SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 1 / 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Kokeilukulttuurilla Tulevaisuuden yliopistoon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Yliopistoyhteisöt pursuavat opiskelijoiden ja uudistushenkisen opetushenkilökunnan kehitysideoita ja -hankkeita. SYL on ollut hankkeillaan mukana kehittämässä suomalaista yliopistoa maailman parhaaksi paikaksi opiskelijoiden opiskella ja henkilökunnan työskennellä: esimerkkeinä Kyky-projekti, Tulevaisuuden yliopisto ja Maisteri 2.0. Vain jatkuvan kehittämisen ja parantamisen kautta yliopistot voivat toimia yhteiskunnan suunnannäyttäjinä ja moottorina. Yliopistoissa tarvitaan enemmän rohkeaa kokeilukulttuuria ja niistä kumpuavat hyvät ideat ja käytännöt on tärkeä saada leviämään yliopistojen sisällä ja niiden välillä. Vahvistetaan ja kehitetään Tulevaisuuden yliopisto -brändiä, jonka jokainen yliopisto, tiedekunta, laitos ja akateemisen yhteisön jäsen haluaa ansaita. Tulevaisuuden yliopistosta luodaan mukautuva alusta koulutuksen kehittämiselle. Projektin tavoitteena on kirittää yliopistojen ruohonjuuritason kehitystä ja levittää SYL:lta ja yliopistoyhteisöistä kummunneet hyvät ajatukset ja uudet ideat käytäntöön. SYL valitsee jokaiselle vuodelle Tulevaisuuden yliopiston kattoteeman, jonka pohjalta yliopistot kehittävät toimintaansa. Kirittämisen tueksi SYL nostaa teeman aihepiiristä esiin edelläkävijöitä, jotka näyttävät esimerkkiä miten muut voivat kehittää toimintaansa. Teeman julkistus tapahtuu opintoasiainpäivillä marraskuussa. Vuoden 2016 teemana on oppimisen digitalisaatio. 2. Koulutuksen kaupallistumisen tulevaisuus Projektin tavoitteena on vahvistaa opiskelijaliikkeen ymmärrystä korkeakoulutuksen kaupallistumisen nykytilasta ja lähitulevaisuuden näkymistä. Kokonaiskuvan syvällinen haltuunotto johtaa tehokkaampaan ja pitkäjänteisempään edunvalvontaan ja auttaa liittoa muodostamaan nykyistä tavoitteellisemmat linjat liittyen kaupallistumiskehitykseen.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 2 / 7 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 SYL:n yksi perinteisimpiä edunvalvontatavoitteita on maksuton koulutus, mutta se ei suinkaan ole ainoa korkeakoulujärjestelmän kaupallistumista koskeva kehityssuunta. Tällä kaupallistumiskehityksellä on moninaisia ulottuvuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi koulutuksen laatujärjestelmiin, työelämäyhteyksiin, yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, yliopistojen autonomiaan ja keskusteluihin rahoituspohjan laajentamisesta. Kaupallistumiskehityksen vaikutukset eivät ole yksiselitteisen negatiivisia tai positiivisia. Juha Sipilän hallitusohjelman yhtenä suurista koulutuspolitiikan linjoista on määrätietoisempi koulutuksen ja tutkimuksen kaupallistuminen. SYL:lla ei kuitenkaan ole kokonaiskäsitystä ja analyysiä kaupallistumisen laajemmista vaikutuksista opiskeluun ja koulutuksen ja tutkimuksen laatuun. Vuonna 2016 SYL tuottaa opiskelijaliikkeen käyttöön infopaketin koulutuksen kaupallistumisen arviointiin, laatii strategian siihen vaikuttamiseksi ja lisää asiantuntemustaan teemasta. Työtä tehdään yhdessä ylioppilaskuntien kanssa käytyjen keskusteluiden, työpajojen ja perehtymistyön kautta. Infopaketti toimii työkaluna kaupallistumiskehityksen ymmärtämiseen ja haltuunottoon, ottaen huomioon moninaiset vaikutukset erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen laatuun. 