1(7) Maa- ja metsätalousministeriö NEUVOSTORAPORTTI MMM

Transkriptio

1 1(7) Maa- ja metsätalousministeriö NEUVOSTORAPORTTI MMM RO Kahilampi Vesa(MMM), Lampinen Risto, Ollila Jyri(UM) Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui Brysseliin 6.3. keskustelemaan yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Kalastuksen osalta keskustelussa oli ehdotus Adrianmeren pieniä pelagisia lajeja koskevaksi monivuotiseksi kalastussuunnitelmaksi. Lisäksi neuvoston muissa asioissa käsiteltiin kymmentä muuta asiakohtaa. Suomea kokouksessa edusti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Pj-maan esittämien prioriteettien lisäksi jäsenmaat painottivat yksinkertaistamista, kansallista joustoa ja riittävää rahoitusta yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuuden kulmakivinä. Arkkitehtuurin osalta selvä enemmistö jäsenmaista toivoi peruselementtien pysyvän nykyisen kaltaisina myös jatkossa. Suomi toi esiin suorien tukien, tuotantoon sidottujen tukien ja epäsuotuisten alueiden merkityksen tuotannon säilymiselle. Adrianmeren pelagisten lajien hoitosuunnitelma sai neuvostossa positiivisen vastaanoton. Ehdotus ei koske Suomen kalastusintressiä. Muissa asioissa käsiteltiin mm. eläinten hyvinvointifoorumia, tuotantoon sidottuja tukia sekä viljelijän aseman parantamista elintarvikeketjussa. Suomi tuki tuotantoon sidottujen tukien käyttöä ja toivoi niihin selkeämpää toimeenpanoa ja yksityiskohtaisten vaatimusten vähentämistä. Suomi puhui myös eläinten hyvinvoinnin foorumin työn puolesta ja eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen toimeenpanon parantamisesta EU:ssa. 1. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin asiakirjan 6690/17 mukaisesti. 2. A-kohtien luettelon hyväksyminen A-kohtien luettelo hyväksyttiin asiakirjan 6729/17 mukaisesti.

2 3. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Adrianmeren pieniä pelagisia lajeja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta (6664/17, 6575/17 + COR1 + ADD1) Komissaari Vella kertoi, että kyseessä on kolmas uuden yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) mukainen ja ensimmäinen Välimerelle sijoittuva hoitosuunnitelma. Kohteena olevat taloudellisesti tärkeiden sardiinin ja sardellin kannat ovat heikossa kunnossa. Tieteellisen arvion mukaan saalis vuonna 2015 on ollut 2-3 -kertainen kestävään tasoon verrattuna. Kantojen tila vaikuttaa välillisesti myös mm. tonnikalakannan elpymisen edellytyksiin. Nykyiset kalastuksen säätelyä koskevat säännöt eivät muodosta selkeää kokonaisuutta ja sitä pyritään parantamaan hoitosuunnitelmalla, joka on saanut vaikutteita Itämeren vastaavasta. STECF:n mukaan tärkeät keinot kalakannan turvaamiseksi ovat enimmäistasot saaliille, tavoitetasot kalakannan koolle, satelliittiseuranta ja sähköinen saalisilmoitus yli 8 m aluksille, 1 tunnin ennakkoilmoitus ja yli 2000 kg saaliiden maihintuonti nimettyihin satamiin. Toimille on varattu siirtymäaika ja rahoitusta on mahdollista ohjata sosiaalis-ekonomisten vaikutusten lieventämiseen. Komissaari korosti lopuksi, että asiassa on tärkeää edetä nopeasti, jotta voidaan varmistaa näiden tärkeiden kalakantojen myönteinen kehitys. Slovenia, Kroatia, Italia, Kreikka, Kypros, Espanja ja Ranska totesivat, että hoitosuunnitelmaa koskeva ehdotus on tervetullut ja tarpeellinen. Ne korostivat, että Välimeren olosuhteet ja erityisesti rannikkokalastuksen tarpeet ja sosio-ekonomiset