Hangon kansallinen kaupunkipuisto Perustamisselvitys 2000-2007 Hangon kaupunki Tekninen ja ympäristövirasto Maankäyttöosasto Työryhmä: Heikki Joensuu Lisbeth Nordström Tomi Ristikangas Carita Sandström Aki Uusitalo Heli Vauhkonen Sten Öhman Hangö nationalstadsparken Utredning om grundandet 2000-2007 Hangö stad Tekniska och miljöverket Markanvändningsavdelningen Arbetsgrupp: Heikki Joensuu Lisbeth Nordström Tomi Ristikangas Carita Sandström Aki Uusitalo Heli Vauhkonen Sten Öhman Taitto: Heli Vauhkonen Ruotsinkielinen käännös: AAC Noodi Oy Valokuvat: Hangon kaupunki/maankäyttöosasto Hangossa 10.04.2008 Layout: Heli Vauhkonen Översättning: AAC Noodi Oy Foto: Hangö stad/markanvändningsavdelningen I Hangö 10.04.2008
SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 7 1.1 Mikä on kansallinen kaupunkipuisto? 8 2. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 10 2.1 Mitä kansallinen kaupunkipuisto tarkoittaa käytännössä? 11 3. KRITEERIT JA NIIDEN TÄYTTYMINEN HANGOSSA 13 3.1 Sisällön kriteeri 13 3.2 Laajuuden ja eheyden kriteeri 14 3.3 Ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteeri 14 3.4. Kaupunkikeskeisyyden kriteeri 15 4. KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ALUE 15 4.1 Maanomistusolosuhteet 5. HANGON HISTORIAA 16 5.1 I asemakaava 17 5.2 Kaupungin rakentaminen 18 6. KAAVOITUS JA RAKENNUSSUOJELU 19 7. - 8. ALUEIDEN JA KOHTEIDEN ESITTELY 20 7.1 Vartiovuori 20 7.1.2 Kirkko 20 7.1.3 Vesitorni 20 7.1.4 Kirkkopuisto 20 7.1.5 Villa Thalatta 21 7.1.6 Villa Lilius 21 7.2 Bulevardi ja Raatihuoneentori 21 7.2.2. Kaupungintalo 22 7.2.3 Postitalo 22 7.2.4 Bulevardi 20 22 7.2.5 Bulevardin muut asemakaavassa suojellut rakennukset 23 7.2.6 Vapaudenpatsas 25 7.2.7 Siirtolaismonumentti 25
7. 3 Kylpyläpuisto 26 7.3.2 Läntisen Kylpyläpuiston huvila-alue 26 7.3.3 Kylpyläpuiston täysihoitolat ja huvilat 27 7.3.3.1 Villa Tellina 27 7.3.3.2 Villa Maija & Villa Ancke 27 7.3.3.3 Villa D Angleterre 28 7.3.3.4 Appelgrenintie 8 28 7.3.3.5 Villa Doris 28 7.3.3.6 Villa Bergenheim 29 7.4 Kasino 29 7.5 Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue 30 7.5.2 Pension Bellevue 30 7.5.3 Mannerheimintie 22 30 7.5.4 Neljän Tuulen Tupa 31 7.5.5 Ortodoksinen kirkko 31 7.6 III Kaupunginosan huvila-alue 32 7.6.2 Welanderin huvilat 32 7.6.3 Konsuli Friisin talo 32 7.7 Kylpyläpuiston viheralueet 33 7.7.2 Historiaa 33 7.7.3 Puistolampi 34 7.7.4 Puistovuori 34 7.7.5 Nordenskijöldin malja ja hiidenkirnu 34 7.7.6 Plagen ranta 35 7.7.7 Tennis 35 7.8 II ja III kaupunginosa 36 7.8.2 Seurakuntakoti 37 7.8.3 Hangon ruotsalainen yhteiskoulu (Samskola) 37 7.9 Hanko Pohjoisen Teollisuusalue (Hangon Keksi) 38 8. Itäsatama 39 8.0.2. Makasiinit 40 8.0.3 Granstedin puisto ja 40 Hangon museo/linnoitusmuseo 40 8.0.4 Granit 41 8.0.5 HSF:n paviljonki 41 8.1. Länsisatama 42 8.1.2 Voimakasiini 42 8.2 Gunnarsinranta 43 8.2.2. Pallboberget 43 8.3 Hangon linnoitus 44 Kustaanvarustus, Kustaa Aadolf ja Meijerfeldt 44 8.4 Hylyt ja vedenalainen puisto 45 8.5 Hauensuolen kalliopiirrosalue 45 8.6 Luotsiasema Tulliniemessä 46 9. VESIALUEIDEN VIRKISTYSKÄYTTÖ 46 9.1 Purjehdus ja Hangon regatta 46 9.2 Saariston virkistyskäyttö 46 10. HANGON SOTAMUISTOT 1940-41 48 10.2 Puistovuoren tykkiasemat 50 10.3 Veteraanien muistokivi 50 10.4 Venäläisten sotilaiden hautamuistomerkki 50 11. LUONTO 51 11.2 Tulliniemi 51 (luonnonsuojelualue ja linnustonsuojelualue, Natura 2000 -alue) 11.3 Långsanda 53 11.4 Furuvik (Natura 2000 -alue) 54 Lähteet 56 Karttaliitteet 57
1.JOHDANTO Kun maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna1999 kirjattiin säännökset kansallisesta kaupunkipuistosta, alkoi Hangon kaupunki ympäristölautakunnan esityksestä selvittää mahdollisuutta perustaa kansallinen kaupunkipuisto Hankoon. Hanke on ollut vireillä siitä asti ja selvitystyötä on tehty vuodesta 2000 lähtien olemassa olevien resurssien puitteissa Hangon kaupungin teknisessä ja ympäristövirastossa. Perustamisselvitystyön tulokset ovat nyt koottu yhteen. Selvityksen tarkoitus on esitellä Hangon kaupungin erityisarvot, jotka täyttävät ympäristöministeriön kansalliselle kaupunkipuistolle asettamat kriteerit. Selvitys on tarkoitettu niin kaupunkilaisille, asianomaisille kuin kaupungin päätösvaltaa käyttäville esittämään kansallisen kaupunkipuiston periaatteet. Selvitystyössä kerrotaan Hangon kansallisen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen ainutlaatuisesta luonnosta ja kaupungin omaleimaisesta rakennushistoriasta ja niistä toimista, joilla näitä arvokkaita kohteita on suojeltu. Perustamisselvitys toimii samalla asiakirjana haettaessa kansallista kaupunkipuisto statusta ympäristöministeriöltä. Kaupunkipuisto-hanke on toteutettu Hangon kaupungin maankäyttöosastolla. Hankkeen käynnisti kaupungin geodeetti Jaakko Laiho apunaan tonttisihteeri Heikki Joensuu, joka on koonnut perustamisselvityksen tiedot vuosina 2001-2004. Työtä ovat jatkaneet hankkeen parissa maisema-arkkitehti yo Heli Vauhkonen yhteistyössä teknisen johtajan Sten Öhmanin, hallintopäällikkö Carita Sandströmin, mittausteknikko Tomi Ristikankaan, piirtäjä Lisbeth Nordströmin ja maankäyttösihteeri Aki Uusitalon kanssa kesästä 2007 lähtien. Hangon historiaa käsittelevät osat pohjautuvat Hangon museon julkaisuihin, jotka ovat museon johtajan Birgitta Ekström-Söderlundin ja Hangon historiallisesti arvokkaan rakennuskannan inventoineen Tiina Lehdon kirjoittamia. Asiantuntija-apua on saatu kaupungin ympäristö-, puisto-, kulttuuri kuin matkailutoimeltakin. Kaupungin ulkopuolisina asiantuntijoina on haastateltu biologi Kalevi Keynästa Hangon luonnosta ja kommodori, Tammisaaren kaupungin arkkitehtiä Yrjö Sahlstedtia Hangon regatasta ja saariston virkistyskäytöstä. Ympäristöministeriön alueidenkäytön osaston ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander on ohjannut selvitystyötä koko hankkeen ajan. 7