3. Kuka tätä pas*** johtaa -- ja kenen pitäisi? Uudesta yliopistolaista on kulunut viisi vuotta. Sen myötä suomalaiset yliopistot viimeistään siirtyivät humboldtilaisesta sivistysyliopistosta moderniin malliin, jossa tavoitteet ovat moninaiset, rahoituspohja laajempi, ohjausjärjestelmät dynaamisempia ja kytkös ympäröivään yhteiskuntaan vahvempi. Muutos vaatii johtamiselta strategisempaa ajattelua, nopeampaa reagointia ja ketterämpää hallintoa, mutta toisaalta myös akateemisen yhteisön osallistamista kaikkeen toimintaan, kuten missä tahansa asiantuntijaorganisaatiossa. Akateeminen johtaminen ja koko korkeakoulujärjestelmä on murroksessa. Perinteinen ideaali yliopistodemokratiasta ei toteudu, jos koskaan on toteutunutkaan. Johdettavat johtavat johtajaansa, mutta uskaltavatko aidosti tarttua valtaan? Valta tihkuu linjaorganisaatioon, mutta johtamisosaaminen ja johtamisen laatu eivät silti parane. Valta yliopistoissa keskittyy ja hämärtyy. Opiskelijaliike tarvitsee ymmärrystä muuttuvasta toimintaympäristöstä, jotta osaa reagoida siihen, ja toisaalta vision paremmasta akateemisesta johtamiskulttuurista proaktiivisen
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 3 / 7 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 vaikuttamisen tueksi. Projektin tavoitteena on muodostaa perusteellisen ja taustoitetun keskustelun pohjalta linjat yliopistojen paremmalle johtamiselle. Projekti toimii lähtölaukauksena koko opiskelijaliikkeen yhteiselle vaikuttamiselle paremman akateemisen johtajuuden ja opiskelijoiden aidon osallistumisen puolesta. Kehitetyn mallin ja yhteisen vaikuttamisen tuloksena luodaan yliopistoihin johtamiskulttuuri, jossa koko akateeminen yhteisö osallistuu päätöksentekoon ja jossa päätöksenteko on laadukasta ja joka kykenee strategisiin valintoihin muuttuvassa toimintaympäristössä. 4. Opiskelijan lompakko Projektin tarkoitus on selvittää opiskelijoiden taloudellisen tilanteen kokonaiskuva, arvioida Suomen hallituksen politiikkatoimien vaikutukset erilaisten opiskelijaryhmien tulojen ja menojen kokonaisuuden kannalta ja tehdä tämän selvityksen pohjalta priorisoinnit toimeentulovaikuttamisen suuntaamiseksi kuluvan hallituskauden aikana. Tärkeäksi priorisointikriteeriksi asetetaan kaikista heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien opiskelijoiden aseman parantaminen. Tavoitteena on siirtyä toimeentulovaikuttamisessa järjestelmänäkökulmasta kokonaisvaltaiseen opiskelijoiden tulojen ja menojen huomiointiin. SYL kokoaa yhteen tuoreimman tiedon opiskelijan tulo- ja menorakenteesta luodakseen kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten opiskelijat pärjäävät taloudellisesti ja mitkä heidän tarpeensa nykyään ovat. Samalla kiinnitetään huomiota syihin opintotuen piiristä putoamiseen ja opintotuen ulkopuolella olevien opiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Tiedon kokoamisessa tehdään yhteistyötä muun muassa Otuksen ja ylioppilaskuntien kanssa. Arvioidaan hallitusohjelman säästö- sekä perustulon kaltaisten uudistusesitysten vaikutukset erilaisten opiskelijaryhmien kannalta. Esimerkiksi perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon vaikuttavat opintotukileikkausten lisäksi terveyskeskus- ja päivähoitomaksujen korottaminen. Lopputuloksena tyypitellään erilaisia opiskelijakategorioita, heidän tulo- ja menorakenteitaan ja analysoidaan eri politiikkatoimien vaikutuksia ryhmien toimeentuloon. SYL muodostaa päivitetyn näkemyksen opiskelijoiden toimeentulotarpeista ja laatii suunnitelman siitä, miten opiskelijan toimeentuloon vaikuttavia osa-alueita tulisi kehittää eri opiskelijaryhmien näkökulmasta. Päivitetyssä näkemyksessä huomioidaan niin opiskelijan asumistilanne, työssäkäynti, työttömyys, yrittäjyys ja muut toimeentulon joustoa vaativat
