KAAVOITUSKATSAUS 2013

Transkriptio

1 LEPPÄVIRRAN KUNTA Tekninen lautakunta YMPÄRISTÖ- JA TEKNISET PALVELUT KAAVOITUSKATSAUS 2013 Yleistä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoitus Leppävirran kunnan alueen kaavatilanne Vireillä olevat ja vireille tulevat kaavahankkeet Muita maankäytön suunnitelmia Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus Kaavoituksesta tiedottaminen Yhteystiedot

2 1 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Tähän katsaukseen on sisällytetty lisäksi selvitys nykyisestä kaavoitustilanteesta. Kaavoitusmenettely tulee lain mukaan järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallisilla), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavahankkeista laaditaan erikseen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan esimerkiksi tavoitteista, aikataulusta ja tiedottamisesta. Maankäyttö- ja mittauspalvelut huolehtii kaavoituksesta ja mittaustoimesta. Tekninen lautakunta päättää Leppävirralla maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvistä asioista. Yleis- ja asemakaavat hyväksyy Leppävirran kunnanvaltuusto. 2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna 2001 ja tarkistukset tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaistoiminnassa. 3 MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaavoituksella on keskeinen rooli valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta. Leppävirran kunta kuuluu Pohjois- Savon liittoon, joka vastaa maakuntakaavan suunnittelusta. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Leppävirran kunnassa on voimassa Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava (vahvistettu ) ja Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (vahvistettu ).

3 2 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava koskee koko maakuntaa. Kaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät potentiaaliset tuulipuistojen alueet sekä muutoksena Kuopion seudun maakuntakaavaan ja Pohjois-Savon maakuntakaavaan päivitetty Kuopion lentoaseman melualue sekä melualueella sijaitseviin maankäyttövarauksiin kohdistuvat muutokset. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava ohjaa seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen sijoittumista maisemallisesti kestäville, tekniset edellytykset täyttäville alueille luonnon ja asutuksen asettamien reunaehtojen puitteissa. Kaavassa esitetään 19 tuulivoimapuistoaluetta, joille on sijoitettavissa maksimissaan noin 222 kpl nimellisteholtaan 3 MW:n tuulivoimalaitoksia. Käytännössä on todennäköistä, että vain osa alueista tulee toteutumaan ja niiltäkin vain taloudellisesti kannattavimmat tuulivoimalat. Kaavassa osoitettavat tuulivoimapuistojen alueet Leppävirran kunnan alueella ovat Takunkorpi, Niittysmäki-Konkanmäki, Saahkarlahti ja Saaristenmäki. Lisätietoja on Pohjois-Savon liiton nettisivuilla Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan valmistelu on aloitettu alkukesästä Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. MRL:n muutoksen seurauksena tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn pariin laissa määritellyn siirtymäajan ( ) jälkeen. Vahvistettujen maakuntakaavojen laadinnan aikana valmistelluissa kaupan selvityksissä ei ole huomioitu tilaa vaativaa kauppaa kokonaisuudessaan, koska silloinen laki ei sitä edellyttänyt. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen ja kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois-Savossa. Lisätietoja on Pohjois-Savon liiton nettisivuilla 4 LEPPÄVIRRAN KUNNAN ALUEEN KAAVATILANNE Yleiskaavoitus Kunnassa yleiskaava on keskeinen kaavataso valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella (osayleiskaava). Yleiskaava voidaan tehdä oikeusvaikutteisena, oikeusvaikutuksettomana tai strategisena yleiskaavana. Oikeusvaikutteinen yleiskaava voi olla suoraan rakennusluvan perusteena rantaalueilla, kyläalueilla ja muilla maaseutualueilla. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Oikeusvaikutteinen kaava mahdollistaa kaavan mukaisten rakennuslupien myöntämisen ilman poikkeamispäätöstä.

4 3 Rantaosayleiskaavoissa on tavoitteena vesistön rantavyöhykkeen (noin 200 metriä rantaviivasta lukien) käytön suunnittelu eri tarkoituksiin kuten virkistykseen, suojeluun, maa- ja metsätalouteen ja rakentamiseen. Rantaosayleiskaavoilla on tarkoitus ohjata maankäyttöä erityisesti rantavyöhykkeellä. Leppävirran kunnan ranta-alueista on puolet kaavoittamattomia. Oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat: Osmajärven rantayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1989 Sorsaveden rantayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1988 Timolan osayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1981, muutos1988 Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1987 Koirus-, Huhti- ja Petäjäjärven rantayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1987 Oravikosken osayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1983 Kirkonkylän osayleiskaava, valtuuston hyväksymä 1981 Suvasveden itäosien osayleiskaava 1978 Yleiskaava, valtuuston hyväksymä 1975 Oikeusvaikutteiset yleiskaavat: Unnukan rantaosayleiskaava, hyväksytty Suvasveden ja Paljakkaveden rantaosayleiskaava, hyväksytty Rukkuneen-Kinkamonniemen rantayleiskaava, vahvistettu Leppävirran- Konnuksen rantayleiskaava, hyväksytty Särkilahden ja Särkiniemen rantayleiskaava, vahvistettu Ala- Särkijärven rantayleiskaava, vahvistettu Sorsaveden rantayleiskaava, vahvistettu Paukarlahden osayleiskaava, vahvistettu Harjulan rantayleiskaava, vahvistettu Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaavan muutos ja osayleiskaava, vahvistettu Riikinnevan osayleiskaava, vahvistettu 1994 Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaava, vahvistettu , osin valtuuston hyväksymä Asemakaavoitus Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Rakennuslain nojalla voimaan tullut rakennuskaava on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena asemakaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijakoa. Leppävirran kunnassa on kolme asemakaavoitettua taajamaa, Leppävirran Kirkonkylä, Oravikoski ja Sorsakoski. Asemakaava-aluetta on yhteensä noin 950 hehtaaria. Leppävirran kunnassa ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Eemintien asemakaavan muutos, Tervonlammen ja Kokoojatien ympäristön asemakaavan muutos ja laajennus, Vokkolan alueen asemakaavamuutos, Kirkonseudun asemakaava, vahvistettu vuonna 1971, lukuisia muutoksia, viimeisin 2006 Pitkäniemen asemakaava Sorsakosken asemakaava, 1965, lukuisia muutoksia, viimeisin 2002 Riikinnevan asemakaava, vahvistettu 1994 Oravikosken asemakaava, vahvistettu 1985

5 4 Ranta-asemakaavoitus Asemakaavoitukseen kuuluu osana myös ranta-asemakaavat, joita laaditaan ranta-alueille pääasiassa loma-asutusta varten. Maanomistajalla on oikeus teetättää ranta-asemakaava omistamilleen maille ja kunnalla on velvollisuus käsitellä kaavat viivytyksettä. Leppävirran kunnassa on noin 35 hyväksyttyä ranta-asemakaavaa. Viimeisimmät rantaasemakaavat ovat Huhtijärven ja Koirusjärven osittainen kumoaminen ja muutos Kotalahdessa (hyväksytty ), Mäntymäki tilan ranta-asemakaava Sarkamäessä (hyväksytty ), Jussilan ranta-asemakaava Leppävirran kylässä ja Petäjäniemen tilan ranta-asemakaava Näätämaassa (hyväksytty ). 5 VIREILLÄ OLEVAT JA VIREILLE TULEVAT KAAVAHANKKEET Kuva 1. Kaavahankkeiden sijaintikartta. Yleiskaavat Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) tuli nähtäville keväällä OAS:ssa tiedotetaan kaavan etenemisestä ja osallistumisesta tarkemmin.

