Talousraportti

Talousraportti 1.1. 31.10.2010 Tampereen kaupunki Talous ja strategiaryhmä

Esipuhe TAMMI LOKAKUUN TALOUSRAPORTTI 2010 Tammi lokakuun toimintakate oli 748,9 milj. euroa, mikä on 1,8 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa parempi. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuoteen 2009 verrattuna 25,5 milj. euroa eli 3,6 prosenttia. Kuluvan vuoden verotuloarvio on yhteensä 742,4 milj. euroa ja sitä on nostettu 5,7 milj. euroa syyskuun ennusteesta. Kunnallisveron kertymäarvion korotukseen vaikuttaa koko maassa vuonna 2009 tapahtunut pääomatulojen huomattava väheneminen, mikä vaikuttaa verotulojen tilityksissä valtion ja kuntien jako osuuksiin, joita tarkistetaan joulukuussa. Valtionosuuksia on kertynyt lokakuun loppuun mennessä lähes budjetoidun mukaisesti 173,6 milj. euroa, joka on 8,4 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Lokakuun lopussa tilikauden tulos oli 5,1 milj. euroa, mikä on 6,6 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa parempi. Henkilöstömenot ovat lokakuun lopussa yhteensä 482,2 milj. euroa ja ne alittavat ajankohdan vuosisuunnitelmaa 0,4 milj. eurolla. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa vähennettiin henkilöstömenoja 20 milj. euroa yksiköiden talousarvioesityksistä. Säästöt sisältyvät toimintayksiköiden vuosisuunnitelmiin. Lokakuun tilanteessa laadittu henkilöstömenojen tilinpäätösennuste on 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Talousraportin perusteella laaditussa koko vuoden tuloslaskelmaennusteessa toimintakate muodostuu 4,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. uste on parantunut syyskuun tilanteesta 6,5 milj. euroa. usteen mukaan nettomenot kasvavat 32,4 milj. euroa eli 3,7 prosenttia vertailukelpoiseen vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna. Nettomenojen kasvun tarkastelussa on huomioitu Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen 1.1.2010 alkaen. Vuosikatteeksi ennustetaan 83,8 milj. euroa, mikä kattaa poistot 102,7 prosenttisesti. Tilinpäätösennusteessa tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan satunnaisten erien jälkeen 17,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tulosennuste on vuosisuunnitelman mukaista tulosta 21,1 milj. euroa parempi lähinnä Tampereen Tietotekniikkakeskuksen liiketoimintakaupan tuottojen vuoksi. ustettu tulos on vuoden 2009 tulosta 31,0 milj. euroa parempi. Kaupungin lainamäärän arvioidaan nousevan 310,0 milj. euroon. Asukaskohtaisen lainamäärän arvioidaan nousevan 124 eurolla. Ydinprosessien yhteenlasketun toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 5,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Ydinprosessien kokonaisennuste on parantunut syyskuusta 2,9 milj. euroa. Toimintatulojen arvioidaan toteutuvan 0,7 milj. euroa budjetoitua parempina, mutta toimintamenojen ylittävän budjetin 5,7 milj. eurolla. Ikäihmisten palveluissa asiakasmaksutulojen ennuste on 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessien toimintatulojen ennuste on vuosisuunnitelmaa parempi liikennealueiden viranomaismaksuista ja maa alueiden vuokratuloista johtuen. Toimintamenojen ennustetaan ylittyvän erikoissairaanhoidossa 2,8 milj. euroa, perusterveydenhuollon avopalveluissa 2,4 milj. euroa, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluissa 2,3 milj. euroa ja psykososiaalisen tuen palveluissa 0,4 milj. euroa. Hyvinvointipalveluiden yhteenlasketun tuloksen arvioidaan muodostuvan 2,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Hyvinvointipalvelujen kokonaisennuste on parantunut 1,6 milj. euroa syyskuun tilanteesta. Laitoshoito paransi henkilöstömenojen tilinpäätösennustetta 1,1 milj. euroa. Merkittäviä tekijöitä ovat tehdyt henkilöstösäästöt sekä vuonna 2010 tehdyistä toiminnan supistuksista seurannut henkilöstömäärän väheneminen ja sairaalahoidon käyttöasteen jääminen tavoitetasoa alemmaksi. Myös päivähoidon ja perusopetuksen tulosennuste parani 0,3 milj. euroa syyskuun tilanteesta johtuen pääasiassa perusopetuksen oppilasmäärän vähenemisestä ja tehdyistä säästötoimenpiteistä johtuen. Tuloksen alitusennusteet ovat seuraavilla tuotantoalueilla: Laitoshoito 0,5 milj. euroa, Erikoissairaanhoito 1,6 milj. euroa ja Toisen asteen koulutus 0,9 milj. euroa Liikelaitosten yhteenlasketun liikeylijäämän ennustetaan toteutuvan 2,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana, mikä johtuu lähinnä Tietotekniikkakeskuksen hyvästä tuloksesta. Tietotekniikkakeskuksen liiketoiminta on myyty 1.11.2010 ja liikelaitoksen toiminta on päättynyt. Tietotekniikkakeskuksen tilinpäätösennuste on 2,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi ja ennuste parani syyskuusta 0,6 milj. euroa. Liikelaitosten liikeylijäämän kokonaisennuste on parantunut syyskuusta 1,4 milj. euroa. 26.11.2010 Tarja Puskala vs. laskentapäällikkö

Talousraportti 2010 SISÄLLYSLUETTELO Talouden yleinen kehitys Laskelmat Tilaajaosa Tuloslaskelma Tuloslaskelmaennuste Rahoituslaskelma Investoinnit Kaupungin yhteiset erät Verotulot Valtionosuudet Henkilöstö Sijoitustoiminta Korolliset velat Yhteenveto ydinprosessit ja konsernihallinto Tilaaja ydinprosesseittain Konsernihallinto Tuottajaosa Yhteenveto Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut Liikelaitokset Konserni