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 4 / 7 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 elämäntilanteet sekä opintolainan käytettävyys. Näkemyksessä huomioidaan myös sosiaaliturvan EU-tason kehitys ja opintotuen kaksiportaistamisen pikkuhiljaa näkyvät vaikutukset opiskelijoiden toimeentulossa. 5. SYL:n linjapaperin uudistaminen Luodaan SYL:n visio opiskelijan asemasta, korkeakoulutuksesta, Suomesta ja maailmasta korvaamaan SYL:n nykyinen linjapaperi. Lopputuloksena on SYL:n ylin toimintaa ohjaava dokumentti. SYL:n nykyinen linjapaperi on vuodelta 2009, ja sitä on päivitetty sen jälkeen pieneltä osin eri liittokokouksissa. Edeltävä linjapaperi hyväksyttiin liittokokouksessa 2005. Tätä edeltävällä ajalla poliittiset tavoitteet määriteltiin vuosittain toimintasuunnitelmassa. SYL:n toimisto ohjaa linjapaperin uudistamisprojektia läpi vuoden. Esitystä linjapaperiksi valmistellaan ylioppilaskuntien kanssa lukuisissa tapaamisissa ja seminaareissa sekä sähköisellä alustalla. Hallituksen esitys linjapaperiksi käsitellään näiden vaiheiden jälkeen lausuntokierroksella ja lopullisessa muodossaan hyväksytään liittokokouksessa. Uudistamisessa kootaan yhteen viime vuosina eri sektoreilla tehty visio-, uudistamis- ja ideointityö. Muun muassa Opiskelukyky, Askeleet kohti perustuloa, Tulevaisuuden yliopisto, Koulutusviennin visio sekä Maisteri 2.0 luovat pohjaa uudelle linjapaperille.samalla tarkastellaan SYL:n ohjausjärjestelmää järjestöllisen kehittämisen työryhmän työn pohjalta. Uusittu linjapaperi julkistetaan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017 alla. Se ohjaa SYL:n toimintaa kohti vuoden 2019 eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmavaikuttamista vuosille 2019-2023. Uuden vision pohjalta tehdään nostot julkiseen keskusteluun ja vaikuttamistyöhön. 6. Kesälukukausikuntoon 2017 Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa halutaan tiivistää koulutuksen ja työelämän yhteyttä, tehdä opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä sekä ottaa käyttöön korkeakouluissa kolmas lukukausi. Suurin osa yliopisto-opiskelijoista tekee koulutustaan vastaavaa ansiotyötä jo opiskeluaikanaan. Pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 5 / 7 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 opintojen ja työssäkäynnin saumaton limittyminen ympäri vuoden. Ensimmäinen askel tämän saavuttamiseksi on ottaa käyttöön yliopistoissa kolmas lukukausi. SYL lähtee toteuttamaan kolmannen lukukauden käyttöön ottamista yhteistyöprojektilla esimerkiksi yliopistojen, työmarkkinajärjestöjen, elinkeinoelämän ja Sitran kanssa. Tarkoituksena on luoda kaikkien kannalta joustava mahdollisuus opiskelijoille suorittaa opintoja ja yhdistää työssäkäyntiä ympärivuotisesti. Kesäopiskelussa hyödynnetään laajasti sähköisiä oppimisalustoja ja -ratkaisuja. Tavoitteena on, että vuonna 2017 toteutetaan kesälukukausi sähköisiä opintoja hyödyntäen. Kolmas lukukausi antaa opiskelijoille mahdollisuuden jäsentää opintojaan joustavammin, perinteisestä poikkeavalla tavalla, kuitenkin siten, ettei opetustarjonta tai sen laatu heikkene tai yliopisto joudu kohtuuttoman hankalaan tilanteeseen koulutuksen järjestämisen suhteen. Järkevästi toteutettuna kesälukukausi tarjoaa suuremmalle osalle opiskelijoista mahdollisuuden hankkia koulutustaan vastaavaa työkokemusta jo opintojen aikana, kun työvoiman tarjonta jakautuu tasaisemmin koko vuodelle. 7. Tällainen se on: Opiskelijan oikea elämä Mielikuvat opiskelijoista ja opiskelijuudesta ovat julkisessa keskustelussa yksipuolisia ja negatiivisia. SYL ja ylioppilaskunnat tarttuvat ronskisti tähän uuden vaikuttamiskauden alussa. Teema on nyt ajankohtainen, sillä asennemuutosta tavoitellaan seuraavia eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Mielikuvien muuttaminen ei ole vain yhden vuoden projekti, vaan tavoitteena on, että opiskelijan imagon ylläpitäminen on luonnollinen osa opiskelijaliikkeen agendaa. Opiskelijat eivät ole heterogeeninen ryhmä; he elävät ja valmistuvat hyvin erilaisessa yhteiskunnassa kuin muutama vuosikymmen sitten. Projektissa tuodaan esille modernia opiskelijuutta, puretaan laiskan opiskelijan myyttiä ja parannetaan opiskelijoiden sekä opiskelijayhteisöjen imagoa. Tavoitteena on positiivinen asennemuutos ilmapiirissä, joka tällä hetkellä toistaa virheellistä ajatusta opiskelijasta yhteiskunnan siivelläeläjänä. Projektin myötä opiskelijat nähdään tärkeänä osana yhteiskuntaa ja merkittäviksi yhteiskunnalliseksi keskustelijoiksi. Sellaiseksi, joka haluaa kehittää itseään, hankkia ammatin ja työuran. Yhdessä ylioppilaskuntien ja muiden toimijoiden kanssa kartoitetaan ja puretaan negatiivisia myyttejä opiskelijoista sekä tuodaan esille opiskelun ja opiskelijoiden moninaisuutta.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 6 / 7 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 Projektissa suunnataan yhteiskunnallista keskustelua siten, että opiskelija nähdään yhteiskunnallisen panostuksen arvoisena, ei vain kulueränä. Ensi vuonna SYL ja ylioppilaskunnat asettavat viestintänsä uuteen asentoon, jolla muutetaan pitkäjänteisesti opiskelijan imagoa ja opiskelijuuden brändiä. SYL ja ylioppilaskunnat haastavat myös oman viestintänsä stereotypioista ja niihin reagoimisesta. Jatkossa opiskelijaliike ei päästä stereotypioita viljeleviä kanssakeskustelijoita helpolla, vaan haastaa heidät oikealla tiedolla ja paremmilla argumenteilla. 8. Opiskelemalla osaksi yhteiskuntaa - maahanmuuttajat yliopistoihin! Projektin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien korkeakoulutukseen pääsyä niin, että heidän määränsä lisääntyy yliopistoissa. Vaikka maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa tasaisesti vuosikymmenten ajan, ei heidän osuus korkeakouluissa kuitenkaan vastaa muuta väestöä. Tällä hetkellä Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan, joten maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa huomattavasti lähivuosina. Maahanmuuttajien korkeakoulutukseen pääsyn edistäminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä, joihin myös opiskelijaliikkeen tulee osallistua. Etenkin vuoden 2015 vaalien jälkeen rasismi ja muukalaisviha ovat lisääntyneet huolestuttavasti suomalaisessa yhteiskunnassa ja julkisessa keskustelussa. Opiskelijaliikkeen tulee olla luomassa myönteistä ilmapiiriä ja