6 5 Kaavan tavoitteena on turvata toimiva aluerakenne kehittämällä Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti aluetta kokonaisuutena, vastata pientalojen rakentamispaineeseen sekä mahdollistaa valtatien linjauksen muutos. Keskeisenä tavoitteena on saattaa rantarakentaminen suunnitelmallisen maankäytön piiriin sekä turvata luonnonsuojelun, virkistyksen, elinkeinotoiminnan ja loma-asumisen tarpeet. Pysyvän asutuksen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntatekninen huolto, teiden, taajamien ja palvelujen läheisyys. Osayleiskaavassa on laadittu mitoitusperusteet erikseen ranta-alueelle (noin 200 metrin levyinen vyöhyke) ja ranta-alueen ulkopuoliselle kaava-alueelle ns. kuivalle maalle. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt mitoitusperusteet (11 ). Kaavahankkeen valmistelu etenee ja kaavaluonnos tulee nähtäville kevään 2013 aikana. Kuva 2. Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaava-alue. Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava Niittysmäki-Konkanmäki Sarkamäessä on osoitettu Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnoksessa seudullisesti potentiaaliseksi tuulivoimapuistoalueeksi. Alueelle on valmistunut tuulipuiston yleiskaava, joka mahdollistaa viiden (5) tuulivoimalayksikön rakentamisen alueelle. Tuulivoimaloille on osoitettu tuulivoimala-alueet, joille voimalat on sijoitettava. Lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeellisina merkintöinä uudet tielinjaukset sekä voimajohdot. Tuulipuiston osayleiskaava on hyväksymiskäsittelyssä Taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava Leppävirran kunnanhallitus on käynnistänyt osayleiskaavan laatimisen Leppävirran taajaman ja sen ympäristön alueelle. Kaavaluonnos laaditaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

7 6 laaditaan kaavaluonnos keskustan alueesta (vaihe 1). Toisessa vaiheessa osayleiskaavaluonnos laaditaan koko kirkonkylän vaikutusalueelle. Keskustan alueen osayleiskaavassa (vaihe 1) ohjataan mm. taajaman tiivistämistä, sekä asumisen, liike- ja teollisten toimintojen yhteensovittamista. Kaavassa otetaan kantaa liikekeskustan laajuuteen ja laajenemismahdollisuuksiin. Vaiheen 1 kaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta Tavoitteena on, että koko kirkonkylän vaikutusalueelle laadittava kaavaluonnos on nähtävillä kevään 2013 aikana ja molemmat kaavat hyväksymiskäsittelyssä vuoden lopulla. Kaava-alueen luonto- ja muinaisjäännösinventoinnit on laadittu vuoden 2012 aikana. Kuva 3. Taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava-alue. Vaiheen 1 kaava-alueen rajaus sinisellä. Riikinnevan osayleiskaavan muutos ja laajennus Riikinnevan osayleiskaava-alue käsittää noin 570 hehtaarin suuruisen alueen Riikinnevan jätteenkäsittelyalueen ympäristössä Leppävirran kunnassa. Suunnittelualue on pääasiassa Metsähallituksen, Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymän, Leppävirran kunnan ja yksityisessä omistuksessa. Riikinnevan osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on mahdollistaa ekovoimalaitoksen rakentaminen Riikinnevan jätteenkäsittelyalueelle hyödyntämään

8 7 Itä- ja Keski-Suomen alueella syntyvää yhdyskuntajätettä ja tuottamaan kaukolämpöä ja sähköä. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta Hankkeen tavoitteeksi on asetettu, että kaavaehdotus olisi nähtävillä alkuvuodesta Kuva 4. Riikinnevan osayleiskaava-alue ja asemakaavan likimääräinen sijainti. Asemakaavat 1. Kirkonkylän taajaman asemakaavat Korttelin 15 ja puistoalueen asemakaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee Leppävirrantien, Petäiköntien ja Montanuksentien varressa Leppävirran taajama-alueella. Asemakaavan muutos koskee korttelia 15 sekä puisto- ja liikenne ja pysäköintialueita. Alueella sijaitsee tällä hetkellä leikkikenttä ja katualueet. Alueelle ei ole toteutunut asemakaavan mukaisesti julkista rakentamista eikä pysäköintialuetta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa liikerakennusten rakentaminen alueelle olemassa olevan matkailutoiminnan ja taajaman välittömään yhteyteen sekä mahdollistaa leikkipuiston sijoittuminen toisaalle. Samalla tutkitaan alueen liikennejärjestelyt sekä tarkastellaan niiden vaikutukset. Kaavaluonnos oli nähtävillä tammikuussa Hanke etenee ehdotus- ja hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2013 aikana. Kirkkokaarre Suunnittelualue sijaitsee kirkonkylän ydinkeskustassa hautausmaan kupeessa. Alueen pintaala on noin 1,5 hehtaaria. Se on kaavoitettu yleiseksi paikoitusalueeksi, asuinkerrostalojen sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueiksi. Alue ei ole toteutunut. Kaavanmuutoksen tavoitteena on selvittää asuinrakentamisen sijoittuminen alueelle. Kaavahanke etenee ehdotus- ja hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2013 aikana.

