1 OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS ALSKAT-ISKMO-GRÖNVIKIN ALUEELLE Mustasaaren kunnassa, joka koskee 7.11.2011 korjattu 18.4.2012, 7.1.2013 päivättyä osayleiskaavakarttaa mittakaavassa 1:7 500. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alue: Osayleiskaava on laadittu osille kylistä Iskmo (407), Norra Jungsund (408), ja Södra Jungsund (409) Mustasaaren kunnassa. Kaava-alueen rajoitus on tehty ranta-alueiden kiinteää asutusta koskevan yleissuunnitelman mukaan joka hyväksyttiin Mustasaaren kunnanvaltuustossa 10.3.2005. Alue rajoittuu yhtä aika tämä kaavan kanssa laadittavan mannerrantojen rantaosayleiskaavaan usealla kohtaa: pohjoisessa Verkvikin kohdalla, etelässä Bosundin kohdalla ja idässä Vekasund-Skatasundin kohdalla. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevat saaret kuuluu mannerrantojen rantaosayleiskaavaan. Osayleiskaava käsittää noin 100-400 m leveä ranta-alue, joka alkaa Iskmo sundista Iskmon kylässä, jatkuu Pantsarholmssundetin kautta Grönvikfladanin asti, ja edelleen mantereen rantaa pitkin Alskatin kautta Verkvikiin asti. Fjärdskäretkin sisältyy osayleiskaavaan. Ranta-alue koostuu osittain merenrannoista, osittain sisäjärvirannoista. Kaavaan sisältyy myös alueita jotka eivät ole ranta-aluetta. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on n. 840 ha, (mukaan lukien vesialuetta noin 260 ha). Ranta-viivan yhteenlaskettu pituus (karttarantaviiva) on noin 19 km. Rakennuskelvottoman rannan pituus on noin 3,5 km. Rakennuskelpoisesta rannasta noin 3,7 km on järviranta, merenrannan osuus on noin 9,8 km sekä Fjärdskäretillä on noin 1,7 km. Kaava-alueen laajuus ilmenee liitteenä olevasta kartasta (liite 1). 1.2 Kaava-alueen sijainti Etäisyys Sepänkylän kuntakeskukseen vaihtelee kaava-alueen eri osista. Etäisyys kuntakeskuksesta kaava-alueen eteläosaan on noin 12,5 km ja etäisyys Fjärdskäretille on noin 18,5 km (liite 2). 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Alueen kaavoituksella pyritään helpottamaan ja edistämään sen maankäyttöä. Kaavan on huomioitava alueen nykytilaa ja tuotava esiin sen uusia kehitysmahdollisuuksia. Yksi kaavoituksen tarkoituksista on helpottaa rakentamista rannoilla sekä jakaa rakennusoikeutta tasaisesti maanomistajien välillä. Osayleiskaava käsittää Iskmo, Grönvik ja Alskatin ranta-alueet. Kaavassa on myös alueita jotka eivät ole ranta-alueita. Hyväksytystä osayleiskaavasta tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti oikeusvaikutteinen ja sitä voidaan käyttää pohjana tulevaisuuden maankäyttöä koskevissa päätöksissä alueella. Esim. kunta voi osittain myöntää rakennusluvat suoraan kaavan nojalla nykyiseen poikkeuslupamenettelyyn verrattuna. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Osayleiskaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä sekä kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitetään kaava-alueen lähtötiedot, asetetut päämäärät, mitoitusperusteet ja perusteet osayleiskaavalle. Osallistumista ja arviointia varten on tehty erillinen ohjelma (liite 3).
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 1 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Osayleiskaava... 8 2.2.1 Miksi osayleiskaava... 8 2.2.2 Osayleiskaavan sisältö ja laatiminen... 8 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen... 10 3. LÄHTÖKOHDAT... 10 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 10 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 10 3.1.2 Luonnonympäristö... 10 3.1.3. Rakennettu ympäristö... 11 3.1.4. Maanomistussuhteet... 13 3.2 Suunnittelutilanne... 13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 13 3.2.1.1. Seutukaava... 13 3.2.1.2. Maakuntakaava... 13 3.2.1.3. Yleiskaava... 15 3.2.1.4. Asemakaava... 15 3.2.1.5. Rakennusjärjestys... 15 3.2.1.6. Kaavoituksen pohjakartta... 16 3.2.1.7. Rakennuskielto... 16 3.2.1.8. Selvitys olevista rakennuksista... 16 3.2.1.9. Kantatilaselvitys... 16 3.2.1.10. Rantaviivan pituus... 16 4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve... 16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.3.1 Osalliset... 17 4.3.2 Vireillepano... 18 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 18 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 18 4.4. Osayleiskaavan tavoitteet... 19 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 19 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 25 4.5 Osayleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden ratkaisut... 25 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 26 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 27 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 27 4.5.4 Osayleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet... 27
3 4.5.5. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 27 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 27 5.1 Kaavan rakenne... 27 5.1.1 Mitoitusperiaatteet... 28 5.1.2 Palvelut... 31 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 31 5.3 Aluevaraukset... 32 5.3.1 Alueet jotka ovat varatut varsinaiseen asutukseen on jaettu seuraavasti:... 32 5.3.2 Muut alueet... 34 5.4 Kaavan vaikutukset... 37 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 37 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 41 5.4.3. Juridiset vaikutukset:... 42 5.4.4. Muut vaikutukset... 43 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 43 5.6 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset... 43 5.7 Nimi... 44 6 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 44 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 45 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 45 6.3 Toteutuksen seuranta... 45
4 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä Liitteet: 1. Osayleiskaava-alueen laajuus Kartta 1:40 000 2. Sijaintikartta Kartta 1:200 000 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Teksti + kartta 4. Ote maakuntakaavan ehdotuksesta Kartta 5. Vesilaitoksen toiminta-alue Kartta 1:40 000 6. Yhdyskuntarakenne, palvelut Kartta 1:15 000 6b. Yhdyskuntarakenne, palvelut / virkistys Kartta 1:25 000 7. Liikenne Kartta 1:40 000 8. Yhdyskuntarakenne, asutus Kartta 1:40 000 9. Maisemaselvitys Teksti, Kuvat, Kartta 10. Muistio kaavoituskokouksesta 19.8.2009 Teksti 11. Muistio viranomaisten neuvottelusta 27.1.2011 Teksti 12. Rakennusoikeuden jako rantavyöhykkeellä Taulukko 13. Rakennusoikeuden jako AT, AP-alueella Taulukko 14. Väestötilastoja Taulukko OSAYLEISKAAVAKARTTA 1:7 500 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Luontoinventointi vuodelta 2004. Luontoinventoinnin suoritti Nature-Invest / biologi Ingvar Fagerholm Mustasaaren kunnan toimeksiannosta pohjaksi kaavan laatimiselle. Inventoinnin tavoitteena oli kartoittaa alueen luontotyypit, pääasiallinen lajiyhdistelmä ja ympäristötila. Luontoinventoinnissa selvitetään uhanalaisten kasvien ja eläinten suojelun tarvettakin valtakunnallisen UHEX-rekisterin ja EU:n habitaatti- ja lintudirektiivin perusteella. Luontoinventoinnin tehtävä on myös minimoida vaikutukset ympäristöön ja varmistaa että kaikki ns. lakibiotoopit suojataan. Luontoinventointia ohjaa luonnonsuojelulaki, luonnonsuojeluasetus, metsälaki, metsäasetus ja metsälain perustelu sekä vesilaki. 2. Olemassa oleva rakennuskanta Mustasaaren kunta. Mustasaaren kunta ja HN-Consult ovat selvittäneet olemassa olevat rakennukset ja käyttäminen. 3. Muunnellun (mitoittavan ) rantaviivan pituuden mittaaminen. HN-Consult on suorittanut muunnellun rantaviivan mittauksen erikseen joka palstalle. Mittaamisen periaatteet hyväksyttiin rantayleiskaavakomiteassa 17.12.2007. 4. Kulttuuriympäristöinventointi vuodelta 2006. Susanne Öst on laatinut kulttuuriympäristöinventoinnin Mustasaaren kunnan tehtävänä Mantereen puoleisten rantayleiskaavan yhteydessä Mustasaaren kunnassa. Selvityksen tarkoitus on selvittää mitkä erilaiset kulttuuriympäristöt löytyvät alueelta. 5. Selvitys muinaismuistoista kaava-alueella. Pohjanmaan museo on ilmoittanut tiedot tunnetuista muinaisjäännöksistä alueella. 6. Kantatilaselvitys HN-Consult on selvittänyt tilanmuodostamista niille tiloille jotka sijaitsevat rantavyöhykkeellä. Rantarakentamisoikeuden määrittämisen perusteena on kiinteistömuodostaminen 15.10.1969 ts. päivämäärä kun rakennuslain määräykset rakentamisesta rannoille astuivat voimaan.
5 7. Viistokuvaus 2003. Mustasaaren kunta on teettänyt viistokuvakuvauksen kaikista rannoista rantaosayleiskaavan laatimiselle. 8. Vesihuollon kehityssuunnitelma 2005. Plancenter Ltd on laatinut vesihuollon ja jätevesikäsittelyn kehityssuunnitelman Mustasaaren kunnan tehtävänä. Kunta on hyväksynyt suunnitelman 29.9.2005. 9. Vesitoiminnan kehittämissuunnitelma 2010-2020 Uusi ehdotus vesitoiminnan kehittämissuunnitelmaksi vuosille 2010-2020 päivätty 22.04.2010 on laadittu Ramboll Oy:n toimesta Mustasaaren kunnan toimeksiantona. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman 23.9.2010. 10. Vaasanseudun vesipalvelujen seudullinen yleissuunnitelma 2010 Länsi-Suomen ympäristökeskus on yhdessä suunnittelualueen kuntien teettänyt Vasanseudun vesipalvelujen seudullista yleissuunnitelma. Suunnitelma, joka on päivätty 19.4.2010 on laadittu konsulttifirma Kiuru&Rautiainen Oy:n toimesta ja se käsittää Vaasan kaupungin lisäksi Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Oravaisten, Vähänkyrön ja Vöyri-Maksamaan kunnat. 11. Rantojen rakennettavuus HN-Consult ja Nature-Invest / Ingvar Fagerholm ovat tarkistaneet rantojen rakennuskelpoisuuden. Mitoittavaan (muunneltuun) rantapituuteen ei sisälly rakennuskelvottomia rantoja. Ehdot rakennuskelpoiselle tilalle hyväksyttiin rantayleiskaavakomiteassa 17.12.2007. 12. Liikenne Tiehallinto / Vaasan tiepiiri on laatinut selvityksen liittymien järjestelyn tarpeesta maantiellä 724. Oy Talentek on kaavoitusjaoston tilauksella laatinut selvityksen 27.4.2005 mahdollisuudesta ohittaa Grönvikiä ohikulkutiellä. 13. Ranta-alueiden kiinteää asutusta koskeva yleissuunnitelma. Kunnanvaltuusto hyväksyi 10.3.2005 ranta-alueiden kiinteää asutusta koskevan yleissuunnitelman. 14. Rekisteri tilojen omistajista Tilojen omistusluettelo on laadittu väestörekisterin ja kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) tiedoilla. 15. Selvitys maisemakuvasta (maisema-analyysi) HN-Consult on laatinut maisema-analyysin (21.3.2011) perustaksi asutuksen sopeuttamiselle maisemaan ja olemassa olevaan asutukseen. 16. Liikenneselvitys Klas Hytönen Rambollista on tehnyt täydentävän liikenneselvityksen vuonna 2004 tehtyyn selvitykseen. Tämä selvitys käsittää laajemman alueen verrattuna vanhempaan liikenneselvitykseen. 17. Ympäristövaikutusarviointi Nature-Invest on syksyllä 2012 Mustasaaren kunnan toimeksiannosta tehnyt ympäristövaikutusarvioinnin koskien tonttivarauksia (AO, AP, AT ja RAO), ohikulkutietä ja suunniteltua sähkölinjaa. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 15.4.2003 Kunnanhallitus asettaa kaavoituskomitean ohjaamaan mantereen puoleisten rantojen kaavoitusta. Mantereen puoleiset rannat tarkoittaa rantoja jotka sijaitsevat Raippaluodon sillan mantereen puolella. 26.3.2004 Oy Talentek on laatinut selvityksen edellytyksistä maankäytön lisääntymiselle Alskatintietä pitkin (mt 724) Grönvikin ja Alskatin kohdalla liikenteen näkökulmasta. Klas Hytönen, Oy Talentek on laatinut selvityksen Mustasaaren kunnan toimeksiannosta. Kesä 2004 Ingvar Fagerholm / Nature-Invest laatii luontoinventoinnin.
