Ympäristölakien suhteet oikeuskäytännön valossa Prof. Tapio Määttä Itä-Suomen yliopisto Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011
Taustaa Normitulva Sääntelyn monimutkaistuminen Sääntelyverkoston suhteita jäsentävät yleiset opit? Modernille oikeudelle ovat tyypillisiä päällekkäisongelmat, jolloin samaa tilannetta koskevat useat erilaisiin säännöstämis- ja ohjaustilanteisiin ja -tarpeisiin perustuvat säännöt. Oikeussääntöjen välisten ristiriitojen muodolliset ratkaisuperusteet, kuten lex specialis ja lex posterior normit, eivät runsastuvan sääntelyn oloissa voi enää toimia kestävien linjausten pohjana. Juha Karhu: Tilannekohtainen oikeudellinen harkinta ja oikeuslähdeoppi. Teoksessa: Oikeus kulttuuria ja teoriaa. Juhlakirja Hannu Tolonen 2005, s. 37.
Hypoteesi ja analyysi Hypoteesi: oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa tapahtumassa siirtymää eliminoinnista yhteensovittamiseen korostuu ympäristöoikeudessa Hypoteesin analyysivälineet: ideaalityyppiset lakien tulkinta-asenteet Eliminointistrategia vrt. yhteensovittamisstrategia ks. T. Määttä: Säädösten välisiä suhteita määrittävät linkkisäännökset vahingonkorvausoikeudessa ja lunastuslainsäädännössä. Teoksessa: Kiinteistöjä, vaihdantaa ja sivullissuhteita. Juhlakirja Jarno Tepora 60 vuotta. Helsinki 2007, s. 323 355.
Eliminointistrategia tulkinta-asenteena korostetaan normiristiriitojen ratkaisusääntöjen (valintasääntöjen) merkitystä mm. lex superior, lex posterior ja lex specialis valitaan jompikumpi ristiriitaisista säännöksistä, eliminoidaan toinen kaavamaisuus, formaalisuus oikeusjärjestyksen ristiriitaisuus korostuu
Yhteensovittamisstrategia tulkinta-asenteena Normien yhteensovittamista edellyttävät tilanteet kiperiä normiristiriitoja yleisempiä: lakien päällekkäisyys lakien rinnakkaisuus lakien kumuloituminen Lievemmän argumentin periaate: yhteensovittaminen ensisijaista tilanteeseen soveltuvan normin eliminointia vältettävä
Esim. Natura -arviointi LSL 65.1 : Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. LSL 66 : Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa
KHO 26.1.2009 t. 175 (LRS) Kaivoslain 71 :n 2 momentin säännös velvoittaa kaivoslain mukaista päätöstä tehtäessä ja kaivoslain mukaista toimenpidettä suoritettaessa noudattamaan luonnonsuojelulain yksilöidyissä säännöksissä säädettyä ja luonnonsuojelualueista määrättyä. Mainitun säännöksen katsottiin merkitsevän, että luonnonsuojelulainsäädännön vastaisia toimenpiteitä ei voitu valtauspäätöksessä sallia ilman, että alueellinen ympäristökeskus oli ensin myöntänyt luvan poiketa mainituista säännöksistä tai määräyksistä.
Hypoteesin testaus empiirisellä aineistolla Hypoteesi: oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa tapahtumassa siirtymää eliminoinnista yhteensovittamiseen korostuu ympäristöoikeudessa Empiirinen aineisto KKO:n vuosikirjaratkaisut 2006-2010 (522 kpl) KHO:n vuosikirjaratkaisut 2006-2010 (484 kpl) Empiirisen aineistojen analyysi (määrällinen ja laadullinen): yhteensovittamistrategian käyttöä sisältävät ratkaisut lex specialis -ratkaisunormin käyttöön perustuvat ratkaisut
Kpl KHO 2006-2011 7 6 5 4 3 2 1 0 2006 2007 2008 2009 2010 (103) (95) (92) (106) (88) Yhteensovittamisratkaisut 3 2 3 5 6 Lex specialis -ratkaisut 1 2 4 3 0
Kpl KKO 2006-2010 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2006 2007 2008 2009 2010 (110) (103) (119) (94) (96) Yhteensovittamisratkaisut 5 3 3 1 7 Lex specialis -ratkaisut 5 2 4 2 1
Empiirisen aineiston määrällinen analyysi KHO 2006-2010 : yhteensovittamistrategian käyttöä sisältävät ratkaisut 19 kpl lex specialis -ratkaisunormin käyttöön perustuvat ratkaisut: 10 kpl KKO 2006-2010 yhteensovittamistrategian käyttöä sisältävät ratkaisut 19 kpl lex specialis -ratkaisunormin käyttöön perustuvat ratkaisut: 14 kpl