9 8 Matinkuja Suunnittelualue sijaitsee Laivurintien ja Matinkujan välisellä alueella Leppävirran rantaalueella. Alueen pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Se on kaavoitettu puistoalueeksi ja kaduksi. Alueen läpi kulkee aktiivisessa käytössä oleva ulkoilureitti. Kaavamuutoksen tarkoituksena on selvittää asuinrakentamisen sijoittuminen alueelle siten, että ulkoilureittiyhteys turvataan alueella. Kaavahanke etenee ehdotus- ja hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2013 aikana. Kortteli 20 Suunnittelualue sijaitsee Leppävirran ydintaajamassa. Alueella sijaitsee tällä hetkellä omakotitalo sekä asuin- ja liikerakennus. Suunnittelualueella ollut kauppakiinteistö on purettu. Alueella on voimassa Kirkonkylän yleiskaava, jossa alueelle on osoitettu kerrostalojen alue. Leppävirran kunta on käynnistänyt yleiskaavan tarkistamisen. Taajaman ja sen lähiympäristön osayleiskaava on ydintaajaman (vaihe 1) osalta ollut luonnoksena nähtävillä. Luonnoksessa suunnittelualue on osoitettu keskustapalveluiden alueeksi. Asemakaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue sekä asuinkerrostalojen korttelialue. Suunnittelualueelle on laadittu kaupalliset selvitykset taajaman ja sen lähiympäristön yleiskaavatyön yhteydessä. Asemakaavan tavoitteena on kasvattaa alueen rakennusoikeutta siten, että alueelle olisi mahdollista rakentaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaavahanke etenee ehdotus- ja hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2013 aikana. Kuva 5. Kirkonseudun kaava-alueiden likimääräinen sijainti: 1. Kortteli 15, 2. Kirkkokaarre, 3. Matinkuja ja 4. Kortteli Riikinnevan ekovoimalaitoksen asemakaava Riikinnevan ekovoimalaitoksen asemakaava-alue sijaitsee Riikinnevan alueella jätteenkäsittelylaitoksen luoteispuolella. Kaavoitettava alue on noin 13 hehtaaria. Kaavaalueen omistaa Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä. Asemakaavan tarkoituksena

10 9 on mahdollistaa ekovoimalaitoksen rakentaminen jätteenkäsittelylaitoksen alueelle. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta Hankkeen tavoitteeksi on asetettu, että kaavaehdotus olisi nähtävillä alkuvuodesta Ranta-asemakaavat Viimeisimmät kunnanvaltuuston hyväksymät ranta-asemakaavat ovat Huhtijärven ja Koirusjärven ranta-asemakaavojen osittainen kumoaminen ja muutos Kotalahdessa (hyväksytty ), Mäntymäki tilan ranta-asemakaava Sarkamäessä (hyväksytty ), Jussilan rantaasemakaava Leppävirran kylässä ja Petäjäniemen tilan ranta-asemakaava Näätämaassa (hyväksytty ). Vireille tulevien ranta-asemakaavojen likimääräiset sijainnit on esitetty kuvassa Juonionjärven ja ympäröivien järvien ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Leppävirran kunnan Niinimäen kylässä ja käsittää osan Juonionjärven rannasta ja lisäksi rantoja Pyöreäjärvestä, Vääränjärvestä, Vasaraisesta, Niinijärjestä, Huuhtijärvestä ja Lauttasesta. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä ranta-asemakaavoja. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa Tornator Oy:n omistamien tilojen ranta-alueille omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaavahanke etenee vuoden 2013 aikana. 2. Iso-Valkeisen ranta-asemakaava Kaava-alue sijoittuu Unnukan, Iso-Valkeinen ja Kiesimäjärvien rannoille. Rantaasemakaavan tavoitteena on sijoittaa rakennusoikeus parhaiten rakentamiseen soveltuville paikoille. Rakennusoikeutta pyritään siirtämään Unnukan rannalle. Unnukan alueella on voimassa Unnukan rantaosayleiskaava. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rantaasemakaavoja. Kaavahanke etenee vuoden 2013 aikana. 3. Osmajärven kylän tilan 39:96 ranta-asemakaava ja Rengonlahti-Suottalahti rantakaavan muutos Kaava-alue sijoittuu Leppävirran kunnan länsiosaan lähimmillään noin neljän kilometrin etäisyydelle Leppävirran keskustaajamasta. Kaava-alue käsittää osia Pirttilahden, Akonlammen, Tukiaisen, Salmosen, Alalammen, Kuore-Kaidan ja Sorsaveden Paloselän rannoista. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa Metsähallituksen omistaman tilan ranta-alueille omarantaisia lomarakennuspaikkoja parhaiten rakentamiseen soveltuville paikoille. Lisäksi kaava-alue käsittää osan Sorsavedelle sijoittuvan Rengonlahti-Suottalahti rantakaavan alueesta. Kaavamuutosalueelle on tarkoitus siirtää muutama rakennuspaikka tilan sisäisesti. Kaavahanke etenee vuoden 2013 aikana. 6 MUITA MAANKÄYTÖNSUUNNITELMIA Rakennusjärjestys Leppävirran kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksien ohella, jos oikeusvaikutteisessa