6 27.4.2005 Oy Talentek on Mustasaaren kunnan / kaavoitusosaston tilauksella suorittanut Selvitys tieratkaisuista maantielle lv 724, Alskatintie Grönvikin kohdalla. Selvitys käsittää mahdollisuudet mennä ohikulkutiellä Grönvikiä ohitse. 22.03.2006 Tiedotustilaisuus maanomistajille Grönvikin rannalla koskien asemakaavoituksen aloittamisesta. Talvi 2006 Susanne Öst laatii kulttuuriympäristöselvityksen Mustasaaren kunnan toimeksiannosta. 30.8.2006 Oy Talentek suorittaa toimenpideselvitys maantien 724 (Vaasa-Raippaluoto) Grönvikin kohdalla, Tiehallinnon Vaasan tiepiirin tehtävänä. 30.1.2007 Kunnanhallitus asettaa uuden komitean mantereen puoleisten rantojen kaavoittamista varten: Puheenjohtaja: Henrik Svarfvar, esittelijä: Pertti Malinen, Lena Gammelgård, Helena Granlund, Marjatta Hultholm, Martin Håkans, Maria Nyström, Krister Svedström (varajäsen Jan-Erik Lind). 26.3.2007 Kaavoitusjaosto päätti aloittaa osayleiskaavatyö Alskat-Iskmo-Grönvik alueelle ja hyväksyy HN-Consultin korjatun tarjouksen alueen kaavoittamisesta. Alue jolle pitää laatia asemakaava ei otettu mukaan osayleiskaava-alueelle. 19.4.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan osayleiskaava-alueelle. 8.10.2007 167 Kaavoitusjaosto päätti aloittaa asemakaavan laatimista Grönvikillä. Päätös sisälsi että kaavan toteuttaminen on tapahtua maanomistajien kustannuksella ja kaavoitussopimus laaditaan maanomistajien kanssa ennen kaavaluonnoksen asettamista nähtäville. 4-17.10.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esille pantu yleisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 9 huomautuksia. 17.12.2007. Rantaosayleiskaavakomitea hyväksyy tavoitteet ja yleiset periaatteet rantaosayleiskaavan laatimiselle. Tavoitteet ja yleiset periaatteet sisältävät muun muussa muunnellun rantaviivan mittauksen menetelmän, rakennuskelpoisten tilojen kriteerit, kantatilaselvityksen periaatteet. 13.2-29.2.2008 Asemakaavan osallistumis- ja arviointiohjelma oli julkisesti nähtävillä. 4 huomautusta ohjelmasta jätettiin. 15.5.2008 Rantaosayleiskaavakomitean kokous. Pohjaselvityksien ohjeet, yleiset periaatteet ja tavoitteet on vietävä käsittelyyn kaavoitusjaostossa ja kunnanhallituksessa. Sen jälkeen mitoitusperiaatteet viedään eteenpäin myöhemmin. 2.6.2008. Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle pohjaselvityksien ohjeiden, yleisien periaatteiden ja tavoitteiden hyväksymistä Alskat-Iskmo-Grönvik osayleiskaavoitukselle. 12.8.2008 Kunnanhallitus hyväksyy Alskat-Iskmo-Grönvik osayleiskaavan pohjaselvityksien ohjeet, yleiset periaatteet ja tavoitteet. 16.9.2009 Alskat-Iskmo-Grönvik alueen osayleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden ehdotuksen laatiminen. 18.9.2008 Kunnanvaltuusto hyväksyy pohjaselvityksien ohjeet, yleiset periaatteet ja tavoitteet. 6.11.2008 Rantaosayleiskaavakomitean kokous. Tavoitteiden luonnoksen ja mitoitusperiaatteiden käsittely. 10.11.2008 Kaavoitusjaosto puoltaa kunnanhallitukselle tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden hyväksymistä Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavoitukselle. 2.12.2008 Kunnanhallitus hyväksyy tavoitteet ja mitoitusperiaatteet Alskat-Iskmo-Grönvikin 17.2.2009 Kunnanhallitus päätti asettaa uusi toimikunta Mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaavoitukselle. Puheenjohtaja Henrik Svarfvar, Lena Gammelgård, Martin Håkans, Ann-Britt Edberg, Hans Nyholm, Michael Luther, Monica Sirén-Aura. Seuraavat viranhaltijat ovat toimineet pysyvinä asiantuntijoina, ja heidät on kutsuttu toimikunnan kokouksiin: Kaavoitusinsinööri, esittelijä, Mustasaaren ympäristöasioista vastaava ympäristöja terveystarkastaja, Rakennusvalvonnan valitsema rakennustarkastaja.
10.8.2009 Kaavoitusjaosto hyväksyy että Kansallistuuli saa aloittaa selvityksiä tuulivoimaloiden rakentamiselle Fjärdskäretillä. 19.8.2009 Viranomaisten työkokous koskien osayleiskaavan laatimisesta. Läsnät viranomaiset: Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pohjanmaan liitto, Vaasan kaupunki, Pohjanmaan museo, HN.Consult, Mustasaaren kunta. Viranomaiset esittelivät mielipiteitä. Ennen kaavaluonnos asetetaan nähtäville viranomaisten on pidettävä yhteisneuvottelua. 29.10.2009 Rantaosayleiskaavakomitean kokous. Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan luonnoksen esittely. 12.4.2010 Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyy että ranta-alue Grönvikillä jolle oli tarkoitus laatia asemakaava ja maantien 724 ympäröivä aluetta otetaan mukaan osayleiskaava-alueeseen. 31.5.2010 Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päättää tutkia mahdollisuudet laatia asemakaava koko Fjärdskäretille. 31.8.2010 Rantaosayleiskaavakomitea hyväksyy osayleiskaavan luonnos. Ohikulkutien ohjeellinen linjaus siirretään lähemmäksi voimajohtoaluetta Köklotin tienristeyksen asti. 12.10.2010 Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyy osayleiskaavan luonnoksen ja päättää asettaa luonnos julkisesti nähtäville 30 päivän aikana. Sen jälkeen kun luonnos on ollut nähtävillä järjestetään viranomaisten neuvottelu elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen vastuualueet ympäristö-, ja luonnonvarat ja liikenne- ja infrastruktuuri, Pohjanmaan museo, Pohjanmaan liitto, teknillinen lautakunta, rakennuslautakunta, ympäristöjaosto, sosiaalilautakunta ja sivistyslautakunta sekä Vaasan sähköverkoston kanssa. 24.10.2010 Kuulutus kuulemisesta valmistusvaiheessa. 12-23.2.2007 Maanomistajien kuuleminen valmistusvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos yleisesti nähtäville kunnalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos oli myös nähtävänä kunnan kotisivulla. 44 kpl. huomautuksia luonnoksesta jätetään. 28.10.2010 Yleinen tiedotustilaisuus maanomistajille kunnan virastotalossa Sepänkylässä. Mahdollisuus maanomistajille tavata kaavan laatijat ja esittää mielipiteitä ja tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, inventointimateriaaliin ja kaavaluonnokseen. 27.1.2011 Viranomaisten neuvottelu Mustasaaren kunnalla. Läsnä: Pohjanmaan liitto / Ann Holm, Etelä Pohjanmaan ely-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue / Eva Sund-Knuuttila ja Matti Rantala, Etelä Pohjanmaan ely-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue / John Öst, Pohjanmaan ely-keskus, elinkeinot-, työvoima-, osaaminen ja kulttuuri vastuualue / Stefan Nyman, Pohjanmaan museo / Anne Majaneva-Virkola, Oy Vaasan Sähköverkko / Ari Salo ja Karl-Gustav Kolam, Oy HN-Consult / Sven Mattas ja Jonas Lindholm, Mustasaaren kunta / Barbara Påfs, Johan Lax, Henrik Svarfvar, Hans Nyholm, Ben Antell, Helena Granlund, Marika Häggblom ja Catarina Simons. (Muistio kokouksesta liitteenä 11). 15.3.2011 Rantaosayleiskaavakomitean kokous. Komitea päätti muutoksista kaavaan viranomaisten neuvottelun 27.1.2011 johdosta. Läpiin käynti huomautuksista kaavaluonnoksesta. 1.9.2011 Vaasan sähköverkon kuulemiskokous koskien suunnitellun 110 kv voimajohdon Gerby-Alskat. 18.10.2011 Rantaosayleiskaavakomitean kokous. Takaisin lähetetyiden huomautuksien läpiinkäynti. 7.11.2011 Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyy osayleiskaavan ehdotuksen ja päättää laittaa esille julkisesti nähtäville 30 päivän aikana sekä pyytää lausunnot rakennus- ja valvontalautakunnalta, sosiaali-, koulutus-, ja tekninen lautakunnalta Pohjanmaan liitolta, Etelä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue, Pohjanmaan museolta, Vaasan sähköverkostolta sekä Vaasan kaupungilta. 7
8 21.11-21.12.2011 Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. Kaavaehdotuksesta jätettiin nähtävilläoloaikana 32 muistutusta ja 4 viranomaislausuntoa. Nähtävilläoloajan jälkeen on edelleen jätetty 5 viranomaislausuntoa. 18.4.2012 Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päättää toimenpide-ehdotuksista sisään tulleiden huomautuksien ja lausuntojen johdosta. 11.5.2012 Viranomaisneuvottelu. Läsnä: Pohjanmaan liitto / Ann Holm, Etelä Pohjanmaan ely-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue / Eva Sund-Knuuttila ja Matti Rantala, Etelä Pohjanmaan ely-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue / John Öst, Pohjanmaan ely-keskus, elinkeinot-, työvoima-, osaaminen ja kulttuuri vastuualue / Stefan Nyman, HN-Consult/Clas-Göran Herrgård ja Christoffer Rönnlund, Mustasaaren kunta/ Mikael Luther, Monica Aura-Sirén, Barbara Påfs, Ben Antell, Catarina Simons 08.06.2012 Työkokous Etelä Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Läsnä: Matti Rantala, Eva Sund-Knuuttila, Barbara Påfs, Catarina Simons, Clas-Göran Herrgård ja Christoffer Rönnlund. 19.06.2012 Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto käsittelee osayleiskaavaehdotuksen. 28.11.2012 Rantaosayleiskaavatoimikunnan kokous, päätökset kaavan korjaamisesta ympäristövaikutusarvioinnin johdosta...2012 Kunnanhallitus hyväksyy osayleiskaavanehdotuksen...2012 Kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. 2.2 Osayleiskaava 2.2.1 Miksi osayleiskaava Alueiden käytön säätelemiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan kunnassa yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavalla hahmotellaan kunnan alueidenkäytön pääpiirteet. Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. (MRL 72 ). Tilanteessa jossa asemakaavan laatiminen varsinkin alueen laajuuden takia ja omistusolosuhteiden johdosta (kaikki yksityisomistuksessa), aiheuttaisi kohtuuttomat korkeat kustannukset kunnalle, on osayleiskaava toimiva tapa mahdollistaa täydentävää asutusta luomatta silti liian tihetä asutusrakennetta.. Samalla voidaan kaavassa ottaa käsiteltäväksi sellaiset yhteiset asiat, jotka alueella koetaan tarpeellisiksi hoitaa keskitetysti ja yhteistoimin. 2.2.2 Osayleiskaavan sisältö ja laatiminen Kaavan laatimisella pyritään helpottamaan ja edistämään alueen maankäytön ohjausta. Kaavassa on otettava huomioon alueen nykytilanne ja on esitettävä alueen uusia kehitysmahdollisuuksia. Yksi kaavoituksen tavoitteista on helpottaa rannoilla rakentamisen ohjausta sekä jakaa rakennusoikeus oikeudenmukaisesti maanomistajien välillä. Tarvittavat alueen luonnonolosuhteita, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä kulttuurimaisemaa käsittävät selvitykset laaditaan kaavan pohjaksi. Selvityksien ja muun materiaalin perusteella asetetaan kaavoitukselle yleiset tavoitteet. Erilaisilla intressiryhmillä on myös keskeinen asema tavoitetta laatiessa. Erityistä painoa on kaavoituksessa asetettava siihen että asutuksen sijoittamisessa lähdetään olemassa olevista edellytyksistä, ts. minoimoidaan uusien teiden rakentamisen tarvetta, sijoitetaan uusia loma-asuntoja olemassa olevien asutuksen yhteyteen, ja pyritään kauniiden luonnon-alueiden säilyttämiseen rakentamattomina. On myös tutkittava edellytykset kiinteän asutuksen lisäämiselle rantavyöhykkeellä, mm. antamalla mahdollisuus muuttaa loma-asunto ympärivuotiseksi asunnoksi, alueilla missä edellytyksiä tähän katsotaan olevan.
9 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittu rantayleiskaava antaa kunnalle perusteen rakennusluvan myöntämiselle alueille missä ei ole asemakaavaa. Rantavyöhykkeellä ilmoitetaan kaavassa rakennuspaikkojen määrä (loma- tai kiinteätä asutusta varten) suoraan palstoittain. Rakennusoikeuden määrä on laskettu mitoitusperiaatteiden mukaan lähtien mitoittavasta rantapituudesta ja kantatilan aiemmin käytettyä rakennusoikeutta huomioon ottaen. Alueillle, jotka sijaitsevat rantavyöhykkeen ulkopuolella, osoitetaan asutukselle soveltuvat alueet vain periaatteellisesti rajattuina (AT tai AP). Osayleiskaavan laatiminen asutukselle parantaa huomattavasti mahdollisuuksia rakennuslupaanomuksen joustavalle käsittelylle. Yleiskaava ei ole voimassa alueella jossa on olemassa asemakaava. Osayleiskaava Alskat-Iskmo-Grönvik alueelle sisältää seuraavat aluevaraukset: Erillispientalojen alue (AO), Pientalovaltainen asuntoalue (AP), Kyläalue (AT), Loma-asuntoalue (RA), Loma-asuntoalue, jolla on ympäristöarvoja (RA-1), Loma-asuntoalue (RA-2/s), Matkailua palvelevien rakennusten alue (RM), Loma-asuntojen / Ympärivuotisten asuntojen alue (RAO), Lähipalvelujen alue (PL), Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue (YK), Virkistysalue (V), Lähivirkistysalue (VL), Uimaranta-alue (VV), Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), Maa- ja metsätalousvaltainen alue.(m-1), Maatalousalue (MT), Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), Liikennealue (L), Yleisen tien alue (LT), Venesatama / venevalkama (LV), Kalasatama (LV-1), Vesialue (W), Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET), Suojaviheralue (EV), Muinaismuistoalue (SM) sekä alue, jolla ympäristö säilytetään (/s). 2.2.3 Yleiskaavoittamisen sisältö ja tarkoitus maankäyttö-, ja rakennuslain mukaan. Maankäyttö-, ja rakennuslain 39 mukaan asetetaan yleiskaavan sisällölle seuraavat vaatimukset. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys --- Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muille oikeudenomistajille kohtuuttomia haittoja.
10 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Yleiskaava palvelee ohjauksena asemakaavoja laadittaessa ja muutetaan sekä myös ryhdyttäessä muihin alueenkäytön järjestelemiseen. Kun viranomaiset suunnittelevat alueen käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättävät sellaisiin ryhtyä on heidän huomioitava etteivät toimenpiteet vaikeuta yleiskaavan toteuttamista. Tulevaisuudessa tarkoitus on käyttää oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjauksen päävälineenä, koska yleiskaavaa ei enää aseteta valtiollisen viranomaisen vahvistettavaksi vaan yleiskaava saa oikeusvaikutukset kun hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Osayleiskaavan toteuttaminen riippuu maanomistajista kun on kyse yksittäisistä rakennuspaikoista. Käytännössä on tullut esille että usein vie pitkän ajan ennen kuin osayleiskaavat ja kyläosayleiskaavat toteutetaan. Usein maanomistajat säästävät loma- ja asuntotontit seuraaville sukupolville sen sijaan että rakentaisi tai myisi itse. Pieni osa tonteista toteutetaan kuitenkin nopeasti sen jälkeen kun kaava on astunut voimaan. Siltä osin kuin osayleiskaava on toteutettava asemakaavoituksella, kunnalla on mahdollisuus neuvotella maanomistajien kanssa maa-alueiden ostoksesta asemakaavoitusta varten. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue koostuu Iskmon Norra Jungsundin ja Södra Jungsundin kylien alueista. Grönvik ja Alskat ovat Iskmon kylän osa-alueita. Rannoilla on sekoitus kiinteätä asutusta ja loma-asutusta. Röjörsfladanista Verkvikiin loma-asutus on hallitseva, mutta Iskmon salmen ympärillä asutus on enimmäkseen kiinteätä. Pysyväistä asutusta esiintyy myös osalla loma-asunnoista, ainakin suuren osan vuodesta. Iskmon kylässä ja Grönvikissä on aika paljon vanhaa asutusta. Vanhempi asutus on selitetty kulttuuriympäristöinventoinnissa, jonka Susanne Öst on laatinut kunnan toimeksiannosta v. 2006. Grönvikin kartano on kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue. Raippaluodon sillan vieressä sijaitsevalla Fjärdskäretillä sijaitsee virkistysalue ja kalasatama. Iskmon kylästä löytyy päiväkoti, paloasema, uimaranta, venevalkamia ja useimpien seurakuntien leirikeskuksia. Alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemakuva Kaava-alue ulottuu Alskatintien. Köklotintien, Jungsundintien ja Iskmotien molemmin puolin. Iskmossa ja Jungsundintien varrella esiintyy peltoaukeamia. Iskmo sundin ja Pantsarholmssundin vesistöt ovat matalia. Iskmo sundin rannat ovat suhteelliset korkea kun taas Pantsarholmssundin rannat ovat alavia. Iskmon kylässä ja Jungsundintietä pitkin esiintyy asutusta sekä metsämäillä että peltoalueiden laidoilla. Maisemallisesti herkimmät alueet löytyvät rannalla aivan pojhjoisessa Verkvikillä ja Fjärdskäretin vierellä sijaitsevalla Kalkbådanilla. Kaavoituksen yhteydessä on tehty maisema-analyysi uuden asutuksen maastoon sopeuttamisen helpottamiseksi sekä merkittävien maisema-arvojen vaalimiseksi. Luonnonolosuhteet Nature-Invest / Ingvar Fagerholm on Mustasaaren kunnan toimeksiannosta v. 2004 suorittanut luontoinventoinnin osayleiskaavan pohjaksi. Luontoinventointi sisältää suosituksia kaavoitukselle. Södra Jungsundissa sijainneen entisen paperitehtaan alueella esiintyy liito-oravia. Pantsarholmen ja Grön-
11 vikfladan välinen vesialue on tärkeä kalareitti. Röörfladan on matala kutulahti. Södra Skeppshamn on matalaleppien reunustama lahti. Fjärdskäretin eteläosalla on lintusaaria ja rantaniitty. Luonnon monimuotoisuus, Natura-2000 Valtioneuvoston 20.8.1998 hyväksymän Natura -2000 verkoston avulla vaalitaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu niin arvokkaita luontotyyppejä kuin uhanalaisia eläin- ja kasvilajejakin. Kaava-alueella ei ole alueita jotka sisältyvät Natura-2000 verkostoon. Vesistöt ja vesitalous Osayleiskaava-alueella ei ole tärkeitä pohjavesialueita. Luonnonsuojelu Inventointien mukaan löytyy useita alueita, jotka edellyttävät ympäristön huomioon ottaminen kaavaa laadittaessa. Sellaiset alueet voivat esim. olla luhtaluontoiset kalojen kutumispaikat, sorsalintujen levähdys-/pesimäpaikat. Lisää suosituksia löytyy luontoinventoinnista. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen rakennettu ympäristövoimakkaasti vaihteleva. Kyseessä on loma-asutuksen ja kiinteän asutuksen sekoitus. Kaava-alueella esiintyy jonkin verran vanhahkoja asuintaloja ja talonryhmiä. Suurin osa näistä sijaitsevat Iskmon kylässä. Grönvikfladanin itä- ja kaakkois-osan ja Iskmon saarenlänsiosan loma-asutus on suurimmaksi osaksi syntynyt 1900-luvun myöhemmällä puolella. Osa vanhoista asuintaloista käytetään loma-asuntona, kun taas osa loma-asutuksesta käytetään kiinteänä asutuksena. Kaava-alueen väestön rakenne ja kehitys Väestönkehitys Mustasaaren kunnassa on ollut positiivinen siitä asti kun kunta muodostettiin 1.1.1973 yhdistämällä viisi entistä kuntaa. Väestöluku 31.12.2009 oli 18338 henkilöä. Kaava-alue on osa kunnan osa-alueesta Norra Korsholm (liite). Alueella myönnetään noin 1-3 rakennuslupa vuosittain. Yhdyskuntarakenne Iskmon kylä on maaseudun kylätaajama, käytännössä alue jossa väestö kulke työissä kuntakeskuksessa ja maakuntakeskuksena toimivaassa Vaasassa. Asutus sijaitsee Iskmontiien ja Jungsundintien varrella tai näiden liittymäteitä pitkin. Grönvikin kohdalla on olemassa kiinteätä asutusta jolla on liittymät suoraan seudullisena maantienä toimivaan Alskatintiehen. Rannoilla loma-asutus on paikoin suhteellisen tiheää. Palvelut Kunnan hallinnollinen keskus on Sepänkylässä kaava-alueen ulkopuolella. Sepänkylässä on myös olemassa kunnan terveyskeskus, yläaste, lukio, kulttuuritalo (ja kirjasto), apteekki, kaupat, vanhainkoti, vuodeosasto, päiväkoti, hotelli, grilli, huoltoasemat, urheiluhalli ym. Alueen koulupalvelut sijaitsevat Karperössä. Lähimmät päiväkodit ovat Iskmossa, Singbyssä ja Karperössä. Jungsundissa on nuorisoseuratalo, urheilukenttä ja eläkeläisasuntoja. Iskmossa on paloasema. Kunnanvaltuusto on 7.6.2007 hyväksynyt seuraavan vision: Mustasaari 2015 Mustasaari vetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä, laadukkaita helposti saatavilla olevia palveluja jotka perustuvat tasapainoiseen väestönkasvuun, aktiiviseen ja innovatiiviseen elinkeinopolitiikkaan, kunnan kestävään talouteen ja toimintaan johtavana pohjalaisena maaseutukuntana ja alueellisen kehityksen liikkeelle panevana voimana.