vaikutukset tulee ottaa paremmin huomioon. Toimenpiteiden tulee olla alueelle sopivia, ei vain kopioituja Itämereltä. Italia, Espanja ja Ranska eivät voineet hyväksyä valvontavelvoitteita ja yli 8 m alusten satelliitti- ja raportointivaatimuksia, vaan pitivät niitä ylimitoitettuina. Italia ei halunnut asettaa ylärajaa saaliille, vaan rajoittaa pyyntiponnistusta. Kroatia piti taloudellisten vaikutusten arviointia puutteellisena ja Slovenia ei halunnut rajoittaa neljän pienen aluksen kalastustaan. Komissaari totesi, että on avoin parannus- ja muutosehdotuksille kunhan esim. valvonnan tavoitteet saavutetaan. Hän totesi, että erityisolosuhteet tulee ottaa huomioon, mutta korosti myös, että YKP:n yleisiä periaatteita tulee noudattaa. Nyt kyseessä olevat kalakannat ovat lähes yksinomaan EU-maiden kalastuksen kohteena, joten muiden maiden riittämättömiin toimiin ei tule vedota, vaan toimiin tulee ryhtyä nopeasti. 2(7) 4. Yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen (6766/16) Pj-maa alusti keskustelun kertomalla uudelleen tausta-asiakirjassaan esitellyt prioriteetit ja jäsenmaille esitetyt kysymykset. Kysymykset koskivat parasta tapaa saavuttaa esitetyt prioriteetit sekä kantaa tukien tasapainottamiseen siirtämällä rahaa jatkossa ykköspilarista kohti kakkospilaria. Jäsenmaat pystyivät allekirjoittamaan pj-maan esittelemät prioriteetit. Eniten puheenvuoroissa esillä ollut teema oli yksinkertaistaminen. Jäsenmaiden subsidiariteetin lisääminen oli toinen läpileikkaava huomio. Suomi tuki puheenvuorossaan pj-maan prioriteetteja ja nosti yksinkertaistamisen erityisen tärkeäksi huomioksi. Yksinkertaistamisen vaikutusten tulee kantautua ylätasolta aina toimeenpanoon, valvontaan ja sanktiointiin asti. Suomi toi esiin hallituksen norminpurkuhankkeen esimerkkinä jäsenvaltioiden sitoutumisesta yksinkertaistamiseen. Lisäksi Suomi toi esiin riittävän rahoituksen sekä suorien, tuotantoon sidottujen ja epäsuotuisten alueiden tukien tärkeyden tuotannon jatkumiselle. Kakkospilarin osalta Suomi toivoi enemmän joustoa jäsenmaille ja yksinkertaisempaa ohjelmointia. Lisäksi ministeri korosti tehokkaiden markkinatoimien tarpeellisuutta ja viljelijän neuvotteluaseman parantamisen tärkeyttä.

3 3(7) Arkkitehtuurin osalta selvä enemmistö jäsenmaista suosi konservatiivista lähestymistapaa, jossa pilarit pysyisivät jatkossa pääpiirteittäin saman luontoisina kuin nykyisin. Jäsenmaiden näkemyksen mukaan vahvat suorat tuet täydennettynä tuotantoon sidotuilla tuilla ja epäsuotuisten alueiden tuilla tulee olla keskeinen osa viljelijän toimeentulon turvaamista myös jatkossa. Uudet jäsenmaat muistuttivat tarpeesta jatkaa pinta-alatukien yhtenäistämistä jäsenmaiden välillä. Alankomaat oli valmis suurempaankin remonttiin yhteisen politiikan muodon ja tavoitteiden osalta. Maa ajoi maatalouspolitiikan muuttamista integroiduksi ruokapolitiikaksi ja prioriteettien tarkempaa fokusointia. Ajatus on samankaltainen, mitä maa on pitänyt esillä kevään 2016 epävirallisesta maatalousministerikokouksesta alkaen. Irlanti ja Ranska esittivät yhtenä vaihtoehtona vastasyklisyyteen perustuvaa tukea markkinakriisien varalta. Jäsenmaat pääsääntöisesti totesivat, etteivät voi ottaa lopullista kantaa pilarien välisen rahoituksen tasapainottamiseen ilman tarkempaa tietoa rahoituksen kokonaistasosta. Samassa yhteydessä moni jäsenmaa korosti riittävän rahoituksen tärkeyttä. Mahdolliset rahojen siirrot