Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2017-00150 RO Kahilampi Vesa(MMM) 28.02.2017 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 6.3.2017 Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin 6.3.2017 keskustelemaan yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Puheenjohtajamaa on toimittanut jäsenmaille tausta-asiakirjan, jossa hahmotellaan yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan ohjelmakauden prioriteetteja. Jäsenmaita on pyydetty ottamaan kantaa prioriteetteihin, tavoitteiden saavuttamiskeinoihin sekä yhteisen maatalouspolitiikan pilarijaon keskinäiseen tasapainoon. Jäsenmaat pohjustivat aihetta keskustelemalla prioriteeteista myös maatalouden erityiskomiteassa 27.2.2017. Suomi tukee puheenjohtajan esittämiä prioriteetteja. Suomi tavoittelee vahvaa mutta nykyistä yksinkertaisempaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka mahdollistaa maatalouden harjoittamisen koko EU:n alueella. Komissio esittelee neuvostolle ehdotuksensa Adrianmeren sardelli- ja sardiinikantojen monivuotiseksi suunnitelmaksi kestävän kalastuksen takaamiseksi yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden mukaisesti. Esitys ei koske Suomen kalastusintressiä. Lisäksi neuvoston muissa asioissa käsitellään monipuolisesti komission ja jäsenmaiden valtuuskuntien esiin nostamia asioita. Suomi ottaa keskustelut tiedoksi.
Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ 6.3.2017 2(15) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen KALASTUS 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Adrianmeren pieniä pelagisia lajeja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta (ensimmäinen käsittely) = Komissio esittelee 4 = Keskustelu MAATALOUS Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. Yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen 6 = Keskustelu Muut asiat 11 6. a) G20-maiden maatalousministerien konferenssi (Berliini, 22. tammikuuta 2017) = Saksan valtuuskunnan tiedotusasia b) (mahd.) Euroopan solidaarisuusjoukot = Komission tiedotusasia c) Eläinten hyvinvoinnin foorumi = Komission tilannekatsaus d) Our Ocean -konferenssi "An Ocean for Life" (Malta, 5. 6. lokakuuta 2017) = Komission tiedotusasia e) Ruokaketjun toimivuus ja hyvien kauppatapojen vastaisten käytäntöjen torjunta = Tsekin ja Slovenian valtuuskuntien tiedotusasia
3(15) f) Hedelmien vaikea markkinatilanne = Puolan valtuuskunnan tiedotusasia g) Riisintuottajamaiden foorumin kokemukset = Italian valtuuskunnan tiedotusasia h) Tuotantoon sidotut tuet ja niiden toimeenpano = Kreikan valtuuskunnan tiedotusasia i) Elintarvikkeiden kaksoislaatu = Unkarin ja Slovakian valtuuskuntien tiedotusasia j) Lumpy skin -taudin ennaltaehkäisevät toimet Kroatiassa = Kroatian valtuuskunnan tiedotusasia
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00128 LVO Lehtinen Heikki 17.02.2017 4(15) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Adrianmeren pieniä pelagisia lajeja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 06.03.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvosto 6.3.2017, komissio esittelee ja keskustelu Suomi ottaa käytävän keskustelun tiedoksi. Ehdotuksella esitetään säädettäväksi monivuotinen suunnitelma sardelli- ja sardiinikantojen kestäväksi hyödyntämiseksi Adrianmerellä yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) periaatteiden mukaisesti. Ehdotuksessa säädetään kalastuskuolevuusarvoista ja kutukantatavoitteista joiden mukaan kalastus tulisi mitoittaa kestävälle pohjalle. Tavoitteeseen tulisi päästä vuonna 2020. Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi myös mm. saaliiden poisheittokiellosta, alueellisesta yhteistyöstä ja erityisistä valvontatoimenpiteistä. Lisäksi esitetään mahdollisuus ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin mikäli kalakantojen heikko tila sitä edellyttää. Sardelli- ja sardiinikannat ovat taloudellisesti erittäin merkittäviä Adrianmeren ja koko Välimeren kalastukselle. Kantojen tila on toimenpiteistä huolimatta heikentynyt edelleen ja saaliita tulisi nykyisestä vähentää huomattavasti. Toimenpiteitä on asetettu kansallisesti ja Välimeren yleisen kalastuskomission puitteissa. Kalakannat ovat erityisen tärkeitä Italialle ja Kroatialle. Kolmannet maat kalastavat näitä kantoja vähäisiä määriä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely
Komissio ehdottaa oikeusperustaksi SEUT:n artiklan 43 kohtaa 2. Ehdotusta käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Neuvosto muodostaa kantansa määräenemmistöllä. 5(15) Komission ehdotus sisältää kohtia, joissa esitetään komissiolle siirrettäväksi säädösvaltaa antaa delegoituja säädöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU17 22.-24.2.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6575/17 PECHE 68 CODEC 248 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Heikki Lehtinen, MMM/LVO, 0407709496 Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00148 RO Unnaslahti Antti(MMM) 28.02.2017 6(15) Asia Yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 06.03.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalouden erityiskomitea keskusteli yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) tulevaisuudesta 27.2.2017. Keskustelu pohjusti maatalous- ja kalastusneuvoston keskustelua aiheesta 6.3.2017. Pj-maa on toimittanut keskustelua jäsentääkseen jäsenmaille tausta-asiakirjan yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuuden prioriteeteista. Asiakirja toimii maatalous- ja kalastusneuvoston keskustelun pohjana. Komissio avasi 12 viikkoa kestävän yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta käsittelevän julkisen kuulemisen 2.2.2017. Komission odotetaan julkaisevan tiedonannon CAP:n tulevaisuudesta vuoden 2017 loppupuolella. Suomen kannan tarkempi muodostaminen yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta täsmentyy myöhemmin. EU-ministerivaliokunta käsittelee kysymystä 3.3.2017 osana 6.3.2017 pidettävän maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen valmistelua. Suomen kanta Pj-maa esittää jäsenmaille maatalous- ja kalastusneuvostoa varten kaksi kysymystä: 1) Mikä olisi mielestänne tehokkain tapa vastata näihin prioriteetteihin? 2) Riippumatta yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, pitäisikö ykkös- ja kakkospilarin välistä tasapainoa tarkastella näiden prioriteettien saavuttamiseksi? Suomi pitää EU:n perustamissopimuksessa todettuja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita lisätä maatalouden tuottavuutta, taata maatalousväestölle kohtuullinen elintaso, vakauttaa markkinat, varmistaa tarvikkeiden saatavuus ja taata kohtuulliset kuluttajahinnat edelleen ajankohtaisina. EU:n sekä globaalin ruokaturvan takaamiseksi maataloutta on voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa, ruoantuotannon tulevaisuus turvata ja maaseutualueet pidettävä elinvoimaisina.
7(15) Tämä edellyttää maatalouden ja maaseudun kehittämisen tukijärjestelmien riittävän vahvaa rahoitusta tulevalla ohjelmakaudella. On tärkeää, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen tukijärjestelmiä on jatkossakin mahdollista täydentää myös kansallisella rahoituksella (EU-toimenpiteiden kansallinen vastinrahoitus ja kansalliset tukitoimet, esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Suomen kansalliset tukijärjestelmät). Läpileikkaavana periaatteena tulee olla yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukijärjestelmien ja niiden toimeenpanon, mukaan lukien valvonta, huomattava yksinkertaistaminen. Tukijärjestelmien tulee olla yhteensopivia modernin teknologian hyväksikäytön kanssa. Yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukitoimenpiteiden keskinäistä koherenssia, vaikuttavuutta ja yhteensopivuutta mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa voidaan lisätä esimerkiksi nykyiset I ja II pilarin tukitoimet kattavalla yhteisellä strategialla. Yhteisen maatalouspolitiikan kautta voidaan vaikuttaa ajankohtaisiin ympäristö- ja ilmastohaasteisiin. Suomen näkökulmasta paras tapa näihin haasteisiin vastaamiseksi on antaa viljelijöille kannustimia tehdä käytännöllisiä viljelytoimintaan liittyviä toimenpiteitä, joilla voidaan saavuttaa vaikuttavia ympäristöhyötyjä, kuten vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta, lisätä ravinteiden kierrätystä, sitoa hiiltä maaperään ja metsiin sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita. Tulevassa uudistuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota epäsuotuisten alueiden tukijärjestelmään, jonka rahoitusjärjestelyt (EU-osarahoitus) tulee pitää ennallaan. Suorien tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksen turvaverkkona tulee säilymään tärkeänä ja tukijärjestelmää tulee kehittää entistä kannustavampaan suuntaan, mikä tarkoittaa mm. tuotantosidonnaisten tukien säilyttämistä. Maaseudun kehittämistukien ohjelmointia tulee yksinkertaistaa ja joustavoittaa. Maaseudun yrittäjyyden, innovaatioiden, työllisyyden ja elinvoimaisuuden lisääminen sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen tulevat jatkossakin olemaan tärkeitä kehittämiskohteita ympäristö-, ilmasto- ja epäsuotuisten alueiden tukien lisäksi. Myös sukupolvenvaihdosten sekä rakennemuutoksen edistäminen ovat tärkeitä rahoituksen kohteita. Maataloustuotteiden hintavaihtelut tulevat yleistymään, koska EU:n markkinahinnat ovat yhdenmukaistuneet maailmanmarkkinahintojen kanssa ja EU:n sisäisiä tuotannon sääntelyjärjestelmiä on vähitellen purettu. On tärkeää, että komissiolla on käytössään nopeasti toimeenpantavia ja riittävästi rahoitettuja toimenpiteitä markkinatilanteen tasapainottamiseksi hintojen vaihdellessa. Erilaisten riskienhallintavälineiden, esimerkiksi vakuutusten, laajempaa käyttöä sato-, markkina- tai eläintautiriskien varalta tulisi tarkastella osana tulevaa kokonaisuutta. Joulukuussa 2016 tehtyjen neuvoston päätelmien mukaisesti viljelijöiden neuvotteluaseman parantamiseen elintarvikeketjussa tulee kiinnittää huomiota, jotta ketjussa syntyvä arvonlisä jakaantuisi oikeudenmukaisesti. EU:n korkeat standardit elintarvikkeiden turvallisuuden ja tuotantotapojen osalta tulee säilyttää. Informaatiota elintarvikkeiden alkuperästä ja tuotantotavasta tulee lisätä pakkausmerkinnöissä, jotta kuluttajat voivat tehdä ostopäätöksensä oikean tiedon varassa.
Pääasiallinen sisältö 8(15) Yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukien valvontaa tulee huomattavasti yksinkertaistaa ja valvonnan riskiperusteisuutta lisätä kaikissa tukijärjestelmissä. Tilalla tapahtuvien valvontakäyntien määrää tulee vähentää ja huomio kiinnittää isoihin systemaattisiin virheisiin pienien vähämerkityksellisten asioiden sijaan, sillä näiden seikkojen valvonta, sanktiointi ja takaisinperintä ei ole kustannustehokasta. Sanktiointia tulee myös kohtuullistaa, sillä nykyisellään sanktiot eivät ole oikeassa suhteessa rahastoille todellisuudessa aiheutuneen riskin kanssa. Pj-maan tausta-asiakirja (6766/17) esittelee kuusi prioriteettia, jotka ovat nousseet esiin CAP-uudistusta valmistelevassa aikaisemmassa keskustelussa. Lisäksi asiakirja nostaa yksinkertaistamisen tulevan uudistuksen valmistelun poikkileikkaavaksi prioriteetiksi. Nämä prioriteetit eivät ota kantaa CAP:n perussopimuksissa määriteltyyn rooliin, rahoituskehykseen eivätkä CAP:n rahoitukseen. Näiden kuuden pääkohdan alle on listattu, mitä kukin prioriteetti voisi sisältää. i. Resilienssin rakentaminen: voisi sisältää riskinhallinnan sisältäen sääriskin, terveys- ja kasvinterveysriskit, rahoitusvälineiden saatavuuden, tulotuen, tulo- ja hintariskit, investoinnin tutkimukseen ja kehitykseen, epäsuotuisten alueiden tukemisen, kuluttajien tietoisuuden parantamisen, pienten ja keskisuurten tilojen tarpeiden huomioimisen, kilpailukyvyn sekä ruokaturvan. ii. iii. iv. Vastaaminen ympäristöhaasteisiin: kestävyyden