Ryhmä 1 Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen palvelutarpeen sekä palvelutarjonnan ja palveluiden tuottamisen näkökulmasta vuoteen 2023.

Samankaltaiset tiedostot
Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET.

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Perustuu lausunnolla oleviin lakiluonnoksiin

Lepojärvi Tommi. LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste


Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Uusi TKI-rakenne: vaihtoehtoiset mallit

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Siun sote tehdään NYT

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE ) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?

Siun sote tehdään NYT

1.! " # $ # % " & ' (

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Uuden soten kulmakivet

Järjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset

Hyvinvointiseminaari Raahessa

Lähipalvelut ja palveluverkko. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Sote- ja maakuntauudistus

Sosiaali- ja terveysryhmä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO ,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Sote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Leena Setälä Johtaja VSSHP

Maakuntavaltuuston seminaari Yhteiset- ja työikäisten palvelut

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLI. Keski-Suomen SOTE hanke

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija ,

Suomalaisten sote. Keskustan ratkaisu Suomen arvoisia tekoja

Lapin Sote-valmistelun tavoitteet & aikataulutus Pol.ohry

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Kyläyhdistysseminaari Raahessa

Länsi-Pohjan sote-projekti

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

Maakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille. Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Lähipalveluiden määrittely versio 1.0

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Teija Horsma Erikoissuunnittelija LPSHP PTH-yksikkö

Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Kanta-Hämeen maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut palvelun käyttäjän näkökulmasta 2019 (versio )

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LAPIN MALLI SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIHIN. Hankesuunnitelma. 1. Tausta

Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Vammaispalvelut maakuntarakenteessa

Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Aikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Leena Lahti talousarviosta 2017 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Mitä uusi sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Transkriptio:

Ryhmä 1 Tehtävä: Ryhmä tuottaa swot-analyysin vastaamalla seuraavaan kysymykseen swotanalyysin neljästä eri näkökulmasta: Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen palvelutarpeen sekä palvelutarjonnan ja palveluiden tuottamisen näkökulmasta vuoteen 2023. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat

Vahvuudet Hyvä sote- ja koulutuspalveluverkosto Monipuolinen osaaminen: Yliopisto, ammattikorkeakoulu, SAKK ja muut oppilaitokset tuottavat ammattitaitoista henkilökuntaa, jo nyt osaava ja motivoitunut henkilökunta Pitkät välimatkat eivät välttämättä ole ongelma - Lapissa on totuttu pitkiin etäisyyksiin Pieni, hallittavissa oleva väestöpohja, palvelutarve hyvin tiedossa, yhteisöllisyys Rajat ylittävä yhteistyö, yhteistyön perinne ja kuntien välinen yhteistyö Teollisuus + monipuolinen elinkeinorakenne sekä puhdas luonto vetovoimatekijöinä Pohjoinen sijainti

Heikkoudet Pitkät välimatkat, harva asutus, pieni väestöpohja ja väestön epätasainen jakautuminen Puutteelliset joukkoliikennepalvelut, tiestön huono kunto Riittämättömät laajakaistayhteydet ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät Saamelaisten palvelujen epäyhdenvertaisuus Ongelmat yhteistyössä, kuntien välinen kilpailu, Väestökato ja ikärakenteen vinoutuminen - ei tunnusteta tosiasioita Heikkenevät kuntataloudet Työttömyys, syrjäytyneisyys, alhainen koulutustaso ja näiden seurauksena suurempi sairastavuus Kansansairauksien yleisyys sote-alan työn arvostuksen puute

Mahdollisuudet Tietotekniikan kehittyminen, virtuaalipalvelut Kouluttautuminen: Monipuolinen kielitaito, saamenkielten ja -kulttuurin vahvistuminen Arktisten alueiden hyvät tulevaisuudennäkymät ja matkailun kehittyminen mm. terveysmatkailu (Jäämerenyhteys) Kaivostoiminta ja muut kehittyvät alat tuovat uutta väestöä, mikä vahvistaa näiden paikkakuntien terveyspalvelutarjontaa Rajayhteistyö Lapin hyvä imago ja sen edelleen vahvistaminen, Lapin omaperäinen ja monimuotoinen kulttuuri, paikallinen monikulttuurisuus, lappilainen hulluus omien palveluratkaisujen pohjana Lapin kehittäminen liikuntamaakunnaksi Lappi erityispiirteineen sopiva alue erilaisiin pilotteihin

Uhat Kansantalouden hidas kasvu ja teollisuuden hiipuminen Kansalliset ja kansainväliset ratkaisut keskittävä politiikka Työikäisen väestön väheneminen ja vanheneminen Ammattitaitoisen työvoiman rekrytointiongelmat Yhteisöllisyyden rapautuminen Työttömyys ja syrjäytyminen monessa polvessa Palvelujen etääntyminen Voimakas maaltamuutto Luonnon liiallinen hyödyntäminen luonto on elinkeinoelämän ja virkistyksen perusta Lapissa Lentoyhteyksien heikkeneminen

LÄHIPALVELUT

Yhteenvetoa, Lähipalvelut Lähipalveluita ovat: Usein annettavat lakisääteiset palvelut, joita kuntalaiset ovat tottuneet saamaan lähellä. Palvelut tuotetaan paikallisen tarpeen mukaan käyttäjälähtöisesti, paikallisella asiantuntemuksella. Kotiin annettavien palveluiden ulottuvuus: Etäisyydet tuovat kustannuksia; osaa palveluista mahdoton tarjota harvoille asiakkaille kauas. Osaamiseen turvaaminen palveluissa, jotka eivät toistu usein, esim. äitiysneuvola Ikääntymisen tuomat haasteet huomioitava virtuaalipalveluiden käytön osaamisessa

Lähipalvelut, palveluiden tuottaminen Suuri osa lähipalveluista tuotetaan uudella tavalla (etäpalvelut/virtuaalipalvelut /liikkuvat palvelut) ja uusissa paikoissa (terveyskioskit, kauppa, posti, kirjastot) Palvelut tuotetaan kuntarajattomasti, fyysisesti lähimmät palvelut käyttöön Omavastuu: Perheiden ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen (omaishoidon verottomuus, Kela), läheiset mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmien tekoon Ensihoito, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut lääkinnällinen tuki ja terapia lähipalveluiksi Hyvinvointipalveluita paikallisten toimijoiden toimesta, osuuskunnat käyttöön

Ryhmä 3

Työryhmä 3 Luonnoksen arviointi alueellisten palveluiden näkökulmasta Puheenjohtajat Sauli Hyöppinen ja Anna Mäkelä Sihteeri Leena Leväsvirta Alue = seutukunta Monissa palveluissa organisointi ja kehittäminen alueellisesti, varsinaiset palvelut jalkautetaan hajautetusti: myös liikkuvat ja sähköiset palvelut Konsulttiapua alueellisesti esim. videoteitse kuten terapia- ja kuntoutuspalveluita Mietittävä tulevaisuuden rakenteet, päälle ERVA-taso liian monta porrasta; erikoispalvelut osana alueellista ja lähipalvelua Ei konserni vaan palvelujen järjestäjä Osaajat liikkuvat alueellisissa palveluissa, osaaminen keskitetympää; Alueelliset, liikkuvat palvelut mietittävä tarkkaan: arvioitava kulkemiseen käytetty aika; Erikoisosaajien pula nyt ja tulevaisuudessa palvelut riittävän isoissa kokonaisuuksissa, etäpalveluina Huoli osaajista, pula erityistyöntekijöistä, ei halua yksin työskentelyyn ilman kollegiaalista tukea Palvelut ajateltava uudella tapaa: sosiaalipalvelut, pth ja esh yhdessä perustason palveluissa Alueelliset palvelut toteutetaan hajautetusti, tuotetaan palvelut tietylle alueelle

Työryhmä 3 Luonnoksen arviointi alueellisten palveluiden näkökulmasta Alueellisesti koordinoitavia ja kehitettäviä palveluja, toteutus osin lähipalveluna Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaalipäivystys alueelliseesti, suosituksena paikalle meno, sisällön määrittely tarkennettava, Ympäristöterveydenhuolto: nyk. lainsäädäntö edellyttää alueellisuutta palvelujen järjestämisessä Turvapalvelut, jopa keskitetymminkin; Kv-palvelut, rajayhteistyö alueellisesti, laajempi pohja neuvotteluille naapurimaiden kanssa Muistineuvola, perheneuvola, lastenneuvola ja äitiysneuvola toteutettava lähipalveluna, organisoitava alueellisena: vaativat erityisosaamista, nyk. palvelutarjonta ei ole mahdollinen; tarve lähellä, osaaminen alueellista Äitiysneuvola terveydenhoitajan antamaa lähipalvelua; äitiyspoli erikoispalvelua Neuvolat lähellä, mitä lähempänä perhettä sitä paremmin ennaltaehkäistään ongelmia Äitiys-, lastenneuvola ja perhetyö lähipalveluna; ehdittävä ajoissa, helppo ottaa vastaan Vammaishoidon integrointi esh:on, saatava järjestykseen; asuminen, huolto, tuki; Kolpeneen erikoisosaaminen; alueellista palvelua lähelle, erikoispalvelua Rovaniemellä; asumisen jatkaminen Kolpeneella; siirto kotikuntiin alueellista palvelua; yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluihin; konsultaatio Kolpeneelta Vammaisten asumispalvelut lähipalveluina Konsultointi ja tuki alueellisena Aspa-asunnot erillisinä