1.1 MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? Uutena mahdollisuutena kaupunkien kehittämiseen sekä olemassa olevan kaupunkiympäristön laadun säilyttämiseen tuli vuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslakiin säännökset kansallisesta kaupunkipuistosta. Kansallisen kaupunkipuisto-nimityksen hyväksyy ympäristöministeriö, suunnittelusta vastaa Hangon kaupunki yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Kansallisen kaupunkipuiston suunnittelu on osa Hangon kaupungin yleistä kehittämiskeskustelua kaupungin keskeisimmillä alueilla. Kansallinen kaupunkipuisto turvaa arvokkaiden ympäristöjen; rakennettujen ympäristöjen, luonnonympäristöjen sekä yleisten virkistysja puistoalueiden säilymistä. Samalla turvataan alueen mahdollisen täydennysrakentamisen laadukkuus ja sopivuus kansallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Kansallinen kaupunkipuisto korostaa Hangon merellistä ja vihreää roolia miellyttävänä ja laadukkaana asumisympäristönä sekä vetovoimaisena matkailukohteena. Meri on Hangossa vahvasti läsnä. Merellisyyden vaikutus näkyy Hangon historiassa, kaupungin perustamisessa, kaupungin rakenteessa ja katukuvassa, elinkeinoelämässä sekä nykyajan hankolaisten elämässä. Hangon saaristo ja rannat houkuttelevat tuhansia veneilijöitä nauttimaan kauniista ja ainutlaatuisesta merellisestä luonnosta. Merenkulku ja kaupankäynti ovat synnyttäneet myös kaupunkikuvallisesti ja matkailullisesti merkittäviä alueita, kuten Itäsataman makasiineineen ja paviljonkeineen. Itäsatama on nykyään myös kaupungin kesän sykkivä iltaelämän keskus. Itäsatamaan, Suomen suurimpaan vierasvenesatamaan, syntyy jokakesäinen kelluva kaupunki. Hangon merkitystä merenkululle kuvaa hyvin Hauensuolen kalliopiirrosalue, jossa on merenkävijöiden kaiverruksia 1400 luvulta lähtien. Hangon ainutlaatuinen ja monipuolinen luonto dyynialueineen, kallioineen ja puistoineen tarjoaa mainiot puitteet ulkoiluun ja luonnon tarkkailun. Hangon ranta ja vesialueet ovat erinomaisia lintualueita ja lisäksi kansallisen kaupunkipuiston alueelta löytyy lukuisia luonnon harvinaisuuksia; kasveja, hyönteisiä ja perhosia. Hanko on tunnetusti vilkas kesäkaupunki, kaupungissa vierailee kesäsesonkien aikaan vuosittain noin 200 000 turistia. Turisteja vetävät puoleensa juuri samat vetovoimatekijät jotka ovat myös kansallisen kaupunkipuiston keskeisiä elementtejä. Hangon helmi on hyvin säilynyt ja ainutlaatuisen komea Kylpyläpuistoalue, siihen liittyvine monipuolisine puisto- ja viheralueineen. Kylpyläkulttuurin synnyttämä huvila-alue, josta edustavat osat kuuluvat kansalliseen kaupunkipuistoon, on osa Hangon keskustan kaupunkirakennetta ja sijaitsee mitä parhaimmassa luonnonympäristössä. Myös muu keskusta-alue on erityisen arvokasta miljöötä puistikkoineen, puukaupunginosineen sekä arvorakennuksineen, esim. Vartiovuoren alueella. Hangon keskusta-alueen uimarannat ovat poikkeuksellisen merkittäviä kaupungin ominaislaadun ja ilmeen luoja. Suomen oloissa on harvinaista, että kaupungin ydinkeskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä on yhteensä kilometrien pituisia laajoja hyvin hoidettuja hiekkarantoja. Upeilla hiekkarannoilla viihtyvät niin hankolaiset kuin turistitkin. 8
Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensi sijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. (MRL 68 ) Kansallinen kaupunkipuisto on kaupungin keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä oleva laaja ja edustava luonnon, puistojen, rakennetun ympäristön sekä historiallisten kerrostumien muodostama kokonaisuus. Kansallisen kaupunkipuiston tarkoitus on säilyttää kaupungin historian kertomusta sekä turvata puistoon kuuluvat viheralueet kaupunkilaisten virkistyskäytössä myös tulevaisuudessa. Kansallisen kaupunkipuiston myötä Hangon keskeisten alueiden ympäristöjen, niin rakennetun kuin luonnon ympäristöjen, ja miljöiden kokonaissuojeluun pyritään kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö on määrittänyt kansaliselle kaupunkipuistolle kriteerit, jotka se tulee täyttää. 9
2. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 132/1999 9. luku KANSALLISET KAUPUNKIPUISTOT 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lainmukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistystai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensi sijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. 70 Puistoa koskevat määräykset Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kunta laatii yhdessä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun tulee tapahtua vuorovaikutuksessa niiden tahojen kanssa, joiden oloihin asia saattaa huomattavasti vaikuttaa. Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyy asianomainen ministeriö. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on otettava huomioon puistoa koskevat määräykset. 69 Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää asianomainen ministeriö. Puisto voidaan perustaa kunnan hakemuksesta tai jos kunta sitä lausunnossaan puoltaa. 71 Puiston lakkauttaminen tai määräysten muuttaminen Kansallinen kaupunkipuisto voidaan lakkauttaa tai sen rajausta muuttaa, jos alueen arvo on olennaisesti vähentynyt tai jos yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttaminen sitä edellyttää. Mitä 69 :ssä säädetään puiston perustamisesta ja 70 :ssä puistoa koskevista määräyksistä, koskee soveltuvin osin puiston lakkauttamista ja määräysten muuttamista. 10
2.1 MITÄ KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO MERKITSEE KÄYTÄNNÖSSÄ? 1. ARVOKKAAN YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMISTÄ KORKEATASOISENA JA RIKKAANA kaupunkipuiston alueelle; Hangon kaupunki yhdessä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa, sekä muiden tahojen kanssa vuorovaikutuksessa (esim. maanomistajat) (MRL 70 ) ovat sopusoinnussa kokonaisuuteen nähden käytössä alueen kehittäminen) 2. UUSIA MAHDOLLISUUKSIA JA YLLYKKEITÄ ilmeeseen ja kehittämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota 11
Voidaan suoraan hyödyntää matkailun edistämiseen ja mainontaan. Lisää kaupungin näkyvyyttä. opasteet merkittävimpiin kohteisiin; lisää kaupungin elävyyttä, kaupunkilaisten tietoa omasta asuinympäristöstään. olennaisesti vähentynyt tai jos yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttaminen sitä edellyttää. (MRL 71 ) Maanomistajalta on pyydettävä lupa alueen liittämisestä kansallisen kaupunkipuiston alueeseen. ajallista ulottuvuutta ja samalla luodaan uusia tämän päivän tarpeisiin soveltuvia yksittäisiä kohteita kaupunkikuvaan. niiden merkitystä kaupunkikuvan kannalta ja Hangon kaupungin identiteetin luojana maiseman ja sen historian kunnioittaminen Kansallinen kaupunkipuisto EI TARKOITA: (kutakuinkin kaikki merkittävimmät rakennukset on suojeltu asemakaavoilla jo ennen kansallista kaupunkipuistohanketta) Suhde muuhun maankäytön suunnitteluun kaupunkipuistoa ja sen kehittämistä myöhemmin hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritetyillä tavoilla 12
3. KRITEERIT 3.1 SISÄLLÖN KRITEERI Kansallisen kaupunkipuiston tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita. Hangon kansallisen kaupunkipuiston alueisiin kuuluu huomattavia luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä luonto-alueita: Tulliniemen linnustonsuojelualue (Natura 2000 -alue), Furuvikin ranta- ja dyynimaisema alue (Natura 2000 alue ja tuleva luonnonsuojelualue) sekä Långsandan hiekka- ja dyynialue. Alueilla on useita uhanalaisia sekä harvinaisia kasvi-, hyönteis- ja perhoslajeja. Lisäksi alueet ovat merkittäviä lintukohteita. Kansallisen kaupunkipuiston alue kuvaa hyvin koko Hangon kaupungin kehityshistoriaa sen perustamisesta 1874 näihin päiviin saakka. Nähtävillä on edelleenkin kaupungin rakentamisen ensimmäiset merkit sekä kaupungin ensimmäisten asemakaavojen vaikutukset kaupunkirakenteeseen, mm. Bulevardi on kaupungin tärkeimpänä katuna säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Kylpyläpuiston erittäin hyvin säilyneet huvilat yhdessä niitä ympäröivän luonnon kanssa on ainutlaatuisen edustava kokonaisuus 1800 luvun huvila-arkkitehtuurista. Kylpylällä oli merkittävä vaikutus kaupungin kehittymiseen, ja nykyäänkin Kylpyläpuiston alue on yksi Hangon helmistä. Puistot ovat tärkeä osa Hangon vihreää keskustaa, ja tuovat esiin monipuolisesti suomalaisen puistoarkkitehtuurin eri vaiheita ja ihanteita. Raatihuoneentori oli osa empirekaavan tärkeimpiä elementtejä ja Puistolammen ympäristön ja Kylpyläpuiston englantilainen puisto tarjoaa yhä erinomaiset ulkoilumahdollisuudet. Puistovuorten jylhät maisemat vanhoine tykistöasemineen ovat oleellinen osa myös Hangon sotaista historiaa. Kaupungin pitkät hiekkarannat ovat yksi kaupungin erikoisuuksista. Niiden virkistyskäyttö kesäaikaan on huomattavaa, ja tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuden myös etelämaalaiseen elämäntapaan. Meren merkitys kaupungille näkyy myös satamatoiminnassa (Länsi ja Itäsatama). Itäsataman vahat puumakasiinit ovat nykyään pääasiassa ravintolakäytössä ja Itäsatama onkin kesäisin kelluvine kaupunkeineen ja iltatoreineen Hangon kesäinen keskus. Hauensuolen kalliopiirrosalue on maailmanlaajuisestikin arvokas ja ainutlaatuinen. Hauensuoli on ehdolla UNESCO:n maailmanperintöluetteloon, johon otetaan mukaan ainoastaan poikkeuksellisen merkittäviä ja arvokkaita kulttuuriperintökohteita ympäri maapalloa. Hangon kansallisen kaupunkipuiston alueella on useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristökokonaisuuksia ja alueeseen sisältyy arvokkaita luontokohteita, Natura 2000 alueet, sekä mm. muinaismuistolain perusteella rauhoitettu hiidenkirnu Puistovuorella. Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä kansallisen kaupunkipuiston alueella ovat Hauensuoli, Bulevardi, Itäsatama, Hanko Pohjoisen vanhat teollisuusrakennukset, Länsisataman vanhat rakennukset Korkeasaaressa sekä Appelgrenintien ja Mannerheimintien huvila-alue Kylpyläpuistossa. 13
3.2 LAAJUUDEN JA EHEYDEN KRITEERI Kansallisen kaupunkipuiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta toiseen. 3.3 EKOLOGISUUDEN JA JATKUVUUDEN KRITEERI Ekologisessa mielessä on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja että se on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun. Kansallisen kaupunkipuiston alue on varsin laaja; lännessä alue rajautuu Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueeseen saakka, idässä puolestaan Furuvikin luonto- ja Natura-alueeseen. Alue on mantereen puolella parhaimmillaan noin kilometrin levyinen pohjoiseteläsuunnassa. Puistoalueeseen kuuluu myös laaja historiallisesti ja luonnonarvoiltaan arvokas saaristoalue. Mantereen puolella on kaksi varsin pitkää yhtenäistä aluetta: Tulliniemen eteläranta (yhtenäisen rantaviivanpituus noin 2,5 kilometriä) sekä Tehtaanniemen reunalta itään Stenuddenin niemen taakse ulottuva katkeamaton alue (rantaviivaa noin 6 km). Jalkaisin liikkuessa kokonaisuudessaan yhtenäisen kansallisen kaupunkipuistoalueen katkaisee mantereella Länsisataman uudet alueet sekä Kuningatarvuori ja Tehtaanniemi, jotka eivät kuulu kaupunkipuistoalueeseen. Kun vesiliikkuminen huomioidaan on puiston alue yhtenäinen läntiseltä saaristoalueelta Furuvikiin. Kansallisen kaupunkipuiston alue muodostaa luontotyypeiltään vaihtelevan ja monipuolisen ja kokonaisuudessaan varsin laajan alueen. Alueella on erilaisista luontotyypeistä edustettuina mm. hiekkarannat ja dyynialueet. Näillä alueilla esiintyy useita vaarantuneita sekä jo uhanalaisia hyönteis-, perhos ja kasvilajeja. Kansallisen kaupunkipuistoalueen vesistöt ovat merkittäviä lintuvesiä, mm. Tulliniemi on yksi maamme parhaimmista lintujen kevät ja syysmuuttojen seuraamispaikkoja. Tulliniemen linnustonsuojelualue ja Furuvikin alue ovat Natura 2000 alueita. Kaupungin keskusta-alueen puistot sekä muut viheralueet yhdessä Kylpyläpuistoalueen viheralueiden kanssa muodostavat ekologisen käytävän joka mahdollistaa lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen ympäröivän luonnon kanssa. Erittäin merkittävänä yhdistävänä tekijänä eri osa-alueiden välillä on meri saaristoineen. Kansallista kaupunkipuistoa rajoittavat luontoalueet liittyvät välittömästi ulkopuolisiin luontoalueisiin sekä meren, rantojen että Furuvikin luontoalueen kautta. 14
3.4 KAUPUNKIKESKEISYYDEN KRITEERI Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. 4. KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ALUE Hangon kansallinen kaupunkipuisto käsittää laajan kaupungin keskusta-alueelta ympäröivään saaristoalueeseen sekä lähialueiden merkittäviin luontoalueisiin ylettyvän yhtenäisen ja monipuolisen alueen. Kaupunkipuistoon kuuluu suuri osa Hankoniemen etelän puoleista rannikkoaluetta. Kaupunkipuistoalue on mantereella pituudeltaan noin kahdeksan kilometriä pitkä ja leveimmillään noin kilometrin levyinen. Mantereen puolella kaupunkipuistoon kuuluu noin 11,5 kilometriä rantaviivaa. Lisäksi alueeseen kuuluu merkittävän laaja ja monipuolinen meri- ja saaristoalue, joka on leveimmillään noin neljätoista kilometriä sekä pisimmillään noin kahdeksan kilometriä pitkä. Meri- ja saaristoalueineen kansallisen kaupunkipuiston kokonaispinta-ala on noin 6300 ha. Kaupunkipuiston alue liittyy laajoihin saaristoalueisiin sekä metsäalueisiin, mikä mahdollistaa liikkumisen pitkin Hankoniemeä, ja mikä luo ekologisia käytäviä eri eläinlajeille. 4.1 MAANOMISTUSOLOSUHTEET Hangon kaupunki sekä valtio omistavat suurimman osan puiston alueesta. Valtion omistuksessa on Tulliniemen luonnonsuojelualueet, Haensuolen kalliopiirrosalue sekä osa saaristoalueesta. Kaupunki omistaa laajat mantereen ranta-alueet sekä saaristoalueet kaupungin edustalla. Kaupungin omistuksessa ovat myöskin satama-alueet sekä keskusta-alueen ja Kylpyläpuiston viheralueet. Kaupunkipuistossa on lisäksi monia yksityisiä maanomistajia Kylpyläpuiston alueella sekä II ja III kaupunginosissa. Maanomistajilta ja vuokramaan haltijoilta on pyydetty suostumukset kiinteistön liittämiseksi kansallisen kaupunkipuiston alueeseen. Hangon kansallinen kaupunkipuisto alkaa aivan kaupunginydinkeskustasta ja siihen kuuluu merkittäviä ydinkeskustan alueita kuten Vartiovuori, Bulevardi sekä Raatihuoneentori. Kylpyläpuisto puolestaan on osa kaupunkirakennetta Hangon ydinkeskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Myös Itäsataman alue, Puistolammen alue sekä Puistovuoret sijaitsevat aivan Hangon ydinkeskustan tuntumassa. 15
1700 luvun suurvaltakamppailuihin liittyvä, keskeneräiseksi jäänyt linnoitusarkkitehtuuri Hangon edustan saarilla on raunioina Krimin sodan jäljiltä. Kuningattarenvuoren linnoitusyhdyskunta mantereella on kadonnut. Mantereen aikoinaan niin vilkkaasta yhdyskunnasta on enää jäljellä vain nykyisen Hangon museon harmaakiviset seinät, jotka tehtiin perustuksiksi keskeneräiseksi jääneelle kasarmille. Hankoniemi. Kuninkaankartasto 1776 1805 5. HANGON HISTORIAA Suomeen perustettiin 1870 luvulla kaksi uutta kaupunkia, Hanko 1874 ja Kotka 1878. Molemmat olivat seurausta kaupunkipolitiikasta, jolla pyrittiin luomaan uusia keskuksia teollistuvan maan kaupan ja liikenteen kannalta tärkeille paikoille. Entisen Hangon kylän viereen suunniteltiin kaupunki Suomen eteläisimmäksi vientisatamaksi, jonne rakennettiin rautatie ja satama jo vuotta ennen kaupungin perustamista. Hangon kaupungin paikaksi valittiin rautatien kaakkoispuolinen alue; rautatien katsottiin tarvitsevan laajentumistilaa länsi-luoteispuolella ja lisäksi kruunu omisti tarpeeksi maata kaupungin rakentamista varten radan itä-kaakkoispuolella. Hankoniemi ja siitä haarautuva Tulliniemi ovat Suomen mantereen eteläisimmät kohdat. Hankoniemi on Lohjanselän eteläisin osa, Hangonharju, joka on muodoltaan varsin tasainen hiekkakannas. Alueella on kaksi maisematyyppiä: rannikolle ja saarille ovat leimallisia graniittikalliot, sen sijaan niemen sisäosissa on tasaisia, harvaa havumetsää kasvavia hiekkakankaita. Hangon maantieteellisellä asemalla on ollut keskeinen merkitys sen historialliselle kehitykselle. Meri ja siihen liittyvät elinkeinot kalastus, hylkeenpyynti ja luotsitoiminta- kuuluvat alueen varhaiseen historiaan. Vilkas merenkulku, niemen kasvanut sotapoliittinen ja strateginen merkitys leimaavat alueen tapahtumia 1600 luvulta aina 1800 luvulle. Viimeisimpään vaiheeseen 1800 luvun loppupuolelta kuuluvat kaupungin perustaminen1874, rautatien (1872-73) ja talvimerenkulkuun sekä vientiin soveltuvansataman rakentaminen ja kaupungin teollistuminen. Tämän kehityksen rinnalla on Hangon edulliseen ilmastoon ja sijaintiin pohjautuva nykyajan turismia edeltänyt kylpylämatkailu Hanko mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä 1200 luvulla, jolloin niemen ohitse kulki ns. Suomenlahden meritie. Hankoniemellä sijaitsevan sataman (mahdollisesti Kappelisatama) merkityksestä kertovat ainutlaatuiset, merenkulkijoiden Tulliniemen eteläpuolella sijaitsevan Hauensuolen kallioihin hakkaamat aatelisvaakunat, nimet ja puumerkit. Hangon keskustaa 1930-luvulla 16
5.1. ASEMAKAAVA Kaupungin ensimmäisen asemakaava, jonka laati arkkitehti August Boman vuonna 1873, oli rakenteeltaan hyvin erilainen kuin aikaisempien ns. agraarien kauppakaupunkien kaavat. Hangon kaupunkirakenteessa otettiin huomioon uusia toimintoja ja kaupunki muodostui nopeasti kolmijakoiseksi. Lännessä sijaitsi satama-alue makasiineineen, keskellä vaikeaan ja kallioiseen maastoon etevästi sovitettu ruutukaavakaupunki ja näiden itäpuolella pitkää hiekkarantaa myötäilevä Kylpyläpuisto huviloineen ja täysihoitoloineen. Hangon kaupungin asemakaava 1874 Ensimmäistä Bomanin asemakaavaa laajennettiin hyvin pian ja vuoden 1878 laajennuskaavan laati arkkitehti Granholm. Molempien asemakaavat sijoittuvat vaikeaan, kallioiseen maastoon ja niissä näkyi empirenkaavaperinteen lisäksi liikenteellisten tekijöiden vaikutus. Empirenkaavoitukselle oli ominaista asuinrakennusten sijoittuminen välittömästi tien reunaan, muut rakennukset ja rakennelmat sijoitettiin tontin sisäosiin. Katualueet suunniteltiin leveämmiksi kuin aikaisemmin, tässä oli suurimerkitys paloturvallisuusmääräyksillä. Hangon kaupungille on tyypillisiä myöskin puutalojen väliin rakennetut tiili- ja kivirakenteiset palomuurit, joita käytettiin asuntojen sisäänkäynteinä. Rakennukset olivat pääosin yksikerroksisia ja niihin rakennettiin myös ullakot, joita ei yleensä käytetty asuintiloina. Kartta Hangosta 1909 Empiren kaavoista periytyi mm. tonttien sosiaalinen eriytyminen. Uudempaa kaupunkisuunnittelua edustivat puolestaan liikennetori ja kadut, jotka yhdistivät rautatiealueen, Itäsataman ja kylpylän toisiinsa. Näin kaupunkirakenteesta muodostui kolmijakoinen: lännessä oli Länsisataman suurehko alue ja ratapiha, keskellä varsinainen kaava-alue ja idässä Kylpyläpuisto huviloineen ja täysihoitoloineen. Vuoden 1900 asemakaavauudistus laajensi kaupunkia rautatienpohjoispuolelle, johon jo aiemmin oli syntynyt vapaamuotoista asutusta Hangonkylän maista lunastetuille vuokrapalstoille. 17
5.2 KAUPUNGIN RAKENTAMINEN Hangon puukaupunki-identiteetti on kaksijakoinen. Maastoon mukautettu ruutukaavainen kaupunginosa on muodostanut tiiviin kaupunkimaisen rakenteen. Kylpyläkulttuurin tukemana taas ovat syntyneet väljät huvila-alueet, jotka on rakennettu rautatien ja merenrannan väliselle mäntykankaalle. Hangon keskusta-alue on rakennuskannaltaan tiivistä ja matalaa. Kaupungin varhaisimmasta rakennusvaiheesta 1870 luvulta on jäljellä joitakin myöhäistä empireä edustavia rakennuksia. Vilkkain rakennusaika sijoittui vuosiin 1886-93, jolloin keskeisin alue rakennettiin täyteen. Kauden talot ovat yksikerroksisia, satulakattoisia frontonitaloja, joiden pohjakaava useimmin noudattelee ajalle tyypillistä sydänseinään perustuvaa ratkaisua. Tyylillisesti useimmat talot edustavat 1800 luvun klassismia tai uusrenessanssia, ja niiden julkisivuissa tavoiteltiin rikasta pintavaikutelmaa. Yksityiskohdissa käytettiin sorvi tai nikkarikoristeita. Edustavimmat porvaristalot nousivat Bulevardille. Hienoja puutalokokonaisuuksia on yhä nähtävissä Ranta- ja Korkeavuorenkaduilla, Bulevardilla sekä Rata-, Puisto-, Tarha- ja Koulukatujen varsilla. Käsityöläisten ja työväen asuintaloja rakennettiin mm. Ratakadulle. Kylpyläpuiston huvila-alue syntyi varsinaisen kaava-alueen itäpuolelle kylpylaitoksen ympärille. Huvila-alue jakaantuu ns. Itäiseen ja Läntiseen Kylpyläpuistoon, joita erottaa toisistaan entinen Tammisaareen kulkeva maantie. Alueen huvilat rakennettiin nykyisen Appelgrenintien varrelle pääasiassa 1880 90 luvuilla. Alueen yhtenäisin ja edustavin osa on pitkin rantaa kulkeva, loisteliaimpien huviloiden nauha. Useat suurista huviloista suunniteltiin jo alkuvaiheessa pensionaateiksi turvaamaan kylpylävieraiden majoitusta. Pääsääntöisesti alueen rakenne noudattaa edelleen periaatetta, jossa väljällä tontilla on vapaasti sijoitettuna yhden perheen asuintalo tai esim. pienimuotoinen pensionaatti. Aikansa puutyylejä edustavat huvilat muodostavat ainutlaatuisen ja varsin yhtenäisenä säilyneen alueen. Venäläinen asemakaava vuodelta 1900 on sijoittunut rautatien tuntumaan. Teollisuusalueen 1910 20 lukujen tuotantolaitokset rakennettiin pääasiassa Tvärminnen tiilitehtaan hiekkatiilistä, mikä antaa alueelle yhtenäisen ilmeen. Koko Hangon alueen rakennuskanta sisältää monia ajallisia kerrostumia, samoin laajan rakennustyyppien kirjon. Viimeisten sotien aikana Hanko menetti joitakin rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia helmiään, kuten esimerkiksi kaupungintalon ja kylpylän, mutta muuten kaupungin eri osien moni-ilmeisyys on säilynyt. Kansallinen kaupunkipuisto on omiaan säilyttämään Hangon ominaispiirteitä ja moniilmeistä kaupunkikuvaa puistoineen ja luonnonarvoineen tulevillekin sukupolville. Kylpyläpuiston pohjoisosaan, lähemmäksi rautatiealuetta, syntyi uusikeskiluokkainen III:n kaupunginosan huvila-alue 1900 luvun alusta lähtien. Monet sen rakennuksista edustavat tuolloin yleistynyttä mansardikattoista esikaupunkihuvila tyyppiä. 1900 luvun alusta alkaen rautatien pohjoispuolelle kasvanut pientalojen alue rajautuu idässä Hanko Pohjoisen teollisuusalueeseen, joka 18
6. KAAVOITUS JA RAKENNUSSUOJELU Hangon merkitys puukaupunkina perustuu sen huvilakaupunkimaiseen struktuuriin. Itse kaupungin liikekeskus on tosin myös merkittävä etenkin alkuperäisen säteittäisen asemakaavansa vuoksi. Keskustassa on tapahtunut kuitenkin siinä määrin mittakaavaan asti meneviä muutoksia, että varsinaisesta puukaupungista on jäljelle jäänyt ainoastaan rippeitä. Paikoitellen on kuitenkin keskusta-alueeltakin löydettävissä eheitä kokonaisuuksia. Furuvikin osayleiskaava täydentää kantakaupungin yleiskaavaa Furuvikin alueella ja sen lähiympäristössä. Lähinnä loma-asuntoja ja virkistysalueita sisältävä itäreunan alue vahvistettiin 1991. Suurelle osalle aluetta on vahvistettu ja hyväksytty 1999 2001 asemakaavat asumista, virkistystä ja luonnonsuojelua varten. Stenuddenin lähistön vesialueilla on voimassa vuonna 1987 hyväksytty rantayleiskaava. Hangon kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty vuonna 2001. Hangon kaupunki on ajanmukaistanut asemakaavojaan keskeisillä ja rakennushistoriallisesti merkittävillä kaupunkialueilla. Puistolammen ympäristön asemakaava vahvistettiin vuonna 2000, 3. kaupunginosan ja Mannerheimintien eteläpuolisten huvila-alueiden asemakaavat vahvistettiin vuonna 2005. Vielä osaa keskustan puukaupunkialueen rakentamista säädellään 1960- ja 1970 luvuilta peräisin olevilla asemakaavoilla. Hangon keskeisimmän alueen rakentamista säädellään nykyään vuonna 1977 vahvistetulla asemakaavalla. Kaavan kattama alue käsittää Hangon historiallisen keskustan suurin piirtein siinä laajuudessa kuin se voidaan nähdä August Bomanin vuonna 1873 piirtämässä Hangon ensimmäisessä asemakaavassa. Keskusta-alueen rakentamista ohjattiin 1970 luvun loppuun saakka periaatteessa rakennusjärjestyksen säännöillä. Kuten monessa muussakin suomalaisessa puukaupungissa, myös Hangossa herättiin 1970 luvulla valvomaan, että vanha kaupunkikuva säilyisi mahdollisimman ehjänä. Tämän asemakaavan toivottiin vaikuttavan voimakkaasti vanhan rakennuskannan hoidon ja kunnostuksen elpymiseen sekä ohjaavan uudisrakentamista niin, että vanhan puukaupunkialueen ominaispiirteet säilyisivät vähäisestä rakennuskannan uusiutumisesta huolimatta. Siten ainakin päätavoitteiltaan ja periaatteiltaan tätä kaavaa voidaan pitää vanhaa ympäristöä suojelevana. Hangon asemakaavahistoriassa tämä kaava oli ensimmäinen laatuaan. Asemakaavoitusta on täydennetty ja ajanmukaistettu useilla ns. postimerkkikaavoilla. Hangon kantakaupungin ja kansallisen kaupunkipuiston alueella on voimassa vuonna 1987 hyväksytty yleiskaava. Hangon kaupungin uuden yleiskaavan valmistelu on aloitettu syksyllä 2007. Voimassa oleva asemakaava 2007 (osa III-kaupunginosaa ja Kylpyläpuistoa) Asemakaavamuutos 1977. Hangon keskusta-alue 19
7. - 8. ALUE- JA KOHDE-ESITTELY 7.1 VARTIOVUORI Vartiovuori on yksi keskeisimmistä Hangon kaupungin muodostumista määränneistä kallioista. A. Bomanin asemakaavassa 1873 ja Granholmin laajennuskaavassa 1878 otettiin maaston muodot huomioon katu- ja kortteliverkoston suunnittelussa. Näin toinen ja kolmas kaupunginosa tulivat ympäröimään Vartiovuorta ja kallio jäi asemakaavan ulkopuolelle. Vartiovuori oli rakentamaton, kunnes v. 1886 rakennettiin ensimmäinen palotorni ja v. 1892 kirkko. Raatihuoneentori, joka oli asemakaavan hallitsevia osia, rajautuu koillisosastaan Vartiovuoren kallioon. Kaava-alueen itäpuolelle syntyi maastoa vapaammin noudatellut kylpylä- ja huvila-alue, jonka palstoista osa sijaitsi Vartiovuoren kaakkois- ja eteläpuolella. 7.1.2 KIRKKO Hangon kirkko rakennettiin arkkitehti Jacob Ahrenbergin suunnitelmien mukaan Vartiovuorella silloisen palotornin läheisyyteen. Punatiilinen, uusgoottilainen ja päätytornillinen pitkäkirkko valmistui syksyllä 1892 Hangon vuokra-aikana 1940 41 kirkkoa käytettiin mm. elokuvateatterina ja näyttämönä. Neuvostoliittolaisten joukkojen poistuessa Hangosta mm. vesitorni ja kirkko kärsi suuria vahinkoja. Varsinaiset korjaus- ja muutostyöt tehtiin v. 1953 arkkitehti Bertel Liljeqvistin piirustusten mukaan. Kirkon ulkoasu muuttui täysin: pitkien sivujen rinnakkaiset poikkipäädyt poistettiin, uusgoottilaiset detaljit poistettiin, ikkuna-aukotusta ja tornia muutettiin ja sisäpinnat rapattiin sileiksi. Kirkko sai piirteitä, jotka ovat verraten ominaisia Liljeqvistin muillekin kirkoille. Viimeksi 1970 luvilla tehtiin kirkon interiöörissä korjauksia arkkitehti Lars Rejströmin piirustusten mukaan. Lisäksi kirkon itäpäähän, pohjoissivulle tehtiin matala lisärakennus, johon sijoitettiin mm. sakaristo ja lämpökeskus. Kirkko kuuluu kaupungin keskeisiin julkisiin rakennuksiin ja sen syntyvaiheet liittyvät olennaisesti kaupungin historiaan. Alkuperäinen kirkko oli mielenkiintoinen, arkkitehti Ahrenbergin uusgotiikkaa edustava rakennus, nykyasu kertoo puolestaan jälleenrakennuskaudesta ja arkkitehti Liljeqvistin tuotannosta. 