ROVANIEMEN KAUPUNGIN KIRJASTOVERKKOSELVITYS

ROVANIEMEN KAUPUNGIN KIRJASTOVERKKOSELVITYS RAPORTTI 7.5.2008

SISÄLLYS 1 Selvityksen lähtökohdat...3 1.1. Tausta...3 1.2. Tavoitteet ja toteutus...3 2 Rovaniemen kaupungin väestö ja talous...5 2.1. Väestö ja talous...5 2.2. Rovaniemen kulttuuripalvelut...5 2.3. Strategiset linjaukset...5 3 Rovaniemen kaupungin kirjastopalvelut...7 3.1. Henkilöstö ja tilat...7 3.2. Palvelutoiminta...8 3.2.1. Palvelusopimus 2008...8 3.2.2. Suomen saamelainen erikoiskirjasto...8 3.2.3. Rovaniemen kirjastopalvelujen saavutettavuus...8 3.2.4. Asiakastoiminen etälainaus...9 3.2.5. Tekniikka...9 3.2.6. Kuljetukset...9 3.3. Nykyisen palveluverkon ja palvelujen arviointia...10 4 Kirjastopalvelujen kehittäminen...10 4.1. Henkilöstö ja tilakustannuksiin vaikuttaminen...10 4.2. Tekniikka...11 4.3. Kehittämisvaihtoehdot...12 4.3.1. Henkilöstömenojen supistamiseen perustuva vaihtoehto...12 4.3.2. Kiinteistömenojen supistamiseen perustuva vaihtoehto...13 4.3.3. Useiden toimenpiteiden yhdistelmään perustuva vaihtoehto...15 4.3.4. Palvelujen yhdistelyvaihtoehto...18 4.3.5. Pääkirjaston kehittäminen...18 5 Lopuksi...18 Liite 1. Kartta kirjastopalveluista Liite 2. Talous ja tilastotarkastelu Liite 3. Kirjastopalvelujen järjestämisen taustaa 2

1 Selvityksen lähtökohdat 1.1. Tausta Rovaniemen kaupunki pyysi loka marraskuussa 2007 FCG Efeko Oy:ltä tarjousta kaupungin kirjastoverkon ja kirjaston palvelukonseptien kehittämisestä sekä suuntaa antavia arvioita tulevista henkilöstömuutoksista. Kirjastoverkon ja palvelukonseptien kehittäminen edellyttää myös mm. tilakustannusten selvittämistä sekä tietotekniikka ja logistiikkakysymysten tarkastelua. Selvitystä koskeva toimeksianto niveltyy kaupungin tuottavuusohjelmaan ja on osa Rovaniemen kulttuurilautakunnan kulttuuripalvelujen tuottavuusohjelmaa 2008 2011, jonka mukaan muun muassa kirjaston palveluverkkoa tehostetaan ja tiivistetään. Kirjastoverkkoon kuuluu pääkirjaston lisäksi 18 toimipistettä ja 2 kirjastoautoa, joilla on n. 260 kirjastoautopysäkkiä. Rovaniemellä on 58 856 asukasta (31.12.2007). Väestöennusteen mukaan vuonna 2011 Rovaniemellä on 59 555 asukasta. Ikäihmisten ja työikäisten määrä kasvaa, lasten ja nuorten määrä laskee. Pääosa asukkaista asuu suuraluekeskustan alueella. Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymissopimuksen, alueiden käytön strategian, kulttuuripalvelujen tuottavuusohjelman sekä talousarvion 2008 ja taloussuunnitelman 2009 2011 mukaan kirjastoja ja kirjastotoimintaa kehitetään osittain monipalvelupisteinä. Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2006 alussa. Yhdistymissopimuksen velvoitteet ovat voimassa 5 vuotta. Yhdistymissopimuksessa todettiin mm., että kylien vapaa aikatoimen, kansalaisopiston ja kirjastotoimen palvelut turvataan. Kuntaliitoksen myötä otettiin käyttöön sopimusohjausmalli, jolla pyritään selkiyttämään johtamista ja palvelujen järjestämistä sekä lisäämään kustannustietoisuutta. Sopimusohjauksessa tilaajan ja tuottajan roolit on erotettu toisistaan. Valtakunnallisista selvitys ja kehittämishankkeista Rovaniemen kirjastoverkkoselvitystä sivuaa selvityshenkilö Timo Kietäväisen selvitystyö yhteispalvelun ja julkisten asiointipalvelujen uusista järjestämistavoista. Sen tavoitteena on selvittää julkisten asiakaspalvelujen saavutettavuutta kustannustehokkaasti uusia toimintamalleja ja teknisiä välineitä hyödyntäen. Selvitys julkistetaan kesäkuussa 2008. Opetusministeriö on puolestaan käynnistämässä Avoimet oppimisympäristöt hanketta, joka tähtää kirjastojen, koulujen ja yhteispalvelupisteiden yhteiskäyttöön. 1.2. Tavoitteet ja toteutus Selvityksen kohteena ovat Rovaniemen kirjastoverkko ja siihen liittyvä uusien palvelukonseptien kehittäminen ottaen huomioon mm. eri asiakasryhmien tarpeet, mahdolliset uudet teknologiset ja logistiikkaratkaisut sekä yhteistyömahdollisuudet mm. tilojen käytössä ja synergiaedut. Tarjouspyynnön mukaan selvityksen tavoitteita ovat: Kirjastopalvelut tuotetaan nykyistä vähemmin kustannuksin kirjastoverkkoa tiivistämällä ja toimintaa tehostamalla. 3

Henkilöstömäärää ja sen vähentämistä tarkastellaan erityisesti eläköitymisen yhteydessä. Kirjastopalvelujen tarjonnan ja eri käyttäjäryhmien palvelutarpeiden tasapainon saavuttamisen tähtäävät toimenpiteet. Selvityksen tavoitteena on siten kehittää palveluja kirjastoverkkoa uudistamalla, resursseja uudella tavalla suuntaamalla sekä mahdollisesti työnjakoa eri kirjastotoimipisteiden kesken uudistamalla. Selvityksen tuloksena konsultti tuottaa Rovaniemen kaupungin tuella raportin, joka sisältää konsultin konkreettiset kehittämisehdotukset. Selvitystyö käynnistettiin joulukuussa 2007 ja loppuraporttiehdotus oli määrä luovuttaa tilaajalle viimeistään 15.5.2008, jolloin sitä voidaan hyödyntää kaupungin talous ja toimintasuunnitelman 2009 2011 valmistelussa ja päätöksenteossa. Kaupunki asetti selvitystyötä varten ohjausryhmän ja yhdyshenkilön. Ohjausryhmä edustaa hankkeessa tilaajaa. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Kauko Nevala, jäsenet apulaiskaupunginjohtaja (hyvinvointipalvelut) Matti Ansala, sivistyspalvelujen johtokunnan puheenjohtaja Tauno Lampi, henkilöstön edustaja, kirjastoamanuenssi Ritva Lassila Olli, Lapin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Reino Lipponen, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Jukka Mäyrä, vs. kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Ruotsalainen, palvelupäällikkö Merja Tervo, apulaiskirjastotoimenjohtaja Seppo Ylijurva ja ohjausryhmän sihteeri, kulttuurijohtaja Marja Widenius (tilaajan yhdyshenkilö). Konsultoinnista vastasivat kehitysjohtaja Pekka Nieminen FCG Efeko Oy (konsultin yhdyshenkilö), erityisasiantuntija Pekka Kopra, Suomen Kuntaliitto, tietoyhteiskunta asiat, vs. johtaja Maisa Lovio, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri sekä konsultti Markus Pauni FCG Efeko Oy. Työn toteuttamiseksi FCG Efeko esitti tarjouksessaan selvitys ja konsultointiprosessin, joka ohjausryhmän täydennyksillä hyväksyttiin 6.2.2008. Työn keskeisiä vaiheita olivat: Kirjastoverkkoselvityksen lähtökohtien ja tavoitteiden tarkentaminen sekä työmenetelmistä, työnjaosta ja tarvittavien perustietojen koonnista sopiminen Uusien asiakaspalvelua tehostavien palvelumuotojen ja toimintatapojen edellytysten selvittäminen sekä kirjastoverkon kehittämislinjojen uudelleenarviointi ja kirjastomuotojen ja toimipisteiden välinen työnjako. Rovaniemen kirjastoverkon kehittämislinjojen tarkastelu Valittujen kehittämislinjausten tarkentaminen ja täydentäminen Raportin käsittely ja luovutus ohjausryhmälle. Ohjausryhmä kokoontui 3 kertaa. Ohjausryhmä perusti työn tukemiseksi käyttöönsä wwwsivut. Ohjausryhmän puheenjohtaja on vastannut tiedottamisesta. 4