Talouden yleinen kehitys 1 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS Vuosi 2009 Pirkanmaan taloudessa ennätysraskas Suomen elinkeinoelämän suhdannekuva kirkastuu. Tuotanto on kasvu uralla ja lähitulevaisuuden näkymät ovat melko myönteiset. Maltillisen kasvun ennakoidaan jatkuvan. Taantuma näyttäisi nyt hellittäneen ja vientivetoinen Pirkanmaan teollisuus näyttäisi pääsevän mukaan maailmantalouden varovaiseen kasvuun. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto supistui Pirkanmaalla lähes 19 prosenttia vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna. Teknologiateollisuudessa liikevaihto väheni jopa 40 prosenttia verrattuna poikkeuksellisen vahvan kasvun vuoteen 2008. Teollisuuden liikevaihto pieneni Pirkanmaalla lähes 32 prosenttia eli noin 4,2 miljardia euroa. Liikevaihto supistui kaikilla toimialoilla vuoden 2009 aikana lukuun ottamatta hyvinvointipalveluita. Kasvun merkkejä näköpiirissä Vuoden 2010 alussa liikevaihdon lasku pysähtyi monilla aloilla. Metsäteollisuus elpyi vuoden alkupuolella eniten, lisäystä vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen kertyi runsaat 6 prosenttia. Palvelualoista nopeimmin on toipunut vähittäiskauppa, jossa nousua syntyi alkuvuodesta yli 3 prosenttia. Verkkaisinta kehitys oli yhä metalliteollisuudessa, jossa liikevaihto laski vielä liki 4 prosenttia vuotta aiemmasta. Yhteensä kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi Pirkanmaalla alkuvuodesta 2010 kuitenkin vain puoli prosenttia, kun koko maassa päästiin noin 4 prosentin kasvuun. Teollisuuden luottamus Pirkanmaalla säilynyt Tampereen kauppakamari kyseli pirkanmaalaisten teknologiateollisuusalojen yritysten näkymiä syksyllä 2010. Kyselyyn vastanneet teknologiayritysten johtajat näkevät ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden avainasiana teollisuuden tulevaisuuden turvaamisessa. Globaalin kilpailun haasteiden nähdään heijastuvan myös Pirkanmaan teollisuuteen voimakkaasti. Kyselyn mukaan teknologiayritykset arvostavat Pirkanmaata. Aluetta pidetään hyvänä toimintaympäristönä teollisuuden kannalta. Osaava työvoima nousee keskeiseksi vahvuustekijäksi myös tulevaisuudessa. Alueen keskeinen sijainti valtakunnallisesti, vahvat perinteet, osaamisympäristö ja hyvät oppilaitokset kaikilla tasoilla pitävät yllä kilpailukykyä. Alueella toimivat teknologiayritykset muodostavat verkoston, joka tukee kaikkien verkoston jäsenien toimintaedellytyksiä. Teknologiateollisuusyritysten suurimmat haasteet Pirkanmaalla liittyvät kannattavuuden parantamiseen sekä globalisaation mukanaan tuomiin kysymyksiin. Suomen korkea kustannustaso ja siten heikko kilpailukyky huolestuttaa pirkanmaalaisia teknologiayritysten vetäjiä. Työn tuottavuutta on saatava nostettua selvästi. Haasteena on tuotannon siirtyminen halpamaihin ja kasvun alueille. Metalliteollisuus tulee supistumaan huomattavasti kustannusrakenteen kalleuden ja kotimaan kysynnän pienenemisen takia. Teollisuus säilyy Pirkanmaalla kehittämällä liiketoimintakonsepteja, jotka auttavat kustannustason aiheuttamassa paineessa ja kilpailussa. Pirkanmaan ELY keskuksen Yritysharava kysely osoittaa myönteisiä merkkejä myös muilla toimialoilla. Keväällä 2010 tehtyjen haastattelujen mukaan lähes kolmas osa yrityksistä ilmoitti kasvavansa, 57 prosenttia arvioi tilanteensa pysyvän samana ja vain 11 prosenttia kertoi supistavansa. Positiivisimmat näkymät olivat rahoitus ja vakuutustoiminnassa.

Laskelmat 2 LASKELMAT Tuloslaskelma Virallinen tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä Milj. euroa Tot 2009 TA 2010 TP 2009 Toimintatulot Myyntitulot 106,1 114,6 143,2 140,3 Maksutulot 47,1 49,9 58,7 59,5 Tuet ja avustukset 19,3 21,9 27,6 29,1 Vuokratulot 33,8 36,0 37,5 38,5 Muut toimintatulot 17,6 14,2 21,5 24,0 Tulot yhteensä 223,9 236,6 288,5 291,5 Valmistus omaan käyttöön 77,0 68,1 104,2 101,7 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 384,6 365,6 434,6 458,8 Henkilösivukulut Eläkekulut 96,8 94,7 110,9 116,9 Muut henkilösivukulut 26,8 21,9 25,9 29,9 Palvelujen ostot 377,9 396,2 490,9 469,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 64,4 67,6 87,5 86,2 Avustukset 82,7 85,3 88,8 101,9 Vuokramenot 19,0 18,3 22,0 21,9 Muut toimintamenot 2,3 3,9 7,4 4,7 Menot yhteensä 977,5 985,5 1 163,8 1 188,4 Toimintakate 753,6 748,9 875,3 896,9 Verotulot 629,4 613,9 722,2 716,9 Valtionosuudet 182,0 173,6 195,6 217,5 Rahoitustulot ja menot 26,4 22,8 27,2 32,3 Vuosikate 84,1 61,4 69,6 69,7 Suunnitelmapoistot 69,8 66,5 82,4 83,7 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 14,4 5,1 12,8 14,0 Tuloslaskelman toteuma Tammi lokakuun toteutunut toimintakate 748,9 milj. euroa on ajankohdan vuosisuunnitelmaa 1,8 milj. euroa parempi. Maksuperusteisia verotuloja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä 661,9 milj. euroa, mikä on 32,5 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna vastaavalla ajanjaksolla. Verotulot on jaksotettu tasaisesti kuukausille arvioidun koko vuoden kertymän mukaisesti ja tammi lokakuun osuus on 613,9 milj. euroa. Valtionosuuksia on kertynyt lokakuun loppuun mennessä 173,6 milj. euroa, mikä on edellisvuotta 8,4 milj. euroa vähemmän. Valtionosuuksia tarkastellessa tulee huomioida Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen. Vuoden 2009 valtionosuuksista TAMK:n osuus on 33,9 milj. euroa. Tammi lokakuun vuosikate 61,4 milj. euroa on 4,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Vuosikate riittää kattamaan lokakuun tilanteessa poistot 92,3 prosenttisesti. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tulokseksi muodostuu lokakuun lopun tilanteessa 5,1 milj. euroa.

Laskelmat 3 Tuloslaskelmaennuste Sisältäen sisäiset erät Milj. euroa VS 2010 TP 2009* TA 2010** VS 2010 Toimintatulot Myyntitulot 791,7 790,1 993,0 957,7 964,1 962,1 Maksutulot 47,5 50,4 60,1 58,7 61,8 63,2 Tuet ja avustukset 26,5 24,7 32,6 30,7 34,1 33,2 Vuokratulot 120,7 122,2 142,2 140,0 141,4 143,0 Muut toimintatulot 19,5 15,9 26,7 22,6 24,0 27,9 Tulot yhteensä 1 005,9 1 003,4 1 254,6 1 209,7 1 225,4 1 229,4 Valmistus omaan käyttöön 89,7 68,1 101,7 104,2 108,2 100,6 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 367,2 365,6 458,8 434,6 440,1 438,8 Henkilösivukulut Eläkekulut 93,5 94,7 116,9 110,9 112,4 113,7 Muut henkilösivukulut 21,9 21,9 29,9 25,9 26,3 26,5 Henkilöstömenot yhteensä 482,6 482,2 605,6 571,4 578,9 579,0 Palvelujen ostot 1 085,9 1 064,5 1 313,3 1 293,5 1 315,0 1 316,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 82,8 77,6 98,5 100,1 100,4 97,9 Avustukset 84,3 87,9 105,0 91,9 101,3 102,5 Vuokramenot 104,4 104,4 125,7 125,0 125,2 125,2 Muut toimintamenot 6,4 4,7 6,0 8,1 7,6 7,7 Menot yhteensä 1 756,6 1 753,2 2 152,4 2 085,7 2 120,2 2 128,2 Toimintakate 750,7 749,8 897,8 876,1 894,7 898,8 Verotulot 611,9 613,9 716,9 722,2 737,0 742,4 Valtionosuudet 173,0 173,6 217,5 195,6 208,3 211,0 Rahoitustulot ja menot 22,8 23,7 33,1 27,9 27,9 29,3 Vuosikate 57,0 61,4 69,7 69,6 78,4 83,8 Suunnitelmapoistot 68,7 66,5 83,7 82,4 82,5 81,6 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 14,7 Tilikauden tulos 11,7 5,1 14,0 12,8 4,1 17,0 *Vuosien 2009 ja 2010 välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneet muutokset. Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa 1.1.2010 alkaen. TAMK:n toimintakate vuonna 2009 oli 2,0 milj. euroa ja tulos 1,0 milj. euroa. Tilinpäätösennusteen analysointi on tehty vertailukelpoiseen vuoden 2009 toteumatietoon perustuen. **TA 2010 on kaupunginvaltuuston hyväksymä alkuperäinen talousarvio. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymät muutokset talousarvioon sisältyvät vuosisuunnitelmalukuihin (VS 2010). ***Lokakuun toteuman toimintakate ja rahoitustulot ja menot poikkeavat 0,9 milj. eurolla virallisesta tuloslaskelmasta sisäisistä vakuutusmaksuista johtuen. Sisäisten vakuutusmaksujen menot on kirjattu toimintamenoihin ja tulot rahoitustuloihin.