pilareiden välillä tulisivat olla rajallisia ja jättää jäsenmaiden päätettäväksi. Vähemmistö tuki pj-maata ja hyväksyi ajatuksen painotuksen siirtämisestä kakkospilariin. Yhdistynyt kuningaskunta osallistui aktiivisesti keskusteluun ja näki tulevat haasteensa pitkälti yhdenmukaisina EU:n maatalouspolitiikan haasteiden kanssa. Maa toivoi yhteistyötä EU27-maiden kanssa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Suomi ja Tanska mainitsivat puheenvuorossaan tarpeen käyttää modernia teknologiaa valvontojen apuna ja lisätä riskiperusteisuutta. Tanska näki myös, että täydentävät ehdot ja viherryttäminen tulee suunnitella uudelleen valvonta- ja insentiivinäkökulmat huomioon ottaen. Kypros halusi ministerien keskustelevan aiheesta uudelleen ja valmistelevan aiheesta neuvoston päätelmät. Komissaari Hogan piti hyvänä, että pj-maan tausta-asiakirjan prioriteetit olivat linjassa komission näkemyksen kanssa. Hogan vahvisti omaa sitoutumistaan yksinkertaistamiseen ja lupasi, että komission ehdotukset käydään ennen julkaisua yksinkertaistaminen mielessä läpi. Samalla komissaari vetosi jäsenmaihin lisävaatimusten välttämiseksi. Vaikutusarviota on syytä odottaa ennen vuoden loppua. 5. Muut asiat a. Our Ocean -konferenssi An Ocean for Life (Malta, lokakuuta 2017) (6561/17) Komissaari Vella totesi, että EU on aloitteellinen valtameriyhteistyössä ja jatkaa viime vuonna Washingtonin konferenssilla alkanutta valtamerityötä järjestämällä yllä mainitun konferenssin. Tavoitteena on, että kokouksessa sitouduttaisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään vähentämään merten saastumista, ilmastovaikutuksia, suojelemaan valtamerten monimuotoisuutta ja nostaa esiin sinisen talouden ja merten turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Painopiste EU:n näkökulmasta olisi Välimerellä, Atlantilla ja Intian valtamerellä. Hän piti tärkeänä, että EU-maat osallistuisivat aktiivisesti tähän kutsukonferenssiin. Ranska, Ruotsi, Portugali, Espanja ja Viro pitivät konferenssin järjestämistä ja EU:n aloitteellisuutta tervetulleena ja totesivat, että EU:lla on paljon annettavaa valtamerikysymyksissä. Ne nostivat esiin

4 muita kv. yhteyksiä, mm. merioikeuden. Portugali muistutti Portugalissa syyskuun alussa järjestettävästä merikonferenssista. 4(7) b. Eläinten hyvinvointia käsittelevä EU:n foorumi (6634/17) Komissio esitteli aloitteen. Foorumi perustettiin tammikuussa ja sen avajaistilaisuus on kesäkuussa. Mukana ovat jäsenmaat, kolmansia maita, kansainvälisiä järjestöjä ja virastoja, elinkeinoelämän ja ruokaketjun edustajia sekä kansalaisjärjestöjä. Foorumin tehtävät ovat kunnianhimoiset ja laajat. Menestys riippuu jäsenmaiden aktiivisuudesta. Foorumi voisi toimia hyvien käytäntöjen jakajana ja keskustelufoorumina. Foorumi voi myös helpottaa eläinten hyvinvointia vapaaehtoisten toimien kautta. Ruotsi, Luxemburg, Saksa, Belgia, Britannia ja Hollanti tukivat aloitetta. Myös Suomi totesi tukevansa asiaa ja haluaa olla foorumin työssä aktiivinen. Kokemusten jakaminen on tärkeää yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Saksa pitää tärkeänä, että eläinten hyvinvointia edistetään myös eilainsäädännöllisin toimin. Tanska haluaa pitää mukana myös tuotantoeläinten kaupan näkökulman. UK katsoi, että YMP-uudistuksessa tämän näkökulman tulisi saada nykyistä vahvempi sija. c. Lumpy skin -taudin ennaltaehkäisytoimet Kroatian tasavallassa - nykyiset huolenaiheet (6797/1/17) Kroatia kertoi, että tautia on lähialueilla ja Kroatia on jo ryhtynyt ennaltaehkäiseviin torjuntatoimiin. Taloudelliset uhraukset ovat tuntuvia. Toistaiseksi suorat kustannukset rokotuksista ovat olleet 5 miljoonaa euroa. Muut kustannukset ovat myös suuret, etenkin maidontuotannossa. Kroatia pyytää rokotuskustannuksiin ja karjan menetyksiin EU:n tukea. Useat jäsenmaat (SL, HU, PL, DE, BU, SK, RO, SK, LU, ES, GR, DK, LT, IT, FR) ilmaisivat tukensa Kroatialle ja olivat tyytyväisiä Kroatian nopeaan ja tehokkaaseen reagointiin. Useissa puheenvuoroissa pidettiin tärkeänä, että rokotusohjelman kustannuksia hoidetaan yhteisin varoin. Bulgaria viittasi omaan kokemukseensa vuonna 2016 ja sen tuntuviin kustannuksiin. Myös komissio kiitti Kroatiaa, joka on tehnyt esimerkillistä työtä ennaltaehkäisevän rokotusohjelman toteutuksessa. Rokotusohjelman lisäksi komissio näki, että on tarkasteltava vaikutuksia lihan ja maidon tuotantoon, eläinten liikkumisen rajoituksiin, kv-kauppaan ym. d. EU:ssa vapaasti liikkuvien elintarvikkeiden laatuerot - joidenkin jäsenvaltioiden kokemuksia (6716/17) Slovakia alusti keskustelun neuvostolle. Maan mukaan elintarvikkeiden laatuerot eri maiden välillä ovat huolestuttava, kilpailua vääristävä ja kuluttajia harhauttava ilmiö. Slovakiassa on testattu tuotteita, joita myydään samassa pakkauksessa eri maissa, ja niiden välillä on suuria laatueroja. Esimerkkejä on muun muassa hedelmämehuista. Kuluttajan tulisi saada samaa laatua sisämarkkinoilla. Visegradhuippukokouksessa asia oli esillä viime kuussa. Unkari katsoo, että kyseessä on petos; laatu on erilainen Itä-Euroopassa ja Länsi-Euroopassa vaikka tuotemerkki ja pakkaus ovat samanlaiset. Tällainen laatuero ei ole tällä hetkellä laitonta, mutta siihen on voitava puuttua lainsäädännöllä.

5 5(7) Myös Tšekki katsoo, että tämä on vaikea ongelma. Tšekki on tutkinut 24 eri tuotetta kotimaassa ja läntisissä naapurimaissa ja melkein kaikissa oli eroja. Kyse ei ole elintarviketurvallisuudesta vaan kuluttajien harhauttamisesta. Esimerkkeinä maa toi esiin mm. Nutellan ja kahvit. Jääteessä on teeuutetta huomattavasti vähemmän kuin Saksassa, vaikka hinta on korkeampi Tšekissä. Sama asia on huomattu Sloveniassa. Kyse on monikansallisten yritysten voiton maksimoinnista. Milka-suklaa ei ole samaa Itävallassa ja Sloveniassa. Ongelma on tuttu myös Romaniassa. Kaksoisstandardi eri Euroopan kansalaisten kohdalla on petollista, katsoo Bulgaria. Kreikan mielestä kaksi eri laatua samalla tuotteella eri maissa on vakava ongelma. Se on kuluttajan harhauttamista. Tätä voitaisiin tutkia useamman jäsenmaan yhteisellä tutkimuksella. Saksa varoitti, ettei reaktiona tule perustaa EU:n Nutella-virastoa. Maa ei tukenut uuden viraston tai viranomaisen luomista kysymystä varten. Ranskassa tehtiin pari vuotta sitten huomio, että Nutella oli erilaista Ranskassa ja Saksassa. Kuluttajaa ei saa harhauttaa. Kauppias voi tietysti tuoda Nutellaa vaikkapa Ranskasta Saksaan, mutta uutta sääntelyä ei tässä tarvita. Jos samalla nimellä myydään eri tuotetta, mahdollinen laatuero on selvitettävä kuluttajalle. Parempi markkinainformaatio on Ranskan mukaan ratkaisu. Tulee päättää halutaanko, että tuotteet ovat identtistä vai halutaanko, että kaikkialla on kuluttajan makuun sopiva tuote. Puola katsoi, että komission tulisi ryhtyä toimiin kuluttajan etujen suhteen. Kroatia tukee SK ja HU aloitetta. Lainsäädäntöä tulisi kehittää. Tässä syrjitään kuluttajia Itä- Euroopassa. Komissaari Jourova totesi, että yhteismarkkinoilla on sama tuote saatava samanlaatuisena paikasta riippumatta. Tuotemerkintäsäännöt takaavat tämän. Epäreilua kaupankäyntiä koskeva direktiivi estää harhaanjohtavia käytäntöjä. Makua voidaan luonnollisesti muokata kuluttajien paikallisten tottumusten mukaan. Dialogi eri viranomaisten ja tuotantoketjun kesken olisi tässä tärkeää. Jourova aikoo tavata kuluttajaverkoston ja jäsenmaiden edustajat 16. maaliskuuta. Maakohtaisen arvion pohjalta komissio harkitsee jatkotoimia. Jourova on sopinut komissaari Bienkowskan kanssa, että ruokaketjufoorumissa asia otetaan esiin myös. Kesäkuussa ollaan valmiit tekemään konkreettisia esityksiä. Uutta lainsäädäntöä ei oletettavasti tarvita, vaan nykyinen lainsäädäntö antaa jo monia mahdollisuuksia sääntelyyn. Komissio kannustaa julkisuuteen tässä asiassa, myös komissio aikoo toimia julkisesti. Jourova muistutti, ettei kyseessä ole Nutella tai Visegrad, vaan koko EU:n kuluttajien etu. e. Elintarvikeketjun toiminnan parantaminen: puuttuminen epäterveisiin kaupan käytäntöihin ja tuottajien aseman parantaminen (6808/17) Tšekki esitteli asiakirjan epäterveistä kauppatavoista ja tuottajien aseman parantamisesta elintarvikeketjussa. Asiakirjan olivat allekirjoittaneet myös Bulgaria, Unkari, Latvia, Liettua, Slovakia, Slovenia sekä Kreikka. Maat pyrkivät edistämään komission työtä yhteisen sääntelyn asettamiseksi kauppatapakysymyksessä. Esitetty asiakirja piti sisällään kattavan listan kauppatapoja, jotka maiden mukaan tulisi yhteisesti määritellä epäterveiksi. Osa jäsenmaista piti listaa liian pitkälle menevänä ja suosi ensisijaisesti vapaaehtoisia toimia. Lisäksi jäsenmaat toivoivat komission vaikutusarvion julkaisua ennen kattavien määritelmien luomista.

6 6(7) Komissaari Hogan toisti komission tiedostavan ongelman ja käyneensä keskusteluja komissaarien Vestagerin ja Bienkowskan kanssa tasapainon löytämiseksi kilpailulain ja tuottajan aseman turvaamisen välillä. Hogan näki, että kysymykseen vastaaminen vaatii sääntelyn ohella vapaaehtoisia toimia. Hogan lupasi pitää jäsenmaat ajan tasalla komissio työn etenemisestä. f. G20-maiden maatalousministerien konferenssi (Berliini, 22. tammikuuta 2017) (6385/17) G20-ryhmän puheenjohtajana toimiva Saksa kertoi G20-maiden maatalousministereiden tammikuisesta konferenssista Berliinissä. Ministerit hyväksyivät yhteisen julistuksen ja toimintaohjelman, Towards food and water security: fostering sustainability, advancing innovation. Espanja, Alankomaat ja Puola kiittivät Saksaa hyvästä työstä ja korostivat erityisesti antibioottiresistenssin vastaisia toimia. Komissaari Hogan totesi, että EU:n kannat on hyvin sisällytetty julistukseen. Hogan mainitsi aiheeseen liittyen komission sisäisen Water Task Force -aloitteen, jolla vesiasioita pyritään paremmin koordinoimaan. Hogan otti esille myös tarpeen tieto- ja viestintäteknologian tehokkaammalle hyödyntämiselle sekä korosti myös komission puolesta antibioottiresistenssin olevan vakava ongelma. g. Euroopan solidaarisuusjoukot (6854/17) Komissaari Hogan käytti lyhyen puheenvuoron esitelläkseen solidaarisuusjoukkojen toimintaa ja periaatetta jäsenmaille. Solidaarisuusjoukkojen on mahdollista toimia myös maatalouden edellytysten edistämiseksi esimerkiksi korjaamalla ympäristötuhoja. Joukkojen toimintaa on myös mahdollista rahoittaa maaseudun