Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa

Samankaltaiset tiedostot
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles)

Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

Utilitarismi ja vaihtoehdot

Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

Farmaseuttinen etiikka

Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

YK10 V Luento Hyve-etiikka

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

10. Luento Reformoitu etiikka loppuun ja luterilainen etiikka sekä näkökulma uskontoon ja etiikkaan

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä

SEKSUAALIETIIKKA 2011

Aloitetaan tarinalla

Aloitetaan tarinalla

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Eettisten teorioiden tasot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

YK10 Etiikka VII luento Tekniikan etiikka

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

SotePeda 24/7 hanke. #sotepeda247 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / DIACONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES / 1

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op

Saksalaiset eetikot. Osion luennot. Hegel YK10 Etiikka SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014

Skolastiikan ja reformaation etiikka

Immanuel Kant ( ) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä

8. Skolastiikan kritiikki

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

Antiikin kr. etiikka. Osion pidetyt luennot. Luennon kulku (S-P-A) YK10 SL 2013

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA

Etiikan 9. luento Katolinen ja reformoitu etiikka, luterilainen etiikka alkaa: IX luento

a. Klassinen tiedon määritelmä: tosi oikeutettu uskomus (max. 1.0) b. Määritelmän pohdintaa (max. 1.0) 2.0

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento

Brittiläiset moralistit

Mikä on oikein? MIKÄ ON OIKEIN?2

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014

10. Luento Hyvä ja paha elämä

Luterilainen ja ortodoksinen etiikka

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

FILO. Kokeeseen valmentautuminen.

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kasvatuksen filosofiset ja eettiset lähtökohdat ja päämäärät

Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2015

Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Novetos Oy Tapio Aaltonen

Fransiskaanit ja teologia

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia

YK10 Filosofia ja etiikka

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

SEKSUAALIETIIKKA 2011

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Opintojaksot oppiaineittain ok

Maailmankansalaisen etiikka

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

MORAALINEN JA METAFYYSINEN PAHA Vapaus ja pahuus Immanuel Kantin ja F.W.J. Schellingin filosofiassa

luvun teologiaa

8. Skolastiikan kritiikki

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

Filosofia 1. Peruskalvot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

Hallintotieteiden opinto-opas lkv / Opintojaksot oppiaineittain ok

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280)

, / 42 EETTINEN ENNAKOINTI. KUKA? Henrik Rydenfelt. FT Henrik Rydenfelt työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Luento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)

FI2 Filosofinen etiikka

Krist. etiikka Augustinus Akvinolainen YK10 Etiikka SL 2013

ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI

Transkriptio:

Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville Päivänsalo globaali teologia, maailmankuvat ja aatevirtaukset (ma) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 7.11.2016 1

Ohjelma Lista mahdollisista tenttikysymyksistä n. 2 viikkoa ennen tenttiä (1) Johdanto/ohjeet ma 31.10. (2) Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus to 3.11 Teoriat (3) Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite pe 4.11. (4) Kantilaisuus, utilitarismi alkaa ma 7.11. (5) Utilitarismi jatkuu, hyve-etiikka to 10.11. Soveltava etiikka (6) Lääkintäetiikka ja tekn. etiikka ma 14.11. (7) Talousetiikka to 17.11. Kirkkojen etiikka / uskonto ja etiikka (8) Katolinen ja ortodoks. etiikka pe 21.11. (9) Lut. ja reformoitu etiikka to 24.11. (10) Uskonto ja etiikka 25.11. Kertaus PE 2.12. 12-14 7.11.2016 2

Valistus on ihmisen kasvamista pois itse aiheutetun alaikäisyyden tilasta. [--] SAPERE AUDE! [--] Tämä on valistuksen motto. Kant, Mitä on valistus (oma käännös) [Sapere aude / Rohkene ajatella - motto on peräisin Horacelta] Immanuel Kant (1724 1804) (18th century painting, Wikimedia) Teologinen tiedekunta / Ville Päivänsalo

Filosofi Königsbergistä, jossa asui koko ikänsä Tuotanto Metafysiikka, tieto-oppi, logiikka, tieteenfilosofia, luonnonfilosofia, etiikka, estetiikka, uskonnonfilosofia, poliittinen filosofia, antropologia, kasvatusfilosofia Isä satulaseppä, äiti ssp:n tytär (lut. pietisti) Kurinalainen elämäntapa (?) Kantin vaikutus idealismi, fenomenologia, pragmatismi, analyyttinen kielifilosofia Hegel, Schopenhauer, Peirce, Husserl, Wittgenstein, Heidegger

Humen jälkeen: mitä voin tietää ja tehdä? Tiede ja etiikka Humen jälkeen? Dogmatismin ja skeptisismin välttäminen Oliot sinänsä (Jumala, metafyysinen moraali, arkisetkin oliot) ihmistiedon tavoittamattomissa -> Transsendentaalifilosofia (tiedon edellytykset) Konstruktivismi (rakentamishaluinen mieli) Mitä voin tehdä? Ja mitä pitää tehdä! Käytännöllisen järjen periaatteet

Miten voimme välttää sekä dogmatismin että skeptisismin? Ihmisjärki on nimittäin sen verran rakentamishaluinen, että se on jo monesti ensin pystyttänyt tornin ja sitten purkanut sen nähdäkseen perustan laadun. Kant, Prolegomena (38-39) Tieto ja etiikka rakennettava! Kuva: VP Teologinen tiedekunta / Ville Päivänsalo 7.11.2016 6

Teoreettinen ja käytännöllinen järki, usko/toivo Teoreettinen järki: luonto/maailma Mitä voin tietää? Käytännöllinen järki: hyvä ja paha, oikea ja väärä Mitä minun tulee tehdä? Mitä voin toivoa? Usko/toivo? Käytännöllisen järjen postulaatit: tahdon vapaus, Jumala ja sielun kuolemattomuus -> Usko: velvoitteet Jumalan käskyinä ja toivo 7.11.2016 7

Eettisessä ajattelussa keskeistä Vapaus, järki, ihmisarvo Moraalinen velvoite puhtaasta järjestä, hylätään Jumala ihmisauktoriteetti Halut/toiveet Kantin etiikka deontologiaa eli velvollisuusetiikka Velv. kreik. δέον 7.11.2016 8

Kantin etiikassa Teon motivaatio määrittää moraalisen arvon hyvä tahto loistaa kuin timantti Hyvä teko on universaalin moraalilain velvoittama Riippumaton ulkoisista tekijöistä ja sattumasta toimijasta ja ominaisuuksista, jne. Universaalit velvollisuudet: koskevat kaikkia aina ja kaikkialla 7.11.2016 9

Tahto Autonominen Vapaa ulkoisista vaikutuksista Kyky tahtoa määrittelee tahdon Heteronominen ei vapaa, osin epäpuhtaat motiivit ulkoisten ärsykkeiden vaikutus tunnetilat, itselle asetetut tavoitteet, arvostelmat 7.11.2016 10

Kategorisen imperatiivin muotoilut Yleisen muotoilu (1) Toimi vain sellaisen maksiimin mukaan, jonka voit toivoa tulevan yleiseksi laiksi (Ak[ademie] 4:421) Päämäärien valtakunnan muotoilu (3) Jokaisen rationaalisen olennon on toimittava ikään kuin hän olisi maksiimiensa mukaisesti aina samalla lakiasäätävä jäsen universaalissa päämäärien valtakunnassa (AK 4: 438) 7.11.2016 11

Persoona Kantilla Päämäärän muotoilu (2) Toimi siten, että käytät ihmisyyttä, on se sitten omassa tai jonkun toisen persoonassa, aina samaan aikaan päämääränä, ei koskaan pelkästään välineenä (Ak 4: 429) Persoona tekee ihmisistä moraalisubjekteja Kiinnostuskohteilla on vain suhteellista arvoa Täytyy olla jotain, jolla absoluuttinen arvo 7.11.2016 12

Esimerkkejä velvollisuuslajeista Itsemurhasta pidättäytyminen täydellinen velvollisuus itseä kohtaan Pidättäytyminen antamasta valheellista lupausta täydellinen velvollisuus toisia kohtaan Omien kykyjen kehitys epätäydellinen velvollisuus itseä kohtaan Toisten onnellisuuden edistäminen epätäydellinen velvollisuus toisia kohtaan 7.11.2016 13

Kantilaisuus ja onni Onnellisuus ei voi olla moraalin kulmakivenä koettu tarve ja onni ovat täysin sattumanvaraisia eri ihmisten samat tarpeetkin ovat vain sattumaa Onnellisuus primäärinä tavoitteena halut/tyydytykset empirian (ei-moraalista) aluetta onnellisuus ansaittuna paha ihminen: ansaitsematon onni 7.11.2016 14

Kant ja usko Kaikkea ei voi tietää => tilaa uskolle Perusteet uskoa tiettyjä asioita nousevat etiikasta Käytännöllisen järjen oletukset Vapaa tahto Sielun kuolemattomuus Jumalan olemassaolo 7.11.2016 15

Sielun kuolemattomuus Osa asioista jää ihmiselämässä aina saavuttamatta pyhä tahto (puhdas hyvyys) Ihmisen pyrittävä kohti moraalista täydellisyyttä jotta aito mahdollisuus, on voitava onnistua Ikuisuudessa täydellisyys mahdollista ikuisuus väistämätön etiikan olettamus 7.11.2016 16

Jumalan olemassaolo Eettisyys ei takaa onnellista elämää konflikti hyvän/eettisen elämän välillä Hyvä kärsii/paha menestyy moraalilain vaateet kohtuuttomia Eettisten ihmisten on saatava palkkionsa Jumala palkitsijana 7.11.2016 17

Kritiikkiä: Formalismi Kategorinen imperatiivi on sisällöllisesti tyhjä G. W. Hegel (1770-1831), J. S. Mill (1806-73) ym. Moraaliperiaatteiden yleistettävyys todellisuudessa Reductio ad absurdum varasta aina kuin voit tapa kun ei ole riskiä jäädä kiinni 7.11.2016 18

Kritiikkiä: Rigorismi Kantin etiikka johtaa liikaan joustamattomuuteen (?) Kysymys periaatteen ja sovelluksen suhteesta Yleiset periaatteet vs. yhtenäinen kohtelu verotuksen tulisi olla progressiivista rangaistuksen tulee olla suhteessa rikokseen 7.11.2016 19

Kritiikkiä: Abstraktius Kantin eettiset periaatteet liian abstrakteja (?) Moraaliperiaatteiden soveltamiseen liittyy aina arvio harkinta Moraaliperiaatteet reunaehtoina (ei algoritmeina) ohjaavina (eivät määräävinä) 7.11.2016 20

Kant: Vapaus moraalin kannalta välttämättömyys "Emme siis tosin käsitä moraalisen imperatiivin käytännöllistä ja ehdotonta välttämättömyyttä mutta käsitämme kylläkin sen käsittämättömyyden, ja vain tätä voi kohtuudella odottaa filosofialta, joka pyrkii periaatteissa saavuttamaan ihmisjärjen rajat. (Moraalisen metafysiikan perusta, viim. lause) Lainaus HS 4.8.2015 Jyrki Alenius mukaan 7.11.2016 21

Lähteet ja kirjallisuus Kannisto, Toni: Kantilaisuus ja Kantin etiikka filosofia.fi/node2422 filosofia.fi/node2423 O Neill, O Nora: Kantian Ethics (A Companion to Ethics, ed. by Peter Singer) Blackwell 2006 Walker, Ralph: Kant ja moraalilaki (Otava Suuret Filosofit 2000/Kant and the Moral Law, Orion 1998) 7.11.2016 22

Kantin etiikan ja dialogisen intuitionismin yhteensopivuus? Kant: Yleispätevät periaatteet on rakennettava! Keskusteltavaksi: Mistä tulevat rakennusaineet? Esimerkki jonkin verran testatuista hypoteettisista periaatteista: http://blogs.helsinki. fi/vpaivans/oikeude nmukaisuutta-kohti/ Dialoginen intuitionismi (Päivänsalo) Hypoteettiset periaatteet vääjäämättä osin intuitiivisia Niiden kelpaavuus yhteisiksi periaatteiksi edellyttää jatkuvaa testausta laaja-alaisessa kriittisessä keskustelussa 7.11.2016 23

Utilitarismi (seurausetiikka) SL 2016 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 7.11.2016 24

Keskeinen sisältö Seurauseettinen ajattelu (utilitarismi) J. S. Mill (1806-73) Henry Sidgwick (1838-1900) Vaihtoehto utilitarismille John Rawls (1921-2002) 7.11.2016 25

J. S. Mill (1806-1873) Merkittävin brittiläinen 1800-luvun filosofi, empiristi ekonomisti, politiikan teoreetikko, hallitusmies Positiivinen näkemys ihmisestä tiedon kasvu, yksilönvapaus, hyvinvoinnin edistäminen Vaikutteita: Locke, Berkeley, Hume, Bentham Vapaudesta (1859) Utilitarismi (1861) Stanford E. Phil. / J. S. Mill, kuva: Wikipedia 7.11.2016 26

Henry Sidgwick (1838-1900) Cambridgen yo:n moraalifilosofi anglo-amerikkalainen etiikan ja politiikan teoria Keskeisiä tutkimusalueita (etiikan ohella / lisäksi) taloustiede, poliittinen teoria, kasvatustiede, parapsykologia Pääteos The Methods of Ethics (1874) malli kuinka teoretisoida etiikkaa järjestelmällinen vertailu utilitarismi vs. vaihtoehdot Stanford E. Phil. / Henry Sidgwick, kuva: Wikipedia 7.11.2016 27

Utilitarismi: pääpiirteitä Keskeistä: hyvinvoinnin (utiliteetin) maksimointi lisäksi esim. kärsimyksen minimointi Utilitarismi ei sisällä distributiivista periaatetta hyvinvointiin perustuva preferenssien ja/tai intressien tyydyttyminen tai eityydyttyminen, ym. Impartiaalisuus (puolueettomuus) moraalimerkitys ei riippuvainen oliosta itsestään Pakaslahti, Arvi (2008) Utilitarismi. www.filosofia.fi Artikkeli päivätty 10.11.2008 7.11.2016 28

Utilitarismin muodot (Pakaslahti) Hedonistinen ja ei-hedonistinen Suora ja epäsuora Totaali- ja keskiarvo Optimoiva ja ei-optimoiva Positiivinen ja negatiivinen Objektiviinen ja subjektiivinen Pakaslahti 2008 7.11.2016 29

Kirjallisuutta Wright, Georg Henrik von (2000) Hyvän muunnelmat (alkup. Varieties of Goodness, 1963) Frankena, William (1973) Ethics Kirjavainen, Heikki (1996) Moraali, motivaatio ja sosiaalietiikka. Johdatus eräisiin motivaatioteoreettisen sosiaalietiikan keskeisiin ongelmiin 7.11.2016 30