11 10 yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestys on Leppävirran kunnan kotisivuilla (Leppävirta / Palvelut / Ympäristö- ja tekniset palvelut / Rakennusvalvonta / Rakennusjärjestys). Valtatie 5 kehittäminen välillä Leppävirta-Palokangas, Leppävirta Suunnittelukohde alkaa etelässä Leppävirran kirkonkylän pohjoisosasta Sorsakosken maantien liittymästä ja päättyy pohjoisessa Lempyy - Palokangas maantien liittymään. Valtatien 5 parantaminen toteutetaan pääasiassa nykyistä tietä leventämällä ja ohituskaistoilla. Hankkeen tiesuunnitelma on valmistunut vuonna 2009 ja se on ollut julkisesti nähtävillä mahdollisten muistutusten tekemistä varten vuoden 2013 alussa, jonka jälkeen ELY-keskus valmistelee suunnitelmasta hyväksymispäätösesityksen Liikennevirastolle. Pohjois-Savon ELY-keskus varautuu siihen, että suunnitelmien puolesta hankkeen rakentaminen on mahdollista aloittaa viimeistään vuonna 2013 tai Valtatie 5 kehittäminen välillä Palokangas-Humalajoki, Leppävirta ja Kuopio Suunnittelukohde Palokangas Humalajoki sijaitsee pääosin Leppävirran kunnassa. Rinnakkaistieja liittymäjärjestelyt ulottuvat hieman Humalajoen pohjoispuolelle Kuopion kaupungin alueelle. Tarkasteltavan valtatieosuuden pituus on noin 16,5 kilometriä. Tiesuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä mahdollisten muistutusten tekemistä varten vuoden 2013 alussa, jonka jälkeen ELY-keskus valmistelee suunnitelmasta hyväksymispäätösesityksen Liikennevirastolle. Pohjois-Savon ELY-keskus varautuu siihen, että suunnitelmien puolesta hankkeen rakentaminen on mahdollista aloittaa viimeistään vuonna 2013 tai Valtatie 23 parantaminen välillä Varkaus-Viinijärvi Valtatie 23 välillä Varkaus-Viinijärvi on osa itä-länsisuuntaista päätieyhteyttä. Kokonaisuudessaan parannettavan tieosuuden pituus on noin 85 km, josta Leppävirran kunnan alueella on noin 23 km. Nykyinen valtatie on mäkinen, mutkainen ja kapea. Näkemäolosuhteet ovat monin paikoin huonot. Suunniteltuja parantamistoimenpiteitä ovat mm. vaaka- ja pystygeometrian parantaminen ja keskikaiteellisten ohituskaistojen rakentaminen. Koko suunnitelmavälillä parannetaan liittymiä ja korjataan tien rakennepuutteita. Tiesuunnitelma valmistui vuoden 2012 lopulla. Tiesuunnitelma tulee julkisesti nähtäville alkuvuodesta 2013, jonka jälkeen ELY-keskus valmistelee suunnitelmasta hyväksymispäätösesityksen Liikennevirastolle. Hanke todennäköisesti toteutetaan vaiheittain rahoitusmahdollisuuksien mukaan. Sorsakoskentien parantaminen Riikinnevalle johtavan Sorsakoskentien rakennetta ja kantavuutta sekä päällysteen kuntoa parannetaan kesän 2013 aikana. Hankkeeseen ei sisälly muita liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Siirtoviemärilinja Paukarlahti -Oravikoski Paukarlahti-Oravikoski siirtoviemärin suunnittelutyöt käynnistyivät loppukesällä 2011 ja hanke on valmistunut alkuvuodesta 2013.

12 11 Kuopio toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 2030 Rakennemalli on Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien yhteinen näkemys seudun yhteisestä maankäytöstä vuonna Mukana ovat Kuopio, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi. Rakennemallityö on rahoitettu Kuopion seudun KOKO - ohjelman kautta. Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Loikka 2030 rakennemallin sisällössä korostuvat hyvät palvelut, sujuvat liikenneyhteydet, tiivistyvä asuminen, elinkeinoelämän sijoittumismahdollisuudet, monipuoliset virkistyspalvelut, matkailun kehittyminen sekä eheä, tiivis, toimiva ja ekologinen yhdyskuntarakenne. Kunnat sitoutuvat rakennemallin toteuttamiseen konkreettisten toimenpiteiden, vapaaehtoisuuteen perustuvan rakennemallisopimuksen ja tiiviin seurannan kautta. Leppävirran kunnanvaltuusto hyväksyi Loikka 2030 loppuraportin ja rakennemallisopimuksen Maapoliittinen ohjelma ja maaseuturakentamisen mitoitusperiaatteet Maapoliittisen ohjelma päivitys käynnistyi syksyllä Ohjelma on valmisteltu kunnanhallituksen nimeämässä työryhmässä vuoden 2012 aikana. Maapoliittinen ohjelma etenee hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta Maapoliittisen ohjelman lähtökohtana ovat kunnan maankäytön tavoitteet, kasvusuunnat ja kehitystavoitteet. Maapoliittisessa ohjelmassa linjataan maapolitiikan tavoitteet, periaatteet sekä ohjelman toteutuksessa käytettävät keinot. Maaseuturakentamisen ohjaamiseksi laaditaan kuivanmaan rakennuspaikkojen mitoitusperiaatteet. Mitoitusperiaatteet asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä nähtäville ja pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet hyväksytään hallinnollisessa käsittelyssä vuoden 2013 aikana. 7 ASEMAKAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄ KORVAUS Maankäyttö- ja rakennuslaki 59 Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus: jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Kustannukset muodostuvat asiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä. Lisäksi peritään todelliset ilmoituskustannukset. Kustannusten korvaamisesta voidaan tehdä myös erillinen sopimus. 8 KAAVOITUKSESTA TIEDOTTAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavakohtaisesti se, miten tiedottaminen tapahtuu ja missä asiakirjat ovat nähtävillä.

13 12 Tiedottaminen tapahtuu lehti-ilmoituksella (Soisalon Seudussa), kunnan ilmoitustaululla, kirjeitse ja internetsivuilla / Palvelut/Ympäristö- ja tekniset palvelut / Maankäyttö- ja mittauspalvelut / Nähtävillä olevat kaavat (linkki kyseiselle sivulle on sivulta). Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä kunnanvirastolla teknisessä toimistossa ja internetissä edellä mainitulla sivustolla. 9 YHTEYSTIEDOT LEPPÄVIRRAN KUNTA Ympäristö- ja tekniset palvelut Maankäyttö- ja mittauspalvelut PL 4 (Savonkatu 39) LEPPÄVIRTA Puhelin (017) (vaihde) Telefax (017) (tekninen) Sähköposti: etunimi.sukunimi@leppavirta.fi Tekninen johtaja Virve Wright (maankäyttö, kaavoitus) Kaavoittaja Suvi Nenonen (yleiskaavoitus) Rakennustarkastaja Jouko Koponen (rakennusluvat) Maanmittausinsinööri Inkeri Kortelainen (kiinteistönmuodostus) Paikkatietokäsittelijä Sirpa Laakkonen (tonttitarjonta, kartat) Kuva: I. Kortelainen