Empiirisen aineiston määrällinen analyysi yhteensovittamistrategian käyttöä sisältävät ratkaisut 2006-2010, yht. 38 kpl KKO: 19 kpl KHO: 19 kpl lex specialis -ratkaisunormin käyttöön perustuvat ratkaisut 2006-2010, yht. 24 kpl KKO: 14 kpl KHO: 10 kpl
Empiirisen aineiston laadullinen analyysi KHO:n 19 yhteensovittamisratkaisusta ympäristöoikeudellisia 12 kpl KHO:n 10 lex specialis -ratkaisusta 4 kpl ympäristöoikeudellisia
Empiirisen aineiston laadullinen analyysi KHO:n 19 yhteensovittamisratkaisusta ympäristöoikeudellisia 12 kpl KHO 2010:6 Yhdistyksen valitusoikeus moottorikelkkareittisuunnitelmasta KHO 2010:16 Vesilain mukaisen rakentamisluvan määräajan jatkamisen vaikutus ympäristövaikutusten arviointidirektiivin tehokkaaseen toteutumiseen KHO 2010:27 Rajajokisopimukseen liittyvään ministeriön asetukseen kohdistuvien valitusten tutkiminen KHO 2010:32 Maakuntakaavan merkitys ympäristölupaharkinnassa KHO 2009:21 Luonnonmuistomerkillä elävän erityisesti suojeltavan eliölajin huomioon ottaminen luonnonmuistomerkin lakkauttamisharkinnassa KHO 2009:90 Rakennusoikeuden jakamisesta tehdyn sopimuksen merkitys MRL:n mukaisesssa poikkeamisharkinnassa KHO 2009:92 MRL:n mukaisen yhdyskuntarakentamislunastuksen suhteesta yleisiin lunastusoikeudellisiin periaatteisiin ja kunnan maapolitiikan kokonaisuuteen
KHO 2008:9 Luonnonsuojelulain mukaisen väliaikaisen toimenpidekiellon vireilletulo KHO 2008:17 Yleisen lunastus- ja rasiteoikeudellisen intressivertailuperiaatteen soveltaminen ulkoilureitin perustamismenettelyssä KHO 2007:2 Kuulemismenettely vesilain mukaisessa hallintopakkoasiassa KHO 2007:41 Liito-oravan merkitys sähkölaitospakkolunastuslain mukaisen lunastuskohteen vahvistamisessa sekä sähkölaitospakkolunastuslain suhde yleisiin lunastusoikeudellisiin periaatteisiin KHO 2006:26 Rajavyöhykkeellä lopetetun riistaeläimen omistusoikeuden ratkaiseminen hallintolainkäytön järjestyksessä
Empiirisen aineiston laadullinen analyysi KHO:n 10 lex specialis -ratkaisusta 4 kpl ympäristöoikeudellisia Lähinnä prosessuaalisia KHO 2009:40 Oikeussuojakeinon valinta TE-keskuksen ilmoituksesta olla myöntämättä Tenojoen kalastussopimuksen mukaista kalastuslupaa KHO 2009:63 MRL:n kaavoitusmenettelyyn liittyvän kuulemissääntelyn suhde hallintolain sääntelyyn KHO 2008:86 Hallintolain kuulemissäännösten soveltaminen etuostolain mukaisessa menettelyssä KHO 2006:64 Hallintopäätösten salassapito maaseutuelinkeinorekisterilain ja julkisuuslainsäädännön nojalla
Pohdintaa ja johtopäätöksiä Ympäristöoikeudessa sääntelysektorien päällekkäisyys (kaavoitus, lunastusoikeudelliset tilanteet, ympäristöluvat, luonnonsuojelu) luovat otolliset olosuhteet yhteensovittamiselle. Toisaalta: yhteensovittamista tehdään vain lainsäädännön tai systematiikan puitteissa Yhteensovittaminen systemaattinen argumentaatio EU-oikeus, perus- ja ihmisoikeudet tuovat lainsoveltamiseen yleisiä periaatteita ja läpäisevyyttä, mitkä vaikuttavat yhteensovittavasti Ympäristöoikeuden aineellisen sääntelyyn keskeisenä osana kuuluva yhteensovittaminen törmää prosessin kaavamaisiin rajoihin Kaavamaisuuden/ehdottomien valintojen korostuminen prosessuaalisissa kysymyksissä
Pohdintaa ja johtopäätöksiä 1) Kaavamaiset valinnat toteuttavat parhaiten oikeusturvaa. On yksiselitteisesti valittavissa, mitä lakia sovelletaan. Tämä lisää kansalais- /yritysnäkökulmasta oikeusjärjestelmän legitimiteettiä. 2) Eri sääntelyjärjestelmien yhteensovittaminen tuottaa lainsäätäjän tahdon ja systemaattisesta näkökulmasta parhaan lopputuloksen. Tällöin kaikki asiaan vaikuttavat seikat tulevat huomioiduiksi, sen sijaan, että joku sivuutettaisiin täysin.