kehittämisvaroista. Jäsenmaat ottivat puheenvuoron tiedoksi. h. Hedelmäalan vaikea markkinatilanne (6790/17) Puola nosti neuvostossa esiin hedelmien vaikean markkinatilanteen erityisesti omenien osalta ja pyysi komissiota jatkamaan aiemmin hyväksyttyjä poikkeustoimia, joiden oli määrä päättyä kesäkuussa 2017 sekä lisäämään tilaa sovittuihin poisostokiintiöihin. Poikkeustoimet aloitettiin Venäjän vientikiellon alettua vuonna Moni hedelmiä tuottava jäsenmaa yhtyi pyyntöön. Komissaari Hogan muistutti EU:n maksaneen 430 miljoonan euron edestä tukea sektorille vientikieltoon sopeutuakseen. Yksin Puola on saanut tätä tukea 215 miljoonaa euroa. Hogan totesi komission etsivät aktiivisesti uusia markkinoita hedelmille ja lupasi työn jatkuvan. Komissio on kuitenkin esittämässä kiintiöiden lisäämistä tuottajaorganisaatioiden osalta sekä poikkeustoimien jatkamista kesäkuun 2017 jälkeen, joten Hogan totesi kaikkien keinojen olevan käytössä. i. Vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki (6861/17) Kreikka esitteli neuvostolle kannanoton tuotantoon sidotun tuen toimeenpanon yksinkertaistamisesta ja sääntöjen selkeyttämisestä. Kreikan lisäksi asiakirjan olivat allekirjoittaneet Suomi, Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Ranska, Italia, Latvia, Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia. Maat esittivät tukensa tuotantoon sidotun tuen tärkeydelle, mutta olivat huolissaan jäsenmaille annetun joustavuuden puutteesta.

7 7(7) Suomi muistutti puheenvuorossaan tuotantoon sidottujen tukien merkitystä epäsuotuisten alueiden tuotannolle ja piti nykyistä järjestelmää monimutkaisena ja säännöiltään tarpeettoman yksityiskohtaisena. Suomi piti tarpeellisena pyrkiä jatkossa yksinkertaistamaan toimeenpanoa ja vähentämään tuotantoon sidotuista tuista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Komissaari Hogan muistutti jäsenmaita tuen osalta sovituista säännöistä ja piti komission pyrkimyksiä auttaa jäsenmaita noudattamaan sääntöjä mittavina. Komissaari lupasi tukea epäselvyyksien välttämiseksi myös jatkossa ja muistutti tuotantoon sidottujen tukien olevan vapaaehtoisia, mikäli jäsenmaat pitävät hallinnollista taakkaa liian raskaana. j. EU:n riisialaa käsittelevä ensimmäinen foorumi (Milano, 20. helmikuuta 2017) (6867/17) Italia kertoi neuvostolle riisialan foorumin ensimmäisestä kokouksesta, päätelmistä ja kokemuksista. Foorumiin olivat osallistuneet lähes kaikki keskeiset riisialan toimijat Euroopassa. Foorumi keskusteli keinoista edistää alan tilannetta lisääntyvien tuontimäärien edessä. Riisiä tuottavat jäsenmaat tukivat puheenvuoroa ja toivoivat komission kohtelevan alaa herkkänä sektorina tulevissa ja käynnissä olevissa kauppaneuvotteluissa. Komissaari Hogan kiitti jäsenmaita panostuksesta ja muistutti maatalouspolitiikan olevan markkinasuuntautuneempaa kuin aiemmin. Komissaari jakoi kuitenkin alan näkemyksen sektorista herkkänä. Lisäksi hän muistutti jäsenmaiden voivan maksaa sektorille myös tuotantoon sidottua tukea, mikäli he ovat huolissaan tuotannon säilymisestä. Suomen edustajat ministeri Tiilikainen, ea Lahti, Kaila, Valonen, Lampinen, Kahilampi MMM; Kytölä, Ollila EUE; Seppä VNK Asiakirjat Mainittu asiakohdittain. Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalouden erityiskomitea, maatalous- ja kalastusneuvosto, yhteinen maatalouspolitiikka, jaosto kalastus (EU 17) MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM