvat sopeutumaan muutoksiin ympäristössään, joka on ollut pitkään varsin muuttumaton. Kaava vaikuttaa eniten suunittelualueen läheisempien rakennusten asukkaisiin. Asukkaiden kokema ympäristö saattaa muuttua hankkeen toteutuessa. Osa asukkaista kokee muutosten heikentävän kiinteistönsä arvoa. Puiston osan kaavoittaminen katualueeksi tuo raideliikenteen rakentamisen myötä alueelle paremman julkisen liikenteen saavutettavuuden, mikä saattaa kuitenkin olla mahdollisille tuleville kiinteistön ostajille arvokasta. Raide-Jokerin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota liikenneturvallisuuteen. Tavoitteena on, että raitiotieliikennöinti on turvallista sekä raitiotievaunussa matkustaville että muille tienkäyttäjille. Tavoitteena on estää onnettomuuksien synty, mutta lisäksi vaikuttamaan mahdollisen onnettomuuden seurauksiin. Kaavamuutosalueen kohdalla raitiovaunun nopeus on alhainen pysäkin takia. Suojatiet linjan yli ovat pysäkin molemmin puolin. Lisäksi raitiotie on omalla urallaan ja risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa toteutetaan liikennevaloohjauksen avulla. Raitiotieliikenne voi aiheuttaa melua, tärinää ja runkomelua. Katso kappale 4.4. Ympäristön häiriötekijät. Raitiotien sähkölaitteet voivat aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä (EMChäiriöitä), jotka ovat joko magneetti- tai sähkökenttiä. Tavoitteena on, että jalankulkuyhteydet pysäkeille ja myös raitiovaunukalusto ovat esteettömiä.

14 (17) 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Raide-Jokerihankkeen toteutuminen vaikuttaa kaupungin verotuloihin ja vastaavasti palvelukustannuksiin. Hanke luo edellytyksiä asunto- ja toimitilatuotannolle, jotka mahdollistavat asukkaiden ja yritysten sijoittumisen hankkeen vaikutusalueelle. Asukkaat maksavat kunnallisveroja ja asukkaiden perusteella kunta saa käyttötalouden valtionosuuksia. Toisaalta paikalliset palvelut aiheuttavat kustannuksia. Yritykset maksavat yhteisöveroa, josta kaupunki saa osan. Yksityisten omistamasta maasta ja rakennuksista maksetaan kiinteistöveroa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman ja katusuunnitelmien hyväksymisen jälkeen. Hankesuunnitelma toimii Raide-Jokerin jatkosuunnittelun pohjana. 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Kaavamuutos hyväksyttiin 9.12.2015 kaavoituskohteeksi kaupunkisuunnittelun työohjelmaan 2016. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 16.11. - 15.12.2015. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavamuutoksen valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sari Metsälä. Suunnittelussa on ollut mukana liikennesuunnitteluyksiköstä suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 10.11.2015 Kaupunkisuunnittelujohtaja asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). 9.12.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavamuutoksen kaavoituskohteeksi kaupunkisuunnittelun työohjelmaan 2016.

15 (17) 16.11.-15.12.2015 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman Vermo 113907 -kaavamuutososaan saatiin neljä mielipidettä ja kolme kannanottoa/lausuntoa. Asukkaiden mielipiteet kohdistuivat pääasiassa Raide-Jokerin reittien linjaukseen ja katusuunnitelmiin. Linjausta Ravitien pohjoisosalla pidetään huonona ratkaisuna. Ei pidetä tarpeellisena Ravitien pohjoispuolen jalankulku- ja pyörätietä. Vermon pysäkin sijaintia esitetään lännemmäksi. Haitoiksi Raide-Jokerin sijoittumisessa Ravitielle koetaan turvallisuuden heikentyminen, melu, pöly ja tärinä. Helsingin polkupyöräilijöiden mielipiteessä tähdennettiin sujuvan polkupyöräilyn mahdollistamista suunnittelussa. Ympäristökeskuksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota kaavamuutosalueen tulva-alttiuteen sekä lähelle sijoitettuun pohjakuonaan ja tuhkaan. Lausunnossaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) muistutti johtosiirtojen mahdollisesta tarpeesta ja riittävästä tilavarauksesta vesijohdoille ja laitteille. Lisäksi vesihuollon yleissuunnitelma kustannusarvioineen tulee laatia kaavoituksen yhteydessä. Caruna Espoo Oy kiinnitti huomiota, että kaavamuutosalueella sijaitsee 20kV maakaapeli. Mahdolliset johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja veloitetaan pyytävältä taholta. Siirtojen edellytys on, että kaapeleille järjestyy uusi reitti. 8.6.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavanmuutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti lisäyksin. Tässä yhteydessä, mutta ei tätä asemakaavaa koskevana, ohjeena koskien Raide-Jokerin jatkovalmistelua tekniselle toimialalle: Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää teknisen keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, esimerkiksi Vermontie/Ravitie-alueen, Alberganesplanadin ja Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. 15.8.-13.9.2016 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia. Ehdotuksesta saatiin yksi kannanotto ja neljä lausuntoa. - Caruna Espoo Oy ilmoittaa alueella olevan sähköverkkoa, mahdolliset tarvittavat siirrot tekee Caruna ja kustannuksista vastaa tilaaja - HSY ilmoittaa alueella sijaitsevan hulevesiverkostoa, asemakaavan muutoksen mukaiset vaikutukset tulee selvittää jatkosuunnittelussa - HSL:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen - ELY:n mukaan melu ja tärinä tulee huomioida suunnittelussa sekä kaavan merkinnöissä ja määräyksissä - YKE:lla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta 18.10.2016 Asemakaavan muutoksen kaavaehdotusta on muutettu. Kaavakarttaan on lisätty ajoliittymäkielto Ravitien katualueen ja tontin 51117-1 väliselle rajalle ja määräys melun, runkomelun ja tärinän huomioimisesta suunnittelussa.

18.10.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen. 16 (17)

ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja