FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki LUOLALAN JA SATAMA-TUPAVUOREN ASEMAKAAVOJEN MUUTOS /FINGRID OYJ JA KRAFTNÄT ÅLAND AB Selostus
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät... 5 3.1.5 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.1.1 Asemakaavaluonnos... 9 4.1.2 Asemakaavaehdotus... 9 4.1.3 Asemakaavan hyväksyminen... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.2.1 Osalliset... 9 4.2.2 Tiedottaminen, osallistuminen ja viranomaisyhteistyö... 10 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 10 5.1.1 Korttelialueet... 11 5.1.2 Liikenne- ja katualueet... 11 5.1.3 Yleiset määräykset... 11 5.2 Kaavan mitoitus... 12 5.3 Kaavan vaikutusten arviointi... 12 5.3.1 Vaikutukset liikenteeseen... 12 5.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 12 5.3.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan... 13 5.3.4 Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen... 13 5.3.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.3.6 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 13 6.2 Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta... 13
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus I LIITTEET 1) Seurantalomake 2) Maaperän pilaantuneisuustutkimus, asemakaavanmuutosalue, Luolala-Tupavuori, Ramboll Finland Oy, 2012. 3) Asemakaavakartta 4) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5) Kaavan käsittely/ Pöytäkirjaote
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 1 ( ) NAANTALIN KAUPUNKI LUOLALAN JA SATAMA-TUPAVUOREN ASEMAKAAVOJEN MUUTOS /FINGRID OYJ JA KRAFTNÄT ÅLAND AB 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 529 NAANTALIN KAUPUNKI LUOLALAN JA SATAMA-TUPAVUOREN ASEMAKAAVOJEN MUUTOS /FINGRID OYJ JA KRAFTNÄT ÅLAND AB Asemakaavan muutos koskee: 6. kaupunginosan (Tupavuori) korttelin 1 osaa ja 8. kaupunginosan (Luolala) korttelin 12 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 6. kaupunginosan (Tupavuori) kortteli 16 ja katualuetta sekä 8. kaupunginosan (Luolala) osakortteli 12 Suunnitteluorganisaatio Asemakaavojen muutoksen (Fingrid Oyj ja Kraftnät Åland ab) laatii FCG Finnish Consulting Group Oy:n Turun ja Helsingin aluetoimistot. Naantalin kaupungin taholta työtä ohjaa Kirsti Junttila FCG Kaavasuunnittelu: Emma Kaitaa, arkkitehti SAFA Sampo Perttula, arkkitehti Kaavakäsittelyt Kaavatyön käynnistämisestä on päätetty 19.9.2011 ( 356) Asemakaavaluonnos nähtävillä 16.1-30.1.2012 Asemakaavaehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alue sijaitsee Naantalin kaupungissa, pääosin Satama-Tupavuoren kaupunginosassa (6.) sekä osin Luolalan kaupunginosassa (8.). Kaava-alue käsittää voimassa olevan Tupavuoren asemakaavan osakorttelin 1 ja voimassa olevan Luolalan teollisuusalueen asemakaavamuutoksen osakorttelin 12. Alueen laajuus on noin 14,5 ha. Työn tarkoituksena on laatia asemakaavanmuutos osakortteleiden 1 ja 12 ja suojaviheralueen osan alueelle. Asemakaavamuutoksella muodostetaan energiahuollon ja teollisuus- ja varastotoimintojen korttelialueet. Suunnittelualueen pohjoislaitaan rajoittuvaa Viestitien katualuetta jatketaan.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 2 ( ) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt alueen maanomistajien hakemuksesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen eteläosan käyttötarkoitus teollisuus- ja varastotoimintojen alueesta energiahuollon alueeksi. Lisäksi kaavamuutoksella tarkennetaan pohjoisosan aluevarausten laajuus ja rajaus. Naantalin kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 19.9.2011. Asemakaavan valmisteluaineisto ja maankäyttöluonnokset asetettiin nähtäville 16.1-30.1.2012 väliseksi ajaksi, jolloin osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella on laadittu asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus tullaan asettamaan nähtäville, jolloin osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta kaavasta muistutuksena. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella tullaan asemakaavaa tarvittaessa tarkentamaan, jonka jälkeen kaava toimitetaan Naantalin kaupungin hyväksyttäväksi. Asemakaavan muutoksella muutetaan alueen eteläosan käyttötarkoitus teollisuus- ja varastotoimintojen alueesta energiahuollon alueeksi ja osoitetaan alueen tonttijako. Lisäksi kaavamuutoksella tarkennetaan pohjoisosan aluevarausten laajuus ja rajaus sekä osoitetaan energiahuollon verkoston linjaukset ja varaukset. Asemakaavan muutoksessa osoitetaan rakennusoikeutta n. 56 785 k-m 2.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 3 ( ) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Naantalin kaupungissa, Luolalan ja Tupavuoren kaupunginosien rajalla, nykyisen teollisuus- ja yritysalueen eteläpuolella. Aluetta rajaa lännessä Viestitie. Alueen laajuus on noin 14,5 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on luonnonympäristöltään osin metsäaluetta, jota on paikoin voimakkaasti harvennettu/ avohakattu. Suunnittelualueella on aikaisemmin toiminut kaupungin maanläjitysalue. Kaava-alueen itäosaan sijoittuu avoin voimalinjakäytävä. Maisemakuva Kaavoitettava alue sijaitsee Luolalan teollisuusalueen ja sataman välimaastossa. Luolalan teollisuusalue sijaitsee kallioisella alueella, jolla kortteleiden ja katujen alueet on louhittu suhteellisen tasaiseksi maastoon. Luonnonsuojelu Suunnittelualueen luonnonympäristö on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä alueelta ole tiedossa luonnonsuojelukohteita. Maa- ja kallioperä Suunnittelualueella sijaitsevan vanhan maanläjitysalueen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tutkittiin keväällä 2012 (Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy, 04/2012). Tutkimusalueella maanpinnan taso vaihtelee välillä +28,9 - +30,1. Maanpinta viettää pohjoiseen ja etelään. Selvitysalueella esiintyy 0,7-3,5 m. paksuinen kerros pääasiassa savista täyttömaata.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 4 ( ) 3.1.3 Rakennettu ympäristö Saven joukossa esiintyy paikoitellen louhetta, kiviä ja kantoja. Täyttömaan alapuolella oleva maaperä on moreenia. Maanläjitysalueen itä- ja länsipuolella on mäkiä, joissa esiintyy avokalliota. Tutkimusalueelta otetuissa maanäytteissä ei todettu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjä kynnysarvoja/maaperän taustapitoisuuksia ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Tämän perusteella alueella ei todettu pilaantunutta maa-ainesta, eikä alueella ole maaperän puhdistustarvetta. Väestön rakenne ja kehitys Naantalin kaupungissa oli 18 807 asukasta 31.12.2010 (lähde: Tilastokeskus), kun heitä oli kahta vuotta aikaisemmin 18 391. Tilastokeskus ennustaa Naantalin väestönkehityksen pysyvän kasvusuuntaisena, sillä asukasluvun on ennustettu olevan 22 660 asukasta vuonna 2030. Naantalilaiset ovat hieman nuorempia koko maan väestön keskiarvoon verrattuna. Alle 15-vuotiaita on kaupungin asukkaista 17,2 % kun koko maan keskiarvo on 16,5 %. 15 64 - vuotiaita on 65,4 %, mikä sekin on noin 0,5 % koko maan keskiarvoa korkeammalla. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Yhdyskuntarakenne Asemakaavojen muutosalue sijaitsee Luolalan ja Satama-Tupavuoren teollisuusalueilla, Viestitien kaakkoispuolella. Naantalin asuntorakentaminen on keskittynyt kantatien 40 (Naantalin pikatie) pohjoispuolelle. Tien eteläpuolella on pääosin teollisuuden ja maatalouden toimintoja. Suunnittelualueen lähiympäristö on yritysrakentamisen aluetta. Alueesta noin 500 metriä länteen sijaitsee Luolalanjärvi. Taajamakuva Suunnittelualue muodostuu rakentamattomasta, harvasta metsäalueesta, avoimista läjitys- ja täyttöaluesta sekä voimajohtokäytävästä. Asuminen Suunnittelualueella ei ole asutusta. Lähin asuinalue on Viluluoto, joka sijaitsee kantatien 40 ja rautatien pohjoispuolella noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Palvelut Naantalin kaupungin palvelut ovat suurimmalta osaltaan kaupungin keskustassa. Ruonan yhdystien varressa on myös kaupallisia palveluja. Lähimmät julkiset palvelut ovat Karvetin kaupunginosassa, missä toimivat mm. koulu ja päiväkoti, pallokenttä ja nuorisotalo. Luolalan teollisuusalue on yritysaluetta, missä on tarjolla eri teollisuusalojen palveluja ja tuotteita. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Elinkeinorakenteeltaan Naantali on palvelu- ja teollisuustuotantovaltainen kunta. Palvelualalla kaupungissa olevista työpaikoista on 70,2 %, jalostuksen alalla 26,7 % ja alkutuotannossa 2,5 % (2008; Lähde: www.naantali.fi). Virkistys Suunnittelualueen lähistöllä sijaitsee Lintulanpellonpuiston alue, sekä Luolalanjärvi, joka on merkittävä lintujen levähdyspaikka. Lähimmät liikuntapalvelut sijaitsevat Karvetin koulun yhteydessä olevissa liikuntasalissa ja pallokentillä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 5 ( ) 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät Liikenne Suunnittelualue tukeutuu liikenteellisesti Viestitiehen. Viestitien katualue päättyy voimassaolevissa kaavoissa suunnittelualueen pohjoispuolelle vaikka se fyysisesti jatkuukin kohti satamaa. Luolalan aluetta rajaavan kantatien pohjoispuolella sijaitsee satamaan johtava rautatie. Suunnittelualueelta etelään sijaitsevasta Naantalin satamasta on säännöllinen ro-ro liikenne Ruotsiin ja Ahvenanmaalle. Sosiaalinen ympäristö Asemakaava-alue sijaitsee Naantalin kaupungin Luolalan kaupunginosassa. Suunnittelualueen läheisyydessä on pääosin yritystoimintaa. Luolalanjärven seutu toimii virkistysalueena. Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole olemassa olevaa vesi- ja viemäriverkostoa. Viestitie on kokoojakatuluokan katu, joka saattaa aiheuttaa kaava-alueella lähinnä meluhaittaa. Neste Oil Oyj:n Naantalin öljynjalostamo kuuluu Turvatekniikan keskuksen ylläpitämälle Seveso II laitosten listalle ja sen konsultointivyöhyke ulottuu 2 km:n säteelle jalostamosta. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sijoittuminen öljynjalostamon Seveso-direktiivin mukaiselle konsultointivyöhykkeelle siten, että toiminnan tulee olla alueelle soveltuvaa. 3.1.5 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueen maanomistajia ovat Naantalin kaupunki, Fingrid Oyj, Kraftnät Åland Ab ja Fortum Oyj. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004 lukuun ottamatta osaa Turun lentoaseman pohjoispuolisesta teollisuustoimintojen aluevarauksesta, Koivuluodon ja Kallanpään alueiden virkistysaluevarauksia sekä Heikkilän kasarmialueen virkistysaluevarausta ja ulkoilureittiä. Samalla ympäristöministeriö vahvisti Varsinais-Suomen seutukaavan kumoamisen muilta kuin edellä vahvistamatta jätetyiltä osin. Vahvistamispäätöksen yhteydessä Ympäristöministeriö määräsi maankäyttöja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu teollisuustoimintojen aluetta (T), jolle sijoittuu myös maakaasuputken reittivaihtoehto ja suurjännitelinjoja. Teollisuustoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityistarpeita.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 6 ( ) Aluetta sivuaa yhteystarve (punainen nuoli-katkoviiva), jota koskee suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella ei saa tehdä mahdottomaksi yhteyden myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Kuva 2. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta. Suunnittelualueen ohjeellinen sijainti on merkitty maakuntakaavaan sinisellä renkaalla (kuva ei ole mittakaavassa). Yleiskaava Alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa 21.6.1982. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuusalueeksi (T) ja sille sijoittuu raideliikenteen yhteystarve. Alueella on suurjännitelinjoja ja reittivaraus kaukolämpötunnelille.