lisääminen maataloudessa, ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, julkisten ympäristöhyödykkeiden tuottaminen, kansainvälisten sitoumusten noudattaminen; suhteessa niin UNFCCC COP 21 kuin laajempiinkin tavoitteisiin mm. YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -piirissä. Sijoittaminen maaseudun elinvoimaisuuteen: työpaikkojen ja palveluiden luominen ja tukeminen maaseutualueilla, maaseutualueiden hallinnon edistäminen, maatalouden monipuolistamisen tukeminen ja multifunktionaalisuuden parempi hyödyntäminen. Uudistumisen varmistaminen: rahoituksen saannin varmistamisen, maan ostamisen paremman mahdollistamisen, tietämyksen siirron, ammatillisen koulutuksen ja hallinnollisten esteiden vähentämisen. v. Markkinasuuntautuneisuuden säilyttäminen: sisältää kilpailun vahvistamisen, kestävään maatalouteen panostamisen, vientikilpailukyvyn parantamisen, uusien avautuvien markkinoiden ja herkkien sektoreiden suojelemisen sekä korkeiden EU-standardien keskinäisen tasapainottelun. vi. Viljelijän aseman parantaminen: läpinäkyvyyden, sopimussuhteiden ja epäterveiden kauppatapojen vastaisen sääntelyn tarkastelun, viljelijöiden yhteistoiminnan lisäämisen, elintarvikeketjun holistisemman näkökulman edistämisen ja kuluttajatietoisuuden painottaminen perustuen mm. maatalousmarkkinoiden työryhmän raporttiin sekä neuvoston päätelmiin joulukuulta 2016. Jäsenmaat keskustelevat pj-maan listaamista prioriteeteista ja niihin esitetyistä lisäyksistä ja huomioista.
EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 9(15) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) 23.2.2017 ja 1.3.2017. EU-ministerivaliokunta 3.3.2017 Suuri valiokunta 3.3.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Komissio avasi 2.2.2017 12 viikkoa kestävän julkisen kuulemisen yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Julkinen kuuleminen on kaikille avoin verkkokysely. Kysymykset käsittelevät tulevaisuuden yhteisen maatalouspolitiikan tarpeita ja nykyisen politiikan tehokkuutta. Laaja kysely tehdään ennakolta hyvissä ajoin ennen komission tiedonantoa, joka tulee loppuvuodesta 2017. Kyselyssä pyydetään kertomaan esimerkiksi ajatuksia siitä, miten yhteistä maatalouspolitiikkaa pitäisi modernisoida ja mitä käytännöllisiä ehdotuksia hallinnollisen taakan vähentämiseksi voisi tehdä. Toisaalta kyselyssä pyydetään arvioimaan myös mitkä politiikkatoimenpiteet vastaavat parhaiten maatalouden haasteisiin. Suurin osa kuulemisen kysymyksistä on monivalintakysymyksiä, joissa vastaaja voi valita valmiilta listalta esimerkiksi kolme tärkeintä toimenpidettä, joilla nuoria viljelijöitä tai muita maaseudun nuoria yrittäjiä voisi yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa parhaiten auttaa. Lisäksi kyselyn yhteydessä voi lähettää asiakirjan, jossa organisaatio esittelee kantansa. Kuulemisen kaikki vastaukset julkaistaan. Julkisen kuulemisen tuloksien avulla komissio voi perustella tiedonannossa esitettäviä vaihtoehtoja, koska kysymykset on asetettu pääsääntöisesti yleiselle tasolle. Kysymysten yleisluontoisuus ei siten selvennä juurikaan komission suunnitelmia tulevan tiedonannon sisällöstä. Komissaari Hoganin odotetaan esittelevän heinäkuussa 2017 julkisen kuulemisen alustavat tulokset ja pohjustavan komission linjaa loppuvuodesta 2017 odotettavissa olevaa yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta koskevaa tiedonantoa ennakoiden. Asiakirjat
