LEPPÄVIRRAN KUNTA Tekninen lautakunta 21.1.2014 5 Ympäristö- ja tekniset palvelut KAAVOITUSKATSAUS 2014 Yleistä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoitus Leppävirran kunnan alueen kaavatilanne Vireillä olevat ja vireille tulevat kaavahankkeet Muita maankäytön suunnitelmia Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus Kaavoituksesta tiedottaminen Yhteystiedot
1 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Tähän katsaukseen on sisällytetty lisäksi selvitys nykyisestä kaavoitustilanteesta. Kaavoitusmenettely tulee lain mukaan järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallisilla), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavahankkeista laaditaan erikseen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan esimerkiksi tavoitteista, aikataulusta ja tiedottamisesta. Maankäyttö- ja mittauspalvelut huolehtii kaavoituksesta ja mittaustoimesta. Tekninen lautakunta päättää Leppävirralla maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvistä asioista. Yleis- ja asemakaavat hyväksyy Leppävirran kunnanvaltuusto. Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen muutokset hyväksyy kunnanhallitus. 2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna 2001 ja tarkistukset tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaistoiminnassa. 3 MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaavoituksella on keskeinen rooli valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta. Leppävirran kunta kuuluu Pohjois- Savon liittoon, joka vastaa maakuntakaavan suunnittelusta. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Leppävirran kunnassa on voimassa Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava (vahvistettu 27.11.2008) ja Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (vahvistettu 7.12.2011). Korkein hallintooikeus päätöksellään 22.3.2013 hylkäsi maakuntakaavasta tehdyt valitukset, joten maakuntakaava on lainvoimainen.
2 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava koskee koko maakuntaa. Kaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät potentiaaliset tuulipuistojen alueet sekä muutoksena Kuopion seudun maakuntakaavaan ja Pohjois-Savon maakuntakaavaan päivitetty Kuopion lentoaseman melualue sekä melualueella sijaitseviin maankäyttövarauksiin kohdistuvat muutokset. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan 15.1.2014. Kaavassa osoitetaan 18 potentiaalista tuulivoima-aluetta. Leppävirran kunnan alueelle osoitettuja tuulivoimaalueita ovat Saaristenmäki, Takunkorpi, Saahkarlahti ja Niittysmäki-Konkanmäen alue, jolla on jo lainvoimainen tuulivoimayleiskaava. Kaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden toteutuminen riippuu alueiden maanomistajista ja myös toteuttajien kiinnostuksesta alueisiin. Tuulivoimamaakuntakaavassa osoitetuille alueille on mahdollista rakentaa tuulivoimaa 600-700 MW eli 220-240 kpl 3 MW:n tuulivoimaloita. Kyseisellä tuulivoimaloiden määrällä päästään energiantuotantoon, joka vastaa noin 4 % Pohjois-Savon primäärienergian tarpeesta valtakunnallisen tavoitteen ollessa 2 %. Lisätietoja Pohjois-Savon liiton nettisivuilla www.pohjoissavo.fi/tuulivoima. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan valmistelu on aloitettu alkukesästä 2012. Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 15.4.2011 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) vuoksi. MRL:n muutoksen seurauksena tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn pariin laissa määritellyn siirtymäajan (15.4.2015) jälkeen. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava koskee koko maakuntaa. Kaupan maakuntakaavan tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Savon kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta maakuntien välisessä kilpailussa. Maakunnan sisällä tavoitteena on mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen ja kilpailunäkökulman huomioiminen. Kaavassa osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä ja myymäläkeskittymiä. Lisäksi kaavassa osoitetaan kansallispuiston perustamista edistävänä merkintänä Rautalammin Kalajanvuoren alue Rautalammin-Konneveden kehittämisalueeksi. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnos pohjautuu kaavatyön valmistelun yhteydessä tehtyihin väestöarvioista ja kaupan palveluverkkoselvityksestä saatuihin ennusteisiin ostovoiman kasvusta ja liiketilan lisätarpeesta vuoteen 2030. Palveluverkkoselvityksen ja herkkyystarkastelun mukainen liiketilan lisätarve Leppävirralle on yhteensä noin 20 800 kem2. Kaupan maakuntakaavaluonnoksessa Leppävirralle on osoitettu kaupan kokonaismääräksi 42 000 kem 2. Keskusta-alueille on arvioitu sijoittuvan nykyinen kaupan pinta-ala mukaan lukien 35 000 kem 2 kauppaa ja keskustan ulkopuoliselle alueelle 7 000 kem 2 tilaa vievää ja muuta erikoiskauppaa. Kaupan maakuntakaavaluonnos 2030 valmisteluaineistoineen on ollut nähtävillä loppuvuodesta 2013. Lisätietoja Pohjois-Savon liiton nettisivuilla www.pohjois-savo.fi/kauppa.
3 4 LEPPÄVIRRAN KUNNAN ALUEEN KAAVATILANNE Yleiskaavoitus Kunnassa yleiskaava on keskeinen kaavataso valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella (osayleiskaava). Yleiskaava voidaan tehdä oikeusvaikutteisena, oikeusvaikutuksettomana tai strategisena yleiskaavana. Oikeusvaikutteinen yleiskaava voi olla suoraan rakennusluvan perusteena rantaalueilla, kyläalueilla ja muilla maaseutualueilla. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Oikeusvaikutteinen kaava mahdollistaa kaavan mukaisten rakennuslupien myöntämisen ilman poikkeamispäätöstä. Rantaosayleiskaavoissa on tavoitteena vesistön rantavyöhykkeen (noin 200 metriä rantaviivasta lukien) käytön suunnittelu eri tarkoituksiin kuten virkistykseen, suojeluun, maa- ja metsätalouteen ja rakentamiseen. Rantaosayleiskaavoilla on tarkoitus ohjata maankäyttöä erityisesti rantavyöhykkeellä. Leppävirran kunnan ranta-alueista on puolet kaavoittamattomia. Oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat: Osmajärven rantayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1989 Sorsaveden rantayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1988 Timolan osayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1981, muutos1988 Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1987 Koirus-, Huhti- ja Petäjäjärven rantayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1987 Oravikosken osayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1983 Kirkonkylän osayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1981 Suvasveden itäosien osayleiskaava 1978 Yleiskaava, valtuuston hyväksymä 1975 Oikeusvaikutteiset yleiskaavat: Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava, hyväksytty 14.1.2013 Unnukan rantaosayleiskaava, hyväksytty 1.2.2006 Suvasveden ja Paljakkaveden rantaosayleiskaava, hyväksytty 27.9.2000 Rukkuneen-Kinkamonniemen rantayleiskaava, vahvistettu 12.6.2000 Leppävirran- Konnuksen rantayleiskaava, hyväksytty 22.5.2000 Särkilahden ja Särkiniemen rantayleiskaava, vahvistettu 18.4.2000 Ala- Särkijärven rantayleiskaava, vahvistettu 18.3.1999 Sorsaveden rantayleiskaava, vahvistettu 10.12.1997 Paukarlahden osayleiskaava, vahvistettu 08.12.1997 Harjulan rantayleiskaava, vahvistettu 16.10.1997 Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaavan muutos ja osayleiskaava, vahvistettu 3.7.1995 Riikinnevan osayleiskaava, vahvistettu 1994 Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaava, vahvistettu 1.2.1993, osin valtuuston hyväksymä
4 Asemakaavoitus Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Rakennuslain nojalla voimaan tullut rakennuskaava on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena asemakaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijakoa. Leppävirran kunnassa on kolme asemakaavoitettua taajamaa, Leppävirran Kirkonkylä, Oravikoski ja Sorsakoski. Asemakaava-aluetta on yhteensä noin 950 hehtaaria. Leppävirran kunnassa ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Riikinnevan ekovoimalaitoksen asemakaava, 29.4.2013 Eemintien asemakaavan muutos, 13.11.2012 Tervonlammen ja Kokoojatien ympäristön asemakaavan muutos ja laajennus, 22.10.2012 Vokkolan alueen asemakaavamuutos, 4.6.2012 Kirkonseudun asemakaava, vahvistettu vuonna 1971, lukuisia muutoksia, viimeisin 2006 Pitkäniemen asemakaava 26.4.2004 Sorsakosken asemakaava, 1965, lukuisia muutoksia, viimeisin 2002 Riikinnevan asemakaava, vahvistettu 1994 Oravikosken asemakaava, vahvistettu 1985 Ranta-asemakaavoitus Asemakaavoitukseen kuuluu osana myös ranta-asemakaavat, joita laaditaan ranta-alueille pääasiassa loma-asutusta varten. Maanomistajalla on oikeus teetättää ranta-asemakaava omistamilleen maille ja kunnalla on velvollisuus käsitellä kaavat viivytyksettä. Leppävirran kunnassa on noin 40 hyväksyttyä ranta-asemakaavaa. Viimeisin kunnanvaltuuston hyväksymä ranta-asemakaava on Osmajärven alueen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen (hyväksytty 25.11.2013).
5 5 VIREILLÄ OLEVAT JA VIREILLE TULEVAT KAAVAHANKKEET Kuva 1. Kaavahankkeiden sijaintikartta. Yleiskaavat Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava Kaavan tavoitteena on turvata toimiva aluerakenne kehittämällä Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti aluetta kokonaisuutena, vastata pientalojen rakentamispaineeseen sekä mahdollistaa valtatien linjauksen muutos. Yhdyskuntarakennetta eheytetään osoittamalla uutta asutusta tukemaan kyläverkostoa sekä olemassa olevaa infrastruktuuria. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu kaikkiaan noin 150 kuivanmaan ja noin 80 rantarakennuspaikkaa. Työpaikka-alue on osoitettu Oravikosken eritasoliittymän yhteyteen ja kaivostoimintojen alue entisen Kotalahden kaivosalueen ympäristöön. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä 2013. Kaava-hanke etenee vuoden 2014 aikana ehdotusvaiheeseen ja hyväksymiskäsittelyyn.
6 Kuva 2. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava-alue. Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava Kaavaluonnos laaditaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kaavaluonnos on laadittu keskustan alueesta. Toisessa vaiheessa osayleiskaavaluonnos laaditaan koko kirkonkylän vaikutusalueelle. Keskeisimpiä tavoitteita ovat taajaman tiivistäminen, asumisen-, liike- ja teollisten toimintojen yhteensovittaminen, houkuttelevan tonttitarjonnan mahdollistaminen, matkailun kehittäminen, virkistys- ja suojeluarvojen turvaaminen ja liikennejärjestelyjen parantaminen. Laajahko keskustatoimintojen alue mahdollistaa joustavuuden keskustan kehittämisessä. Päivittäistavarakaupan suuryksiköt ja kerrostalorakentaminen on osoitettu ydinkeskustaan. Tilaa vievän kaupan alueet sijaitsevat keskustan reunaalueilla. Uutta pientaloasumista on osoitettu keskustaajaman läheisyyteen, korkeintaan kolmen kilometrin päähän kirkolta ja palveluilta. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2013-2014. Kaavahanke etenee vuoden 2014 aikana ehdotusvaiheeseen ja hyväksymiskäsittelyyn. Kuva 3. Taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavaalue. Vaiheen 1 kaava-alueen rajaus sinisellä.
7 Sorsakosken Suoniemen ja Venerannantien alueen yleiskaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee Leppävirran kunnan Osmajärven kylän Venerannantien ja Suoniemen alueella Sorsakoskella. Yleiskaavoitettavan alueen koko on 70 hehtaaria. Suoniemen osalta tavoitteena on alueen kaavoittaminen ympärivuotiseen rakentamiseen, loma asumiseen tai lomamatkailuun soveltuvaan rakentamiseen tai näiden yhdistelmään. Suunnittelussa huomioidaan myös yleinen virkistyskäyttötarve. Venerannantien alueen osalta maankäytön päivittämisen lisäksi tarkastellaan liikenneyhteyksiä, yleisen venerannan toiminnan edellytyksiä sekä alueen kunnallistekniikan toteuttamista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville loppuvuodesta 2013. Kaavahanke etenee vuoden 2014 aikana. Kuva 4. Sorsakosken Suoniemen ja Venerannantien alueen yleiskaava-alue. Asemakaavat Kirkonkylän taajaman asemakaavat 1. Korttelin 15 ja puistoalueen asemakaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee Vokkolan alueella Leppävirrantien, Petäiköntien ja Montanuksentien varressa. Asemakaavan muutos koskee korttelia 15. Alueella sijaitsee tällä hetkellä leikkikenttä ja katualueet. Alueelle ei ole toteutunut asemakaavan mukaisesti julkista rakentamista. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa liikerakennusten rakentaminen alueelle olemassa olevan matkailutoiminnan ja taajaman välittömään yhteyteen sekä mahdollistaa leikkipuiston sijoittuminen toisaalle. Samalla tutkitaan alueen liikennejärjestelyt sekä tarkastellaan niiden vaikutukset. Kaavaluonnos oli nähtävillä tammikuussa 2012. Hanke etenee ehdotus- ja hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 aikana. 2. Kirkkokaari Suunnittelualue sijaitsee kirkonkylän ydinkeskustassa hautausmaan kupeessa. Alueen pintaala on noin 1,5 hehtaaria. Kaavanmuutoksen tavoitteena on selvittää asuinrakentamisen sijoittuminen alueelle. Kaavahanke etenee hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 aikana.
8 3. Matinkuja Suunnittelualue sijaitsee Laivurintien ja Matinkujan välisellä alueella Leppävirran rantaalueella. Alueen pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Kaavamuutoksen tarkoituksena on selvittää asuinrakentamisen sijoittuminen alueelle siten, että ulkoilureittiyhteys turvataan alueella. Kaavahanke etenee hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 aikana. 4. Kortteli 20 Suunnittelualue käsittää Monnin entisen liikepaikan ympäristöineen. Alueella sijaitsee tällä hetkellä omakotitalo sekä asuin- ja liikerakennus. Alueella on voimassa Kirkonkylän yleiskaava, jossa alueelle on osoitettu kerrostalojen alue. Vireillä olevassa Leppävirran taajaman ja sen lähiympäristön osayleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu keskustapalveluiden alueeksi. Asemakaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue sekä asuinkerrostalojen korttelialue. Suunnittelualueelle on laadittu kaupalliset selvitykset taajaman ja sen lähiympäristön yleiskaavatyön yhteydessä. Asemakaavan tavoitteena on kasvattaa alueen rakennusoikeutta siten, että alueelle olisi mahdollista rakentaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaavahanke etenee ehdotus- ja hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 aikana. Kuva 5. Kirkonseudun kaava-alueiden sijainti: 1. Kortteli 15, 2. Kirkkokaari, 3. Matinkuja ja 4. Kortteli 20.
9 Sorsakosken Suoniemen ja Venerannantien alueen asemakaavan muutos ja laajennus Suunnittelualue sijaitsee Leppävirran kunnan Osmajärven kylän Venerannantien ja Suoniemen alueella Sorsakoskella. Asemakaavoitettavan alueen koko on noin 44 hehtaaria. Suoniemen osalta tavoitteena on alueen kaavoittaminen ympärivuotiseen rakentamiseen, loma asumiseen tai lomamatkailuun soveltuvaan rakentamiseen tai näiden yhdistelmään. Venerannantien alueen suunnittelun tavoitteita ovat maankäytön päivittäminen, liikenneyhteyksien tarkastelu Venerannantien, Käpytien ja Sorsakoskentien kautta Koskentielle, yleisen venerannan toiminnan edellytysten selvittäminen sekä alueen kunnallistekniikan toteuttamisen huomioiminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville loppuvuodesta 2013. Kaavahanke etenee vuoden 2014 aikana. Kuva 6. Sorsakosken Suoniemen ja Venerannantien alueen asemakaavan muutos ja laajennus -kaava-alue. Ranta-asemakaavat Vireillä olevien ranta-asemakaavojen likimääräiset sijainnit on esitetty kuvassa 1. 1. Juonionjärven ja ympäröivien järvien ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Leppävirran kunnan Niinimäen kylässä ja käsittää osan Juonionjärven rannasta ja lisäksi rantoja Pyöreäjärvestä, Vääränjärvestä, Vasaraisesta, Niinijärjestä, Huuhtijärvestä ja Lauttasesta. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä ranta-asemakaavoja. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa Tornator Oy:n omistamien tilojen ranta-alueille omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2013. Kaavahanke etenee ehdotusvaiheeseen ja hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 aikana. 2. Iso-Valkeisen ranta-asemakaava Kaava-alue sijoittuu Unnukan, Iso-Valkeisen ja Kiesimäjärven rannoille. Kaavaehdotus on nähtävillä alkuvuodesta 2014. Ranta-asemakaavalla muodostuu korttelit 1-6 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta.
10 3. Osmajärven kylän tilan 39:96 ranta-asemakaava ja Rengonlahti-Suottalahti rantakaavan muutos Kaava-alue sijoittuu Leppävirran kunnan länsiosaan lähimmillään noin neljän kilometrin etäisyydelle Leppävirran keskustaajamasta. Kaava-alue käsittää osia Pirttilahden, Akonlammen, Tukiaisen, Salmosen, Alalammen, Kuore-Kaidan ja Sorsaveden Paloselän rannoista. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa Metsähallituksen omistaman tilan rantaalueille omarantaisia lomarakennuspaikkoja parhaiten rakentamiseen soveltuville paikoille. Lisäksi kaava-alue käsittää osan Sorsavedelle sijoittuvan Rengonlahti-Suottalahti rantakaavan alueesta. Kaavamuutosalueelle on tarkoitus siirtää muutama rakennuspaikka tilan sisäisesti. Kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2013. Kaavahanke etenee ehdotusvaiheeseen ja hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 aikana. 4. Lemmetynniemen ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Osmajärven rannalla Lemmetynniemen ja Lemmetynlahden rantaalueilla. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa tilojen ranta-alueille omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaavahanke etenee vuoden 2014 aikana. 6 MUITA MAANKÄYTÖNSUUNNITELMIA Rakennusjärjestys Leppävirran kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2009. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksien ohella, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestys on Leppävirran kunnan kotisivuilla www.leppavirta.fi (Leppävirta / Palvelut / Tekniset palvelut / Rakennusvalvonta / Rakennusjärjestys). Maapoliittinen ohjelma 2013 2016 ja maaseuturakentamisen mitoitusperiaatteet Kunnanvaltuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman vuosille 2013 2016 ja maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet 17.6.2013. Maapoliittinen ohjelma Leppävirran kunnan kotisivuilla www.leppavirta.fi (Leppävirta / Palvelut / Tekniset palvelut / Maankäyttö- ja mittauspalvelut / Maapoliittinen ohjelma 2013-2016). Valtatie 23 parantaminen välillä Varkaus-Viinijärvi Tiesuunnitelma oli nähtäville alkuvuodesta 2013, jonka jälkeen ELY-keskus valmisteli suunnitelmasta hyväksymispäätös-esityksen Liikennevirastolle. Hanke käynnistyy kevään 2014 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Alakylän ohituskaista-osuus Leppävirran kunnan alueella. Teollisuustien peruskorjaus Leppävirran asemakaava-alueella sijaitsevan Teollisuustien peruskorjauksella parannetaan tien kantavuutta ja kuivatusta. Peruskorjauksen yhteydessä parannetaan kevyenliikenteenväylää, mikä lisää liikenneturvallisuutta kiinteistöjen liittymät jäsentäen. Teollisuustien tiesuunnitelma on ollut nähtävillä loppukesästä 2013. Peruskorjaus etenee vuoden 2014 aikana. Kunta on hankkeen päätoteuttaja.
11 7 ASEMAKAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄ KORVAUS Maankäyttö- ja rakennuslaki 59 Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus: jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Kustannukset muodostuvat asiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä. Lisäksi peritään todelliset ilmoituskustannukset. Kustannusten korvaamisesta voidaan tehdä myös erillinen sopimus. 8 KAAVOITUKSESTA TIEDOTTAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavakohtaisesti se, miten tiedottaminen tapahtuu ja missä asiakirjat ovat nähtävillä. Tiedottaminen tapahtuu lehti-ilmoituksella (Soisalon Seudussa), kunnan ilmoitustaululla, kirjeitse ja internetsivuilla www.leppavirta.fi / Palvelut/Tekniset palvelut / Maankäyttö- ja mittauspalvelut / Nähtävillä olevat kaavahankkeet (linkki kyseiselle sivulle on www.leppavirta.fi sivulta). Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä kunnanvirastolla teknisessä toimistossa ja internetissä www.leppavirta.fi edellä mainitulla sivustolla. 9 YHTEYSTIEDOT LEPPÄVIRRAN KUNTA Tekniset palvelut Maankäyttö- ja mittauspalvelut PL 4 (Savonkatu 39) 79101 LEPPÄVIRTA Puhelin (017) 570911 (vaihde) Telefax (017) 5709445 (tekninen) Sähköposti: etunimi.sukunimi@leppavirta.fi Tekninen johtaja Virve Wright (maankäyttö, kaavoitus) 044-7906056 Kaavoittaja Suvi Nenonen (maankäyttö, kaavoitus) 044-7975523 Rakennustarkastaja Jouko Koponen (rakennusluvat) 0400-251527 Maanmittausinsinööri Inkeri Kortelainen (kiinteistönmuodostus) 040-5455140 Paikkatietokäsittelijä Sirpa Laakkonen (tonttitarjonta, kartat) 040-7411204