Laskelmat 4 Tuloslaskelmaennusteen analysointi Vuoden 2010 toimintakate on toteutumassa 4,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. uste merkitsee 32,4 milj. euron eli 3,7 prosentin nettomenojen kasvua edelliseen vuoteen nähden. Nettomenojen kasvuun vaikuttaa mm. uuden valtionosuusjärjestelmän myötä tullut kotikuntakorvaus. Syyskuun tilanteesta toimintakate ennuste on parantunut 6,5 milj. euroa. Tilaajan ja konsernihallinnon ennuste parani yhteensä 3,1 milj. euroa, hyvinvointipalvelujen 1,6 milj. euroa, konsernipalvelujen 0,5 milj. euroa ja liikelaitosten 1,3 milj. euroa. Tilinpäätösennusteen mukaiseksi vuosikatteeksi muodostuu 83,8 milj. euroa, joka kattaa 102,7 prosenttisesti ennustetut suunnitelmapoistot. Tilikauden tulosennuste on 17,0 milj. euroa ylijäämäinen. Tämä 21,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi tulosennuste johtuu lähinnä Tampereen Tietotekniikkakeskuksen myynnistä saatavasta 14,7 milj. euron myyntivoitosta. Myyntivoitto tullaan kirjaamaan satunnaisiin eriin. Myyntivoiton määrä on tarkentunut syyskuun raportoinnista. Tilikauden positiiviseen tulosennusteeseen vaikuttaa myös verojen ja valtionosuuksien vuosisuunnitelmaa 8,1 milj. euroa suurempi tilinpäätösennuste. Rahoitustulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan 1,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina sijoitusten arvonmuutoksista ja tytäryhtiöiden osingoista johtuen. Koko kaupungin suunnitelmapoistojen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa pienempinä. Tietotekniikkakeskuksen poistot toteutuivat 0,9 milj. euroa koko vuoden arvioita pienempinä lokakuun loppuun ajoittuneella myynnillä ja investointien arvioitua myöhemmistä hankinta ajankohdista tilikauden aikana. Erikoissairaanhoidon 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi poistoennuste johtuu investointien arvioitua myöhäisemmästä valmistumisesta vuoden aikana. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon tilinpäätösennuste Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakatteen tilinpäätösennuste on 4,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. uste on parantunut 3,1 milj. euroa syyskuun tilanteessa laaditusta ennusteesta. Toimintatulojen ennuste on 2,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi ennuste johtuu konsernihallinnon tietohallintoyksikköön siirtyneestä tietotekniikkapalvelujen laskutuksesta sekä ulkopuolista rahoitusta saavien hankkeiden avustuksista, rahastoitavista perinnöistä ja sisäisistä pysäköintilupamaksuista. Ikäihmisten palveluissa maksutulojen ennuste 0,4 milj. euroa on vuosisuunnitelmaa parempi asiakasmäärien kasvusta ja asiakasmaksuperusteiden muutoksista johtuen. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessissa liikennealueiden viranomaismaksujen ja maa alueiden vuokratulojen ennustaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa suurempina. Ydinprosessien ja konsernihallinnon menojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 7,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Ydinprosessien suurimmat ylitykset ovat: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ( 4,3 milj. euroa) sekä Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ( 2,7 milj. euroa). Ylitykset johtuvat Acutan alijäämän kattamisesta, suun terveydenhuollon ostopalveluista, sairaan kuljetuksesta, tamperelaisten kiireellisistä käynneistä muissa terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidon kuntouttavan toiminannan ostopalveluista, vammaispalveluista ja lakisääteisen kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrän kasvusta. Lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen ylitysennuste on 2,4 milj. euroa, mikä sisältää 2,2 prosentin hintojen alentamisen ja kalliin hoidon tasauksen. Konsernihallinnon menojen ylitysennuste on 1,4 milj. euroa. Hyvinvointipalvelujen ja konsernipalvelujen tilinpäätösennuste Hyvinvointipalvelujen yhteenlasketun tuloksen arvioidaan muodostuvan 2,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Tilikauden tuloksen alitusennusteet ovat Laitoshoidon ( 0,5 milj. euroa), Erikoissairaanhoidon ( 1,6 milj. euroa), sekä Toisen asteen koulutuksen ( 0,9 milj. euroa) tuotantoalueilla. Laitoshoidon tulosennuste parani henkilöstömenojen osalta 1,1 milj. euroa. Merkittäviä tekijöitä ovat tehdyt henkilöstösäästöt sekä vuonna 2010 tehdyistä toiminnan supistuksista seurannut henkilöstömäärän väheneminen ja sairaalahoidon käyttöasteen jääminen tavoitetasoa alemmaksi. Laitoshoidon tulosennuste johtuu tulojen alitusennusteesta muun muassa siirtoviivemaksujen vuoksi. Erikoissairaanhoidon tulosalitus johtuu pääosin toiminnan ylläpitämiseksi välttämättömien sijaisten palkkamenojen sekä palveluostojen ja tarvikemenojen ylityksistä. Toisen asteen tuloksen alitus muodostuu ammattiopiston laajenemisen ja lukiokoulutuksen pääosin henkilöstömenojen ylitysennusteen vuoksi. Hyvinvointipalvelujen kokonaisennuste on parantunut 1,6 milj. euroa syyskuun tilanteesta. Konsernipalvelujen tilikauden tulosennuste on yhteensä 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Hallintopalvelukeskuksessa henkilöstömenoennuste on vuosisuunnitelmaa pienempi ja Työllisyydenhoidon palveluyksikössä lähinnä työllistämisen ja työllistämistukien osalta tulosennuste poikkeaa vuosisuunnitelmasta.

Laskelmat 5 Liikelaitosten ja taseyksiköiden tilinpäätösennuste Liikelaitosten ja taseyksiköiden yhteenlaskettu liikeylijäämän ennuste on 73,8 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 3,1 milj. eurolla. Liikeylijäämäennuste parani 1,4 milj. euroa syyskuun raportoinnista. Tietotekniikkakeskus ylittää tämän hetken tiedon mukaan liikeylijäämän vuosisuunnitelmatavoitteen 2,6 milj. eurolla mm. lisääntyneiden volyymien takia. Lisäksi vuodelle 2010 ei tehty aiottuja yksikköhintojen alennuksia, mikä myös parantaa tulosta. Ylijäämä on vuosisuunnitelmaa parempi, vaikka liikelaitoksen toiminta päättyi jo lokakuun lopussa liiketoiminnan myyntiin. On mahdollista, että Tietotekniikkakeskuksen tulos vielä muuttuu, mikäli loppuvuoden aikana ilmenee tammi lokakuulle kuuluvia eriä, joita ei tähän mennessä ole osattu arvioida. Tampereen Logistiikan liikeylijäämäennuste, 0,7 milj. euroa, on 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tampereen Infran liikeylijäämäennuste, 4,5 milj. euroa, ylittää vuosisuunnitelma 0,2 milj. eurolla. Samoin 0,2 milj. euron parannusta vuosisuunnitelmaan nähden ennustaa Tampereen Tilakeskus 47,3 milj. euron liikeylijäämällään. Tampereen Veden liikeylijäämäksi ennustetaan 14,3 milj. euroa. Tampereen Aterian 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompaa liikeylijäämäennustetta rasittaa isojen asiakasryhmien ateriamäärien pieneneminen. Tullinkulman Työterveyden tulosennuste, 0,3 milj. euroa, alittaa vuosisuunnitelman 0,3 milj. eurolla. Asumisen rahaston ja vahinkorahaston tilinpäätösennuste ylittää vuosisuunnitelman 0,8 milj. eurolla.

Laskelmat 5 Rahoituslaskelma Milj. euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 61,4 69,7 69,6 78,4 83,8 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 14,7 Tulorahoituksen korjauserät 7,7 13,7 15,3 15,3 15,3 53,6 56,1 54,3 63,2 83,3 Investointien rahavirta Investointimenot 115,1 134,2 131,6 166,3 157,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,5 2,5 3,1 3,1 3,9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 36,6 15,3 19,8 42,9 46,2 Toiminnan ja investointien rahavirta 23,4 60,4 54,3 57,1 24,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,1 41,0 0,1 0,1 0,2 Antolainasaamisten vähennykset 4,1 4,8 2,2 2,2 5,9 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 90,0 72,0 72,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 8,1 34,9 12,0 12,0 12,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 37,5 31,5 0,0 0,0 30,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 36,8 18,8 17,5 17,5 10,0 Rahoituksen rahavirta 70,1 69,2 44,6 44,6 33,7 Rahavarojen muutos 46,7 8,9 9,8 12,5 9,6 Rahavarat tilikauden lopussa 160,6 113,9 123,6 Rahavarat tilikauden alussa 113,9 105,1 113,9 Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2009 Investointien tulorahoitus, % 54 53 Pääomamenojen tulorahoitus, % 52 34 Lainanhoitokate 5 2 Rahavarojen riittävyys, pv 53 30 Rahoituslaskelman toteuma Rahoituslaskelman tammi lokakuun rahavarojen muutos on 46,7 milj. euroa positiivinen. Toiminnan rahavirta muodostui 53,6 milj. euroa positiiviseksi johtuen 61,4 milj. euron vuosikatteesta. Investointien toteuma, 115,1 milj. euroa, vastaa 69,2 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Rahan käyttö investointeihin kokonaisuutena oli 77,0 milj. euroa. Rahoituksen nettorahavirta toteutui tammi lokakuussa 70,1 milj. euroa positiivisena. Lyhytaikaisten lainojen merkittävä muutos, 37,5 milj. euroa, on pääosin seurausta konsernin tytäryhtiöiden hyvästä rahoitusasemasta. Lyhytaikaisten lainojen muutos muodostuu lähinnä Sähkölaitos konsernin viime tilinpäätökseen nähden kasvaneista konsernipankkitilisaldoista ja tytäryhtiönä aloittaneen Piramk Oy:n varoista konsernipankkitilillä. Rahoituslaskelman tilinpäätösennuste Kaupungin koko vuoden rahoituslaskelmaennusteen mukaan rahavarojen muutos tulee toteutumaan 9,6 milj. euroa positiivisena ja 34,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Rahoituslaskelman tilinpäätösennusteen merkittävimmät muutokset vuosisuunnitelmaan nähden ovat 5,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi vuosikate ennuste, 12,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi investointien rahavirta, 14,7 milj. euron luovutusvoitot Tietotekniikkakeskuksen liiketoiminnan myynnistä satunnaisissa erissä, ja 30,0 milj. euron lyhytaikaisten lainojen lisäykset tytäryhtiöiden konsernipankkitilimuutosten kautta. Vastaavasti pitkäaikaisia lainojen nostoja ei näillä näkymin kuluvan vuoden aikana tarvitse tehdä ennakoitua paremman rahoitustilanteen johdosta. Muiden maksuvalmiuden muutosten ennuste poikkeaa ainakin toistaiseksi merkittävän positiivisesti vuosisuunnitelmasta.

Laskelmat 7 Investoinnit () * Aineettomat hyödykkeet 2 141 4 408 3 870 5 199 4 410 Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet 222 1 183 2 250 2 485 2 025 Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot 1 844 2 844 1 620 2 714 2 385 Muut pitkävaikutteiset menot 75 382 0 0 0 Aineelliset hyödykkeet 83 456 120 579 119 186 124 037 119 663 Maa ja vesialueet 3 689 7 284 2 500 3 400 4 000 Rakennukset ja rakennelmat 12 700 18 057 33 194 34 920 32 417 Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 562 29 623 68 764 70 017 68 587 Koneet ja kalusto 8 292 14 113 14 523 15 495 14 454 Muut aineelliset hyödykkeet 128 203 205 205 205 akkomaksut aineellisista hyödykkeistä 41 455 0 0 0 Keskeneräiset hankinnat 43 044 50 845 0 0 0 Sijoitukset 29 462 9 240 8 500 37 036 33 462 Osakkeet ja osuudet 29 462 9 240 8 500 37 036 33 462 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 115 060 134 227 131 556 166 272 157 535 Rahoitusosuudet 1 456 2 485 3 100 3 100 3 912 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 113 603 131 742 128 456 163 172 153 623 Pysyvien vastaavien myyntitulot 36 566 15 311 19 780 42 884 46 226 *Vuosisuunnitelma ei sisällä kaupungin sisäisiä eriä Investointien toteuma Tammi lokakuun investointien toteuma on yhteensä 115,1 milj. euroa, kun vuosisuunnitelman investoinnit koko vuodelle ovat 166,3 milj. euroa. Investointien toteutuminen painottuu vuoden loppupuoliskolle. Pysyvien vastaavien myyntituloja on toteutunut lokakuun loppuun mennessä 36,6 milj. euroa, mikä on 85,2 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Kaupunkiympäristön kehittämisen rakentamisinvestointien toteuma on 34,1 milj. euroa, joka on 63,0 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Hyvinvointipalveluiden investointien 10,6 milj. euron vuosisuunnitelmasta on lokakuun loppuun mennessä toteutunut 4,6 milj. euroa. Liikelaitokset ovat toteuttaneet investointejaan 36,8 milj. eurolla. Konsernihallinnon osakkeiden ja osuuksien investointeja on toteutettu 29,5 milj. eurolla, josta 28,4 milj. euroa kohdistuu Piramk Oy:n pääomasijoituksiin. Investoinneissa näkyy Tampereen Ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymiseen liittyvät järjestelyt. Tampereen Tilakeskus luovutti (käsitelty myyntinä) entisen TAMK:n Teiskontien kiinteistöt ensin konsernihallinnolle, josta ne on edelleen luovutettu apporttina Piramk Oy:lle uuden yhtiön pääomaosuuksia vastaan. Kiinteistöjärjestelyyn sisältyy myös TAMK:n irtaimen omaisuuden luovuttaminen Piramk Oy:lle. Investointien tilinpäätösennuste Investointien tilinpäätösennuste on 157,5 milj. euroa, joka alittaa vuosisuunnitelman 8,7 milj. eurolla. Investointiennuste pieneni 2,9 milj. euroa syyskuun raportoinnista lähinnä 3,0 milj. euroa pienentyneen osakkeiden ja osuuksien investointiennusteen vuoksi. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin rakentamisinvestointien arvioidaan toteutuvan 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä, 54,0 milj. eurona. Maa ja vesialueinvestointien arvioidaan ylittävän vuosisuunnitelman noin 0,6 milj. eurolla, jolloin kokonaisinvestoinnit olisivat 4,0 milj. euroa. Tampereen Tilakeskuksen talonrakentamisinvestointien ennuste, 26,7 milj. euroa, alittaa 7,2 milj. eurolla vuosisuunnitelman rakennuskohteiden viivästymisen vuoksi. Hyvinvointipalveluiden 10,6 milj. euron lähinnä koneiden ja kaluston sekä kiinteiden laitteiden ja rakenteiden investointien vuosisuunnitelman toteutumisennuste on 9,9 milj. euroa. Tampereen Vesi ennustaa pysyvänsä 14,3 milj. euron vuosisuunnitelmassaan.

Tilaajaosa 8 TILAAJAOSA Kaupungin yhteiset erät Verotulot Verolaji (milj. euroa) Tot 2009 VS 2010. TP 09 / 10 Kunnallisvero 555,2 520,3 520,3 618,6 617,0 624,3 630,0 11,4 1,8 Yhteisövero 19,6 56,1 58,3 62,7 62,5 70,0 70,0 7,3 11,6 Kiinteistövero 54,5 35,4 35,2 35,4 42,5 42,5 42,2 6,8 19,2 Koiravero 0,1 0,2 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,0 1,9 Yhteensä 629,4 611,9 613,9 716,9 722,2 737,0 742,4 25,5 3,6 % Verotulojen toteuma Maksuperusteisia verotuloja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä 661,9 milj. euroa, mikä on 32,5 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna vastaavalla ajanjaksolla. Verotulot on jaksotettu tasaisesti kuukausille arvioidun koko vuoden kertymän mukaisesti ja tammi lokakuun osuus on 613,9 milj. euroa. Tilinpäätösennuste Verotulojen tilinpäätösennuste on 742,4 milj. euroa, mikä merkitsee 25,5 milj. euron (3,6 prosentin) kasvua edellisvuoteen nähden. Verotulojen kertymäarviota on korotettu 5,7 milj. euroa syyskuun tilanteeseen nähden. Kunnallisverotulojen ennuste perustuu Kuntaliiton antamaan päivitettyyn arvioon kunnille tilitettävistä kunnallisveroista. Kunnallisveron kertymäarvion korotukseen vaikuttaa koko maassa vuonna 2009 tapahtunut pääomatulojen huomattava väheneminen, mikä lisää vuoden 2010 kunnallisverotuloja. Todennäköisesti kuntien osuus nousee ja kunnille arvioidaan tilitettävän joulukuussa noin 170 milj. euroa lisää verotuloja. Valtionosuudet Milj. euroa Tot 2009 VS 2010 Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 166,7 167,3 190,3 200,1 200,1 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 6,3 6,3 5,3 8,2 10,9 Yhteensä 182,0 173,0 173,6 217,5 195,6 208,3 211,0 Valtionosuuksien toteuma Valtionosuuksia on kertynyt lokakuun loppuun mennessä 173,6 milj. euroa, mikä on edellisvuotta 8,4 milj. euroa vähemmän. Kun tarkastelussa huomioidaan Tampereen ammattikorkeakoulun osuus vuoden 2009 valtionosuuksista on valtionosuuksia kertynyt 19,9 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Valtionosuusjärjestelmän uudistus tuli voimaan 1.1.2010, minkä seurauksena sosiaali ja terveydenhuollon, esi ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet on yhdistetty ns. yhden putken mallin mukaisesti peruspalvelujen valtionosuudeksi. Erään sisältyy myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja järjestelmämuutoksen tasaus. Tilinpäätösennuste Valtionosuuksien tilinpäätöksen kertymäarvio on 2,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Arviota nostettiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kasvun vuoksi. Opetus ja kulttuuriministeriö tekee lopullisen rahoituspäätöksen joulukuun lopussa. Valtionosuuksien ennustetaan kasvavan 27,4 milj. eurolla eli edellisvuoteen nähden, kun Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen otetaan huomioon. Tampereen ammattikorkeakoulun osuus vuoden 2009 valtionosuuksista on 33,9 milj. euroa.

Tilaajaosa 9 Henkilöstö Henkilöstömäärä Kaupungin henkilöstömäärä oli lokakuun lopussa 14 845, mikä on 219 vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaisen henkilöstön osuus oli tästä 12 023 henkilöä, missä laskua oli 605 henkilöä, ja määräaikaisen 2822, joka on 386 henkilöä enemmän kuin vuodenvaihteessa. Vakinaisen henkilöstön määrä on laskenut viime vuoden lopusta johtuen Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä. Myös kuluvan vuoden aikana vakinaisen henkilöstön määrä on laskenut. Määräaikaisen henkilöstön määrässä on tapahtunut normaalia kausivaihtelua alkuvuoden aikana. Vuoden 2010 henkilöstösuunnitelmaan verrattuna vakinaisen henkilöstön määrä oli selkeästi alle suunnitellun, kun henkilöstösuunnitelmassa vakinaisten tavoitemäärä oli 12 724. Vakinaisen henkilöstön kehitys 2010 14000 12000 12628 12176 12133 12054 12023 12724 10000 8000 6000 4000 2000 0 31.12.2009 31.3.2010 30.6.2010 30.9.2010 31.10.2010 Hesu 2010 Henkilöstön työpanos ja poissaolot Tammi lokakuussa 2010 henkilöstön tekemä teoreettinen kokonaistyöaika oli 11 929 henkilötyövuotta, missä laskua edellisen vuoden vastaavasta luvusta on 929 henkilötyövuotta. Vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat ja muut poissaolot vähensivät varsinaisen työpanoksen 9 266 henkilötyövuoteen, jolloin laskua edellisen vuoden vastaavasta jaksosta kertyi 777 henkilötyövuotta. Lasku edelliseen vuoteen selittyy ammattikorkeakoulun yhtiöittämisellä sekä määräaikaisen henkilöstön käytön vähentymisellä. Kun laskelmista eliminoidaan ammattikorkeakoulun vaikutus, vakinaisen henkilöstön tekemä työpanos on laskenut 1,8 prosentilla. Määräaikaisen ja sijaishenkilöstön käyttö on vähentynyt tammi lokakuussa merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, kun laskua oli 9,7 prosenttia sijaisissa ja 5,7 muussa määräaikaisessa henkilöstössä. Koko henkilöstön tekemä työpanos on vähentynyt 3,4 prosentilla. Kesän jälkeen määräaikaisen henkilöstön tekemä työpanos on kääntynyt ensimmäisen kerran korkeammaksi kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin vakinaisen henkilöstön työpanos on jatkanut laskuaan. Taloudellisista syistä myönnettävien palkattomien vapaiden määrä oli tammi lokakuussa 27 867 ja osa aikaprosentilla painotettuna 27 269 päivää. Koko vuoden tavoitteena on 27 132 päivää, joten tavoite on jo saavutettu. Henkilöstön ajankäyttö Tot 2009 Teoreettinen työaika (htv) 12357 11929 Vuosilomat (htv) 1251 1203 Sairauspoissaolot (htv) 582 524 Perhevapaat (htv) 434 431 Muut poissaolot (htv) 500 506 Tehty työaika yhteensä 9590 9266 Henkilöstön ajankäyttö tammi lokakuussa vuosina 2009* ja 2010 * 2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulua

Tilaajaosa 10 8 000 7 000 7 139 7008 6 000 5 000 HTV 4 000 3 000 2009 2010 2 000 1 000 0 1 450 Henkilöstön tehty työpanos (henkilötyövuotta) tammi lokakuussa vuosina 2009* ja 2010 * 2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulua 1309 Vakinainen Sijainen M ääräaik. Palkkatuettu 9 18 866 83 83 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus on jatkanut edelleen laskuaan edelliseen vuoteen verrattuna. Vaihtuvuuden lasku johtuu erityisesti määräaikaisen henkilöstön vähenemisestä. Samaan aikaan vaihtuvuutta on kuitenkin nostanut eläköitymisen kiihtyminen. Kaupungin palveluksesta irtisanoutuneiden määrä oli tammi lokakuussa 395 työntekijää, jossa on 11,0 prosenttia laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Eläkkeelle siirtyminen on kiihtynyt merkittävästi. Tammilokakuun aikana kaupungin palveluksesta jäi eri eläkkeille pois lukien osa aikaeläkkeet 324 henkilöä, jossa oli kasvua 22,7 prosenttia. Päättyneitä palvelussuhteita oli kaiken kaikkiaan 23 519 kappaletta. Määrä laski 17,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömenot Henkilöstömenoja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä 482,2 milj. euroa, mikä on 0,4 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa vähemmän. Henkilöstömenojen toteuma on 6,5 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi, kun vuoden 2009 luvuista on eliminoitu Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstömenojen osuus. Uusien aloitettujen palvelussuhteiden määrä tammilokakuussa oli 24 657 kappaletta. Tässä on laskua 17,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisia palvelussuhteita aloitettiin 1073, joka on 23,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Noin puolet näistä aloituksista on kaupunkiorganisaation sisäisiä siirtoja. Aloitettuja sijaisuuksia oli 17 542 kappaletta, joka on 18,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Muita määräaikaisuuksia oli 5 762, joka on 12,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Palkkatuetun henkilöstön rekrytointi sen sijaan on kiihtynyt edelliseen vuoteen verrattuna, sillä palvelussuhteita aloitettiin palkkatuetulle henkilöstölle yhteensä 280 kappaletta, jossa on kasvua 60,9 prosenttia. Vaikka määräaikaisen henkilöstön rekrytoinnin määrä on selvästi edellisvuodesta laskenut, on se alkuvuoden jälkeen taas selvästi kiihtynyt ja ero edelliseen vuoteen kaventunut. Myös työpanosmittarit osoittavat määräaikaisen henkilöstön rekrytoinnin kiihtyneen kesän jälkeen. Vaihtuvuusluvuista on poistettu Tampereen ammattikorkeakoulu vuoden 2009 osalta. Henkilöstömenojen ennustetaan ylittävän kuluvan vuoden vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. Talousarvion laadinnassa asetetuista henkilöstömenojen säästövelvoitteista toteutuu 19,9 milj. euroa. Tarkastelussa on huomioitu tilikauden aikana tehdyt henkilöstömenojen vuosisuunnitelmamuutokset. Koko tilikauden aikaisten henkilöstömenojen ennustetaan pienenevän 0,5 milj. eurolla edellisvuoden henkilöstömenoihin nähden. Vuoden 2009 luvuista on eliminoitu Tampereen ammattikorkeakoulun vuoden 2009 henkilöstömenot 26,1 milj. euroa. Henkilöstömenot (milj. euroa) Tot 2009 VS 2010 TP 09 / TP 2009* TA 2010 VS 2010 *. 10 * kasvu %* Palkat ja palkkiot 369,05 367,17 365,6 437,9 434,6 440,1 438,8 0,9 0,2 Eläkekulut 93,9 93,5 94,7 113,1 110,9 112,4 113,7 0,6 0,6 Muut henkilösivukulut 25,7 21,9 21,9 28,5 25,9 26,3 26,5 2,0 6,9 Yhteensä 488,7 482,6 482,2 579,5 571,4 578,9 579,0 0,5 0,1 *Tot 2009 ja TP 2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstömenoja.

Tilaajaosa 11 Sijoitustoiminta Yleistä markkinoista Vuotta 2010 on leimannut huoli Euroopan julkisen sektorin talousongelmista, erityisesti fokuksessa on ollut Välimeren alue ja Kreikan valtio, jonka luottamus sijoitusmarkkinoilla loppui hetkellisesti kokonaan keväällä. Tilanne olisi ilman EU:n ja EKP:n mittavia toimia saattanut johtaa uuteen euroopan laajuiseen finanssikriisiin ja orastavan talouskasvun kuihtumiseen. Syksyllä rahoitusmarkkinat ovat kyseenalaistaneet Irlannin velanhoitokyvyn ja voimistuvia pelkoja on alkanut esiintyä Portugalin ja Espanjan tilanteesta. Koko Euroalue ja yhteisvaluutta ovat selvästi historiansa suurimman testin ja koettelemuksen kohteena. Haasteet jatkuvat todennäköisesti kauan ja niin pitkään, kunnes varsinainen perusongelma eli kyseisten maiden talouden tasapaino on saatu aikaiseksi. Lokakuun taloustilastojen perusteella maailmantalouden elpyminen jatkuu. Yhdysvalloissa korkea työttömyys ja alakuloinen asuntosektori vaikuttavat kuluttajiin ja rajoittavat kasvua. Euroopassa pohjoisten osien positiivinen kehitys on selvästi erkaantunut etelästä. Euroopan Keskuspankki on odotetusti pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan 1,00 prosentissa, eikä pikaiselle nostolle ole vielä näkyvissä perusteita. Rahamarkkinoiden likviditeetin turvaamiseksi kehitetyt erilaiset hätäohjelmat sen sijaan on jo osittain purettu ja tämän johdosta lyhyet korot nousivat hiljalleen syksyn aikana. Pitkät korot olivat elokuun lopulla euroajan alhaisimmalla tasollaan, mutta nekin ovat sittemmin harpanneet melkoisen askeleen korkeammalle. Omaisuuslajien välisessä taistossa riskipitoisemmat kohteet, kuten osakkeet ja yrityslainat, ovat menestyneet turvallisemman, mutta hyvin alhaisen tuottopotentiaalin omaavia valtionlainoja ja rahamarkkinasijoituksia paremmin. Osakemarkkinat tosin kokivat jyrkkää pudotusta ja heiluntaa alkukesällä munn muassa Kreikan huolien johdosta, mutta jo keskikesästä alkaen kurssit ovat jälleen vahvistuneet. Kaupungin sijoitustoiminta Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston vahvistamia periaatteita ja pormestarin vuosittain hyväksymää sijoitussuunnitelmaa, joissa mm. määritellään rajat eri omaisuusluokkien välillä. Sijoitettavat varat koostuivat lokakuun lopussa alla olevan taulukon mukaisista lähteistä. Huomattavaa on koko vuoden jatkunut tytäryhteisöjen varojen määrän kasvu ja kaupungin omien varojen vähäinen määrä. Tammi lokakuussa kaupungin sijoitussalkkua on tarkoituksella pienennetty, kun runsaan 8,1 milj. euron erääntyneiden korko ja indeksilainasijoitusten tilalle on hankittu vain 1,0 milj. euron suuruinen EuroStoxx50 osakeindeksisijoitus ja 0,3 milj. euron sijoitus Neste Oil Oyj:n joukkolainaan. Vapautuneilla varoilla on pyritty vähentämään kaupungin mittavaa lainanottotarvetta. Lokakuun lopussa sijoitusten jakauma oli selvästi vuoden 2010 sijoitussuunnitelman perusallokaatiota (rahamarkkina 60 prosenttia, korkosijoitukset 15 prosenttia, osakesijoitukset 20 prosenttia, muut 5 prosenttia) varovaisempi, muun muassa. rahamarkkinasijoitusten osuus oli 76 prosenttia. Kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana kaupungin sijoitustoiminnan vuotuinen tuotto oli 5,1 prosenttia ja se ylitti valtuuston asettaman tavoitteen. RAHAN LÄHDE Milj. euroa % kaupungin käyttövarat 23,9 14,1 laina tytäryhtiöiltä 84,5 50 laina henkilöstökassalta 43,6 25,8 elinkeinorahasto 11,5 6,8 lahjoitusrahastot 5,6 3,3 yhteensä 169,1 100

Tilaajaosa 12 Sijoitusomaisuuden kehitys 01/2007 10/2010 markkina arvo milj. e 250 200 150 100 50 0 01/07 04/07 07/07 10/07 1/08 4/08 7/08 10/08 1/09 4/09 7/09 10/09 1/ 10 4 / 10 7/10 10 / 10 Lyhyet korkosijoitukset Pitkät korkosijoitukset Osakesijoitukset Strukturoidut sijoitukset Elinkeinorahasto Korolliset velat Vuoden 2010 talousarviossa on varauduttu 72,0 milj. euron pitkäaikaisiin lainannostoihin. Summa ei pidä sisällään muutoksia tytäryhtiöiden ja henkilöstökassan veloissa, sillä ne luetaan lyhytaikaisiin lainoihin. Alkuvuoden aikana pitkäaikaisia rahalaitoslainoja ei ole nostettu lainkaan. Kaupungin rahoitustarvetta ovat vähentäneet ennakoitua parempi kehitys verotuloissa, Tietotekniikkakeskuksen myynnistä saatu kauppahinta, sijoitussalkun keventäminen ja erityisesti tytäryhtiöt, joiden poikkeuksellisen hyvin kehittynyt likviditeetti on konsernitilipalvelun myötä turvannut myös kaupungin maksuvalmiuden ja eliminoinut ulkopuolisen velan noston. Mikäli tytäryhtiöiden kassavarat pienenevät loppuvuoden aikana, joutuu kaupunki hankkimaan ulko puolista vierasta pääomaa tilalle. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että rahalaitoslainoja ei tarvitse nostaa lainkaan ja kaupungin korollisen velan määrä jää selvästi talousarviota vähäisemmäksi. Edelleen alhaisen korkotason ansiosta ovat kaupungin korkomenot pysyneet aisoissa ja keskikorko on vuoden alusta laskenut edelleen. Korkosuojaukset huomioiden on kaupungin koko vieraan pääoman hinta noin 2,3 prosenttia. Henkilöstö kassan talletussaldot ovat pankkien voimakkaan korkokilpailun seurauksena kääntyneet laskuun ja alku vuoden aikana asiakasvaroja on tileiltä lähtenyt noin 7,4 milj. euroa. 31.12.2009 Lyhennykset Nostot 31.10.2010 Korolliset velat, josta 282 986 15 527 44 872 312 331 rahalaitoksille 181 228 8 100 173 128 henkilöstökassalle 51 066 7 427 43 639 tytäryhtiöille 50 691 44 872 95 563 Euroa/asukas 1 338 1 467 Korollisten velkojen keskikorko % 1,85 1,184 Milj. euroa 350 300 250 200 150 100 50 0 TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 Lainamäärän kehitys TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 10/ 2010 TP euroa/as. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Lainakanta 105,8 117,7 125,1 141,9 166,9 202,6 217,7 199,3 196,4 283,0 312,3 310,0 /asukas 541 595 626 706 823 992 1055 959 937 1329 1467 1453

Tilaajaosa 13 Ydinprosessit ja konsernihallinto Yhteenveto talouden toteumasta ja tilinpäätösennusteesta Tot 2009 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen VS 2010 Ero VS/ Toimintatulot 9 897 12 529 13 184 12 387 14 635 16 139 16 139 0 Toimintamenot 244 123 254 820 258 403 303 924 311 169 314 597 317 297 2 700 Toimintakate 234 227 242 291 245 219 291 536 296 534 298 458 301 158 2 700 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatulot 37 157 123 139 188 188 188 0 Toimintamenot 91 346 63 470 62 864 109 128 74 347 76 484 76 217 267 Toimintakate 91 309 63 313 62 740 108 990 74 159 76 296 76 029 267 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatulot 31 81 68 115 97 97 97 0 Toimintamenot 59 915 60 724 60 031 71 468 71 860 71 920 71 920 0 Toimintakate 59 884 60 643 59 964 71 353 71 763 71 823 71 823 0 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatulot 20 757 25 982 23 653 29 305 28 075 31 875 31 699 176 Toimintamenot 313 764 326 991 330 486 380 637 376 611 392 929 397 254 4 325 Toimintakate 293 007 301 009 306 834 351 331 348 536 361 054 365 555 4 501 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatulot 19 293 19 178 21 312 25 397 23 716 27 116 27 516 400 Toimintamenot 135 999 144 865 141 094 171 736 169 860 176 125 174 925 1 200 Toimintakate 116 706 125 687 119 782 146 338 146 144 149 009 147 409 1 600 Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatulot 62 282 68 456 62 980 75 820 78 064 78 282 78 732 450 Toimintamenot 72 379 77 074 73 579 91 483 92 559 92 489 92 639 150 Toimintakate 10 097 8 618 10 599 15 663 14 495 14 207 13 907 300 YDINPROSESSIT YHTEENSÄ Toimintatulot 112 296 126 383 121 319 143 164 144 775 153 697 154 371 674 Toimintamenot 917 526 927 943 926 457 1 128 375 1 096 406 1 124 544 1 130 252 5 708 Toimintakate 805 230 801 560 805 138 985 211 951 631 970 847 975 881 5 034 Konsernihallinto Toimintatulot 7 665 8 311 8 465 9 743 10 012 11 032 13 043 2 011 Toimintamenot 55 031 59 519 56 344 67 113 72 341 72 014 73 471 1 458 Toimintakate 47 366 51 208 47 879 57 370 62 329 60 982 60 429 553 TILAAJAT JA KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatulot 119 961 134 694 129 784 152 908 154 787 164 729 167 414 2 685 Toimintamenot 972 557 987 462 982 801 1 195 489 1 168 747 1 196 558 1 203 724 7 166 Toimintakate 852 596 852 768 853 017 1 042 581 1 013 960 1 031 829 1 036 310 4 481

Tilaajaosa 14 Tilaaja ydinprosesseittain VS 2010 VS 2010 Toimintatulot Myyntitulot 29 609 27 894 35 531 34 992 Maksutulot 41 796 44 592 54 768 55 995 Tuet ja avustukset 15 747 13 277 19 536 18 500 Vuokratulot 22 182 23 778 22 738 24 388 Muut toimintatulot 17 049 11 778 21 124 20 496 Tulot yhteensä 126 383 121 319 153 697 154 371 Valmistus omaan käyttöön 46 298 34 261 55 553 55 553 Toimintamenot Henkilöstömenot 2 657 3 201 3 248 3 524 Palkat ja palkkiot 389 600 516 766 Henkilösivukulut Eläkekulut 2 121 2 398 2 553 2 553 Muut henkilösivukulut 146 203 179 205 Henkilöstömenot yhteensä 2 657 3 201 3 248 3 524 Palvelujen ostot 884 439 867 390 1 072 080 1 077 034 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 302 2 885 2 758 2 977 Avustukset 80 661 84 306 97 010 98 151 Vuokramenot 1 948 2 039 2 338 2 445 Muut toimintamenot 2 234 897 2 663 1 674 Menot yhteensä 927 943 926 457 1 124 544 1 130 252 Toimintakate 801 560 805 138 970 847 975 881 Rahoitustulot ja menot 0 83 0 120 Vuosikate 801 560 805 055 970 847 975 761 Suunnitelmapoistot 19 951 18 831 23 941 24 036 Tilikauden tulos 821 511 823 886 994 788 999 797 1 000 euroa 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Tulot Toteuma VS uste Lanu Teto Ike Kake 1 000 euroa 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Menot Toteuma VS uste Lanu Ose Elsi Teto Ike Kake

Tilaajaosa 15 INVESTOINNIT () VS 2010 Aineettomat hyödykkeet 186 200 200 Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot 186 200 200 Aineelliset hyödykkeet 38 828 58 818 59 142 Maa ja vesialueet 3 689 3 400 4 000 Rakennukset ja rakennelmat 1 024 0 1 024 Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 516 55 330 54 030 Koneet ja kalusto 57 88 88 Keskeneräiset hankinnat 20 542 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 39 014 59 018 59 342 Rahoitusosuudet 627 2 500 2 500 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 38 387 56 518 56 842 Pysyvien vastaavien myyntitulot 8 540 19 500 18 200