12 Työpaikat, elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminta alueella on pääosin maa- ja metsätalouden harjoittamista. Kunnassa sekä maakuntakeskusena toimivassa Vaasan kaupungissa, on kaikkien eri elinkeinojen työpaikkoja. Virkistys Kaava-alueella käytetään enimmäkseen merenranat ja Fjärdskäret virkistysalueena. Fjärdskäretillä on tielaitoksen levähdyspaikka jossa on uimaranta, grillitalo ja luonnonpolku. Grönvikissä on uimaranta. Iskmon kylässä on valaistu hiihtolatu. Kaava-alueen lähellä kulkee myö s Aurinkoreitti - niminen pienvenereitti. Kaava-alueeseen rajoittuvat metsäalueet käytetään virkistykseen jokamiehenoikeuden nojalla, esim. marjan ja sienenpoimintaan. Metsästys ja kalastus ovat tärkeitä vapaaaikaharrastuksia. Liikenne Alskatintie, Köklotintie ja Jungsundintie ovat kaava-alueen läpi kulkevia maanteitä. Tihein liikenne on Alskatintiellä noin 2900 ajoneuvoa/vrk, kesän aikana n. 3700 ajoneuvo/vrk. Liikenteen määrä lasketaan kasvavan noin 2% vuosittain lähimmäiset 20 vuotta. Täten liikenne vuonna 2016 olisi 3200 ajoneuvoa/vrk ja kesällä melkein 4500 ajoneuvoa/vrk. Grönvikissä syntyy jo häiriöitä ja vaaratilanteita huipputunneilla kesän aikana. Jotkut, vain liittymät muutamat kymmenet metrit toisia jälkeen aiheuttavat epävarmuustekijöitä ja riskit liikenteelle joka liikkuu jonossa. Tiehallinnon normit koskien liittymien tiheyttä seudullista tietä varten ylitetään huomattavasti Grönvikissä. Julkinen liikenne on olemassa Köklotintien, Alskatintien, Jungsundintien ja iskmotien varrella koulukyydien muodossa. Liikenne Grönvikin eteläpuolella sijaitsevalle alueelle tapahtuu Svartholmintietä pitkin. Olemassa olevat tiet ilmenevät peruskartasta joka käytetään kaavoituksen pohjakarttana. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kulttuuriympäristöt on seuraus ihmisen toiminnasta ja sijaitsevat yleensä alueilla jotka ovat edelleen jatkuvassa käytössä. Susanne Öst on laatinut kulttuuriympäristöinventoinnin vuonna 2006 Mustasaaren kunnan tehtävänä Mantereen puoleisten rantojen Mustasaaressa rantayleiskaavan yhteydessä. Kulttuuriympäristö Alskat-Iskmo-Grönvik alueella koostuu Grönvikin talosta piharyhmän mukaan lukien, joka rakennettiin 1700-luvun loppuosalla. 1700-luvun loppuosalla tapahtui laivarakentamista paikalla ja vuonna 1813 rakennettiin Grönvikin lasitehdas, joka toimi 1831-1907 välisenä aikana. Lasitehdas oli ajallansa Pohjoismaiden suurin ikkunalasien tuottaja. Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue (RKY 2009) museovirasto. Pantsarholmssundissa on säilytetyt sa muutamat vanhat venevajat, jotka muistuttaa siitä ajasta kun siellä oli kalasatama. Pantsarholmssundin eteläosalla on muistokivi, siitä ajasta kun Jungsundin paperitehdas oli paikalla. Paperitehdas alkoi toimia vuonna 1828 ja oli toiminnassa vuoteen 1976 asti. Paperimestarin asunnon ja talonpohjien lisäksi on vielä olemassa pato joka Johan Grönberg päätti rakentaa ottamaan talteen vesivoima paperitehdas varten. Iskmotietä pitkin Iskmon kylässä on muutamat säilytetyt vanhat talot ja talonryhmät. Erikoista muutamissa näissä taloissa on niiden farstut, jotka muodoltaan ovat viisi-kanttisia. Kiinostavaisimmista taloista voidaan mainita Uddas pieni mäkimökki joka siirrettin paikalle vuonna 1865 Petsmon kylästä. Mökissä asui luotsi Isak Udd, joka oli luotsi Uddskäretillä, Värlaxissa. Toinen huomattava rakennus, josta ainoastaan kivijalka on jäljellä on hovioikeuden presidentin Reuterin kesähuvila. Kaava-alueella on olemassa 3 tunnettuja muinaismuistoja. Muinaismuisto on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Muinaishauta Björkholmsbackilla Reuterholmin huvilan kivijalka
13 Kivinen satamalaituri Grönvikin rannalla jossa laivarakentamispaikka ja lasitehdas on ollut on suojattu rakennussuojelulain mukaan. Laivahylky kivisen satamalaiturin vieressä Teknillinen elanto Kaava-alueen alueet sijaitsevat suurimmaksi osaksi vesilaitoksen toiminta-alueella. Vesijohto on äskettäin rakennettu Grönvikfladanin eteläpuolelle sijitsevalle alueelle ja alueelle Södra Skeppshamnin pohjoispuolelle, Köklotintien läntisellä alueella. Vesilaitoksen toiminta-alue ilmenee liitteestä 5. Viemäriä ei ole olemassa kaava-alueella, mutta vaihtoehtoiset ratkaisut viemäriverkon rakentamiseksi on laatimisella. Tähän asti jätevesi on hoidettu kiinteistökohtaiseksi alueella. Jätevesi on puhdistettava että voimassa olevan asetuksen vaatimukset täyttyvät. Sähkö- ja puhelinliittymät ovat kaikkiin asuttuun taloihin. Paloaseman vieressä on puhelinmasto. Kaava-alueen ulkopuolella Alskatissa on TV-masto. On tarvetta rakentaa uuden 110 kv johto Gerby- Alskat turvaaman sähköelantona Köklotissa ja Raippaluodossa kun sähkökulutus kasvaa. Uusi johto tulisi myös vähentää riskit pitkäaikaisille sähkökatkoille. Erikoistoiminta Alskatissa on vanha vedellä täytetty kiviottamispaikka, joka ei ole enää käytössä. Ympäristösuoja ja häiriöt ympäristöön Häiriöt ympäristössä esiintyvät eniten teiden pitkin. Haitat ovat suurimmat Alskatintien varrella. 3.1.4 Maanomistussuhteet Maanomistustiedot on saatu väestörekisteristä ja kiinteistötietorekisteristä (FDS-KTJ / kevät 2007). Rekisterit täydentävät toisiaan. Tietoja on korjattu omistajien kuulemisen yhteydessä. Suurin osa on yksityisessä omistuksessa. Tämän lisäksi kaava-alueen maa-alueiden omistajat ovat seuraavat: Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland r.y. Iskmo Jaktklubb r.y. Vasa evangelisk-lutherska församlingar, Vaasan seurakuntayhtymä, Iskmon kylän jakokunta, Norra Jungsundin kylän jakokunta, Vaasan partiotytöt r.y. Suomen valtio / Vaasan tiepiiri ja Mustasaaren kunta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Seutukaava Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaava 21.12.2010. Maakuntakaava korvaa seutukaava. 3.2.1.2 Maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ehdotus 29.9.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan 21.12.2010. Maakuntakaava käsittää seuraavat kokonaisuudet: - Maakunnan keskeisimmät kehittämisen kohdealueet - Tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset - Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt - Luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maa-ainesvarat
14 - Alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelu- ja Natura-alueet - Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaava korvaa kaikki voimassa olevassa seutu vaihe-kaavat alueella. Vaihe 1: Virkistys ja luonnonsuojelu, vahvistettu 30.7.1981. Vaihe 2: Asumisrakene, vahvistettu 26.9.1986 ja 15.6.1990. Vaihe 3: Luonnonvarat ja liikenne, vahvistettu 11.4.1995. Maakuntakaavassa ovat kaava-alueella seuraavat varaukset: UNESCOn maailmanperintökohde Kaupunkikehittämisen vyöhyke kk VAASAN KAUPUNKISEUTU (KK-1). Kaupunki maaseutu vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Rantavyöhyke Matkailun vetovoima-alue/ Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue- mv Raippaluoto-Björköby mv-7 Virkistysalue V Fjärdskär Virkistys-/ matkailukohde Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue Grönvikin lasitehtaan alue rky 104 Tietoliikenneyhteys tl Päävesijohdon yhteystarve Kantatie kt Yhdystie yt Ohjeellinen / Vaihtoehtoinen tielinjaus Maakuntakaavan ehdotuksessa on varaus uudelle ohikulkutielle Grönvikissä. Pyöräilyreitti Matkailun kannalta tärkeä veneväylä Venematkailureitti aurinkoreitti Kalastussatama
15 Fjärdskär Laivaväylä 1) Rakentamisrajoitus 3.2.1.3 Yleiskaava Alueelle joka laaditaan osayleiskaavaa ei ole ennestään oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleiskaava ilman oikeusvaikutuksia koko kunnan alueelle on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.04.1983. Yleiskaava kunnan kaikille rannoille on hyväksytty kunnanvaltuustossa 22.9.1982. Kaavalla ei ole oikeusvaikutuksia. 3.2.1.4 Asemakaava Osayleiskaava-alueella ei ole vahvistettuja asemakaavoja. Osayleiskaava-alue rajoittuu kuitenkin seuraaviin asemakaava-alueille: Björklund Vest, ranta-asemakaava hyväksytty 20.03.1975 Röjören, asemakaava hyväksytty 21.09.1990 Grönvik, (kunnan kaavoitusjaosto päätti 8.10.2007 167 aloittaa asemakaavoitus Grönvikissä. (Kun edellytyksiä saada kaavoitussopimus ja myöhemmin maankäyttösopimus aikaan maanomistajien kanssa alueella näköjään ei ole olemassa, kaavoitus- ja kuntasuunnitelujaosto päätti että alue jolle aikaisemman päätöksen mukaan laadittaisi asemakaava otetaan mukaa alueeseen jolle laaditaan osayleiskaava). 3.2.1.5 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on tarkistettu ja hyväksyttiin 22.4.2004 Mustasaaren kunnan kunnanvaltuustossa. Ote rakennusjärjestyksestä 4. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 4.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Ranta-alueen rakennuspaikan tulee olla rantaviivan tai vesijättömaan puoleiselta sivulta leveydeltään 40 metriä, mutta 40 metrin vähimmäisleveydestä voidaan kuitenkin poiketa, jos rakennettavuus on hyvä. 4.2. RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Ranta-alueella (enintään 100 metriä rantaviivasta) rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 150 m² ja kerrosten lukumäärä enintään 1 ¾. Rakennusoikeus voidaan jakaa loma-asunnon, saunarakennuksen, vierasmajan, ja talousrakennuksen kesken. Vierasmajan kerrosala saa olla enintään 30 m² eikä vierasmajassa saa olla keittiötiloja.
16 3.2.1.6 Kaavoituksen pohjakartta Kaavoituksen pohjana on käytetty skannattu peruskarttaa mittakaavassa 1:10000,jonka maanmittauslaitos on toimittanut muodossa että sitä on voitu käyttää Mapinfo -ympäristössä pohjakarttana. Tilanrajat ja rekisterinumerot on hankittu Mustasaaren kunnalta (alkuperäinen lähde Maanmittauslaitos). Tilajako on kaavoituksen alkuajankohdan mukainen (kevät 2007). 3.2.1.7 Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa. 3.2.1.8 Selvitys olevista rakennuksista Tiedot koskien tilojen omistajia, rakennuksia sekä tiedot rakennuksien käytöstä ja sijainnista on hankittu kunnalta. 3.2.1.9 Kantatilaselvitys Konsultti on inventoinut rantavyöhykkeen kiinteistörakenteen 15.10.1969 hallitsevan tilanteen mukaan, ts. se päivämäärä kun rakennuslain määräykset koskien rakentamista rannoilla astuivat voimaan. Tämän ajankohdan voimassa oleva tilayksikkö, jolle rakennusoikeutta lasketaan kutsutaan kaavassa kantatilaksi. Tästä kantatilanjaon pohjasta on inventoitu ne tekijät mitkä ovat olleet mitoituslaskelmien pohjana, se on rantaviivan pituus ja käytetty rakennusoikeus. Kantatiloja jotka ulottuvat rannalle kaava-alueella on yhteensä n. 133 kpl. Kantatilanjako ilmenee liitetystä mitoitustaulukoista (Liite 12). Käsite kantatila on tarkemmin selvitetty kohdalla 5.1.1. mitoitusperiaatteet. 3.2.1.10 Rantaviivan pituus Lähtömateriaalina rantapituuden inventointia varten kantatilaa kohti on käytetty peruskarttaa tietokoneessa Mapinfo ympäristössä. Konsultti on suorittanut rantaviivan mittauksen. Pohjana rakennusoikeuden määrittämiselle tilaa kohti on käytetty ns. modifioitu rantaviiva. Käsite modifioitu rantaviiva selitetään tarkemmin kohdassa 4.4.1. Rantaviivan yhteenlaskettu pituus kaava-alueella on noin 19 km, se on keskimäärin yhteensä 143 m / kantatilaa. Muotoiltu (modifioitu) rakennuskelpoinen rantaviiva mikä on pohjana lomarakennusoikeuden mitoitusta varten on n. 11km (83m/kantatila). Rantaviivapituudet palstoittain on selvitetty mitoitustaulukoissa (liite 12). 4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Alueen kaavoituksen tavoitteena on löytää ja näyttää keskeiset maankäyttöratkaisut tulevaisuudessa alueella. Kaavassa mitoitetaan ja varataan rakennusoikeudet olevalle ja uudelle vapaaajanasutukselle, olevalle ja uudelle kiinteälle asutukselle sekä ranta-alueella että sen ulkopuolella ja loma-asunnon muuttaminen kiinteäksi asunnoksi. Sen lisäksi varataan alueet muu käyttöön esim. maa- ja metsätalousalueet, lähivirkistysalueet, venevalkamat ja suoja-alueet. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 15.4.2003 Kunnanhallitus asettaa kaavoituskomitean mantereen puoleisille rannoille. Mantereen puoleiset rannat tarkoittaa rannat jotka sijaitsevat Raippaluodon sillan mantereen puolella.
17 26.3.2004 Oy Talentek on laatinut selvityksen edellytyksistä lisääntymiselle maankäytölle Alskatintietä pitkin (mt 724) Grönvikin ja Alskatin kohdalla liikenteen näkökulmasta. Klas Hytönen, Oy Talentek on laatinut selvityksen Mustasaaren kunnan tehtävänä. Kesä 2004 Ingvar Fagerholm / Nature-Invest laatii luonnoninventointi. 27.4.2005 Oy Talentek on Mustasaaren kunnan / kaavoitusosaston tilauksella suorittanut Selvitys tieratkaisuista maantielle lv 724, Alskatintie Grönvikin kohdalla. Selvitys käsittää mahdollisuudet mennä ohikulkutiellä Grönvikiä ohitse. Talvi 2006 Susanne Öst laatii kulttuuriympäristöselvityksen Mustasaaren kunnan tehtävänä. 30.8.2006 Oy Talentek suorittaa toimenpideselvitys maantien 724 (Vaasa-Raippaluoto) Grönvikin kohdalla, Tiehallinnon Vaasan tiepiirin tehtävänä. 30.1.2007 Kunnanhallitus asettaa uuden komitean mantereen puoleisten rantojen kaavoittamista varten. 26.3.2007 Kaavoitusjaosto päätti aloittaa osayleiskaavatyö Alskat-Iskmo-Grönvik alueelle ja hyväksyy HN-Consultin korjatun tarjouksen alueen kaavoittamiselle. 19.4.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan. 4-17.10.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esille pantu yleisesti nähtäville. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta tuli 9 huomautuksia. 17.2.2009 Kunnanhallitus päätti asettaa uusi toimikunta Mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaavoitukselle. Puheenjohtaja Henrik Svarfvar Lena Gammelgård Martin Håkans Ann-Britt Edberg Hans Nyholm Michael Luther Monica Sirén-Aura Seuraavat viranhaltijat ovat toimineet pysyvinä asiantuntijoina, ja heidät on kutsuttu toimikunnan kokouksiin: - Kaavoitusinsinööri, esittelijä - Mustasaaren ympäristöasioista vastaava ympäristö- ja terveystarkastaja - Rakennusvalvonnan valitsema rakennustarkastaja. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Suunnittelun osalliset ovat: Maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät Maanomistajat, asukkaat, maanviljelijät ja metsänomistajat, vapaa-ajan asukkaat, yrittäjät. Yhdistykset Jakokunnat, vesialueiden osakaskunnat, tiekunnat, metsästys- ja kalastusseurat, yhdistykset. Hallintoyksiköt Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kaavoitus- ja kunnansuunnittelujaosto, tekninen sektori, rakennuslautakunta, sivistystoimi, elinkeinotoimi, ympäristölautakunta, sosiaalilautakunta. Muut viranomaiset Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (ennen 1.1.2010 Länsi-Suomen ympäristökeskus), Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan museo, Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus liikenne ja infrastruktuuri vastuualue (ennen 1.1.2010 tiehallinto, Vaasan tiepiiri), Vaasan sähköverkko, Vaasan kaupunki.
18 4.3.2 Vireillepano 26.3.2007 Kunnanhallitus päättää aloittaa osayleiskaavan laatiminen Alskat-Iskmo- Grönvik alueelle. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on vuorovaikutusta kunnan eri viranomaisten, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja maanomistajien kesken. Maanomistajien kuuleminen järjestettiin seuraavalla tavalla: 22.03.2006 Tiedotustilaisuus Grönvikin rannan maanomistajille asemakaavoituksen aloittamisesta Grönvikin rannan alueelle. 4-17.10.2007 Osallistumis- ja arviointiohjelma laitettu yleisesti nähtäville. Ohjelmasta tuli 9 huomautuksia. 19.2.2008 Kunta järjesti tiedotustilaisuus maanomistajille ranta-alueelle Alskatintien kohdalla Grönvikissä ajatellen alueen kaavoittamisesta. Kokous järjestettiin mm. sen takia että maanomistajat saisi mahdollisuus tutustua tielaitoksen selvityksiin. Kutsu oli lähetetty kosketuille maanomistajille ja ilmoituksia oli päivälehdissä. 25.10-23.11.2010 Maanomistajien kuuleminen valmistusvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos yleisesti nähtäville kunnalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos oli myös nähtävänä kunnan kotisivulla. 28.11.2010 Yleinen tiedotustilaisuus maanomistajille kunnan virastotalossa Sepänkylässä. Mahdollisuus maanomistajille tavata kaavan laatijat ja esittää mielipiteitä ja tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, inventointimateriaaliin ja kaavaluonnokseen. Osalliset ovat esittäneet mielipiteitään seuraavasti: Maanomistajat jättivät toivomuksia kaavoituksesta tiedotustilaisuuden yhteydessä, osallistumis- ja arviointiohjelman esille panemisen yhteydessä ja kuulemisen valmistusvaiheessa. Maanomistajilla on ollut mahdollisuus esittää huomautuksia osayleiskaavan luonnoksesta. Luonnos oli julkisesti esillä ajalla (25.10-26.11.2010). Kaavaluonnoksesta tuli n. 44 kpl. huomautusta jotka koskivat maanomistustietoja, rakennuspaikkojen siirtämistä, maankäyttöä ym. Näistä osa oli mahdollista ottaa huomioon kokonaisuudessaan, osa ottaa huomioon osaksi ja osa ei johtanut toimenpiteisiin. Muu vuorovaikutus kaavoituksen aikana: - virallinen julkipano 21.11-21.12.2011(32 kpl huomautusta). - pyydetyt ja tulleet lausunnot (9 kpl) - mahdollinen julkinen keskustelu / artikkelit - keskustelut, käsittelyt ja päätökset valtuustoelimissä kaavoitusprosessin aikana. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 19.08.2009 Viranomaisten neuvottelu osayleiskaavan laatimisesta. Läsnät viranomaiset: Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pohjanmaan Liitto, Vaasan kaupunki, Pohjanmaan museo, Oy HN-Consult, Mustasaaren kunta. Viranomaisten esittivät mielipiteitä. 27.09.2010 Työkokous Vaasan sähköverkko ja kaavoittaja. 27.1.2011 Viranomaisten Mustasaaren kunnalla. Viranomaiset läsnä:
19 Pohjanmaan Liitto, Etelä Pohjanmaan ely-keskus ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Etelä Pohjanmaan ely-keskus liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue, Pohjanmaan ely-keskus elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue, Pohjanmaan museo, Vaasan sähköverkko oy, oy HN-Consult, Mustasaaren kunta. (Muistio kokouksesta liite 11). 08.06.2012 Työkokous Eteläpohjanmaan ELY-keskuksessa. Läsnä. Matti Rantala, Eva Sund-Knuuttila, Barbara Påfs, Catarina Simons, Clas-Göran Herrgård j a Christoffer Rönnlund. 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet Lähtökohdat: Rantavyöhykkeellä joka kuuluu ranta-alueelle merellä tai muulla vedellä ei saa pystyttää rakennuksia ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa oikeusvaikutuksilla jossa erilleen on määritelty että yleiskaava tai osa siitä voidaan käyttää perusteena rakennusluvan myöntämiselle (MRL 72 ). Osa kyläalueita kiinteällä asutuksella rannalla sisältyy alueeseen. Ranta-alueiden kiinteää asutusta koskevassa yleissuunnitelmassa joka on hyväksytty Mustasaaren kunnanvaltuustossa tämä alue on mukana alueena kiinteätä asutusta varten. Tavoitteet: Tarkoitus on laatia 1.1.2000 voimaantulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaava tehdään helpottamaan ja edistämään maankäyttöä alueella. Kaavan on otettava alueen ajankohtainen tilanne huomioon ja ottaa kantaa niihin kehitysmahdollisuuksiin jotta ovat olemassa. Alue tulee ensi-sijaisesti kaavoittaa kiinteälle asutukselle. Yksi kaavoituksen tavoitteista on helpottamaan rakentaminen rantoja pitkin sekä oikeudenmukaisesti jakaa rakennusoikeutta maanomistajien kesken. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteista astui voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on tarkistetut. Tarkistetut tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Selvitys kaavan suhtautumisesta valtakunnalliseen alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan: Asiasisällön pohjalta on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne. 2. Eheytyvä yhteiskuntarakenne ja elinympäristön laatu. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. 4. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. 5. Helsingin seudun erityiskysymykset. 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Kiinnitetään huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoimin-
20 nan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon hajaasutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhteiskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheuttavien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallista ja laatua. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.