Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2016-00371 RO Kahilampi Vesa(MMM) 24.05.2016 Viite Asia Epävirallinen maatalousministerikokous Eindhoven/Amsterdam 29.-31.5.2016 Epävirallisen maatalousministerikokouksen aiheena on Tulevaisuuden ruoka ruoan tulevaisuus. Puheenjohtajamaa on laatinut asiasta tausta-asiakirjan, joka sisältää kuusi kysymystä jäsenmaille EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuuden suunnasta, haasteista, kysymyksistä ja vaihtoehdoista. Suomea kokouksessa edustaa ministeri Kimmo Tiilikainen. Suomi pitää keskustelunavausta yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta tervetulleena ja pitää tärkeänä, että maatalous- ja ruokapolitiikkaa tarkastellaan laajempana kokonaisuutena. Yhteisen maatalouspolitiikan tulee mahdollistaa kannattava maatalous kaikilla yhteisön alueilla, ml. epäsuotuiset alueet. Näkökulman laajentamisen ei kuitenkaan tule johtaa nykyisen politiikan perusteiden muuttamiseen, eikä se muuta tarvetta turvata maatalouden toimintaedellytyksiä. Suomi näkee yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmien ydintehtävien pysyvän ennallaan myös jatkossa. Tukijärjestelmää tulisi kuitenkin yksinkertaistaa ja päällekkäisiä rakenteita purkaa sekä hallinnollista taakkaa (ml. valvonnat) keventää. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan käynnissä oleva ohjelmakausi jatkuu vuoteen 2020.
Asialista: 2(9) EPÄVIRALLINEN MAATALOUSMINISTERIKOKOUS EINDHOVEN/AMSTERDAM 29. 31.5.2016 Kokouksen keskustelun aiheena on Tulevaisuuden ruoka ruoan tulevaisuus.
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00365 3(9) RO Kahilampi Vesa(MMM), Fallenius Sanna-Helena(MMM) 23.05.2016 Asia Epävirallinen maatalousministerikokous Eindhoven/Amsterdam, 29.-31.5.2016 Tulevaisuuden ruoka - ruoan tulevaisuus Kokous Epävirallinen maatalousministerikokous 29.05.2016-31.05.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Asiasta keskustellaan 29. 31.5.2016 pidettävässä epävirallisessa maatalousministerikokouksessa puheenjohtajamaan laatiman tausta-asiakirjan pohjalta. Suomi kiittää puheenjohtajamaata kattavasta ja ajankohtaisesta tausta-asiakirjasta. Puheenjohtajamaa on tunnistanut hyvin maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuden haasteet ja muuttuvan toimintaympäristön. Suomi pitää tervetulleena keskustelun aloittamista yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan meneillään oleva ohjelmakausi jatkuu vuoden 2020 loppuun asti. Nykyisen politiikan toimeenpano on osoittanut, että maatalouspolitiikan uudistaminen erityisesti yksinkertaistamisen näkökulmasta on tarpeen tulevaisuudessa. Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ja nykyinen markkinalähtöinen perusta ovat Suomen mielestä edelleen perusteltuja. Yhteisen maatalouspolitiikan tulee mahdollistaa kannattava maatalous kaikilla yhteisön alueilla, ml. epäsuotuiset alueet. Suomi yhtyy puheenjohtajamaan näkemykseen tarpeesta yksinkertaistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa. Monimutkaista tukijärjestelmää ja siihen liittyviä valvontoja on yksinkertaistettava sekä seuraamuksia kohtuullistettava. Maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä voitaisiin harkita nykyisten päällekkäisten rakenteiden purkamista yhteisen maatalouspolitiikan toimenpidevalikoimassa. Puheenjohtajamaa on laatinut tausta-asiakirjassaan 9278/16 kuusi kysymystä ministereiden keskustelun pohjaksi. 1. Tulisiko CAP laajentaa integroiduksi maatalous- ja ruokapolitiikaksi? Jos, niin miten ja millä ehdoilla?