2 Rovaniemen kaupungin väestö ja talous 2.1. Väestö ja talous Rovaniemen asukasluku oli vuoden 2007 lopussa 58 856. Pinta alaltaan Rovaniemi on Euroopan suurin kaupunki. Pinta ala on 8016 km2, josta vesipinta ala 415 km2. Keskimäärin kaupungissa on 8 asukasta/maa km2. Rovaniemen keskustan alueella on 376 asukasta/maakm2. Rovaniemi on merkittävä koulutuskaupunki. Rovaniemellä on useita tuhansia muualla kirjoilla olevia opiskelijoita. Vuonna 2007 Rovaniemen veroprosentti oli 19 ja työllisyysaste 60,1. Kaupungin henkilöstön määrä on noin 2900. Kaupunki saavutti vuonna 2007 asetetut taloustavoitteet. Talous ei ole tasapainossa eli vuosikate on vain 84 % poistoista. Kaupungin tulos oli suunniteltua parempi, vaikka se jäikin 1,7, milj. alijäämäiseksi. Koko kaupungin investoinnit ml. liikelaitokset toteutuivat vuosikatetta suurempana, joten kaupungin velkamäärä kasvoi, mutta kuitenkin budjetoitua vähemmän. Velkamäärä asukasta kohden on valtakunnan keskiarvoa pienempi. Kaupungin on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota menokehityksen hillitsemiseen. 2.2. Rovaniemen kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, yleiset kulttuuripalvelut, museopalvelut, orkesteripalvelut ja teatteripalvelut. Kulttuuripalveluiden tavoitteena on monipuolisten kulttuuripalveluiden järjestäminen ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan mahdollistaminen kaikille väestöryhmille koko kunnan alueella. Lisäksi tavoitteena on yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden lisääminen, vaikuttaminen positiivisesti mielikuvaan kaupungista sekä kulttuurikasvatuksen vahvistaminen. Kulttuuripalveluille on asetettu vuosille 2008 2011 tavoitteita vaikuttavuuden, palvelurakenteiden ja prosessien, henkilöstön ja talouden näkökulmista. Vaikuttavuuden näkökulmasta arviointikriteerinä on mm. tyytyväisyys kulttuuripalveluihin, jolloin tavoitetasona on saavuttaa käyttäjien tyytyväisyys valtakunnallisella keskiarvotasolla. Palvelurakenteiden ja prosessien näkökulmasta arviointikriteerinä on mm. monipalvelupisteet, joiden osalta tavoitellaan monipalvelupisteiden kehittämistä ja pyritään suunnitelmakaudella monipalvelupisteiden käyttöönottoon. Henkilöstön näkökulmasta tavoitteina ovat mm. lisääntynyt työssä viihtyminen ja yhteistyön lisääminen kulttuurin toimijoiden ja muiden palvelukeskusten välillä. Talouden näkökulmasta tavoitteena on tuottavuuden paraneminen. 2.3. Strategiset linjaukset Rovaniemen kaupunkistrategian päämäärien mukaan Rovaniemi mm. järjestää asukkailleen laadukkaat perus ja muut hyvinvointipalvelut. Rovaniemen keskus ja luonnonläheinen maaseutu kehittyvät elinvoimaisena ja vireänä kylien Rovaniemenä. 5

Alueiden käytön strategiassa todetaan, että palvelujen ja palvelupisteiden kehittämisessä tulee ottaa entistä enemmän huomioon palvelujen monikäyttömahdollisuus eli mahdollisuus siirtää samaan paikkaan esimerkiksi kaupallisia ja julkisia palveluja. Strategian mukaan kirjastojen, koulujen, neuvoloiden ja vanhustenhuollon yhteiskäyttöisyyttä tulee tiivistää ja vahvistaa. Toimenpiteinä mainitaan mm., että osa kirjastotoiminnasta järjestetään monipalvelupisteinä ja selvitetään mahdollisia yhteisiä tila ja toimintaratkaisuja nuorisopalvelujen kanssa. Kaupungin talousarvion 2008 ja taloussuunnitelman 2009 2011 vaikuttavuustavoitteissa todetaan toimivan yhdyskuntarakenteen ja elävien kylien osalta mm., että tavoitteena on luoda edellytyksiä vahvojen palvelualueiden kehittymiselle. Hyvä palvelukyläverkosto palvelualueineen tukee myös muun maaseudun elinvoimaisuutta. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita sekä palvelujen saavutettavuutta. Palvelujen järjestämisen yleiset periaatteet korostavat kaupungin keskeistä roolia ja vastuuta alueensa kehittäjänä ja asukkaille tarjottavien palvelujen järjestäjänä. Periaatteiden tarkoituksena on ohjata järjestettävien palveluiden tuotantorakenteita ja hankintaperiaatteita siten, että eri väestöryhmien perusoikeudet ja palvelutarpeet toteutetaan kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Lasten, nuorten ja perheiden kulttuuripalvelujen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja lisätä itseluottamusta. Työikäisten kulttuuripalvelujen tavoitteena on tukea henkisen hyvinvoinnin kautta myös fyysistä hyvinvointia. Ikäihmisten kulttuuripalveluissa kiinnitetään huomiota siihen, että tarjonta tehdään ikäihmisiä houkuttelevaksi. Kulttuurin ja terveyden välillä on merkittävä yhteys. Erityisryhmien kulttuuripalvelut järjestetään huomioiden niiden saavutettavuus ja esteettömyys ja helppo lähestyttävyys. Kaupunginvaltuuston hyväksymä talouden tasapainotussuunnitelma kattaa vuodet 2008 2011. Suunnitelmassa todetaan, että Rovaniemen kaupungin talous ei ollut tasapainossa vuosina 2006 ja 2007. Kaupungin strategian mukaisesti talous on saatava tasapainoon vuoteen 2010 mennessä. Kaupungin palvelutarve suunnittelukaudella 2008 2011 kasvaa mm. väestömuutoksista johtuen. Yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2006 noin 1000 henkilöllä ja 0 6 vuotiaiden lasten määrä noin 300 henkilöllä. Pelkästään näiden muutosten johdosta vuoden 2006 kustannustasolla palvelumenot kasvavat vuosien 2008 2011 vähintään 10 milj. euroa. Jo päätettyjen investointien aiheuttamat pääomakustannukset kasvavat vuosina 2008 2011 bruttona noin 7 milj. euroa, josta suurin osa menee suoraan oman palvelutuotannon kuluihin. Tämä kehitys kasvattaa suunnittelukaudella 2008 2011 palvelumenoja vähintään noin 15 milj. euroa. Yllä mainittu menokehitys ja vuoden 2007 veroaste aiheuttaisivat tilanteen, jossa vuosina 2006 2011 kertynyt alijäämä taseessa olisi noin 30 milj. euroa, vaikka otetaan huomioon työpaikkojen lisäyksestä tuleva verotulojen kasvu ja joidenkin myyntitulojen kasvu. Alijäämän ehkäisemiseksi kunnallisveron korottaminen 0,5 prosentilla tuo noin 16 milj. euron tulon lisäyksen suunnittelukaudelle. Tästä huolimatta taloutta on tasapainotettava muita tuloja lisäämällä ja menoja vähentämällä vähintään 14 milj. eurolla suunnittelukaudella. 6

