Lausunto LAPELY/35/07.01/2013 Etelä-Savo 24.7.2015 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PL 293 90101 Oulu Viite: PSAVI/82/04.08/2013, lausuntopyyntönne 30.4.2015 Lausunto Soklin kaivoshankkeen Natura-arviointeihin liittyen, Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Savukoski Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on pyytänyt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoa (ELY-keskus) Soklin kaivoshankkeeseen sisältyvistä Natura-arvioinneista ja niiden täydennyksistä. Lausuntopyyntö liittyy Yara Suomi Oy:n Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemukseen. Lapin ELY-keskuksen lausunto Kaivoshanke Soklin kaivosalueen läheisyydessä sijaitsee kuusi Natura 2000 - verkostoon kuuluvaa aluetta: - Yli-Nuortti (FI 130 1513), SAC-alue* - Ainijärven lehdot (FI 130 1504), SAC-alue* - Törmäoja (FI 130 1512), SAC-alue* - UK-puisto Sompio Kemihaara (FI 130 1701), SAC*- ja SPA-alue - Värriö (FI 130 1401), SAC*- ja SPA-alue - Tuntsan erämaa (FI 130 1402), SAC-alue* *ympäristöministeriön 27.3.2015 antamalla asetuksella (354/2015) luontodirektiivin mukaisista SCI-alueista on muodostettu erityisten suojelutoimien alueita (SAC-alue). Kaivoshanketta koskevat luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukaiset arvioinnit ja ELY-keskuksen antamat lausunnot ovat: Natura-arviointi 26.6.2009 (kaivoshankkeen toteutusvaihtoehdot VE1, VE2 ja VE3), ELY-keskuksen lausunto 21.8.2009 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi Asemakatu 19 94100 Kemi
LAPELY/35/07.01/2013 2/7 Natura-arviointi 2.12.2011 (toteutusvaihtoehtoa VE3 koskeva Natura-arvioinnin täydentäminen), ELY-keskuksen lausunto 30.4.2012 Natura-arvioinnin täydennys 20.5.2013 ja sitä koskevat lisätiedot 16.7.2013 (kaivoshankkeen vaikutusten täydentäminen koskien luontotyyppiä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja sille ominaista lajia, järvitaimenta), ELY-keskuksen lausunnot 15.7.2013 ja 14.8.2013 Natura-arviointi ja -lausuntomenettelyjen yhteenvetona voidaan todeta, että kaivoshankkeen toteuttamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävästi heikentäviä vaikutuksia kaivoksen läheisyydessä olevien Natura-alueiden suojeluperusteena oleville luontoarvoille. On kuitenkin korostettava, että hankkeen vaikutusten arviointi on luonnollisesti sidottu täysin arvioinnin perustana olevaan hankesuunnitelmaan ja sitä koskeviin tietoihin. Kaivoshanketta koskevista Natura-arvioinneista ja ELY-keskuksen antamista lausunnoista on koottu lyhyt tiivistelmä tämän lausunnon loppuun. ELY-keskus haluaa kiinnittää lupaviranomaisen huomiota seuraaviin asioihin koskien kaivoshankkeen vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteisiin: Kaivoksen toteuttamissuunnitelma verrattuna Natura-arviointien lähtökohtana olevaan suunnitelmaan Ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa on käsitelty hyvin yleispiirteisesti kaivoksen vaikutuksia Natura-alueisiin, lähinnä luettelemalla kaivoshankkeen eri vaiheissa tehdyt Natura-arvioinnit ja niistä ELY-keskuksen antamat lausunnot. ELY-keskus huomauttaa, että ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen mukaan kaivoshankkeen toteutussuunnitelma on tietyiltä osin muuttunut verrattuna YVAmenettelyssä esitettyihin tietoihin. Tämän vuoksi hakemuksessa olisi pitänyt selvittää toimintaa koskevat oleelliset muutokset ja niiden vaikutukset Natura-arvioinneissa esitettyihin johtopäätöksiin. Hanketta ei voi muuttaa voimakkaammin ympäristöön vaikuttavaksi ilman, että Natura-arvioinnin arviointikynnys tulee uudelleen harkittavaksi. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon vain se, mitä on kirjattu ennen päätöksentekoa.
LAPELY/35/07.01/2013 3/7 Taimenen elinympäristövaatimusten huomioon ottaminen Soklinojan siirtouoman ja Yli-Nuortin oikaisu-uoman rakentamisessa Natura-arvioinneissa yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli, mitä vaikutuksia kaivoshankkeella on UK-puisto Sompio Kemihaaran Natura-alueen suojeluperusteena olevalle luontotyypille Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja sille ominaiselle lajille, järvitaimenelle. Nuorttijoki on sekä Nuorttijärvestä nousevan järvitaimenen että paikallisten taimenkantojen arvokasta lisääntymisaluetta. Naturaarvioinnin johtopäätökset siitä, että merkittävästi heikentäviä vaikutuksia ei synny, perustuvat vedenlaadun ja virtaamaolosuhteiden pysymiseen Nuorttijoen vesistössä taimenelle sopivana. Soklinojan siirtouoman ja Yli-Nuortin oikaisu-uoman rakentamisen vuoksi menetetään luonnontilaista jokiuomaa ja sen myötä taimenen poikastuotantoalueita. ELY-keskus on Natura-lausunnossaan edellyttänyt, että luonnonuomien menetykset tulee korvata rakentamalla uuden uomat siten, että ne soveltuvat taimenen lisääntymis- ja elinalueiksi. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lieventävien toimenpiteiden toteutuskelpoisuudesta ja toimivuudesta pitää varmistua ennen kuin hankkeelle voidaan myöntää lupaa. Näin ollen ELY-keskus katsoo, että ympäristö- ja vesitalouslupaa tulee täydentää uusien uomien rakentamiseen liittyvällä yksityiskohtaisella toteutussuunnitelmalla. Kaivostoiminnasta aiheutuva pohjavedenpinnan aleneminen ja seuranta Loitson ja Pierkulin louhosalueiden kuivatuksen seurauksena pohjaveden pinta laskee louhosten lähialueella. Lähimpänä louhosalueita sijaitsevat Yli-Nuortin ja Törmäojan Natura-alueet. Naturaarvioinnissa esitetyn perusteella kuivatusvaikutus ei merkittävästi heikennä ko. Natura-alueiden pohjavesivaikutuksille herkkiä luontotyyppejä. Tähän liittyen ELY-keskus toteaa, että ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa on osittain ristiriitaiset tiedot louhosalueelta pumpattavan veden märästä (kuivanapidon tarpeesta). Hakemuksesta ei käy ilmi, mihin asti kuivattavan vaikutuksen arvioidaan ulottuvan. On tärkeää tarkkailla mahdollisia kuivatusvaikutuksia kaivoshankkeen vaikutusalueella oleviin Natura-alueisiin, jotta vähäistenkin vaikutusten aiheutuminen voidaan estää joko toimintaa muuttamalla tai erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Seurannat tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Myös Natura-alueita koskevat vesistöseurannat ja lajistoseurannat tulee sisällyttää tarkkailuohjemaan.
LAPELY/35/07.01/2013 4/7 Malmikuljetukset ja luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi YVA-menettelyn lähtökohta oli, että Soklin malmikuljetukset tapahtuvat rautateitse. Kuljetussuunnitelma on kuitenkin muuttunut niin, että rikastettu malmi kuljetaan maantiekuljetuksina Kemijärvelle ja sieltä edelleen junakuljetuksena johonkin Perämeren satamaan. Kaivoksen liikenne koostuu raaka-ainekuljetuksista, tuotekuljetuksista, henkilö- ja huoltoliikenteestä sekä lisäksi kaivoksen sisäistä liikenteestä. Raskaan liikenteen osuus on suuri sekä rakentamisvaiheessa että tuotantovaiheessa. Rakentamisvaiheessa raskasta liikennettä aiheutuu alueelle tuotavien rakennusmateriaalien ja laitteistojen kuljetuksista. Tuotteiden eli apatiitti- ja rautarikasteen kuljetuksiin Kemijärvelle suunniteltuun junalastausterminaaliin käytetään rekkoja, kokonaispainoltaan 90 t. Rikastekuljetusten määrä Soklista Kemijärvelle on 117 edestakaista matkaa vuorokaudessa. Rikastetta kuljetetaan 330 päivää vuodessa. Ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen mukaan Suomen valtio on ilmoittanut vastaavansa Kemijärven ja Soklin välisen maantien peruskorjauksesta kaivoshanketta koskevia tuotekuljetuksia varten. Maantiekuljetusvaihtoehdon vaikutuksista ei ole tehty luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa arviointia. Luiron suot Naturaalue (FI 130 0904) sijaitsee maantie 965 pohjoispuolella rajoittuen eteläosistaan tiehen. Tien eteläpuolella sijaitsee Kemihaaran soiden Natura-alue (FI 130 0907). Molemmat alueet kuuluvat Natura 2000 - verkostoon sekä luontodirektiivin mukaisena erityisten suojelutoimien alueena (SAC-alue) että lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena (SPA-alue). ELY-keskus toteaa, että malmikuljetusten ja maantien peruskorjauksen vaikutuksista tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama asianmukainen arviointi ennen suunnitelman hyväksymistä. Rautatievaihtoehtoa koskevat Natura-arvioinnit ja ELY-keskuksen antamat lausunnot Malmirikasteen kuljetuksesta rautateitse on tehty kaksi Naturaarviointia: 10.2.2009 (korvaa 28.11.2008 päivätyn version) ja 4.9.2009. ELY-keskus on antanut arvioinneista lausunnot 22.4.2009 ja 12.10.2009. Rautatievaihtoehdosta on luovuttu. 220 kilovoltin voimajohto Pelkosenniemi Savukoski Sokli Kaivoksen rakentamisvaihetta varten Sokliin rakennetaan uusi 45 kv:n voimalinja Savukosken sähköasemalta. Tuotantoa varten rakennetaan lisäksi 220 kv:n linja Kokkosnivan voimalaitokselta Sokliin. Johtoreitti sijoittuu alkuosaltaan olemassa olevan johtoreitin viereen ja uusi
LAPELY/35/07.01/2013 5/7 johtoreitti tulee olemassa olevan johtoreitin viereen ja uusi johtoreitti tulee välille Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuoli Sokli. Ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa todetaan, että voimajohtohankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu YVAselostuksessa (Pöyry Environment Oy 2009c). ELY-keskus toteaa lisäksi, että voimajohdon YVA-menettelyn yhteydessä on selvitetty myös voimajohdon rakentamisen vaikutuksia Luiron soiden (FI 130 0904) ja Kemihaaran soiden (FI 130 0907) luontoarvoihin. Ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus) on ottanut selvitykseen kantaa yhteysviranomaisen lausunnossa (7.8.2009). Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan voimajohtohankkeella ei ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Luiron soiden linnustolle, jos voimajohto toteutetaan vaihtoehtojen VE 1 tai VE 1.1. (molemmissa vaihtoehdoissa voimajohtokäytävät sijoittuvat Natura-alueiden ulkopuolelle) mukaisena ottaen huomioon arvioinnissa esitetyt lieventävät toimenpiteet. Vastaavasti on katsottu, ettei hankkeesta aiheudu myöskään Kemihaaran soiden suojeluperusteena olevalle linnustolle merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. ELY-keskus huomauttaa vielä, että ympäristö- ja vesitalousluvassa esitetyn yleiskartan perusteella ei käy ilmi, minkä linjausvaihtoehdon mukaan voimalinja tullaan rakentamaan. Hakemuksessa olisi ollut syytä esittää ko. tiedot ja tarvittaessa selvittää johtokäytävää koskevat muutokset. Yhteenveto Soklin kaivoshanketta koskevista Natura-arvioinneista ja ELY-keskuksen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisista lausunnoista Natura-arviointi 26.6.2009 Natura-arviointi tehtiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä vuonna 2009. Siinä selvitettiin kaivoshankkeen eri toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia Yli-Nuortin, Ainijärven lehdot, Törmäojan ja UK-puisto Sompio Kemihaaran Natura-alueiden suojeluperusteisiin. Lapin ympäristökeskus (nyk. Lapin ELY-keskus) on antanut arvioinnista luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n tarkoittaman lausunnon 21.8.2009. Lausunnossaan ympäristökeskus on katsonut, että kaivoshankkeella ei ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Yli- Nuortin, Ainijärven lehdot ja Törmäojan Natura-alueiden suojeluperusteisiin. UK-puisto Sompio Kemihaara -Natura-alueen osalta ympäristökeskus edellytti, että vaikutukset luontotyypille Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit tulee arvioida uudelleen ottaen huomioon myös järvitaimenelle aiheutuvat vaikutukset, jos kaivoshanke toteutetaan hankevaihtoehto