4(9) Suomi näkee tärkeänä, että maatalous- ja ruokapolitiikkaa tarkastellaan laajempana kokonaisuutena, sillä maa- ja elintarviketalouteen vaikuttavat monet tekijät, kuten elintarvikkeiden turvallisuus, kansanterveyskysymykset, ympäristönäkökohdat, elintarvikeketjun toiminta ja maaseutualueiden elinvoimaisuuteen liittyvät tekijät. Suomessa valmistellaan parhaillaan jo toista valtioneuvoston selontekoa ruokapolitiikasta. Suomen mielestä näkökulman laajentamisen ei pidä johtaa nykyisen politiikan perusteiden muuttamiseen. Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden yhteensovittaminen yhteiseksi ruokapolitiikaksi ei muuttaisi perusasetelmaa maatalouden toimintaedellytysten turvaamisen tarpeesta. 2. Tulisiko merkittävä osa CAP:n rahoituksesta ohjata innovaation ja tietotekniikan tukemiseen, olemassa olevien innovaatiotukien lisäksi? Suomi näkee tärkeänä, että maa- ja elintarviketalouden innovaatioihin ja digitalisaatioon panostetaan esimerkiksi maaseudun kehittämistukien ja tutkimusrahoituksen kautta. Suomen mielestä on oleellista, että maatalouden sääntelykehikko on sellainen, että se mahdollistaa innovaatioiden syntymistä ja niiden hyödyntämistä maa- ja elintarviketaloudessa. Suomen näkökulmasta maatalouden tukijärjestelmällä on tärkeä viljelijöiden perustoimeentulon, maatalouden toimintaedellytysten mahdollistamisen ja markkinoiden vakauttamisen ydintehtävä, joka tulee ylläpitää myös tulevaisuudessa. Maatalouden tukijärjestelmät myös turvaavat kuluttajille kohtuuhintaisten eurooppalaisten elintarvikkeiden saatavuutta. 3. Pitäisikö CAP:n ympäristö- ja viherryttämistukiin ottaa mukaan ilmastotavoitteiden toteutuminen? Mikä on CAP:n rooli siirtymisessä kohti kestäviä, ilmastotietoisia sopeutumis- ja hillitsemistoimia? Maatalous voi tarjota vastauksia moniin yhteiskunnan haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hillitsemiseen. Maatalous on osa biotaloutta, sillä maatalous sitoo hiiltä biomassaan ja tarjoaa vaihtoehtoja uusiutumattomille raaka-aineille ja fossiilisille energianlähteille. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa maatalouden rooli hiilen sitomisessa on jo nyt tunnistettu hyvin. Tällä hetkellä maaperän hiilen lisäämiseen on mahdollista kannustaa maaseudun kehittämisohjelman toimilla kuten esimerkiksi lietelannan sijoittamisella peltoon, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämisellä, ympäristönhoitonurmilla ja peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä. Myös viljelijätukien ehtona olevissa täydentävissä ehdoissa ja uudessa viherryttämistuessa on vaatimuksia, jotka edistävät ilmastotavoitteiden toteutumista ja hiilen sitomista maaperään. Toimien tulisi viljelijän näkökulmasta olla kannustavia eikä rajoittavia. Suomi katsoo, että ilmastopolitiikassa tulee ottaa huomioon maatalouden kustannustehokkaan ja toteuttamiskelpoisen päästövähennyspotentiaalin rajallisuus ja se, että maatalouteen suoraan kohdistuvien ilmastotavoitteiden tulee olla johdonmukaisia kannattavan maatalouden toimintaedellytyksien sekä kansallisen huoltovarmuuden ja globaalin ruokaturvan kannalta. Tavoite maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta tulee pitää mielessä uusia toimenpiteitä suunniteltaessa. Uusiin toimenpiteisiin voitaisiin parhaiten kannustaa kansallisin toimenpitein, jotka voitaisiin sallia maaseudun kehittämistoimenpiteiden tai