7.1.3 VESITORNI Poistuessaan v.1941 Hangosta neuvostoliittolaiset joukot räjäyttivät vanhan v. 1910 rakennetun graniittisen vesitornin. Vedenjakelun järjestäminen oli perusedellytyksenä kaupunkilaisten paluumuutolle Hangon vuokra-ajan päätyttyä. Uuden vesitornin piirustukset laativat arkkitehti Bertel Liljeqvist ja insinööri Fricke Nikander. 48 metriä korkea vesitorni valmistui v. 1943. Tornin pyöreä jalka ja neljä suorakaiteenmuotoista, ylöspäin kapenevaa pylvästä kannattavat lieriön muotoista säiliöosaa, jonka päällä on näköalatasanne. Pylväiden päissä on kuvanveistäjä Gunnar Finnen tekemät suurikokoiset simpukat. Tornin huippu on myös lieriön muotoinen. Vesitornin portaalikehys hakattiin paikallisesta punaisesta graniitista. Rakennus liittyy Hangon jälleenrakentamisen historiaan sekä on tunnetun ja Hankoon paljon suunnitelleen arkkitehti Liljeqvistin käsialaa. Maisemallisesti torni on hyvin merkittävä, sillä se yhdessä kirkon kanssa on Hangon silhuetin tärkeimpiä elementtejä ja näkyy maamerkkinä kauas merellekin. 7.1.4 KIRKKOPUISTO Vartiovuoren juuressa, kaupungintaloa vastapäätä sijaitsevalla kirkkopuistolla on keskeinen merkitys Hangon keskusta-alueen puistomaisen ilmeen luojana. Kirkkopuisto on yksi kaupungin vanhimpia puistoja. Kirkkopuiston erikoisuuksia ovat mm. hevoskastanjat ja vanhat hopeakuuset, joista suurin koristellaan joulukuuseksi. Vaaleanpunaiset petuniaistutukset sekä kukkapilarit kirkonportaiden molemmin puolin ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja turistit kuvaavat niitä ahkerasti. Kirkkopuiston erikoisuuksiin kuuluu myös laaja ja monipuolinen leikkipuisto lukuisine kiipeilytelineineen, keinuineen sekä leikkimispaikkoineen. Erinomaisen sijaintinsa, monipuolisuutensa, hyvin hoidetun ympäristönsä sekä puistoa ympäröivien alueiden ominaislaadun huomioon ottaen leikkipuisto hakee vertaistaan koko maassamme. Kirkkopuisto onkin lapsien sekä lapsiperheiden suosiossa. 20
7.1.5 VILLA THALATTA Villa Thalatta sijaitsee Vartiovuoren etelärinteellä, Kirkkopuiston vieressä. Huvilan rakennutti rautatieinsinööri ja yksi kaupungin johtohahmoista Ferdinand von Christierson 1893-94 ja sen suunnitteli rautatiehallituksen arkkitehti Bruno F. Granholm. Huvila on suuri, kolmikerroksinen ja pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen ja sen tyylipiirteet ovat yhdistelmä sveitsiläis- ja nikkarityyleistä. Pohjakerros on sijoitettu korkeaan harmaakiviperustaan. Suuri huvila toimi ainakin 1910-luvulla pensionaattina. Toisen maailmansodan aikana huvila toimi sairaalana. Omistajavaihdosten jälkeen rakennus on jälleen pensionaattikäytössä. Rakennus on rakennushistoriallisesti ja miljöön kannalta arvokas. 7.1.6 VILLA LILIUS Valkoiseksi rapatun, klassistisen kivirakennuksen Vartiovuoren etelärinteelle rakennutti Kasimir Lilius vuonna 1919. Arkkitehtinä toimi Gösta Cajanus. Rakennus on kaksikerroksinen ja pohjakaava rakentuu keskushallin ympärille. Huvilan pohjoissivulla on talous- ja keittiösiipi yhdessä kerroksessa. Oleskelutilat on sijoitettu merenpuoleiselle eteläsivulle ensimmäiseen kerrokseen, makuu- ja vierashuoneet ovat toisessa kerroksessa. Huvila on edelleen Liliuksen jälkeläisten hallussa ja se on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Rakennus edustaa 1910-20- lukujen vaihteen klassistista huvila-arkkitehtuuria ja se on lisäksi tunnetun arkkitehdin suunnittelema. Sen rakennushistoriallinen ja kaupunkikuvallinen arvo on huomattava. 7.2 BULEVARDI JA RAATIHUONEENTORI Hangon ensimmäisen v. 1873 asemakaavan teki arkkitehti August Boman ja v. 1878 laajennuskaavan arkkitehti Granholm. Molemmat laativat vaikeaan kallioiseen maastoon ruutuverkon, jonka keskeinen elementti oli Raatihuoneentori sekä sen läpi rautatiealueelta rannalle kulkeva Bulevardikatu. Raatihuoneentorin puisto perustettiin 1886. Raatihuoneentori toimi sädekatuineen kaupungin keskeisenä liikennettä jakavana torina. Bulevardi ja Raatihuoneentorilta lähtevä lyhyt Torikatu suunniteltiin yhtä leveiksi. Bulevardille suunniteltiin jo asemakaavassa puuistutukset. Bulevardin lehmuskuja (laji: keisarinlehmus) istutettiin vuonna 1879. Bulevardikatu oli kaupungin tärkein katu, mitä osoittaa paitsi kadun leveys myös reunustavien tonttien koko. Kadun varrelta varattiin tontteja julkisille rakennuksille, mm. nykyisen kaupungintalon tontti oli alkujaan varattu kaupungin raatihuoneelle ja silloinen tontti n:o 2 postia varten. Kadun varrelle sijoittuivat myös kaupungin suurimmat hotellit. Vähitellen sinne tulivat myös suurimpien pankkien sivukonttorit. Kadun pohjoispään rautatientorista kehittyi kauppatori. Katu oli jo 1890 luvulla pääosin rakennettu. Bulevardin luonne puistokatuna ja sen edustava, tyypillinen 1800 luvun lopun rakennuskanta on varsin hyvin säilynyt. Raatihuoneentorin erikoisuuksia ovat englanninpyramidipoppelit, jotka antavat kaupungille oman eteläisen leimansa ja ovatkin muualla Suomessa harvinaisia, sekä komeat kultasadepensaat ja amerikanpähkinä. Raatihuoneentorilla on Sten Fogelbergin tekemä ja Hangon kaupungille lahjoittama lepäävää naista esittävä pronssiveistos. Marielle niminen veistos on saanut nimensä mallina olleen naisen mukaisesti. Tarkoitus on ollut, että veistos levittäisi levollista ja rauhaisaa mielialaa ympäristöönsä, joka on nähnyt dramaattisia tapahtumia vähemmän rauhanomaisten aikojen saatossa. 21