LAPELY/35/07.01/2013 6/7 VE1 (kaivostoiminnot Soklissa käsittäen fosfori- ja rautarikasteen tuotannon) ja rikastushiekka-allasvaihtoehto VE 1.2 (rikastushiekkaallas sijoittuu Jänesaavalle) mukaisesti. Lisäksi Natura-arvioinnissa selvitettiin, onko luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi tarpeen koskien Värriön ja Tuntsan Naturaalueita. Selvityksen perusteella ympäristökeskus katsoi, että luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia ei ole tarpeen tehdä. Natura-arviointi 2.12.2011 Arvioinnissa tarkasteltiin kaivoshankkeen toteutusvaihtoehdon VE3 (malmin rikastus Venäjällä) vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. ELY-keskus on antanut arvioinnista lausunnon 30.4.2012. Toteutusvaihtoehdosta VE3 on sittemmin luovuttu. Natura-arvioinnin täydennys 20.5.2013 Natura-arvioinnin täydennys 20.5.2013 liittyy edellä mainittuun ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyyn arviointiin (26.6.2009). Arviointi on kohdistunut UK-puisto Sompio Kemihaaran Natura-alueen suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin Fennonskandian luonnontilaiset jokireitit ja sille tunnusomaiseen lajiin, järvitaimeneen kuten ympäristökeskus on lausunnossaan 21.8.2009 edellyttänyt. Täydennys on päivätty 20.5.2013. ELY-keskus antoi 15.7.2013 Natura-arvioinnin täydennyksestä lausunnon, jossa se edellytti lisätietoja taimenen lisääntymishabitaattikartoituksista ja sähkökoekalastusten tuloksista. Lisätiedot toimitettiin ELY-keskukselle 16.7.2013, minkä jälkeen ELYkeskus antoi luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittaman lausunnon Naturaarvioinnin täydennyksestä 14.8.2013. Natura-arvioinnin ja siihen liittyvien lisätietojen perusteella ELY-keskus 14.8.2013 antamassa lausunnossa katsonut, että suunnitelman mukainen kaivoshanke ei merkittävästi heikennä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypin ilmentäjälajin, järvitaimenen, elinympäristöjä, jos luonnontilaisten uomien menetykset korvataan rakentamalla uudet uomat siten, että ne soveltuvat järvitaimenen elinympäristöksi. Lisäksi ELY-keskus on korostanut sitä, että johtopäätökset hankkeen vaikutusten merkittävyydestä perustuvat siihen, että kaivoksen vesienhallinta toimii niin kuin arvioinnissa on esitetty ja Nuorttijoen vesistöön ohjataan vain puhtaana pysyviä valumavesiä. Soklinojan siirtouoma Yara Suomi Oy on muuttanut Soklinojan siirtouoman linjausta alkuperäisestä linjauksesta. Yhtiö on esittänyt siirtouomaa koskevat
LAPELY/35/07.01/2013 7/7 tiedot ympäristölupahakemuksen täydennyksessä, joka on jätetty Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle heinäkuussa 2014. Kaivosyhtiö on pyytänyt Lapin ELY-keskuksen lausuntoa 6.11.2014 siitä, onko Natura-arviointia (20.5.2013) tarpeen päivittää Soklinojan siirtouoman uuden linjauksen vuoksi. ELY-keskus on 25.11.2014 antamassaan lausunnossa katsonut, että siirtouoman linjausmuutoksen vuoksi Natura-arviointia ei tarvitse täydentää. Muutos vähentää todennäköisesti siirtouoman rakentamisesta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia, koska uusi uoma on lyhempi kuin alkuperäinen ja se noudattelee paremmin maaston korkeussuhteita, joten kaivutöitä ja maastonleikkauksia tarvitaan vähemmän. Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtajan sijainen, vesistöpäällikkö Jari Pasanen Ylitarkastaja Liisa Viitala TIEDOKSI Yara Suomi Oy / Eero Hemming Ympäristöministeriö / Aulikki Alanen