Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014



Samankaltaiset tiedostot
: YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini

Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Mielenterveyden häiriöt

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaterapiakeskus Petteri Mankila

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Traumat ja traumatisoituminen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Väkivalta lapsen traumana

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Psykoositietoisuustapahtuma

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

Päihde ja mieli luentosarja

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Maahanmuuttajan mielenterveys

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa

Psyykkisen trauman seurauksien arviointi

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari Piia Akkanen

Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

Traumatisoituneet turvapaikanhakijat

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen. Turvallisuuden taitojen kehittäminen

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Traumaperäinen stressihäiriö

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Riippuvuusongelmien samanaikainen hoito. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen psykiatria- ja päihdekeskus Yleislääkäripäivät

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka

DISSOSIAATIO JA VAKAUTTA- MINEN TUTUKSI

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Psyykkinen toimintakyky

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Suomalaisten mielenterveys

Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

PSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

Omaisen kohtaamisen prosessi

Palveluketjun monet mutkat

PSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN TUKI JA HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA. Kajaani Mira Talala KM, Kognitiivinen psykoterapeutti

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Transkriptio:

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014

Dissosiaation määritelmä Osittainen tai täydellinen kykenemättömyys yhdistää keskenään menneisyyteen liittyviä muistikuvia, tietoista minäkokemusta, välittömiä aistimuksia ja ruumiinliikkeiden hallintaa.

ICD vs. DSM Dissosiaatio- ja konversiohäiriöt samassa tautiluokassa Sivupersoonahäiriö F 44.9 Määrittämätön dissosiaatiohäiriö Dissosiaatiohäiriöt oma tautiluokkansa Konversiohäiriöt elimellisten häiriöiden luokassa Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (DID) 300.15 Tarkemmin määrittämätön dissosiaatiohäiriö sisältää alaluokkia

Dissosiaatio-oireiden luokittelua Varsinaiset dissosiaatio-oireet Amnesia, depersonalisaatio, derealisaatio ja persoonallisuuden hajoaminen Positiiviset ja negatiiviset dissosiaatio-oireet Psykoformiset ja somatoformiset dissosiatiiviset oireet Traumatisoitumiseen liittyvät kompleksiset käyttäytymistavat kuten päihteidenkäyttö, vireystilan ja tunteiden säätelyn vaikeudet sekä ihmissuhteiden ongelmat

Negatiiviset dissosiaatiooireet Havaintojen, tunteiden ja muistojen kaltaisten psyykkisten toimintojen menettäminen Motoristen taitojen katoaminen Aistitoimintojen puutokset Emotionaalinen turtuneisuus Nämä oireet liittyvät yhteen tai useampaan persoonallisuudenosaan

Positiiviset dissosiaatiooireet Vaihtuvia ja tilannesidonnaisia psyykkisiä, fyysisiä tai käyttäytymiseen liittyviä ilmiöitä, jotka tunkeutuvat yhteen tai useampaan persoonallisuudenosaan ja häiritsevät niitä Näitä voivat olla osien saatavilla olevat muistot, osien äänet, aikomukset, havainnot, tunteet, ajatukset, somatoformiset oireet ja käyttäytymistavat Esimerkiksi kuulo- ja näköhallusinaatiot ja pseudoepileptiset kohtaukset

Dissosiatiivisten oireiden fenomenologiset kategoriat Psykoformiset Somatoformiset dissosiatiiviset oireet dissosiatiiviset oireet Negatiiviset -muistinmenetys -aistimusten puuttuminen, anestesia dissosiatiiviset -depersonalisaatio, derealisaatio -kivuntunnon puuttuminen, analgesia oireet -tunteiden puuttuminen, -motorisen toiminnan menetys: liikkumis-, emotionaalinen turtumus puhe-, nielemis- jne. kyvyn menetys Positiiviset -psykoformiset tunkeutumis- -somatoformiset tunkeutumisoireet, dissosiatiiviset oireet, esim. äänien kuuleminen, epäaidot aistimukset ja liikkeet oireet epäaidot tunteet ja ajatukset -pseudokohtaukset -psykoformiset takaumat -somatoformiset takaumat -persoonallisuuden dissosiatii- -persoonallisuuden dissosiatiivisten osien visten osien vaihtelusta johtuvat vaihtelusta johtuvat somatoformiset piirteet psykoformiset piirteet -dissosiatiiviset psykoosin -dissosiatiivisen psykoosin somatoformiset psykoformiset piirteet piirteet