7.2.2 KAUPUNGINTALO Tontti oli jo 1870 luvulla varattu vasta perustetun kaupungin raatihuoneen paikaksi. Kuitenkin ensimmäinen kaupungintalo valmistui vasta 1924 26. Armas Lindegrenin ja Bertel Liljeqvistin suunnittelemaa ensimmäistä kaupungintaloa esiteltiin v. 1927 Arkitekten lehdessä yhtenä huomattavimmista maaseutukaupunkien rakennuksista. Komea, monumentaalista klassismia edustava kaupungintalo tuhoutui sodan aikana perusteellisesti neuvostoliittolaisten sotajoukkojen räjäytyksessä. Samalle paikalle valmistui uusi Bertel Liljeqvistin suunnittelema kaupungintalo vuonna 1951. Rakennus koostuu kolmesta tonttia kiertävästä rakennusosasta. Bulevardilla on nelikerroksinen toimistosiipi ja kerrosta korkeampi kulmaosa, joka liittyy kaksikerroksiseen kirjastosiipeen. Tontin pohjois- luoteis-sivulla on viuhkamainen juhlasiipi, jossa on loivasti kaareutuva kupolikatto. Rakennusosien keskelle jää näyttelytilan matala sali. Bulevardin kulman tornimaisuutta on korostettu graniittisilla vertikaalipalkeilla. Juhlasalin sisäänkäyntiä kattaa vino katos, jonka yläpuolella on lämpiön suuri ikkunaseinä. Portaalien koristeina on käytetty graniittia. Rakennus on hyvä esimerkki 1940 50 lukujen vaihteen arkkitehtuurista ja Bertel Liljeqvistin myöhäisemmästä funktionalismista. Kaupungintalo sijaitsee erittäin merkittävällä paikalla; se on kaupungin tärkeimmän väylän, Bulevardin varrella ja myös keskustan tärkeimpien puistojen Kirkkopuiston sekä Raatihuoneentorin välittömässä läheisyydessä. Kaupungintalolla on erityisen suuri kaupunkikuvallinen ja myös historiallinen merkitys yhtenä kaupungin merkittävimmistä rakennuksista. 7.2.3 POSTITALO Bulevardin ja Rautatientorin (nyk. Kauppatorin) kulmassa sijaitseva tontti varattiin jo kaupungin alkuvaiheessa 1870 luvulla postitaloa varten. Karjaalta siirrettiin vanha posti ns. rajapostikonttoriksi Hankoon. Postitalon pihapiiriin kuuluu myös pieni talonmiehen asunto, joka on myös siirretty todennäköisesti Karjaalta. Rakennukset edustavat kaupungin vanhinta säilynyttä rakennuskantaa ja päärakennuksen käyttötarkoitus on säilynyt alkuperäisenä. Historiallisten ja rakennushistoriallisten arvojen lisäksi rakennuksella on huomattavaa kaupunkikuvallista merkitystä Bulevardin varsin yhtenäisessä puutalomiljöössä. 7.2.4 BULEVARDI 20 ( Valtiontalo / Lignellin talo ) Valtionrautatiet rakennutti Bulevardin ja Rautatientorin kulmatontille v. 1878 arkkitehti E. Wasastjernan piirustusten mukaan yksikerroksisen Rautatiehotellin, jonka paikalla on nykyinen säästöpankin talo. Tontin kulmaosa myytiin tullitarkastaja ja liikemies Martin Lignellille v. 1896, joka rakennutti paikalle v. 1897 valmistuneen kolmikerroksisen liike-, konttori,- ja asuintalon. Lignellin oma vienti- ja huolintaliike toimi myös talossa. Rakennus oli Hangon ensimmäinen kaupunkimainen kerrostalo. Sitä kutsuttiinkin pitkään Kivitaloksi. Lignell tilasi piirustukset arkkitehti Lars Sonckilta. Molemmat olivat kotoisin Ahvenanmaalta, Fintrömistä, mikä selittänee arkkitehdin valinnan. Lignellin talo oli Sonckin varhaisin kerrostalosuunnitelma ja sen ensimmäiset piirustukset on päivätty huhtikuussa 1896. Rakennus toteutettiin kuitenkin pääasiassa toisen ehdotuksen mukaan, jossa kerrosluku oli vähennetty neljästä kolmeen, asuinkerrosten pohjakaavoja hieman muutettu ja myös julkisivut piirretty uudelleen. Molemmilla sivuilla oli kaksi korkeata, porrasmaisesti nousevaa poikkipäätyä. Bulevardin puolella, rakennuksen kulmassa oli puinen, kaksikerroksinen parvekerakennelma. Julkisivut olivat alun perin puhtaaksi muurattua tiiltä ja ne olivat vain osaksi rapatut. Uusista jugendvirtauksista kertoivat myös muiden yksityiskohtien lisäksi pohjakerroksen liikehuoneistojen leveät, amerikkalaiset pyöröikkunat. Ylemmissä kerroksissa oli kummassakin 22
kolme suurta asuinhuoneistoa omine porrashuoneineen. Vuosina 1910 26, ennen ensimmäisen kaupungintalon valmistumista, talossa toimi myös kaupungin eri laitoksia. Rakennus vaurioitui jatkosodan aikana. Vuosien 1942 ja 1964 korjauksissa rakennus koki rajuja muutoksia, taloon rakennettiin mm. yksi kerros lisää ja poikkipäädyt sekä lähes koko alkuperäinen ornamentiikka hävitettiin. Sisätiloissa on jäljellä vielä joitakin vanhoja yksityiskohtia, mm. lattiamosaiikkeja ja kattomaalauksia. Alkuperäisen asun häviämisestä huolimatta on Lignellin talo rakennushistoriallisesti erityisen tärkeä. Sen on suunnitellut yksi maan tunnetuimmista arkkitehdeistä ja lisäksi se kertoo myös uuden suurkaupunkimaisen liike- ja asuintalotyypin tulosta pikkukaupunkiin. 7.2.5 BULEVARDIN MUUT ASEMAKAAVASSA SUOJELLUT RAKENNUKSET Bulevardi 14 Bulevardi 14 tontilla on vaihtuneet rakennukset ja omistajat useasti. Nykyinen rakennus on peräisin vuodelta 1882 ja se on kokenut myös muutoksia niin sisällä kuin julkisivuissakin. 1898 sattuneiden tulipalojen jälkeen asuintalon molempiin päihin tehtiin tiiliset lisärakennukset palomuureiksi. Bulevardi 15 Bulevardi 15:n kiinteistöllä on mielenkiintoinen historia. Alun perin kadunpuoleinen hirsirunkoinen rakennus oli asuinkäytössä. Piharakennuksessa on sijainnut Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön kaksikerroksinen siirtolaishotelli. Vuonna 1903 Suomen Yhdyspankki rakennutti hirsirunkoisen päärakennuksen jatkeeksi punatiilisen pankkirakennuksen. Rakennuksen suunnittelijana oli arkkitehti E.G. Hedman. Pieni, jugendtyylinen tiilirakennus erottuu selvästi Bulevardin puutalomiljööstä ja on hyvin säilynyt näihin päiviin asti. vas. Bulevardi 10, vas.alh. Bulevardi 13 yksityiskohta, oik.alh. Bulevardi 14 ja osa Bulevardi 16 Bulevardi 10 Apteekkari Hugo Lindgrenin v. 1887 rakennuttama liike- ja asuintalo on hirsirunkoinen ja aumakattoinen. Rakennus on osa Bulevardin alkuperäistä puutaloympäristöä ja se muodostaa yhdessä Kulmakadun puolella olevan puurakennuksen kanssa yhtenäisen pihakokonaisuuden. Bulevardi 13 Insinööri E. Lindroosin 1897 suunnittelema asuin- ja liiketalo on yksikerroksinen hirsitalo, jonka pohjakaavassa oli alun perin 1800-luvun lopun kaupunkitaloille tyypillinen sydänseinäratkaisu. Rakennuksessa on toiminut viinikauppa ja vihanneskauppa ja Kansallis-osakepankin sivukonttori. Vaikka rakennuksen julkisivuihin ja interiööriin on tehty muutoksia useaan kertaan, on rakennus rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä. 23
vas: osa Bulevardi 16:sta Bulevardi 16 Kauppias ja raatimies F.W.Ekblom rakennutti Bulevardi 16:n tontille tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle uuden asuintalon 1899. Vuonna 1911 kiinteistö siirtyi Suomen Yhdyspankille, joka muutti rakennuksen kauppahuoneiston pankin sivukonttoriksi arkkitehti Valter Thoménin suunnitelman mukaan. Vuonna 1919 arkkitehti Hjalmar Åberg laati talon jugendtyylisen julkisivumuutoksen. Sisätilojen ja julkisivun muutoksia on tehty myöhempinä vuosina, mutta rakennuksen ulkoasu pohjautuu pääasiassa Thoménin ja Åbergin muutoksiin. Kohde on rakennushistoriallisesti merkittävä ja siinä on nähtävissä tyylien kerrostumia. Bulevardi 17 alh: osa Bulevardi 15:sta ja Bulevardi 17 Tämän asuinrakennuksen rakennutti kaupungin ensimmäinen huolitsija, kauppias ja raatimies Karl Boström vuonna 1882. Hirsirunkoisessa ja satulakattoisessa asuintalossa oli 9 asuinhuonetta, vinttihuoneita, keittiö ja sali. Uusrenessanssitalon julkisivu on rikkaasti koristeltu. Kiinteistö siirtyi konsuli Karl W. Korsmanin omistukseen 1886. Rakennusta laajennettiin kadun suuntaan ja pihalle. Pihan siipirakennus toimi väliaikaisena kirkkohuoneistona kaupungin kirkon vaurioiduttua sodassa. Päärakennuksen vanhimpaan osaan sanerattiin pankkihuoneisto 1970-luvulla. Rakennushistoriallisen arvon lisäksi rakennuksella on henkilöhistoriallista merkitystä, kun se on ollut kahden merkittävän hankolaisen liikemiehen omistuksessa. Bulevardi 18 Bulevardi 18. tontin omistaja oli Hangon talvimerenkulun uranuurtaja, kapteeni Carl Korsman. Hän rakennutti tontille suuren talon, jossa oli aluksi 12 asuinhuonetta. Pohjakaavan keskeisenä elementtinä oli kadunpuoleinen suuri sali, jonka ympärille muut huoneet ryhmittyivät. Rakennuksen julkisivut perustuvat uusrenessanssijäsentelyyn ja sorvidetaljeihin. Vuonna 1894 rakennuksen omistajaksi tuli Korsmanin vävy, Pohjoismaisen yhdyspankin sivukonttorin johtaja, konsuli Gabriel Ekholm. Talon sisätiloja on muutettu useaan kertaan, mutta rakennuksen ulkoasu on säilynyt huomattavan hyvin. 24
7.2.6 VAPAUDENPATSAS Hangon vapaudenpatsas pystytettiin vuonna 1921 saksalaisten joukkojen maihinnousun muistoksi (1918). Kun hankolaiset palasivat takaisin venäläisen vuokra-ajan (1940 41) jälkeen, vapaudenpatsas oli purettu. Kiven vauriot korjattiin ja monumentti pystytettiin uudestaan vuonna 1943, mutta purettiin 1946. Vapaudenpatsas pystytettiin jälleen 1960. Uutena tekstinä hyväksyttiin "Vapautemme puolesta". Vapaudenpatsas sijaitsee Bulevardin päässä rannan tuntumassa. Vapaudenpatsaan sijainti Bulevardin päätepisteenä antaa sille tärkeän aseman Hangon kaupunkikuvassa. Kahden leijonapatsaan vartioiman patsaan takana on erittäin hieno hiekkaranta, joka alkaa Villa Tellinnan vierustalta ja jatkuu Kuningatarvuorelle saakka. 7.2.7 SIIRTOLAISMONUMENTTI Vuosina 1880 1930 lähti eri puolilta Suomea ja Venäjää noin 400 000 siirtolaista länteen ja näistä 250 000 Hangon kautta ensin Englantiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. Monille Hangon satama jäi viimeiseksi kosketukseksi isäinsä maahan. Hankoon pystytetty siirtolaismonumentti oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, mutta myöhemmin siirtolaismonumentteja on pystytetty myös muualle maassamme. Rantakallioilla sijaitsevan monumentin 7,5 metrin korkuisessa jalustassa on niiden kuntien nimet, joista siirtolaiset lähtivät. Ylimpänä on kolme lentoon kohoavaa kurkea. Kolme kurkea symbolisoi kolmea tärkeintä siirtolaisten kohdemaata: Yhdysvaltoja, Kanadaa ja Australiaa. Vuonna 1967 pystytetty monumentti on Mauno Oittisen käsialaa. Siirtolaismonumenttia muistuttava monumentti Finnish Monument, jossa kaksi lintua on laskeutumassa, on pystytetty suomalaisten siirtolaisten kunniaksi Lake Worthiin, Floridaan. 25
7.3 KYLPYLÄPUISTO Hangon kaupunki perustettiin 1874, vasta, kun uusi talvisatama ja rautatie sinne olivat valmistuneet. Hangosta piti tulla suurkaupunki etelärannikolle Helsingin ja Turun välille. Merenkulun odotettiin tuovan tuloja kaupungille talvisin, mutta kesäisin toimivat maan muutkin satamat ja kilpailu oli kovaa. kaikki noudattelivat polveilevan maantien muotoa. Vuonna 1897 huvila-aluetta laajennettiin itään päin pitkin merenrantaa (Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue.) 1800 luvun lopussa tapahtui suomalaisessa puukaupungissa uutta eriytymistä kaupungin tehtävien mukaan. Hanko oli eräs niitä kaupunkeja, jotka nimenomaan perustettiin palvelemaan merenkulkua, mutta Hangon kaupunkioikeuksissa mainitaan myös kylpylätoiminta. Taloudellisten muutosten seurauksena suomalainen puukaupunki, joka aikaisemmin oli verrattain yhtenäinen, hajaantui monien eri tekijöiden mukaan sekä taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden mukaan sekä kaupankäynnin vaikutuksesta, ja tämä vaikutti kaupunkien arkkitehtoniseen ulkonäköön. Myös Hankoon muodostui melko selvästi toisistaan erottuvia alueita ja Kylpyläpuisto oli eräs tällainen. 7.3.2 LÄNTISEN KYLPYLÄPUISTON HUVILA-ALUE Jo varhaisessa vaiheessa Hankoon päätettiin perustaa kylpylä, jotta uuden kaupungin kassaan tulisi tuloja myös kesäisin. Hankoon perustettiin merikylpylä v. 1878 ja se johti myös huvila- ja täysihoitolapalstojen sijoittamiseensen ympäristöön. Palstat ryhmiteltiin kahteen osaan kylpylän länsi- ja itäpuolelle, Tammisaareen johtavan maantien, nykyisen Appelgrenintien varrelle. Uusi maantie tehtiin välittömästi radan eteläpuolelle. Vuoden 1900 asemakaavassa luotiin perusta kylpyläpuiston rautatiehen rajautuvan pohjoisosan huvilarakentamiselle (Kolmannen kaupunginosan huvilaalue). Kylpyläelämä toi monille paikkakunnille ensimmäiset turistit, ja pian myös huomattiin, että nämä pitempi- tai lyhyempiaikaiset asukkaat myös vilkastuttivat paikkakunnan elämää. Tämä ilmeni mm. liikenneyhteyksien, puistojen ja useiden elinkeinoelämän eri alojen kehityksenä. Myös valtiomiehet, ruhtinaat, kreivit ja paronit kävivät kaupungissa. Ajan tunnetuimmat taiteilijat esiintyivät Hangossa, mm. kylpylän vieressä olevalla esiintymislavalla. Hangon kylpyläpuiston ensimmäiset palstat huutokaupattiin v. 1880 ja niiden vilkkain rakennusaika oli saman kymmenluvun jälkipuoliskolta 1890 luvun alkuun. Osa palstoista oli epäsäännöllisen muotoisia ja Huviloita rakennuttivat varakkaimpien hankolaisten lisäksi myös muualla asuvat; kaukaisimmat rakennuttajat olivat pietarilaisia. Koska palstat sijaitsivat kaupungin asemakaava-alueen ulkopuolella, niitä ei koskenut kaupungin rakennusjärjestys. Tämä yhdessä rakennuttajien varallisuuden kanssa mahdollisti suurten, kaksi- tai jopa kolmikerroksisten puutalojen rakentamisen. Osa huviloista on tunnettujen arkkitehtien, mm. Theodor Höijerin ja Waldemar Aspelinin suunnittelemia. Rakennuksissa on piirteitä esimerkiksi sveitsiläis-, nikkari- ja ns. muinaispohjoismaisesta tyylistä sekä jugendista. Alueella on myös useita ainakin osaksi teollisesti valmistettuja huviloita. Hangon Höyrysahan ja Puusepäntehtaan rakennusmestarit tekivät myös huviloiden piirustuksia. Kylpyläpuisto muodostaa valtakunnallisesti ainutlaatuisen huvilakokonaisuuden, joka heijastaa kylpyläkulttuuria ja on säilynyt varsin hyvin. 26