10(15) Neuvoston asiakirjat 6766/17, 6463/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, 0295 162 053, vesa.kahilampi@mmm.fi Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, 0295 162 426, antti.unnaslahti@mmm.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00149 RO Unnaslahti Antti(MMM) 28.02.2017 11(15) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 06.03.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa käsitellään useita alakohtia. Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi. Kohdan h) osalta Suomi pitää tuotantoon sidottujen tukien järjestelmää hyvin tärkeänä ja kannattaa järjestelmän toimeenpanon yksinkertaistamista ja joustavoittamista. a) Saksan valtuuskunnan tiedonanto G20-maiden maatalousministerien konferenssista (Berliini, 22. tammikuuta 2017) G20-maiden puheenjohtaja Saksa järjesti G20-maiden maatalousministerikokouksen Berliinissä Grüne Wochen yhteydessä 22.1.2017. Kokouksen ensisijaisena tavoitteena oli vahvistaa G20-maiden sitoutumista YK:n kestävän kehityksen agenda 2030:n sekä Pariisin ilmastosopimuksen implementointiin. Ministerit hyväksyivät kokouksessa kestävään ruoka- ja vesiturvaan liittyvän julkilausuman ja toimintasuunnitelman. EU:n kannan suuntaviivoista Berliinin G20 maatalousministerikokouksessa keskusteltiin maatalouden erityiskomiteassa 5.12.2016. Saksa korostaa G20 puheenjohtajakaudellaan veden riittävyyden merkitystä erityisesti YK:n kestävän kehityksen 2030 agendan ja Pariisin ilmastosopimuksen implementoinnissa. Berliinin ministerikokouksessa 22.1.2017 hyväksyttiin julkilausuma ja toimintasuunnitelma liittyen kestävään ruoka- ja vesiturvaan. Julkilausumassa ja toimintasuunnitelmassa korostettiin erityisesti veden riittävyyden roolia, antibioottien käyttöä (AMR), ICT-kysymysten merkitystä maataloudessa, tutkimusyhteistyötä sekä maatalouden markkinatietojärjestelmän (AMIS) kehittämistä.
12(15) b) Komission tiedonanto Euroopan solidaarisuusjoukoista Komissio ei ole toimittanut asiakohdasta asiakirjoja. c) Komission tilannekatsaus eläinten hyvinvoinnin foorumista Komissio päätti tammikuussa 2017 EU:n eläinten hyvinvointifoorumin perustamisesta. Foorumi toimii yhteistyöalustana eri viranomaisille ja sidosryhmille. Sen tarkoitus on edistää EU:n eläinten hyvinvointistandardeja, lisätä viranomaisten ja eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta sekä edistää hyvien käytäntöjen, tutkimustiedon ja politiikan kehitysnäkymien jakamista eläinten hyvinvoinnista. Foorumiin tulee 75 jäsentä, joista 35 jäsentä ovat jäsenvaltioista, ETA:sta, kansainvälisistä järjestöistä (OIE, FAO, Maailmanpankki) ja EFSA:sta. Lopun 40 jäsenen haku on käynnissä (päättyy 6.3.17) elinkeinon organisaatioista, kansalaisjärjestöistä ja riippumattomista tieteellisistä asiantuntijoista. Ensimmäinen kokous on kesäkuun alussa, jossa komissio kartoittaa foorumin mahdollisuuksia edesauttaa EU:n eläinten hyvinvointiin liittyviä ensisijaisia tavoitteita (lainsäädännön parempi toimeenpano, EU-standardien edistäminen kansainvälisesti, eläinten hyvinvoinnin markkina-arvon edistäminen EU:ssa ja sen ulkopuolella). Kokouksessa päätetään myös foorumin toimintatavoista yksinkertaisella enemmistöllä. d) Komission tiedonanto Our Ocean -konferenssista "An Ocean for Life" (Malta, 5. 6. lokakuuta 2017) EU järjestää neljännen kansainvälisen Our Ocean -konferenssin lokakuussa 2017 Maltalla. Konferenssi keskittyy neljään teemaan; suojellut merialueet, kestävä kalastus, merien saastuminen ja ilmastovaikutukset merille. Sininen talous ja merialueiden turvallisuus ovat sisällytettynä näihin teemoihin. e) Tšekin ja Slovenian valtuuskuntien tiedonanto ruokaketjun toimivuudesta ja kauppatavoista Valtuuskunnilta ei ole saatu asiakirjaa liittyen tähän asiakohtaan. Tiedonanto on jatkoa joulukuun maatalous- ja kalastusneuvoston päätelmiin viljelijöiden aseman vahvistamisesta elintarvikeketjussa ja hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjunnasta. Tiedonanto käsittelee hyvien kauppatapojen vastaisten käytäntöjen määrittelyä ja millaisia välineitä markkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseksi tarvittaisiin. f) Puolan valtuuskunnan tiedonanto hedelmien vaikeasta markkinatilanteesta Puolan valtuuskunta on toimittanut asiakohtaan liittyen asiakirjan 6790/17. Tiedonanto käsittelee Puolan hedelmämarkkinoiden heikkoa tilannetta. Erityisesti Puolan omenantuottajat ovat kärsineet heikentyneestä kysynnästä Venäjän tuontikiellosta johtuen.
13(15) Puolan valtuuskunta esittää, että hedelmien markkinoilta poiston, raakana korjaamisen tai korjaamatta jättämisen tukitoimenpiteen maakohtaista allokaatiota Puolan kohdalta tarkasteltaisiin uudelleen. Aikaisemman tukivuoden allokaatio oli Puolan valtuuskunnan mukaan suurempi. Toimenpiteestä säädetään komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/921. g) Italian valtuuskunnan tiedonanto riisintuottajamaiden foorumin kokemuksista Valtuuskunnalta ei ole saatu asiakirjaa liittyen tähän asiakohtaan. h) Kreikan valtuuskunnan tiedonanto tuotantoon sidotuista tuista ja niiden toimeenpanosta Kreikan valtuuskunta ei ole toimittanut asiakohtaan liittyviä asiakirjoja. Tiedonanto käsittelee tuotantoon sidottujen tukien järjestelmän hankaluuksia ja yksityiskohtaisia rajoitteita, jotka tuottavat merkittävää hallinnollista taakkaa. Monimutkaiset säännöt ovat komission tarkassa valvonnassa, jolloin tiedonannon mukaan myös takaisinperintöjen riski nousee kohtuuttoman suureksi. Tiedonannossa vedotaan, että yksinkertaistaminen tuotantoon sidottujen tukien toimeenpanon säännöissä tehostaisi näiden tukien vaikuttavuutta ja tehokkuutta. i) Unkarin sekä Slovakian valtuuskuntien tiedonanto elintarvikkeiden kaksoislaadusta Unkarin ja Slovakian valtuuskunnat ovat toimittaneet asiakohtaan liittyen asiakirjan 6716/17. Slovakiassa ja Unkarissa on testattu elintarvikkeita, koska on epäilty, että sisämarkkinoilla myydään samaa tuotetta kahdella eri sisällöllä. Tiedonannon mukaan Slovakiassa oli testattu ja verrattu 22 saman tuotemerkin elintarvikkeita toisessa jäsenmaassa markkinoilla oleviin vastaaviin elintarvikkeisiin. Puolessa testatuista oli löydetty joko vähäisiä tai merkittäviä eroavuuksia toisessa maassa myytyihin verrattuna. Unkarin ja Slovakian valtuuskunnat ovat huolestuneita siitä, että samaa tuotetta myydään, yleensä heikomman laatuisena, näissä maissa. Kaksoislaadun esiintyminen muutoin identtisissä elintarvikkeissa sisämarkkinoilla tulisi Unkarin ja Slovakian mukaan tuoda keskusteluun ja komission tulisi harkita EU-tason säätelyä. i) Kroatian valtuuskunnan tiedonanto Lumpy skin -taudin ennalta ehkäisevistä toimista Kroatian valtuuskunta on toimittanut asiakirjan 6797/17 aiheeseen liittyen. Kroatiassa on jouduttu turvautumaan laajoihin rokottamisiin ja muihin toimenpiteisiin nautojen lumpy skin-epidemian vuoksi. Kroatia kertoo toimenpiteistä neuvostolle. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat.
Kansallinen valmistelu 14(15) Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) 1.3.2016 EU-ministerivaliokunta 3.3.2017 Suuri valiokunta 3.3.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6385/17 (kohta a), 6634/17 (kohta c), 6561/17 (kohta d), 6790/17 (kohta f), 6716/17 (kohta i), 6797/17 (kohta j) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Kimmo Närhinen, MMM/RO/EUKA, p. 0295 162 257, kimmo.narhinen@mmm.fi (kohta a) Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 043, vesa.kahilampi@mmm.fi Erityisasiantuntija Susanna Ahlström, MMM/RO/EKY, puh. 0295 162436, susanna.ahlstrom@mmm.fi (kohta c) Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, puh. 0295162426, antti.unnaslahti@mmm.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite
15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM