OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen on jaettu neljään osa-alueeseen Keskusta Eteläinen Itäinen Läntinen. Työ jaettu kolmelle kaavoituskonsultille Serum arkkitehdit Oy (Itäinen) Tengbom Eriksson (Keskusta ja Eteläinen) Pöyry Ramboll 1.6.2014 (Läntinen) Liikennesuunnittelussa kaksi konsultti Trafix (Itäinen, Keskusta, Eteläinen) Pöyry Ramboll 1.6.2014 (Läntinen) 1
LÄHTÖKOHTIA LÄHTÖKOHTIA Miksi näin tehtiin? Kaupunki on tehnyt sitovan päätöksen joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta (Joukkoliikennepoliittinen ohjelma pohjana) Joukkoliikennettä pitää kehittää palvelutasotavoitteiden mukaiseksi Täysin selvää, että tavoiteasettelua pitää tukea myös maankäytön kehittämisen ja sijoittamisen keinoin Kaikki maankäytöllinen tuki on pois joukkoliikenteen hankintakustannuksista! Miksi näin tehtiin? Kaupunki on määritellyt pyöräilyn pääverkon, jota pyritään aktiivisesti kehittämään entistä laadukkaammaksi Täysin selvää, että em. Tavoitetta tukee maankäytön lisäämisellä saatava väylien kysynnän kasvu painetta kehittämiseen Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on valinnut Vuoden 2015 pyöräilykunnaksi Lappeenrannan. Yhteistyövaliokunta perustelee Lappeenrannan valintaa sillä, että kaupungilla on kunnianhimoinen ote pyöräilyn edistämisessä. Tämä näkyy muun muassa pyöräilyreitistön kehittämisessä kaupunginosien välille sekä useita vuosia jatkuneessa yhteistyössä aktiivipyöräilijöiden kanssa 2
TARVE TEHDÄ JOTAIN SUUNNITELMAN TAVOITE Tavoitteena suunnittelussa on tehdä konkreettinen esitys kaavaluonnoksissa esitetyn uuden ja täydentävän asutuksen toteuttamisjärjestyksestä joukkoliikenteen näkökulmasta kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta. ottaa kantaa maankäytön kehittämisen tehokkuuteen todeta joukkoliikenteen kannalta ongelmalliset alueet, joille joukkoliikennettä on kallista järjestää palvelua todeta puhtaat autoliikenteen alueet Tavoite asutuksen kehittämisessä on tukea asetettujen joukkoliikenteen palvelutasoalueiden toteutumista tukea tavoitteellisen pyöräilyn pääverkon toteutumista 3
PAIKALLISLIIKENNE NYT Selvitettiin nykyinen paikallisliikenteen linjasto ja tarjonta reitit liikennöintiaika vuoroväli vuoromäärät Miksi näin tehtiin? Tuntuu järkevältä lähteä vahvistamaan maankäyttöä, erityisesti asutusta, jo nyt vahvan joukkoliikenteen alueita Tämä antaa mahdollisuuden parantaa tarjontaa edelleen Tarjontaa vahvistuu näin myös linjojen heikomman kysynnän alueilla PAIKALLISLIIKENNE NYT 4
PALVELUTASOALUEET Paikallisliikenteen tavoitteelliset palvelutasoalueet keskeinen joukkoliikennealue (kilpailutaso) houkuttelevan tason joukkoliikennealue keskitason joukkoliikennealue muu joukkoliikennealue Miksi näin tehtiin? Kaupunki on tehnyt sitovan päätöksen joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta (Joukkoliikennepoliittinen ohjelma pohjana) Joukkoliikennettä pitää kehittää palvelutasotavoitteiden mukaiseksi Täysin selvää, että tavoiteasettelua pitää tukea myös maankäytön kehittämisen ja sijoittamisen keinoin Kaikki maankäytöllinen tuki on pois joukkoliikenteen hankintakustannuksista! PALVELUTASOALUEET 5
PYÖRÄILYN PÄÄVERKKO Pyöräilyn pääverkko Nykyinen ja tavoitteellinen pääväyläverkosto Nykyinen ja tavoitteellinen alueväyläverkosto PYÖRÄILYN TAVOITTEELLINEN PÄÄVERKKO 6
TOTEUTTAMISJÄRJESTYKSEN MÄÄRITTÄMINEN Yhdistettiin keskustaajaman osayleiskaavan neljän osa-alueen: Keskusta, Eteläinen, Itäinen, Läntinen esittämät maankäytön kasvualueet samaan karttaan Kasvualueet jaettiin kolmeen luokkaan Täydennysrakennettavat alueet Uudet alueet reservialueet Laskettiin alueittain asukasmäärän kasvumahdollisuus Laitettiin alueet toteuttamisjärjestykseen aluksi ensisijaisesti joukkoliikenteen näkökulmasta ottaen huomioon edellä kuvattu linjasto ominaisuuksineen ja tavoitteelliset palvelutasoalueet MAANKÄYTÖN MUUTOSALUEET JA UUDET ALUEET 7
UUSI MAANKÄYTTÖ / PAIKALLISLIIKENNE UUSI MAANKÄYTTÖ / PYÖRÄILYN PÄÄVERKKO 8
TOTEUTTAMISJÄRJESTYKSEN LOPPUFIILAUS JA HAVAINNOLLISTAMINEN Loppufiilausta tehtäessä otettiin huomioon seuraavat asiat Joukkoliikenne ja pyöräily tukevat toisiaan Joukkoliikenteellä tehdään pitempiä matkoja Joukkoliikenne soveltuu Lappeenrannassa erityisesti yli 2 3 km:n matkoille Pyöräilynäkökulmasta toteuttamisjärjestysesitys poikkeaa joukkoliikenteestä siten, että kaupungin keskustan lisäksi Lauritsalan ja Skinnarilan palvelujen vaikutusalueiden uusi maankäyttö nostetaan ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan Lopputuloksena on esitetty maankäytön toteuttaminen sekä joukkoliikenteen että pyöräilyn näkökulmasta kolmeen kiireellisyysluokkaan Esitys laitetaan osayleiskaavan liiteasiakirjaksi KESKUSTELU TULLEE OLEMAAN VILKASTA PÄÄTÖKSENTEOSSA UUDEN ASUTUKSEN TOTEUTUS PAIKALLISLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA 9
UUDEN ASUTUKSEN TOTEUTUS PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA KIITOS! Vesa Verronen DI Liikennejärjestelmät p. 040 7420 806 Vesa.verronen@ramboll.fi 10