Koulupalveluissa oppilasmäärän ennustetaan edelleen laskevan vuoteen 2011 mennessä. Ennusteen toteutuessa mahdollistuvat koulupalveluissa rakennemuutokset, jotka tuovat koulupalveluihin merkittävät säästöt. Niiden kokonaismäärä tarkentuu myöhemmin. Palvelutuotannon rakenteellisista muutoksista todetaan, että koulupalvelujen uudelleen järjestämiseen on ryhdyttävä, kun 2000 luvulla perusopetuksen oppilasmäärä on vähentynyt, mutta kokonaiskulut ja erityisesti henkilöstökulut ovat kasvaneet voimakkaasti. Talouden tasapainottaminen edellyttää koulupalveluissa opetusryhmien uudelleen järjestelyjä siten, että opetushenkilökunnan ja muun henkilöstön määrää sekä tilaresursseja sopeutetaan tämän vuosituhannen alkuvuosien tasolle. Suunnittelukauden loppuun mennessä em. toimenpiteiden kuluja vähentävä vaikutus on noin 5 milj. euroa. Muutokset tehdään valtuuston hyväksymien perusopetuksen järjestämisen periaatteiden puitteissa. 3 Rovaniemen kaupungin kirjastopalvelut 3.1. Henkilöstö ja tilat Kirjasto toimii tällä hetkellä 18 kirjastopisteessä. Lisäksi kaupungilla on 2 kirjastoautoa, joiden pysäkkejä on yhteensä noin 260. Kirjaston infrastruktuuri on valtakunnallisesti arvioiden erittäin hyvä. Erityisen ylpeyden aiheita ja vierailijoille esittelyn arvoisia asioita ovat pääkirjasto ja sen Lapponica kokoelma. Huhtikuun alussa 2008 kirjastossa oli kaikkiaan 55 täysipäiväistä ja 6 osa aikaista työntekijää, kaikki vakituisessa työsuhteessa. Yhteenlaskettu työpanos oli n. 57,64 henkilötyövuotta. Henkilöstömenojen ja toimintakulujen kehitystä vuosina 2006 2008 kuvataan taulukossa 1. Taulukko 1. Kirjaston henkilöstömenot ja toimintakulut vuosina 2006 2008. vuosi Henkilöstömenot ( ) Toimintakulut ( ) Henk.menot % toim.kuluista 2006 2074529 3211529 65 2007 2068717 3506639 59 2008 2068789 3391025 61 Viisi kirjastoa toimii tällä hetkellä vuokratiloissa. 10 kirjastopistettä toimii samassa kiinteistössä muiden kaupungin palveluiden yhteydessä. 7 kirjastoa toimii koulun yhteydessä Kirjastopalveluja kuvaava kartta on liitteessä 1. Kirjastopalvelujen talous ja tilastotarkastelu on esitetty liitteessä 2. Tarkastelu sisältää seuraavat osiot: Väestöennusteet, kirjaston kävijät, kustannukset, suoritteet, tilat, taloudellisuus ja tuottavuus. 7

3.2. Palvelutoiminta 3.2.1. Palvelusopimus 2008 Rovaniemen kaupungin palvelutuotanto on järjestetty tilaaja tuottaja toimintatavan pohjalta. Kirjastopalvelut ovat osa valtuuston päättämän Kulttuuripalvelut tehtäväalueen palveluja. Sopimuksen mukaan palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan tai hankkimaan sopimuksessa sovitut palvelut. Kirjaston kokoelmapalvelut sisältävät peruskokoelman lisäksi taidekirjasto, musiikkikirjastoja lastenkirjastokokoelman, verkkokirjaston sekä Lapponica aluekokoelman. Asiantuntijapalvelut muodostuvat kokoelmatyöstä, tietopalveluista, erilaisista tilaisuuksista sekä maakuntakirjastotoiminnasta. Palveluluettelossa luetellaan tuotettavaksi sovitut palvelut, tuotteiden arvioitu tuotantomäärä ja yksikköhinnat. Kirjaston palveluluettelon mukaan tuotettujen kokoelmapalveluja ovat fyysiset asiakaskäynnit (730 000), virtuaaliset asiakaskäynnit (490 000) sekä lainat (1 3000 000). Asiantuntijapalvelujen tuotantomäärä merkitään yhdeksi. Erillinen määräraha on vuonna 2008 varattu Kirjatalkoiden toteuttamiseen. 3.2.2. Suomen saamelainen erikoiskirjasto Lapin maakuntakirjaston Lappi osastolla toimii myös Suomen saamelainen erikoiskirjasto. joka ylläpitää saamelaisten ja saamelaisaiheisten julkaisujen kokoelmaa ja kokoelmatietokantaa sekä tietopalvelua. Suomen saamelainen erikoiskirjasto osallistuu saamen kieltä ja kulttuuria edistäviin yhteistyöprojekteihin. Opetusministeriö ja Rovaniemen kaupunki rahoittavat erikoiskirjaston toimintaa. 3.2.3. Rovaniemen kirjastopalvelujen saavutettavuus Rovaniemellä kirjastopalveluiden saavutettavuus on erittäin hyvä. Lapin lääninhallituksen vuoden 2007 peruspalvelujen arviointiraportin mukaan Rovaniemen kiinteä kirjastoverkko tavoitti peräti 76 prosenttia väestöstä kahden kilometrin etäisyydellä palvelupaikasta. Vuoteen 2002 lisäystä oli kolmen prosenttiyksikön verran. Palveluverkkoa täydentävät kaksi kirjastoautoa, joilla on palvelupysäkkejä 260 ja kahden viikon välein ajettavia reittejä 32. Kirjaston verkkopalvelut ovat käytettävissä käytännössä ympäri vuorokauden. Hyvän palvelutason kriteerinä kyseisessä arvioinnissa pidettiin sitä, että 80 prosentilla kuntalaisista on alle kahden kilometrin matka kirjastoon. Opetusministeriön laatusuositus lähtee siitä, että kyseinen etäisyys koskee taajama alueita ja että harvaan asuttujen seutujen erityispiirteet tulee huomioida erikseen. Myös kirjastoautopalvelujen hyvä taso saavutetaan Rovaniemellä kaikilla kahden viikon välein ajettavilla reiteillä. 8