Tilaajaosa 16 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 VS 2010 Ero VS/ Toimintatulot 9 897 12 529 13 184 12 387 14 635 16 139 16 139 0 Toimintamenot 244 123 254 820 258 403 303 924 311 169 314 597 317 297 2 700 Toimintakate 234 227 242 291 245 219 291 536 296 534 298 458 301 158 2 700 Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 VS 2010 Ero VS/ Varhaiskasvatus ja esiopetus Toimintatulot 8 507 9 124 8 904 10 463 11 306 11 306 11 068 238 Toimintamenot 80 175 80 489 83 608 99 464 99 790 99 945 102 195 2 250 Perusopetus Toimintatulot 705 2 376 2 486 943 2 499 2 991 2 991 0 Toimintamenot 103 391 111 897 111 988 129 759 137 245 138 854 138 854 0 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Toimintatulot 55 86 64 67 103 103 70 33 Toimintamenot 16 628 16 627 16 597 20 081 19 650 19 650 19 750 100 Psykososiaalisen tuen palvelut Toimintatulot 624 943 1 730 909 727 1 739 2 010 271 Toimintamenot 39 994 41 653 42 016 49 903 49 499 51 163 51 513 350 Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut Toimintamenot 3 935 4 154 4 195 4 716 4 985 4 985 4 985 0 Talouden toteuma Ydinprosessin toimintatulot ovat toteutuneet tammilokakuussa 0,7 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa suurempina valtion maksamista elatustuen takautumissaatavan korvauksista johtuen. Kaupunginvaltuusto päätti 13.10.2010 kokouksessaan lisätä korvaukset talousarvioon. Ydinprosessin toimintamenot ovat toteutuneet 3,6 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa suurempina varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä psykososiaalisen tuen palvelujen menoista johtuen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintamenojen toteuma on 3,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi, mikä johtuu sekä kotihoidon tuen että oman tuotannon palvelutilauksen menoista. Lakisääteisen kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on kasvanut noin 8 prosenttia. Myös päiväkotihoidossa olevien yli 3 vuotiaiden lasten ja esioppilaiden määrä on noussut. Osittain oman tuotannon tilauksen ylitys johtuu kuukausille jaetun budjetin epätarkkuudesta. Psykososiaalisen tuen palvelujen menot ovat toteutuneet 0,4 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa suurempina, mikä johtuu pääosin lastensuojelun perhehoidon ostopalvelujen merkittävästä kasvusta. Myös omaishoidon tuen menot ovat toteutuneet suunniteltua suurempina. Tilinpäätösennuste Ydinprosessin toimintatulojen ennustetaan toteutuvan kokonaisuutena vuosisuunnitelman mukaisesti. Tuloennuste on parantunut syyskuun talousraporttiin nähden noin 0,2 milj. eurolla, mikä johtuu psykososiaalisen tuen palvelujen tarkentuneista ennusteista. Ydinprosessin toimintamenojen ennustetaan toteutuvan 2,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Tämä johtuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä psykososiaalisen tuen palvelujen menojen ylityksistä. Menoennuste on pienentynyt 0,2 milj. euroa lastensuojelun menojen kasvun hidastumisen vuoksi. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuuden asiakasmaksutulojen ennustetaan toteutuvan 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Maksutulot alittuvat, koska kotihoidon osuus on lisääntynyt muun muassa työttömyydestä ja lomautuksista sekä Tampere lisästä johtuen. Asiakasmaksutulojen toteumaennuste on parantunut kesän arvioista päivähoidon maksuasetuksen muutoksen vaikutusten ja lasten määrän kasvun myötä. Palvelukokonaisuuden toimintamenojen ennustetaan toteutuvan yhteensä 2,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Ylitys johtuu pääasiassa lakisääteisen kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrän kasvusta, mikä nostaa kotihoidon tuen ja Tampere lisän kustannuksia. Vastaavasti yksityisen hoidon

Tilaajaosa 17 tuen menot toteutuvat arvion mukaan budjetoitua pienempinä. Päivähoitomaksuista kirjattavien luottotappioiden osuus ennusteesta on noin 0,3 milj. euroa. Oman tuotannon tilauksen arvioidaan toteutuvan koko vuoden osalta 0,5 milj. euroa budjetoitua suurempana, mikä johtuu yli 3 vuotiaiden lasten ja esioppilaiden määrän kasvusta. Neuvola ja terveydenhuoltopalvelujen 0,1 milj. euron ylitysennuste johtuu pneumokokkirokotusten määrän lisääntymisestä. Psykososiaalisen tuen palvelujen tulojen arvioidaan toteutuvan noin 0,3 milj. euroa budjetoitua suurempina. Tulojen ylitysarviot johtuvat huostaanoton perusteella perityistä etuisuuksista (esim. lapsilisät, eläkkeet) ja Kasperihankkeen tuloista. Palvelukokonaisuuden menoihin kohdistettiin 1,7 milj. euron lisätalousarvio lastensuojelutarpeen käsittelyyn ja perhehoitoon. usteen mukaan lastensuojelun menot toteutuvat lähes vuosisuunnitelman mukaisina. Omaishoidon tuen menojen arvioidaan ylittävän vuosisuunnitelman 0,2 milj. eurolla, mikä johtuu mm. tuensaajien lukumäärän kasvusta. Lisäksi Kasperi hankkeen menot toteutuvat budjetoitua suurempina. usteen mukaan palvelukokonaisuuden menot ylittyvät yhteensä noin 0,4 milj. eurolla

Tilaajaosa 18 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ydinprosessin talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 VS 2010 Ero VS/ Toimintatulot 37 157 123 139 188 188 188 0 Toimintamenot 91 346 63 470 62 864 109 128 74 347 76 484 76 217 267 Toimintakate 91 309 63 313 62 740 108 990 74 159 76 296 76 029 267 Palvelukokonaisuuksien talouden toteuma ja tilinpäätösennuste Tot 2009 VS 2010 Ero VS/ Toisen asteen koulutus Toimintatulot 37 157 123 139 188 188 188 0 Toimintamenot 47 153 51 283 51 283 56 647 57 695 61 952 61 952 0 Ammattikorkeakoulutus Toimintamenot 30 436 0 0 36 523 0 0 0 0 Osaamisen edistäminen Toimintamenot 9 421 6 841 6 849 11 327 11 328 8 379 8 379 0 Elinkeinojen edistäminen Toimintamenot 4 335 5 345 4 731 4 632 5 324 6 153 5 886 267 Talouden toteuma Ydinprosessin toimintamenot ovat toteutuneet 0,6 milj. euroa ajankohdan vuosisuunnitelmaa pienempänä, koska palkkatuetun työllistämisen kustannukset laskutetaan vasta vuoden lopussa. Lisäksi muihin palveluihin varattua määrärahaa on käytetty suunniteltua vähemmän. Tilinpäätösennuste Vuosisuunnitelmaan on lisätty 0,8 milj. euroa palkkatuettujen työllistämistä varten. Arvion mukaan osa määrärahasta jää käyttämättä kuluvana vuonna ja se siirretään ensi vuodelle työllistämisjaksojen jatkuessa yli vuodenvaihteen. Opetus ja kulttuuriministeriö myönsi ammatilliseen koulutukseen 170 uutta opiskelupaikkaa. Syyslukukauden kustannukset ovat noin 0,7 milj. euroa, mikä on lisätty ydinprosessin menoennusteeseen. Kaupunginvaltuusto päätti 13.10.2010 kokouksessaan lisätä ko. menot talousarvioon.