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 7 ( ) Kuva 3. Ote yleiskaavasta. Suunnittelualueen ohjeellinen sijainti on merkitty yleiskaavaan punaisella renkaalla. (kuva ei ole mittakaavassa). Asemakaavat Alue rajautuu pohjoisessa ja idässä Luolalan asemakaava-alueeseen (ak-291, vahvistettu 4.6.2007) ulottuen osittain sille merkitylle teollisuus- ja varastorakennusten alueelle sekä suojaviheralueelle. Kaavatyössä muutetaan myös Tupavuoren asemakaavaa (ak-142, vahvistettu 14.11.1985). Suunnittelualueeseen liitetään myös alueella jo sijaitseva tie vierialueineen. Tupavuoren asemakaavassa muutettava kaava-alue sijoittuu osittain teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-2), jolle saa rakentaa vain laitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset asunnot ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-3), jolle saa rakentaa vain laitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset asunnot sekä toimistotiloja ja majoitustilaa rakennus- ja korjaustöiden aikaiselle henkilöstölle. T-2 korttelialueella rakentamisen enimmäismäärä on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.40. Alueen rakennusten vesikaton ylimmän kohdan enimmäiskorkeusasemaksi on merkitty + 60 m. T-3 korttelialueella rakentamisen enimmäistilavuus on esitetty kuutiometreinä, 900 000 m³. Alueen rakennusten vesikaton ylimmän kohdan enimmäiskorkeusasemaksi on merkitty + 130 m. T-2 ja T-3 korttelialueita koskevat myös erityismääräykset: enintään 50 % korttelialueen pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen vähintään 20 % korttelialueen pinta-alasta on istutettava tai säilytettävä luonnonvaraisena.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 8 ( ) Kuva 4. Ote Tupavuoren asemakaavasta, joka on vahvistettu 14.11.1985. Kaavamuutosalueen ohjeellinen rajaus on merkitty punaisella viivalla (kuva ei ole mittakaavassa). Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa Luolalan teollisuusalueen asemakaava, jota nyt muutetaan. Luolalan teollisuusalueen asemakaavan muutettava osa on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) sekä suojaviheraluetta (EV), jolle sijoittuu maakaasuputkea varten varattu alueen osa (-k-). T-2 korttelialueella rakentamisen enimmäismäärä on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.50. Alueen rakennusten suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on merkitty kolme (III). Kuva 5. Ote Luolalan teollisuusalueen asemakaavamuutoksesta, joka on vahvistettu 4.6.2007. Suunnittelualueen ohjeellinen rajaus on merkitty punaisella viivalla (kuva ei ole mittakaavassa).
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 9 ( ) Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on tullut voimaan 1.1.2012. Pohjakartta Pohjakartan on koonnut digitaalisesta aineistosta Naantalin kaupungin mittaustoimi. Naantalin kaupunki ylläpitää itse kaavan pohjakarttaa. Rakennuskiellot Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut suunnitelmat ja selvitykset Kaavatyössä on hyödynnetty olemassa olevia selvityksiä ja aineistoja. Kaavatyön yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: Maaperän pilaantuneisuustutkimus, asemakaavanmuutosalue, Luolala- Tupavuori, Ramboll Finland Oy, 2012. Kaavoituspäätös Naantalin kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 19.9.2011. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.1.1 Asemakaavaluonnos 4.1.2 Asemakaavaehdotus 4.1.3 Asemakaavan hyväksyminen Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt alueen maanomistajien hakemuksesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen eteläosan käyttötarkoitus teollisuus- ja varastotoimintojen alueesta energiahuollon alueeksi ja osoittaa alueen tonttijako. Lisäksi kaavamuutoksella tarkennetaan pohjoisosan aluevarausten laajuus ja rajaus sekä osoitetaan energiahuollon verkoston linjaukset ja varaukset. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta käsitteli kaavaluonnosta 13.10.2011 ja 15.12.2011 ja päätti asettaa valmisteluaineiston ja maankäyttöluonnoksen nähtäville 16.1. 30.1.2012 väliseksi ajaksi. Kohtaa täydennetään prosessin edetessä. Kohtaa täydennetään prosessin edetessä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 10 ( ) Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tämän asemakaavamuutoksen laadintaan osallisia ovat: maanomistajat ja rajanaapurit, asukkaat paikalliset yhdistykset ja yritykset Naantalin Satama Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen liitto Naantalin kaupunki Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Alueen teknisten verkostojen ja verkostovarausten haltijat 4.2.2 Tiedottaminen, osallistuminen ja viranomaisyhteistyö 4.3 Asemakaavan tavoitteet 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavatyön etenemisestä tiedotetaan työn alussa Naantalin kaupungin toimesta kaupungin www-sivuilla (www.naantali.fi -> Kaavoitus ja mittaus) ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotusvaiheen kuulutukset julkaistaan myös Turun Sanomissa, Rannikkoseudussa ja Kaupunkiuutisissa. Kaavoitushankkeen yhteydessä järjestetään tarvittavat neuvottelut viranomaisten ja kaupungin eri hallintokuntien kesken. Asemakaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtäville asettamisen yhteydessä osallisilla on mahdollisuus tuoda esille mielipiteitään ja tehdä huomautuksia ja muistutuksia. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen eteläosan käyttötarkoitus teollisuus- ja varastotoimintojen alueesta energiahuollon alueeksi ja osoittaa alueen tonttijako. Lisäksi kaavamuutoksella tarkennetaan pohjoisosan aluevarausten laajuus ja rajaus sekä osoitetaan energiahuollon verkoston linjaukset ja varaukset. Kohtaa täydennetään prosessin edetessä. 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Asemakaavan muutos koskee Naantalin 6. kaupunginosan (Tupavuori) korttelin 1 osaa ja 8. Kaupunginosan (Luolala) korttelin 12 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu 6. kaupunginosan (Tupavuori) kortteli 16 ja katualuetta sekä 8. kaupunginosan (Luolala) osakortteli 12 Asemakaavan muutoksella Tupavuoren asemakaavassa (Ak-142) osoitetut teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (T-2 ja T-3) muutetaan kaavamuutosalueen osalta energiahuollon korttelialueeksi (EN). Lisäksi muutetaan Luolalan teollisuusalueen asemakaavamuutoksessa (Ak-291) osoitettu suojaviheralue kaavamuutosalueen osalta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2). Kaavamuutos koskee lisäksi Luolalan teollisuusalueen ase-
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 11 ( ) makaavamuutoksessa osoitettua T-2 aluetta. Alueelle osoitetaan varaus kaasuputken linjaukselle. Lisäksi T-2 alueen kaavamääräystä on tarkennettu. Korttelialueiden ajoyhteys tapahtuu kaavassa osoitetun Viestitien kautta. 5.1.1 Korttelialueet 5.1.2 Liikenne- ja katualueet 5.1.3 Yleiset määräykset Energiahuollon korttelialue (EN) Energiahuollon korttelialue muodostuu korttelin 16 tonteista nrot. 1 ja 2. Korttelialueen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,40. Tontille 1 on osoitettu ajoyhteys (ajo). Lisäksi tontille on osoitettu voimalinjakäytävä (Sähköjohtoa varten varattu alueen osa, z), kaasuputken linjaus (Kaasuputkea varten varattu alueen osa, k) ja kaukolämpötunnelin likimääräinen sijainti. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-2) Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue muodostuu korttelin 12 tontista no. 13. Tonteilla suurin sallittu kerrosluku on 3 ja rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,50. Tontille on osoitettu kaasuputken linjaus (Kaasuputkea varten varattu alueen osa, k). Liittymä tontille on osoitettu Viestitieltä. Korttelialuetta koskevan kaavamääräyksen mukaisesti korttelin maa-alue on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Asemakaava-alueen länsilaidalle on osoitettu katualuetta. Liikenteellisesti alue tukeutuu Viestitien kautta Patenttikatuun/Luolalankatuun, ja niiden välityksellä kaava-alueen pohjoispuolella kulkevaan kantatiehen 40 sekä satama-alueelle. Yleisissä määräyksissä on todettu seuraavaa: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sijoittuminen öljynjalostamon Seveso-direktiivin mukaiselle konsultointivyöhykkeelle siten, että toiminnan tulee olla alueelle soveltuvaa. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 12 ( ) 5.2 Kaavan mitoitus Kaavassa on osoitettu aluevarauksia ja rakennusoikeutta seuraavasti: EN 110 550 m 2 e=0,40 -> n.44 220 k-m 2 T-2 25 130 m 2 e=0,50 -> n.12 565 k-m 2 katu 6870 m 2 0 k-m 2 Yhteensä 142 550 m 2 56 785 k-m 2 5.3 Kaavan vaikutusten arviointi 5.3.1 Vaikutukset liikenteeseen Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisissa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 :n mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Luolalan asemakaavamuutoksen vaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset: liikenteeseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kaupunkikuvaan ja maisemaan ympäristön viihtyisyyteen luontoon ja luonnonympäristöön vaikutukset yhdyskuntatalouteen Asemakaavan toteuttaminen tulee ajoittain lisäämään liikennemääriä nykytilanteesta Viestitiellä. Alueen käytöstä johtuva liikenteen määrä ei tule kasvamaan muutettavaan asemakaavaan verrattuna. Sen sijaan korttelin 16 käyttötarkoituksen muutos teollisuus- ja varastorakennusten alueesta energiahuollon alueeksi tuottaa todennäköisesti pienemmät liikennemäärät alueen toiminnan luonteesta johtuen. 5.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan toteuttaminen laajentaa ja täydentää olemassa olevan työpaikka- ja teollisuusalueen yhdyskuntarakennetta. Muutettavaan asemakaavaan nähden alueen kokonaisrakentamisoikeus pysyy samansuuruisena. Rakennusaloja tarkennetaan suhteessa tarkentuneisiin kaasulinjan ja kaukolämpöjohdon linjauksiin ja ajoyhteyksiin, mutta niiden kokonaislaajuus pysyy samalla tasolla muutettavan asemakaavan kanssa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 13 ( ) 5.3.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Asemakaavan toteuttaminen muuttaa kokonaisuudessaan alueen kaupunki- /maisemakuvaa rakentamattomasta, puoliavoimesta metsäalueesta rakennetuksi teollisuus-, varasto- ja työpaikka-alueeksi. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää paikoin alueen nykyisten maastonmuotojen muokkaamista (tasaukset, louhiminen). Muutettavaan kaavaan nähden rakennusalat sijoittuvat korttelissa 16 osin kauemmaksi Viestitiestä mikä vaikuttaa osaltaan alueen näkymiin Viestitieltä tarkasteltuna. Tarkentunut tonttijako ja rakennusalojen rajaukset muuttavat osin rakennusten sijoittelumahdollisuuksia muutettavaan kaavaan nähden. Lisäksi muuttunut käyttötarkoitus vaikuttaa alueet toteutukseen muutettavaan kaavaan nähden. 5.3.4 Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia elinympäristön viihtyisyyteen tai turvallisuuteen Luolalassa. Asemakaavan toteuttaminen laajentaa alueen rakennettua ympäristöä etelään. Kaavamuutosalueella ei kuitenkaan nykytilassa ole merkittävää virkistysarvoa. 5.3.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3.6 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna asemakaavan muutoksen vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat samanlaiset. Asemakaavan toteuttaminen tulee vähentämään nykytilassa alueella jäljellä olevien, hajanaisten metsäalueiden ja alueen puuston määrää ja aiheuttaa todennäköisesti osin voimakkaita maastonmuokkaustarpeita. Asemakaavan toteuttamisella on vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Kaavaa toteuttaessa kunnalle syntyy sekä tuloja, että menoja. Tulojen määrä on riippuvainen esim. liittymis- ja käyttökustannuksista sekä myöhemmin verotuloista. Menojen määrä on riippuvainen esim. infran rakentamis- ja ylläpitokustannuksista. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan toteutusta on ohjattu suunnittelua ja rakentamista ohjaavin kaavamääräyksin. 6.2 Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta Asemakaava-alueen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-2) tulee korttelin maaalue kunnostaa ennen rakentamiseen ryhtymistä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Selostus 14 ( ) FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Laatinut: Anssi Savisalo toimistopäällikkö Sampo Perttula Kaupunkikehityspäällikkö, arkkitehti