3.2.4. Asiakastoiminen etälainaus Lapin alueen kirjastoissa on saatu hyviä kokemuksia kirjastoresurssien yhteishallinnasta, joka perustuu hyvin toimivaan kuljetusjärjestelmään. Kokeiluna alkanut Rekku hanke on vakiintunut käytännöksi. Rekku kuljetusta käyttävät kuntien kirjastojen lisäksi myös Lapin yliopiston kirjasto ja ammattikorkeakoulujen kirjastot. Kuljetukset toimivat kirjastojen välillä päivittäin kuljetusliikkeen kuriiripalveluina. Kirjastojen toinen toisiltaan asiakkaitaan varten tilaaman aineiston kuljetusten lisäksi Lapin kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä mahdollistaa myös niin sanotun asiakastoimisen etälainauksen. Tämä tarkoittaa että asiakas voi itse tilata haluamansa aineiston noudettavakseen haluamaansa kirjastoon ja se kulkee Rekku postin mukana. 3.2.5. Tekniikka Kirjastossa on käytössä PallasPro kirjasto ohjelmisto. Ohjelman uusiminen /päivitykset ovat seuranneet hyvin toimintakentän muutoksia, uusimis /päivitysrytmi on ollut selvästi alle kymmenen vuotta. Sama tuotepohja on käytössä Lapin alueen laajassa Lapin kirjastossa, joka on ollut monessa suhteessa tiennäyttäjä kuntien kirjastojen yhteistyölle koko Suomessa. Kirjasto on ulkoistanut palvelinalusta ja käyttöpalvelut LapIT:lle, joten kirjastojärjestelmän voidaan olettaa olevan tietopalvelukapasiteetin osalta varmistettu ja tietoturvallinen. Nopea tietoverkko ulottuu kaupungin keskusta alueen kirjastoihin. Lähikirjastojen tietoliikenne hoidetaan adsl, @450 ja gprs yhteyksillä. Kirjastoautoissa on käytössä @450 mobiililiittymä, verkon kattavuutta lisätään vuoteen 2010 mennessä aktiivisesti koko maassa. 3.2.6. Kuljetukset Lapin kirjaston aineistokuljetukset hoidetaan Rekku kirjastoresurssien yhteishallinnan puitteissa. Rekku vastaa lähinnä etälainaukseen liittyvistä kuljetuksista. Fyysisesti aineiston kuljetuksista vastaa yksityinen kuljetusyhtiö. Rovaniemen kaupungin alueelle on tehty selvitys postin kuljetuspalvelujen kehittämisestä. Selvityksessä kirjastojen aineistokuljetuksiin ei otettu erityisesti kantaa. 9

3.3. Nykyisen palveluverkon ja palvelujen arviointia Palveluista ja palveluverkosta voidaan tehdä seuraavia havaintoja: 1. Kirjaston infrastruktuuri on valtakunnallisesti arvioiden erittäin hyvä. 2. Nykyisen kaupunkitaajaman alueella on melko lähellä neljä kirjastoa. Palvelutaso on hyvä, mutta se vaatii huomattavia taloudellisia resursseja 3. Kirjastopisteet toimivat samankaltaisella palvelukonseptilla, painopistejakoon ei ole päädytty 4. Kirjastopisteiden keskeisin yhteistyökumppani on perusopetuspalvelut, seitsemän kirjastoa toimii koulun yhteydessä 5. Kyläkirjastopisteet ja kirjastoautojen pysäkit ovat lähes päällekkäisiä 6. Kirjastot toimivat erillään kaupungin yhteispalvelupisteestä (Osviitta) 7. Kirjaston tietotekniikka on varsin hyvä. Pääkirjaston palvelujen automatisoinnilla voidaan edistää palveluja ja sitä kautta etsiä henkilöstösäästöjä jossakin määrin 8. Suurin kirjastopalvelujen menoerä on henkilöstömenot. Ne ovat kuitenkin vähentyneet vuodesta 2006 vuoteen 2008 (arvioidut menot) 9. Sisäisten vuokrien järjestelmä ei ole tällä hetkellä yhtenäinen, kyläkirjastot maksavat sisäistä vuokraa vain käyttötunneista. Muu osa kiinteistön kustannuksista jää kaupungin kontolle 10. Yhteispalvelutoimistojen ja pisteiden syntyminen Osviitan ja Siulan ohella vaatii huomattavaa väestöpohjaa 11. Vuodelta 2007 kerätyt kirjastotoimintaa kuvaavat tiedot: Tarkastelun kohde Rovaniemen kaupunki Valtakunnallinen keskiarvo Toimintakulut/asukas ( ) 56,91 48,71 Taloudellisuus 1,21 1,19 Kirjastokäynnin hinta ( ) 4,63 4,60 Tuottavuus (lainaa/työntekijä) 22 789 24 089 4 Kirjastopalvelujen kehittäminen Selvitystyössä on pyritty hahmottamaan kehittämisvaihtoehtoja kertyneen aineiston perusteella. Kehittämistyön tavoitteet ja talouden tasapainotussuunnitelma linjasivat vaihtoehtojen rakentamista. Keskeisiä lähtökohtia olivat suurimpiin menoeriin kuuluvat kysymykset. 4.1. Henkilöstö ja tilakustannuksiin vaikuttaminen Henkilöstökuluihin voidaan vaikuttaa eri tavoin mm. seuraavasti: 10

Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maaliskunnan kuntaliitoksesta johtuva erityinen irtisanomissuoja kattaa 5 vuotta (2006 2010), muutoin voimassa ovat normaalit irtisanomissuojasäädökset Eläköitymistilanteisiin liittyen kaupunki voi tehdä periaatepäätöksen, että eläköityvän tilalle ei palkata uutta työntekijää, vaan tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin Vakanssien täyttölupamenettely mahdollisuuksien mukaan koko kaupungissa: Vapautuviin vakansseihin ei automaattisesti ryhdytä palkkaamaan uutta työntekijää, vaan vakanssin täyttämiseen pitää olla erityiset perustelut. Vakanssin täyttämisestä päättää kaupunginjohtaja tai muu kaupunginhallituksen määräämä Kaupunki selvittää mahdollisuuksia Rovaniemi konsernin sisäisiin tehtäväjärjestelyihin esim. henkilöstöpankin tai työnkulkujen sujuvoittamisen avulla. Henkilöstöä voi siirtyä tehtäväalueelta toiselle. Koko kaupungin tasolla pyritään rekrytoinnin vähentämiseen. Kirjastossa tehdään sisäisiä tehtäväjärjestelyjä Tarkistetaan eri palvelupisteiden vaatimaa henkilöresurssia, samalla selvitetään mahdollisuudet palvelun automatisointiin ja sähköisen asioinnin lisäämiseen Selvitetään mahdollisuudet myydä tai vuokrata henkilöstön palveluja muille organisaatioille, jolloin pyrittäisiin välttämään samaan osaamiseen investoimista rovaniemeläisissä organisaatioissa Henkilöstö käyttää osa aikaeläkemahdollisuutta (vuonna 2008 tätä voisi käyttää vuonna 1950 ja sitä ennen syntyneet). Tilakustannuksiin voidaan vaikuttaa monin tavoin: 4 kirjastoa toimii tällä hetkellä vuokratiloissa, osittain ilman kustannuksia. Tilaliikelaitos etsii kaupungin/kirjastotoiminnan kannalta edullisimmat tilaratkaisut 10 kirjastopistettä toimii samassa kiinteistössä muiden kaupungin palveluiden yhteydessä. Seitsemän kirjastoa toimii koulun yhteydessä Sisäisten vuokrien järjestelmä: Tällä hetkellä osasta kirjastotiloja maksetaan sisäistä vuokraa vain käyttötuntien perusteella. Muu osa kiinteistön kustannuksista jää kaupungin kontolle Selvitetään mahdollisuudet kehittää kiinteätä ja kirjastoautopalveluverkkoa luopumalla osasta kirjastopisteitä ja selvitetään mahdollisuudet myydä kiinteistö Selvitetään mahdollisuudet tehostaa kirjastojen tilankäyttöä. Etenemismahdollisuudet näyttävät kirjaston osalta vähäiseltä. 4.2. Tekniikka Tietoteknisesti kirjaston tilanne on hyvä. Yhteistyö Lapin kirjaston puitteissa toimii ja perustana oleva ohjelmisto on toimiva, vaikkakin todennäköisesti elinkaarensa kypsän vaiheen ohittanut. Ohjelmiston päivitys uuteen tai vaihto kokonaan uuteen tuotteeseen saattaa olla edessä pian vuosikymmenen vaihteen jälkeen. Tällainen ohjelmiston vaihto merkitsee investointikustannuksia, jotka on otettava huomioon tulevien vuosien rahoituslaskelmissa. Jos kirjaston ammattihenkilöstöä halutaan vapauttaa rutiinitehtävistä ja samalla panostaa useiden kiinteiden lähikirjastopisteiden sijasta aineistojen (automatisoituun) kuljetukseen lähelle asiakkaita, jouduttaneen kirjastossa siirtymään pitkällä tähtäyksellä RFID tekniikkaan. Siirtymävaihe vaatii henkilötyöpanosta ja tuntuvia investointeja, mikä on myös otettava huomioon tulevien vuosien toiminnan rahoitusta suunniteltaessa. 11

Tietoliikenneverkon osalta kirjastolla ei ole mahdollisuuksia eikä velvoitteita ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. Tarvittavat toimet jäävät operaattoreiden ja verkonrakentajien tehtäväksi. Rovaniemen kirjastossa on ollut aktiviteetteja avoimen lähdekoodin sovellusten kehittämiseen. Toiminnan osuus tietotekniikan kustannuksista näyttää jääneen kuitenkin vähäiseksi. Vaikka avoimeen lähdekoodiin pohjautuvien sovellusten tarve ja käyttökelpoisuus on ilmeinen, saattavat kirjaston resurssit kuitenkin olla liian rajalliset merkittävien läpimurtojen saamiseksi. 4.3. Kehittämisvaihtoehdot 4.3.1. Henkilöstömenojen supistamiseen perustuva vaihtoehto Vuonna 2008 kirjastossa on 55 täysipäiväista ja osa aikaista työntekijää, kaikki vakituisessa työsuhteessa. Yhteenlaskettu työpanos on n. 58 henkilötyövuotta. Eläköitymistilanteisiin liittyen kaupunki voi tehdä periaatepäätöksen, että eläköityvän tilalle ei palkata uutta työntekijää, vaan tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin. Taulukossa 2 on esitetty maksimisäästö vuositasolla. Taulukko 2. Laskennallinen eläköityminen ja sen kautta saavutettavissa oleva maksimisäästö vuosina 2008 2012 on seuraava: vuosi henkilöä maksimisäästö vuositasolla 2008 3 2009 1 135 000 2010 1 163 000 2011 1 210 000 2012 1 246 000 Henkilöstömenoja on tarkasteltu lähtökohtana kaupungin ilmoittamat kirjaston henkilöstömenot vuonna 2008 ja arvioidut eläköitymiset vuoteen 2012. Toimintakulujen lähtökohtana ovat vuoden 2008 toimintakulut. Taulukko 3. Saavutettavissa olevan maksimisäästön osuus henkilöstömenoista ja toimintakuluista vuosina 2009 2012. vuosi maksimisäästö ( ) % henkilöstömenoista % toimintakuluista 2009 135 000 7 4 2010 163 000 8 5 2011 210 000 10 6 2012 246 000 12 7 12

Maksimisäästöä voidaan lähestyä kirjastopisteitä vähentämällä. Palvelutuotannon erityisosaamisesta on kuitenkin huolehdittava. Eläköitymisen kautta vuoden 2008 alkupuolella vapautunut kirjastotoimenjohtajan virka on täytetty vuoden 2008 ajaksi sisäisellä siirrolla. Vakanssien täyttölupamenettelyä voidaan mahdollisuuksien mukaan soveltaa koko kaupungissa. Vapautuviin vakansseihin ei automaattisesti ryhdytä palkkaamaan uutta työntekijää, vaan vakanssin täyttämiseen pitää olla erityiset perustelut. Vakanssin täyttämisestä päättää kaupunginjohtaja tai muu kaupunginhallituksen määräämä. Nykyisen käytännön mukaan osastonjohtaja päättää osastonsa vakanssien täytöstä henkilöstöjohtajan asiasta antaman lausunnon jälkeen. Kulttuuripalvelujen palvelusopimuksen 2008 mukaan pysyvän henkilöstökapasiteetin vähentyessä niin, että tuotannon jatkaminen edellyttää pysyvää henkilöstörekrytointia, neuvotellaan tilaajan kanssa palvelu järjestämisestä uudelleen ennen kuin rekrytointi aloitetaan. Henkilöstömitoitusta voidaan lähinnä tarkistaa niissä pisteissä, joissa on eniten henkilökuntaa. Tällöin maakuntakirjastotoiminta tulee arvioinnin kohteeksi. Sen osalta voitaneen tavoitella yhden henkilöstötyövuoden säästöä. Merkittävimmin henkilöstömenojen supistamiseen voidaan vaikuttaa vähentämällä kirjastopisteitä. Henkilöstömenojen vähentäminen johtaa väistämättä palveluverkon harventamiseen ja kirjastovirkailijoiden antaman palvelun vähenemiseen. Ennen kuin erityinen irtisanomissuoja päättyy, laaditaan kirjaston henkilöstösuunnitelma, jossa palvelupisteittäin määritetään pysyvä henkilökunta ja kaupungin muihin palvelupisteisiin siirrettävissä oleva henkilökunta. Henkilöstömenojen supistamisesta voidaan tehdä erilaisia havaintoja. Supistamisen myönteisiä vaikutuksia ovat ainakin kustannusten aleneminen ja kaupungin henkilöstöhallinnon näkyminen päätöksentekijöille entistä selkeämpänä kokonaisuutena. Supistamisen kielteisiä vaikutuksia ovat palvelutason laskeminen ja poistuvan erikoisosaamisen korvautumisen vaikeutuminen. Palvelutaso laskee tilojen supistumisen ja virkailijoiden antaman palvelun supistumisen myötä lähinnä harvaan asutuilla alueilla. 4.3.2. Kiinteistömenojen supistamiseen perustuva vaihtoehto Kustannuksia karsitaan sulkemalla kiinteitä toimipisteitä. Kaupungin pääkirjastoista suljetaan ainakin kaksi (Korkalovaara ja Ounasrinne), Kyläkirjastojen verkosto korvataan kirjastoautojen pysäkeillä. Henkilökuntaa ei vähennetä tai vähennys tapahtuu eläköitymisen myötä. Aineistohankintoja voitaneen supistaa kyläkirjastoja supistettaessa. 13

Pääkirjastot Toimenpide vuokra/v (aineistokulut/v) 2007 Pääkirjasto Korkalovaara suljetaan 21876 (14834) Ounasrinne suljetaan 32088 (14717) Rantavitikka Saarenkylä Muurola Kyläkirjastot Autti Hirvas Kivitaipale Meltaus Nivankylä Oikarainen Sinettä Tapio Totonvaaran laitoskirjasto Vanttauskoski Vikajärvi Koulujen yhteydessä toimivat kirjastot muutetaan koulukirjastoiksi, muut kyläkirjastot lakkautetaan Vanttauskoskea lukuunottamatta Laskennalliset vuokrat ilman Vanttauskoskea 7416, kirjastoaineistokulut ilman Vanttauskoskea 18943 Yleisarvio Jos pyritään 3 % säästöihin pelkästään kiinteistökuluja supistamalla, tulisi pääkirjastoista sulkea myös Saarenkylä. Kyläkirjastojen sulkemisella saatavat laskennalliset vuokrasäästöt ovat vähäisiä ainakin niin kauan, kuin vuokraa maksetaan muodollisesti vain aukiolotunneista. Jos kyläkirjastojen osalta siirrytään kiinteään kuukausivuokraan, voi tämän vaihtoehdon laskennallinen pohja muuttua. Koska erityisesti aineistomenoja ei ole täysin kohdistettu kirjastoittain, ovat vaihtoehdossa esitetyt säästölaskelmat vain suuntaa antavia. Vaihtoehdon positiivisia piirteitä ovat + kustannukset supistuvat + henkilökunta voidaan keskittää suurempiin yksiköihin, erikoistuminen ja työnjako nykyistä helpommin järjestettävissä + kirjaston hallinto suoraviivaistuu ja yksinkertaistuu Vaihtoehdon negatiivisia piirteitä ovat palvelutaso laskee, asiointimatkat pitenevät paineet lähilogistiikan voimakkaalle kehittämiselle lisääntyvät, sen myötä pisteiden lopettamisesta saatava hyöty vähenee epäsuorasti vaikutetaan negatiivisesti kylien kehittymiseen vaikutus kulttuuriselle kehitykselle? 14

4.3.3. Useiden toimenpiteiden yhdistelmään perustuva vaihtoehto Kirjastopalvelujen järjestämisestä on säädetty mm. kirjastolaissa ja asetuksessa. (Liite 3). Kirjastopalvelujen tuottamista voidaan Rovaniemellä järkeistää yhdistelemällä erilaisia toimenpiteitä ja kohdentamalla säästyviä resursseja uudelleen. Lisäksi esimerkiksi määrätietoisella sähköisten asiointipalvelujen markkinoinnilla voidaan ohjata palvelujen käyttöä vähitellen verkkopalvelujen puolelle. Myös se, että asiakkaat entistä enemmän liikkuvat harrastus ja asiointimatkoillaan keskustaan, muuttaa väistämättä palvelujen kysyntää ja käyttötottumuksia. Ikääntyneiden osuuden kasvaessa on tarpeen kehittää heille suunnattuja palveluja yli hallintokuntarajojen. Käytännössä kirjaston palveluverkkoa on kehitetty koko ajan strategisten linjausten suuntaisesti. Jotta kirjastopalvelujen kustannusrakenne olisi riittävästi selvillä, tulisi Rovaniemen kaupunginkirjastossa paneutua kehittämään kustannuslaskentaa ja tilastointia nykyistä tarkemmaksi. Kuntaliitoksen vuoksi siihen vaikuttavat vielä kahden eri kunnan toisistaan poikkeavat käytännöt. Kyläkirjastojen vähentäminen ja uudet palvelu ja tilankäyttöratkaisut Taustaa Rovaniemen alueella on kuusi palvelualuetta, joilla kullakin on keskuskylänsä. Kyläkirjastoja on yhteensä 11 ja niistä seitsemän toimii koulun yhteydessä. Pienten toimipisteiden pieni henkilökuntamäärä ja muiden resurssien vähäisyys huonontavat toimintavarmuutta. Kyläkirjastojen sijainti ja kirjastoautojen pysäkit ovat monin paikoin lähellä toisiaan. Lasten lukumäärä ja samalla lasten määrä Rovaniemen kirjaston asiakkaina on vähenemässä. Kuitenkin Sinetässä ja Vanttauskoskella on tarkoitus säilyttää 1 9, ja Meltauksessa, Kivitaipaleessa ja Vikajärvellä 1 6 luokkien opetus, ellei oppilasmäärissä tapahdu odotettua suurempaa vähenemistä. Joidenkin koulujen, esimerkiksi Vikajärven ja Sinetän koulujen säilyttäminen perustuu myös siihen, että koulukuljetukset muodostuisivat muuten liian pitkiksi. Tapionkylän koulun lakkautuspäätös on tehty. Yläkemijoen alueen keskuspaikka on Vanttauskoski, joka sijaitsee noin 50 km päässä Rovaniemen keskustasta. Infopiste Siulassa on myös kyläkirjastopiste, jossa voi lainata ja palauttaa ja jonne voi tilata lainattavaksi kirjaston aineistoa. Yläkemijoen aluelautakunta on yksi Rovaniemen kaupungin hallinto organisaation tilaajalautakunnista. Sille on määrätty oma tehtäväalueensa. Kirjaston osalta lautakunta järjestää eli toimii tilaajana Yläkemijoen alueen kirjastopalveluissa (Siula). Alueiden käytön strategian mukaan Sinetässä, Meltauksessa, Vikajärvellä ja Kivitaipaleella palveluja voitaisiin kehittää yhdistämällä palveluja ja perustamalla monipalvelupisteitä. Monipalvelupisteissä tuotetaan yhdestä paikasta erilaisia palveluja, kuten terveydenhuolto, sosiaali, kulttuuri ja liikuntapalveluja. Niihin voidaan yhdistää myös matkailupalveluja ja muita kaupallisia palveluita. 15

Kyläkirjastoja koskevat ehdotukset Kyläkirjastoja koskevat toimenpidevaihtoehdot voisivat olla seuraavat: ainakin Tapion ja Auttin kyläkirjastojen sekä harkinnan mukaan mahdollisimman monen muunkin kyläkirjaston lakkauttaminen ja/tai kyläkirjastojen siirtäminen kyläyhdistysten tai vastaavien toimijoiden hoidettaviksi ja/tai kyläkirjastojen muuttaminen muiden hallintokuntien ja paikallisten toimijoiden ylläpitämiksi, muita palveluja tarjoaviksi monipalvelupisteiksi, jotka toimisivat myös asiakkaiden tilaaman kirjastoaineiston noutopisteinä ja/tai siirtokirjakokoelmina. Mahdollisesti lakkautettavien kyläkirjastojen palvelut tulisivat korvattua lähes nykyisillä kirjastoautopalveluilla, koska kirjastoautojen palvelupysäkkien ja kyläkirjastojen verkosto on päällekkäinen. Tehokkaana kirjastopalvelujen palvelumallina pinta alaltaan laajoissa kunnissa pidetään melko yleisesti monipuolisen pääkirjaston ja kattavan kirjastoautojen palvelupysäkkiverkoston yhdistelmää. Esimerkiksi opetusministeriö myöntää ns. perustamishankerahoitusta siten, että kirjastoautohankinnat asetetaan etusijalle. Rovaniemen kyläkirjastoista Tapion ja Auttin kiinteistöt ovat myynnin kohteena ja niiden osuus kirjaston kävijämäärästä on häviävän pieni. Hirvaan ja Oikaraisen kyläkirjastojen tulevaisuutta punnittaessa voitaneen ottaa huomioon, että ainakin muiden palvelujen osalta jo nyt tukeudutaan myös keskustan palveluihin (Alueiden käytön strategia). Kyläläisten omatoimisesta kyläkirjastosta on Rovaniemellä kokemuksia Sonka nimisestä kylästä, jonne kyläläiset itse hakevat pääkirjastosta vaihtuvaa aineistoa. Muualta kyläyhdistysten pitämistä kirjastoista on kokemuksia muun muassa Äetsästä. Infopiste Siula on hyvin onnistunut esimerkki monipalvelupisteestä, jossa on tarjolla myös kirjastopalveluja. Kirjaston purkamiskulut muodostuvat vuokrasopimuksen mm. irtisanomisajan vuokrakustannuksista, niteiden poistosta tietokannasta, kalusteiden purkamisesta ja kuljettamisesta sekä asukkaille tiedottamisesta. Säästöt muodostuisivat tila, henkilöstö ja aineistokustannuksista. Nykyisen laskutavan mukaan kyläkirjastojen tilakustannukset tosin ovat hyvin pienet, mutta tulevaisuudessa käytänteiden mahdollisesti muuttuessa siten, että siirrytään kiinteään kuukausivuokraan, ne nousevat. Kyläkirjastojen lakkauttamisen tai monitoimijaisuuden lisäksi tulisi selvittää Rantavitikan nuortenkirjaston lakkauttamisvaihtoehtoa. Alun perin siitä oli tarkoitus tehdä niin sanottu kombikirjasto, joka olisi päivisin koulun kirjasto ja iltaisin pieni lähikirjasto. Nykyisellään se koulukirjastona vaatii suhteellisen paljon kirjaston henkilöstö ja kokoelmaresursseja, mutta sitä ei kuitenkaan voida pitää iltaisin auki. Napapiirin yläasteelle on koulukirjasto, jonka hankinnoista vastaa kirjasto, mutta jonka koulu muuten hoitaa itse. Tämä voisi olla toimintamalli myös Rantavitikassa, ellei siitä kokonaan voida luopua. Kirjastoautomaation lisääminen Lainaus ja palautusautomaattien avulla voidaan vähentää henkilötyövuosia tai vaihtoehtoisesti vapauttaa henkilöstöä kirjastoammatillisiin tehtäviin esimerkiksi sähköisten verkkopalvelujen suunnitteluun. Lainaus ja palautusautomaatit ovat melko kallis investointi ja niiden käyttöasteen tulee olla korkea, jotta hankinta olisi perusteltua ja hankinnalla tavoitellut hyödyt saavutettaisiin. 16

Kirjastossa jo suunnitteilla ollut palautusautomaatin hankkiminen pääkirjastoon toisi aluksi kustannuksia, mutta säästäisi arviolta noin 0,5 1 htv. Myös pääkirjaston yhden työpisteen puutteellinen ergonomia parantuisi. Yhteistyön lisääminen Lapin korkeakoulukirjaston kanssa Osana korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen kokonaisuutta myös Lapissa suunnitellaan Lapin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä. Tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti tavalla tai toisella tiivistämään myös korkeakoulujen kirjastojen yhteistyötä. Opetusministeriön mukaan tällöin tulee selvittää myös yhteistyömahdollisuudet kunnallisten kirjastojen kanssa. Myös Rovaniemellä tullee ajankohtaiseksi selvittää vähintäänkin toiminnallisen yhteistyön lisääminen tulevan Lapin korkeakoulukirjasto yksikön kanssa. Kirjasto ja tietopalvelujen uudet palvelukonseptit ja poikkihallinnollinen yhteistyö Erilaiset asiakasryhmät vaativat tulevaisuudessa nykyistä selvempää palvelujen eriyttämistä. Ikärakenne vanhenee. Rovaniemellä on tavoitteeksi asetettu, että 90 % yli 75 vuotiaista asuu kotona tai tavallisessa palveluasumisessa. Vanhusten palvelujen tarve kasvaa hajaasutusalueella ja vanhustenhuollon palveluihin tarvitaan nykyistä enemmän resursseja. Lapin maakuntakirjastossa on meneillään Opetusministeriön rahoittama Syrjäseutujen kirjastoautopalvelut kotiovelle hanke. Sen tavoitteena on monipuolistaa kirjastoautojen tarjoamia palveluja kotipalvelun avulla. Hankkeen avulla on tarkoitus myös etsiä mahdollisia yhteistyökumppaneita kaupungin vanhus ja vammaispalvelujen puolelta. Kotipalvelun järjestämisessä on voimavarojen säästämiseksi ja palvelujen vaikuttavuuden varmistamiseksi välttämätöntä päästä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön muiden kotipalveluja järjestävien toimijoiden kanssa. Toiminnan tuloksellisuus ei tällöin välttämättä näy kirjastotilastoissa, mutta se tukee kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamista. Vanhusten elämänlaadun paraneminen pitää heidät pitempään poissa kalliista laitoshoidosta. Lasten ja nuorten kirjastopalvelut voidaan tehokkaasti hoitaa pääkirjasto, kirjastoauto ja verkkopalveluiden avulla. Kirjaston verkko ja etäpalvelujen kehittäminen Kirjastolaki painottaa verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä. Verkko ja etäopetusta kehitetään tulevaisuudessa voimakkaasti ja vastaava mahdollisuus täydentää ja osittain korvata perinteisiä palveluja tarjoutuu myös kirjastoille. Osa asiakkaista arvostaa nimenomaan mahdollisuutta asioida fyysisen palvelupisteen sijasta esimerkiksi kotoa käsin verkkopalvelujen avulla. Verkkopalveluja kehittämällä voidaan myös parantaa kirjastopalvelujen laatua. 17

Kuluttajatutkimuskeskuksen ennusteen mukaan tulevaisuuden verkkovälitteinen itsepalveluyhteiskunta luo myös uudenlaisia itsepalvelun kombinaatioita, joissa osa vaadittavista taidoista ja valinnoista siirtyy asiakkaille itselleen. Koulutustason nousu edesauttaa tätä kehitystä. Toisaalta myös taloudellisten resurssien niukkuus pakottaa kansalaiset tulevaisuudessa ottamaan enemmän vastuuta tarvitsemistaan palveluista ja niiden hankkimisesta. Myös Rovaniemellä verkkokirjastokäyntien määrä kasvaa joka vuosi. Kirjaston verkkopalvelujen käyttöön asiakas tarvitsee internet yhteyksin varustetun tietokoneen. Tietopalvelukysymyksen kanssa ei aina tarvitse tulla kirjastoon, vaan sen voi jättää netin kautta vastattavaksi valtakunnalliseen Kysy kirjastonhoitajalta palveluun. Verkkokirjaston asiointipalvelut mahdollistavat kirjastoaineiston niin sanotun asiakastoimisen etälainauksen. Asukkaat voivat tilata aineistoa netin kautta ja se kuljetetaan heille heidän itse nimeämäänsä palvelupisteeseen tai kirjastoauton mukana. 4.3.4. Palvelujen yhdistelyvaihtoehto Yhtenä kehittämisvaihtoehtona pitäisi nähdä eri toimintojen yhdistäminen kirjastopalvelujen kanssa. Yhteispalvelutoimistoja tai pisteitä tuskin montaa saadaan kaupungin alueelle nykyisten Osviitan ja Siulan lisäksi. Edelleen olisi kuitenkin tutkittava mahdollisuuksia kytkeä palvelukokonaisuuteen mahdollisimman monipuoliset julkisen hallinnon palvelut sekä lisäksi kolmannen sektorin ja kaupan/matkailun palvelut. Konsultti oli asian johdosta yhteydessä nuorisopalveluihin. Etenemiskelpoista mallia ei löytynyt. 4.3.5. Pääkirjaston kehittäminen Eri resurssien vapautuminen muista kirjastopisteistä luo osaltaan mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa pääkirjastoa ja sen palveluja. Pääkirjasto on jo nyt kaupungin ylpeydenaihe. Sen arvon säilyttämiseksi on edelleen panostettava. Kehittämistyössä tulee edetä suunnitelmallisesti. Kaupungin keskustakirjastojen työnjakomahdollisuudet tulevat myös arvioitavaksi. 5 Lopuksi Rovaniemen kaupungilla on käytettävissään laaja keinovalikoima pyrkiessään noudattamaan kaupunginvaltuuston tahtoa talouden tasapainotuspyrkimyksissä. Mitään patenttiratkaisua asiaan ei ole olemassa, vaan päätöksentekijä joutuu puntaroimaan monissa valintatilanteissa. Samanaikaisesti on arvioitava talousasioita ja kuntalaisten palvelujen saantia suhteessa hyväksyttyihin strategisiin linjauksiin. Edellä olevat vaihtoehdot on rakennettu mitä tapahtuu, jos periaatteella. Radikaaleinta ajateltavissa olevaa vaihtoehtoa, sekä tilojen että henkilöstön samanaikaista voimakasta vähentämistä ei ole tuotu tähän tarkasteluun. 18

Liite 1. Kartta kirjastopalveluista Erillinen liite. Kartta on Rovaniemen kaupungin internetsivuilla osoitteessa http:/www.rovaniemi.fi/?deptld=20434 19

Liite 2. Talous ja tilastotarkastelu Erillinen liite. 20

Liite 3. Kirjastopalvelujen järjestämisen taustaa Kirjastolaki ja kirjastopalvelujen järjestäminen Kirjastopalvelujen järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kirjastolain (904/1998) lähtökohtana ovat väestön tarvitsemat kirjasto ja tietopalvelut, ei kirjastolaitos. Kunnalliset kirjastot toteuttavat palvelutehtävänsä tarjoamalla asiakkaiden käytettäväksi riittävän määrän osaavaa henkilöstöä, uusiutuvan kirjastoaineiston, välineistön sekä kirjastotiloja. Kirjastolain mukaan kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä. Kunta voi järjestää kirjastopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Myös kunnan omalle palvelutuotannolle vaihtoehtoisissa järjestämistavoissa kunta kuitenkin vastaa siitä, että palvelut ovat kirjastolainsäädännön mukaiset. Kuntien välisen sopimusyhteistyön pohjalta, kustannusten jaosta sopien kunnat ovat melko yleisesti järjestäneet esimerkiksi yhteisesti kirjastoautopalveluja ja kirjastosta vastaavien tehtävien hoitoa. Maakuntakirjastotoiminta Kirjastolain mukaan maakuntakirjastoina toimivat kirjastot täydentävät muiden yleisten kirjastojen palveluja. Maakuntakirjastona toimii opetusministeriön määräämän kunnan yleinen kirjasto kunnan suostumuksella. Maakuntakirjaston tehtävistä säädetään asetuksella. Ne toimivat alueellisina tieto ja resurssikeskuksina. Maakuntakirjastojärjestelmän luominen aloitettiin jo 1960 luvulla. Meneillään olevien kunta ja palvelurakenneuudistuksen sekä aluehallintouudistuksen yhteydessä siihen saattaa tulla muutoksia (OPM/Sulin). Valtionosuusjärjestelmä Kirjastojen valtionosuus on laskennallinen, ei korvamerkitty ja se maksetaan kunnalle osana opetus ja kulttuuritoimen laskennallista valtionosuutta. Valtionosuuden laskennallinen peruste saadaan, kun kunnan asukasmäärällä kerrotaan asukasta kohden määritelty yksikköhinta. Laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnalle itselleen rahoitettavaksi tuleva osuus. Kunnalle myönnetyn valtionosuuden määrä vuosina 2008 2011 on 41,89 prosenttia em. tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta. Kunnan laskennallinen osuus on 58,11 prosenttia ja se lasketaan aina keskimääräisestä yksikköhinnasta, joka vuonna 2008 on 52,06 euroa asukasta kohti.. Kunnan oma laskennallinen rahoitusosuus sisältyy valtionosuuspäätöksen vähennyserään. Yksittäisen kunnan kirjastorahoituksen muutokset eivät siis vaikuta sen saaman valtionosuuden määrään. Myös maakuntakirjaston laskennallinen valtionosuus maksetaan vuodesta 2006 lähtien osana yksikköhintarahoitusta, mutta se on harkinnanvarainen. Maakuntakirjastoina toimivien kaupunkien kirjastojen yksikköhintaa korotetaan maakuntakirjastotoiminnan osalta. Maakuntakirjastojen tehtävistä ja harkinnanvaraisesta yksikköhinnan korotuksesta käydään opetusministeriön ja kunnan edustajien kanssa tuloskeskustelu joka neljäs vuosi. 21

Rovaniemen kaupunginkirjasto toimii myös Lapin maakuntakirjastona. Rovaniemen kaupunginkirjaston Lapin maakuntakirjaston yksikköhintaa on vuonna 2008 korotettu maakuntakirjastotoiminnan osalta 160 000 euroa. Se on tarkoitettu kattamaan kaikki maakuntakirjastotoiminnasta aiheutuneet kulut (erityistehtävän hoitoon käytettävän henkilöstön palkkaus, kaukolainaus, kokoukset ja koulutustilaisuudet, alueellinen tietopalvelu ja niin edelleen) koko Lapin alueella. Kirjasto ja tietopalvelujen maksullisuus Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus määritellään kirjastolaissa maksuttomaksi. Maksuttomina on kirjastoissa pidetty lainojen, palautusten sekä lainojen uusimisen lisäksi muun muassa perustietopalvelua, tietokantojen käyttöä kirjaston koneilla, kirjaston oman aineistotietokannan ja työvälineiden käyttöä kirjastossa. Sen sijaan aineiston varaamisesta ja kuljetuksista peritään maksuja. Samoin kunta voi periä asiakkailtaan maksun käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta, kuten lainatun aineiston palauttamisen myöhästymisestä tai aineiston tärveltymisestä. Kirjastolaki mahdollistaa myös kirjaston maksulliset erityispalvelut, joko omakustannusarvoa vastaavin tai erityisistä syistä sitä korkeammin maksuin. 22