Miten oireilu näyttäytyy? Persoonallisuus?? EP: alistuminen EP Aikuinen osa ANP EP: hyökkäys EP: Jähmettyminen

Millaisissa tilanteissa voit epäillä dissosiaatiota? Erilainen kohtausoireilu Somaattinen tai psyykkinen Muista neurologinen erotusdiagnostiikka Muistin häiriöt Hämmästyttävän usein sivuutetaan Potilaalla tuntuu täyttyvän lukuisia eri diagnooseja Traumaattinen tausta Äänten kuuleminen tai muut Schneiderin psykoosioireet

Diagnostiikan apuvälineitä - mittarit Eivät ole diagnostisia Voidaan käyttää haastattelun tukena Dissociative Experiences Scale (DES) 28-kohtainen itse täytettävä mittari Kartoittaa dissosiatiivista oireilua Pistemäärä yli 20: epäily dissosiatiivisesta häiriöstä DID: DES-pisteet tavallisesti yli 40

Diagnostiikan apuvälineitä - mittarit Somatoform Dissociation Questionnaire (SDQ) 20-kohtainen itse täytettävä mittari Kartoittaa somaformisia dissosiatiivisia oireita asteikolla 1-5, pisteet lasketaan yhteen Yli 30 pistettä merkitsevä oireilu Adolescent Dissociative Experiences Scale (A-DES) 30-kohtainen nuorisoikäisille tarkoitettu mittari

Diagnostiset haastattelut SCID-D Dissosiaatiohäiriöiden diagnostiikkaan kehitetty SCIDhaastattelu ei ole suomennettu Dissosiatiivisisten häiriöiden ja traumaperäisten oireiden haastattelu (DHTOH) Hollantilaisten kehittämä puolistrukturoitu haastattelu, joka laaja ja hyvä (vie 3-4 tuntia) Vaatii perehtymistä ja kokemusta Dissosiatiivisten häiriöiden haastattelukaavake (DDIS) DSM-IV:N mukainen strukturoitu haastattelu

Potilaan havainnoiminen Potilaan kävely, tapa istua, fyysinen olemus vireystilan havainnointi Erilaiset usein hienovaraiset muutokset potilaassa katse, ilmeet, eleet, tapa puhua liikehdintä Kiinnitä huomiosi muutoksiin ja ota ne puheeksi Huomasin tuossa kun puhuimme katseesi kääntyi sivuun ja aloit haukotella. Pysähdytäänkö hetkeksi tähän kohtaan? Mitä huomasit kehossasi kun puhuimme takaumista?

Ajantaju Aivojen alueet Ajatukset Psyykkinen ja fyysinen olotila Vuosia Aivokuori Abtraktit Rauhallinen/lepo Konkreettiset Varuillaan/ jähmettyminen Minuutit/ sekunnit Limbinen alue (nisäkkäillä) Levottomuus/ agitaatio Epäloogiset Pelko ja vetäytyminen/ taistelu Häviää Aivorunko yms. (Liskoaivot) Poissa Kauhu/ taistelu/ pako

Traumoihin liittyvä säätelyhäiriö Jähmettynyt ylivireys: En pysty liikkumaan, halvaantunut, puhumaton, jännittynyt liikkumattomuus Sympaattinen hermosto Ylivireys: mieleen tunkeutuu nopeasti ja hallitsemattomasti mielikuvia ja tunteita; ahdistus; somaattiset ylivireysoireet (sydämentykytys, vapina, hikoilu) Toleranssi-ikkuna Integraatio mahdollinen Parasympaattinen hermosto Ogden ja Minton (2000) Alivireys: turtuneisuudentunteet, ajatusten hidastuminen tai tyhjyys, kollapsi, psykomotorinen hidastuminen, etääntyminen tunteista

Potilastapauksia Vaikeasti traumatisoitunut nuori nainen Vakava masennus, paniikkihäiriö ja dissosiaatio-oireilu nuorella miehellä

Mitä tiedetään taustasta ja traumatisoitumisesta? Haastattelut ja mittarit Omaisten tapaaminen tiedonkeruu ja psykoedukaatio Koulumenestys ja opiskelu opettajan psykoedukaatio Terapeuttiset valmiudet Lääkehoidon arviointi ja kokeilu Ennuste Potilaan arvionti

Lääkehoito Dissosiaatiohäiriöpotilaille ei ole olemassa mitään tutkimukseen pohjautuvaa lääkehoidon hoitosuositusta! www.issd-t.org löytyy hoitosuosituksia lääkehoitoon aikuisille Traumaperäisen stressihäiriön hoitosuositus (Käypä hoito) on käyttökelpoinen

Lääkehoidon haasteita Mielialaoireet Mielialojen vaihtelu Itsen vahingoittaminen ja itsetuhoisuus Krooniset unihäiriöt unettomuus painajaiset unihalvaukset ja muut parasomniat Ahdistusoireet Tunteidenhallinnan ja itsesäätelyn vaikeuksia viha ja aggressio syyllisyys ja häpeä vireystilan vaihtelut Päihdeongelmat

The cocktail of the helpless psychiatrist Polyfarmasia: antipsykootit, antidepressessantit, mielialan tasaajat, bentsodiatsepiinit

Lääkehoidon tavoitteet Hoida komorbidit häiriöt Yleensä pyritään vahvistamaan aikuista puolta (ANP) ja vähentämään tunkeutumisoireita Lyhyen tähtäimen tavoitteet sairaalahoidossa ja pidemmän tähtäimen tavoitteet vakauttavan hoidon tukena avohoidossa voivat olla erilaisia Haittojen minimointi Väärinkäyttöongelmien tai niiden mahdollisen kehittymisen tunnistaminen

Erityisiä haasteita Muistiongelmat Miten tuet potilasta muistamaan säännöllisen lääkkeidenoton? Mikä persoonallisuudenosa vaikuttaa lääkkeiden ottoon? Hoitoon/lääkehoitoon motivoitunut osa Kielteisesti ja mitätöivästi suhtautuva osa estää lääkkeiden oton Lapsiosat eivät ymmärrä lääkkeidenkäyttöä

Antidepressantit Hoidon aiheina komorbidit häiriöt/haitalliset oireet masennus ahdistus-, pakko- ja paniikkioireet PTSD-oireet syömishäiriöt unihäiriöt Mikään SSRI tai SNRI ei ole parempi tai huonompi Aloita tavallista pienemmällä annoksella Seuraa vastetta tiiviisti

Litium ja natriumvalproaatti vihamielisyys, impulsiivisuus itsetuhoisuus (huom! litiumin toksisuus) masennus ja mielialan vaihtelut Lamotrigiini Mielialan tasaajat monoterapiana ei hyötyä dissosiaatiohäiriöissä SSRI + lamotrigiini Simeon D ja Sierra M: mahdollisesti hyödyllinen depersonalisaatio- ja derealisaatiohäiriössä

(Atyyppiset) Antipsykootit Saattavat olla hyödyllisiä ahdistukseen, ärtyneisyyteen, tunkeutumis- ja ylivireysoireisiin, unettomuuteen ja vaikeisiin takaumiin Vaikutusta sen sijaan ei ole dissosiatiivisten osien aiheuttamiin ääniin tai hyöty on lyhytaikainen saattaa johtaa polyfarmasiaan hoitoresistentti skitsofrenia klotsapiinia käytetty ilman sanottavaa tehoa Pitkässä käytössä huomioitava haittaoireiden vaarat

Bentsodiatsepiinit Lyhytaikainen käyttö akuuteissa kriisitilanteissa ahdistus- ja unihäiriöt ylivireys- ja levottomuusoireet Pidemmässä käytössä kaikki ongelmat mitä muissakin potilasryhmissä, sen lisäksi muistiongelmien paheneminen depersonalisaation vaikeutuminen Aikuisen puolen (ANP) kontrolli vähenee?

Naltreksoni krooninen itsen vahingoittaminen Beetasalpaajat propranololi tai bisoprololi ylivireysoireisiin tai kehon jännittyneisyydestä johtuviin oireisiin Alfasalpaajat pratsosiini Muuta tutkittu eniten sotilaiden PTSD-oireisiin ja painajaisuniin hyötyjä on havaittu

Lääkehoito dissosiatiivisissa häiriöissä on useimmiten kokemusperäistä ja tieteellisiä tutkimuksia niukasti Keskeistä on häiriöiden tunnistaminen Hoidon pääpaino on psykoterapeuttisilla menetelmillä Vaiheittainen hoitomalli Van der Hart: Vainottu mieli ja Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen Ogden: Trauma ja Keho Lopuksi