Työryhmä 3 Luonnoksen arviointi alueellisten palveluiden näkökulmasta Vanhuspalvelut lähipalveluina Vuodeosastot lähipalvelua Kuntoutus lähipalveluna fysioterapia ja kuntoutus, toisaalta laatu Vammaispalvelun sosiaalityö alueellisena, käydään paikallisesti Tähystykset keskitettyinä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisevä työ tehtävä alueellisesti, jalkautettava lähelle asukkaita Mt- ja päihdepalvelut: monta tasoa erikoispalveluista lähhipalveluihin, toteutus lähipalveluna; Päivystyspalvelut: pth:n päivystys päivisin; muulloin esh:ssa sairaalassa Suunterveydenhuollon päivystys kiertää Lapissa Erikoisvaativa hammashuolto erikoispalveluissa, ei alueellinen Liukuva jalkauttaminen

KESKITETYT ERIKOISPALVELUT

Saamelaistan palvelujen turvaaminen Saamelaisten erityspalvelujen turvaamiseksi tarvitaan valtakunnallinen sopimus Norjan kanssa.

Valtakunnan rajat ylittävä erikoissairaanhoito Rajat ylittävä erikoissairaanhoito on jo lain mukaan mahdollista Yhteistyö itään avattava: terveysturismi Käytäntöön saaminen edellyttää kuitenkin vielä työtä

Vammaisten erityispalvelut suurin osa voidaan järjestää mahdollisimman normaalina lähipalveluna esim. vammaisten palveluasuminen pienempi osa voidaan järjestää keskitettyinä palveluina esim. autistien asumispalvelut Erva-alueen yhteistyö erityisasioissa

Psykiatria Tarvitaanko Lappiin kahta täyden palvelun tavarataloa? Psykogeriatriaa kaivataan kentällä. Asiakasnäkökulma (myös omaiset) huomioiden lähipalvelut tarpeen. Tavoitteena sairaalavuorokausia mahdollisimman vähän. Painopiste avohoitoon. Tuotannon suurin ongelma on psykiatripula. Mikä on Lapin asukkaiden psykiatristen palvelujen tarve? Johtopäätös: Keskitetään tuotantoa sinne, missä on osaamista, vahvuutta ja henkilökuntaa esim. Länskän malli. Yhteistyötä Erva- alueella.

Erikoissairaanhoidon vaativimmat palvelut Mitä erikoissairaanhoidon vaativimmista palveluista ei ole tarjolla Lapissa? Erityisosaamisen alueet hoidetaan tiivistämällä yhteistyötä LSHP, LPSHP ja OYS. Miten sairaaloiden välistä yhteistyötä voidaan parantaa / tehostaa? Erva- sopimuksilla säädetään yhteistyötä Johtopäätös: Osaamsta vahvistetaan, osaaminen työnjaon perustana.

Hankinnat ja investoinnit Koko maakunnan alueellisena työnä Maakunnan alueella jo olemassa olevat tilat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Sosiaalipäivystys Tuottamiseen alueellinen malli Liitetään muun sote- päivystyksen yhteyteen.

Rikosten sovittelu Keskitetysti koko maakunnan osalta

RAHOITUKSEN MONIKANAVAISUUDEN PURKAMINEN

Näkökulmia rahoituksen yksikanavajärjestelmään, puolesta ja vastaan Pitkien matkojen ja laajojen alueiden vuoksi yksikanavajärjestelmällä voidaan saadaan säästöjä Rahoituksella tulee olla selvä hallintamalli Siitä tulee olla hyötyä asiakkaille/kuntalaisille Työterveydenhuoltoa ei oteta mukaan, jotta ei puututa työntekijän ja työnantajan väliseen suhteeseen Mukaan sekä KELAn kuin kunnan omat kuljetuspalvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut) Mahdollistaisi erikoislääkäripalvelut maakuntiin; lääkäri kiertää ja palvelut tuotetaan lähellä (tapaus uniapnea)

Tulisi ennaltaehkäistä mallin mahdolliset eettiset ongelmat: tasapuolisuus kohdennuksessa (esim. työlliset / eläkeläiset) Malli olisi toimiva, jos raha seuraa asiakasta ja asiakas saa valita palvelutuottajansa Rahan ei tulisi seurata asiakasta, koska se rapauttaa kuntapalvelua (kunta joutuu joka tapauksessa vastaamaan tietyistä palveluista) Mallin toimivuus on kiinni siitä onko se suoritusvai tarveperustainen Mallilla ei saa syntyä eriarvoisuutta alueelle Hajautettuun malliin suhtaudutaan kriittisesti laadun näkökulmasta Täytyisi tietää, kuinka rahoitus kerätään ja kuinka palvelut tuotetaan

Asiakkaan valinnanvapaus tulee säilyttää Saamenkielisten rahoitusosuus tulee turvata mallista riippumatta Matkakorvaukset ja kuntoutus voisi olla kokeilussa mukana (osakokeilu), koska niissä liikkuu paljon rahaa Lapin alueella Palveluita kehitettäessä velvoitetaan huomioidaan eri rahoittajien kustannukset, tämä säästää yhteiskunnan varoja ja ehkäisee osaoptimointia