mahdollisuuksia maahanmuuttajien kotouttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Tässä korkeakoulutukseen pääsyn edistämisellä on tärkeä rooli. SYL selvittää maahanmuuttajien yliopistoon pääsyn esteet, laatii suunnitelman niiden purkamiseksi ja valitsee painopisteet vuoden 2016 aikana toteutettaville toimenpiteille, esimerkiksi kotimaassaan korkeakoulutuksen kesken jättäneiden pakolaisten tutkintojen loppuun saattamiseksi tai lukiosta valmistuneiden maahanmuuttajataustaisten yliopistoon siirtymiseksi. 9. Potkua kunta(vaali)vaikuttamiseen SYL valmistautuu yhdessä ylioppilaskuntien kanssa kuntavaaleihin sekä tukee paikallisen kuntavaikuttamistyön kehittämistä. Vuoden aikana selvitetään yhteiset askelmerkit ja mitä
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 7 / 7 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 yhteiseltä vaikuttamistyöltä halutaan, autetaan ylioppilaskuntia paikallisten vaaliteemojen valitsemisessa ja opiskelijoiden äänestysmahdollisuuksien kasvattamisessa, sekä vaikutetaan puolueiden kuntavaaliohjelmiin yhdessä sovittavien teemojen mukaisesti. Valmistautumista tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä SAMOKin ja paikallisten opiskelijakuntien kanssa. Kuntavaalit ovat siirtyneet vuoden 2017 kevääseen ja opiskelijaliikkeellä on ensi vuonna erinomainen mahdollisuus panostaa paikallistason vaikuttamiseen. Ylioppilaskunnat ovat oman paikkakuntansa asiantuntijoita nuoria ja opiskelijoita koskevien kysymysten osalta. Projektin kautta vahvistetaan paikallisten ylioppilaskuntien vaikuttamistyötä, jotta mahdollisimman moni opiskelijoille keskeinen kysymys nousee puoluiden agendalle ja edistyy seuraavan valtuustokauden aikana. Lisäksi päivitetään kuntavaikuttamisen työkalut. Projektissa SYL toimii koordinoijana ja ylioppilaskunnat tuottavat sisältöä mahdollisesti yhdessä paikallisten opiskelijakuntien kanssa. SYL tarjoaa alustan ylioppilaskunnille vaihtaa ajatuksia, käytäntöjä ja kuntavaaliteemoja sekä tukee vaikuttamistyön vakiinnuttamista ja vaalityötä tuottamalla tarvittavaa materialia kuntavaikuttamisesta. SYL vaikuttaa myös omalta osaltaan puolueiden kuntavaaliohjelmiin. Vuoden aikan päätetään mahdollisesta yhteisestä kampanjasta sekä sen pääviestistä ja ilmeestä. 10. Kv-tutkarit duuniin, osaaminen käyttöön Projektin tarkoituksena on, että Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneilla on paremmat edellytykset työllistyä Suomeen. SYL mahdollistaa ja koordinoi yhteistyössä työelämän keskusjärjestöjen kanssa kohdennettuja paikallisia työllistymishankkeita, jotka toteutetaan ylioppilaskuntien, opiskelijajärjestöjen, paikallisen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Hankkeet saavat alueellista medianäkyvyyttä. Jokaiselle halukkaalle ulkomaiselle tutkinto-opiskelijalle tulee löytää työ-, harjoittelu- tai jatko-opiskelupaikka. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyvyys on nykyisellään heikkoa. Syitä tähän on tutkittu, poliittinen tahto muutokseen löytyy, mutta konkreettiset toimet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. SYL tarttuu ongelmaan sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. SYL käynnistää ylioppilaskuntien kautta konkreettisia työllistymistä parantavia hankkeita. Keskustoimisto luo kontaktit keskeisiin kansallisiin sidosryhmiin, ja ylioppilaskunnat käynnistävät yhteistyön paikallisten työnantajien kanssa.