5(9) valtiontuen suuntaviivojen alla. Kansallisilla toimenpiteillä on mahdollista ottaa huomioon paikalliset ja alueelliset olosuhteet. 4. Tulisiko CAP:n kautta tarjota turvaverkko tukemalla tuotteiden hintoja vai tilan tulotasoa? Kuinka voimme antaa tuottajille keinoja parantaa asemaansa elintarvikeketjussa? Suomi näkee hyvänä CAP:n nykyisen mallin, jossa on niin suoria tukia kuin markkinainstrumentteja. Suomen kaltaisilla epäsuotuisilla alueilla tuotantoon sidotut tuet ja luonnonhaittakorvaus ovat tärkeitä. Markkinatoimenpiteiden turvaverkot ovat Suomen mielestä tärkeitä, jotta voidaan varautua markkinakriiseihin, joten niiden riittävä rahoitus olisi turvattava. Hintavaihteluiden lisääntyessä, markkinoita tasapainottavat toimenpiteet tulevat yhä enemmän tarpeeseen tulevaisuuden politiikassa. Markkinariskien hallintaa myös tilatasolla on edelleen kehitettävä. Suomi näkee, että maatalouden kriisivarausta olisi kehitettävä käyttökelpoisempaan muotoon, jotta tarvittavia toimenpiteitä voidaan toteuttaa tehokkaasti. Suomen mielestä tuottajien tulee saada oikeudenmukainen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä arvolisästä. Tuottajia on kannustettava yhteistyöhön esimerkiksi osuuskunnissa tai perustamalla tuottaja- ja toimialaorganisaatioita. Koko ketjun yhteistyö on tärkeää. Sopimuskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä ketjussa tulee kehittää. 5. Kuinka tulotukea tulisi muuttaa, jotta tuki yhteiskunnan asettamiin haasteisiin vastaamiseksi kasvaisi? Suomen mielestä kestävän ruokaketjun perusta on kannattava alkutuotanto. Maataloustuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan lähes kaikissa maailman maissa julkisin varoin. Ilman tukia ja maailmanmarkkinahinnoilla maatalous olisi koko EU:ssa olennaisesti nykyistä vähäisempää ja alueellisesti hyvin keskittynyttä, mikä ei ajaisi eurooppalaisen kuluttajan tai ympäristön etua. Eurooppalaisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden korkea laatu on myös sovelletun politiikan tulosta. Maatalouden tuotanto-olosuhteet globaalisti ovat tulevaisuudessa yhä epävakaammat ja markkinoiden epävarmuus lisääntyy. Euroopan unionin tulee pystyä vastaamaan tähän muuttuvaan tilanteeseen ja taata huoltovarmuus Euroopassa ja vastata myös globaaliin kysynnän kasvuun. Nykyisen politiikan toimenpiteet ovat sinällään hyviä ja asianmukaisia, mutta niiden toimeenpanoa, valvontaa ja seuraamuksia olisi huomattavasti yksinkertaistettava ja paikallisten olosuhteiden huomioimista lisättävä. 6. Kuinka toimet uusien markkinoiden avaamiseksi kehittyvissä maissa parhaiten tukisivat noiden maiden kehityksen jatkumista? Euroopan unionilla on keskeinen rooli kehitysmaiden integroimisessa maailmantalouteen, sillä EU on merkittävimpiä maailmantalouden toimijoita ja tärkeä kauppakumppani kehitysmaille. Euroopan unioni on tärkeä vientialue vähiten kehittyneiden maiden tuotteille, joilta EU on aseita lukuun ottamatta poistanut kaikki tuontitariffit. EU onkin pitkäjänteisesti pyrkinyt poistamaan kaupan esteitä kehitysmailta, mikä on Suomen mielestä tärkeää. Suomen tavoitteena on auttaa köyhimpiä maita osallistumaan tasavertaisesti kansainväliseen kauppaan. Suomi korostaa, että Euroopan unionin maatalous-, kauppa- ja kehityspolitiikan tulee olla keskenään johdonmukaisia. Suomi tukee kehittyvien maiden
6(9) kestävän maataloustuotannon kehittymistä ja ruokaturvan saavuttamista. Tärkeää on pienviljelijöiden, erityisesti naisten, integroiminen paikallisiin ja alueellisiin sekä niiden kautta myös globaaleihin markkinoihin. Maailman kauppajärjestön 10. ministerikokouksessa tehty päätös vientituesta luopumisesta on merkittävä erityisesti kehitysmaille. EU ei ole käyttänyt merkittäviä määriä vientitukea enää pitkään aikaan. Kehittyvät maat saivat siirtymäajan vientitukiensa poistamiseen. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja pohjustaa keskustelua yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Asiakirja on jaettu kuuteen eri osaan, joissa käsitellään maatalouspolitiikan toimintaympäristön muuttumista, yksinkertaistamista, markkinaorientoitumisen ja elinvoimaisen maaseudun suhdetta, tulevaisuuden haasteita ja mahdollista integroitua maatalous- ja ruokapolitiikkaa EU-tasolla. Asiakirjan mukaan maatalouspolitiikan toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti viime vuosina kansainvälistymisen, ruoantuotannon teollistumisen, kuluttajien tiedonsaannin ja globaalin kulutuksen lisääntymisen myötä. Keskusteluun on noussut mukaan myös ympäristöön kohdistuva taakka ja digitalisaation mahdollisuudet. Uuden ajan maatalouspolitiikan tulisi vastata muuttuvan ympäristön haasteisiin ja löytää tasapaino markkinaehtoisuuden ja ruoantuotannon monimuotoisuuden välillä. Yksinkertaistaminen ja deregulaatio nähdään paitsi keinoina, myös maatalouspolitiikan tavoitteina ja päämäärinä. Asiakirja korostaa toimivan ja kustannustehokkaan sääntelyn ja valvonnan roolia. Sääntelyn avulla tulisi luoda toimintaympäristö, jossa viljelijällä on lupa toimia yrittäjänä ja parantaa kannattavuuttaan innovoimalla, takertumatta tarpeettoman yksityiskohtaisen sääntelyn asettamiin rajoituksiin. Puheenjohtajamaa näkee CAP:n roolin keskeisenä maatalouspolitiikan välineenä myös vuoden 2020 jälkeen, mutta kysymyksiä esitetään CAP:n tulevaisuuden rakenteesta. Tukirakenne on muuttunut vuosien saatossa hintatason takaamisesta tulotason turvaamiseksi. Samalla mukaan on tullut myös viherryttämis- ja ympäristötoimia. Puheenjohtajamaa kysyykin, onko maatalouspolitiikka ja ruokapolitiikka syytä integroida yhteiseksi holistiseksi lähestymistavaksi koko EU:n tasolla, ja jos on, millä keinoin. Puheenjohtajamaa pohtii, tuleeko CAP:n ottaa tulevaisuudessa myös ilmastovaikutukset huomioon tukirakenteessa Samalla asiakirja myös tiedostaa eurooppalaisen maatalouden monimuotoisen luonteen sekä maatalouden keskeisen roolin elinvoimaisen maaseudun ylläpitämisessä. Ilmastokysymykset tulee esitetyn näkemyksen mukaan sovittaa yhteen alkutuotannon turvaamisen edellytysten kanssa. CAP:n päätavoitteina nähdään riittävän ja riittävän laadukkaan ruoan tuottamisen mahdollistaminen resurssi- ja energiatehokkaalla tavalla. Tulevaisuuden haasteina nähdään myös kansanterveyskysymykset (ylipaino, AMR), ekologinen kestävyys (siirtymä biotalouteen ja kiertotalouteen), ruokaturvan takaaminen ja sosiaaliset haasteet (kuluttajien arvostus lähiruokaa, eläinten hyvinvointia ja ilmastoystävällisiä toimia kohtaan).
7(9) Puheenjohtajamaa näkee jakolinjan ajattelussa niiden tahojen kesken, jotka painottavat sektorin taloudellista merkitystä sekä innovaation, vapaakaupan ja suuryritysten keskeistä roolia, sekä niiden tahojen jotka painottavat paikallisen tason toimintaedellytysten parantamista ja pienviljelijöiden tukemista keinoina vähentää ilmastoon ja ympäristöön kohdistuvaa painetta. Asiakirja esittää, että näistä näkemyseroista on johdettavissa vallitsevat erimielisyydet mm. eläinten hyvinvoinnin, markkinarakenteen, ympäristön ja reilun kaupan osalta. Jäsenmaille esitetyt kuusi kysymystä kartoittavat tulevaisuuden maatalouspolitiikan muutosta. Puheenjohtajamaa antaa kysymyksiin myös oman panoksensa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Maatalous- ja elintarvikejaosto 25.5.2016 EU-ministerivaliokunta 27.5.2016 Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 27.5.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 9278/16 AGRI 285 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUCO, vesa.kahilampi@mmm.fi, puh. 0295 162 053 Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUCO, sannahelena.fallenius@mmm.fi, puh. 0295 162 481 EUTORI-tunnus
8(9) Liitteet Viite
9(9) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalouden erityiskomitea, maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM