1 LOPPURAPORTTI Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt (TOP4) 23.2.2011 A. Työssäoppimispaikkojen pedagogisten järjestelyjen kehittäminen Seuraavia asiakokonaisuuksia kehitettiin liittyen työssäoppimispaikkojen pedagogiseen kehittämiseen: 1. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa ja ammattiosaamisen näytöissä Uuden Kotityö- ja puhdistuspalvelut perustutkinnon; kodinhuoltaja (entinen kotitalousyrittäjä) työelämäyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä mallinnettiin erityisopiskelijoille ohjaussysteemiä ja muita huomioon otettavia asioita työssäoppimisen toteuttamisessa. Samalla työelämän edustajat olivat tiiviisti mukana opetussuunnitelman laadinnassa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimisen järjestämisessä otetaan huomioon Koulutuskeskus Salpauksen erityisopetussuunnitelmassa määritellyt periaatteet. Erityisopiskelijoille on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa on määritelty opiskelijan kaikissa opintojen vaiheissa tarvitsema tuki, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen edellyttämä lisäopetus ja ohjaus. Työssäoppiminen tuo erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskeluun myös monia mahdollisuuksia, joita oppilaitosympäristössä ei ole mahdollista toteuttaa. Opiskelu todellisessa työtilanteessa on monille erityisopiskelijalle omin tapa oppia. Työssäoppiminen tarjoaa myös mahdollisuuden suorittaa opinnot yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Yksilöllisessä opiskelusuunnitelmassa työssäoppimisen määrää voidaan kasvattaa niin, että huomattava osa opinnoista suoritetaan työpaikalla. Tätä mahdollisuus motivoi erityisesti niitä opiskelijoita, joiden on vaikea sopeutua oppilaitoksessa opiskeluun. Laaja työssäoppiminen voi johtaa myös työllistymiseen työssäoppimispaikkaan tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ennakointi ja hyvä etukäteissuunnittelu auttavat opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan suoriutumista työssäoppimisjaksolla ennakoidaan ja se otetaan huomioon jo työssäoppimispaikan valinnassa. Myös erilaiset työpajat voivat tarjota opiskelijalle soveltuvan työssäoppimispaikan. Mikäli arvioidaan opiskelijan tarvitsevan tavallista enemmän ohjausta työssäoppimisessa, määritellään siihen resurssi ennen työssäoppimisjakson alkua. Koulutusalan työsspäoopimisen ja aos-näyttöjen erilaiset tukitoimet olisi tärkeää kirjata vuosittain laadittavaan koulutusalan toimialakohtaiseen erityisopetuksen suunnitelmaan, suunnitelmaa käytetään mm. uusien opettajien perehdyttämisessä. Myös oppilaitoksen moniammatillisella yhteistyöllä on tärkeä rooli opiskelijan oppimisen tukemisessa ja onnistuneiden työssäoppimisjaksojen toteutuksessa. Hyvää ohjaussuhdetta työssäoppimisjakson aikana tukevat: yhteinen käsitys työssäoppimisen tavoitteista oikea-aikainen ohjaus ja tarvittava tuki, mielekkäät työtehtävät ja riittävä vaihtelevuus opiskelijalle tarvittaessa henkilökohtaiset tavoitteet (kirjataan Hojksiin) johdettuna opetussuunnitelman tavoitteista kiireettömyys; aikaa työssäoppijalle säännölliset tapaamiset esim. kahvihetki tai viikkopalaveri. - opiskelijan motivointi ja kannustaminen - palautteen saaminen ja antaminen sekä taito herkistyä kuuntelemaan ja kuulemaan nuoren puhetta. - palaute realistista ja kannustavaa, opiskelijan itsearviointi osaksi palautekeskustelua. - luottamuksellisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen luominen. työtehtävien vaikeusasteen lisääminen opiskelijan taitojen karttuessa ja itsenäisyyden lisääminen koko työyhteisön tuki, kaikkien pitää olla sitoutuneita ohjaamaan opiskelijaa. Myös oppilaitoksen moniammatillinen yhteistyöverkosto käytettävissä ohjauksen tukena. Hojks, Hops ja Tops työkaluja onnistuneen työssäoppimisjakson suunnitteluun ja toteutukseen Opiskelijan vahvuudet, tuen ja ohjauksen tarve sekä tarvittava työnjako arvioidaan HOJKS-palaverissa ja kirjataan HOJKS- toteutussuunnitelmaan. HOJKS tulee päivittää aina tarpeen mukaan, ja päivityksestä vastaa ryhmänohjaaja.
2 Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan HOJKS- asiakirjaan sisällytetään kaikille opiskelijoille laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS. Siinä näkyvät hyväksi luetut opinnot, valinnaiset opinnot, työssäoppimisen suunnitelma eli TOPS, erityiset opetusjärjestelyt ja opiskelijan opintojen kulkua koskevat asiat. HOPS:n tehtävänä on tukea opiskelijan itsearviointia ja urasuunnittelua. HOPS:ssa on tutkinnon tavoitteet, ajoitus, opintojen suorittaminen ja suoritustavat sekä arviointi. HOJKSiin tulee merkitä työssäoppimisen ohjaus ja tuki ennen työssäoppimisen aloittamista. Mikäli opiskelijalle laaditaan työssäoppimisjaksolle omat tavoitteet, tulee ne kirjata HOJKSin liitteeksi. Myös vaihtoehtoisten osaamisen näyttötavat tulisi kirjata HOJKSiin. HOJKS sisältää myös ammattiosaamisen näyttöä koskevan suunnitelman sekä siirtymäsuunnitelman opinnoista työelämään. Ne muotoutuvat opintojen edetessä ja muodostavat eräänlaisen portfolion, jonka avulla opiskelijan kehittymistä ja kasvua on mahdollista seurata. Työssäoppimispaikan hankinta opettaja apuna työssäoppimispaikan hankinnassa tai opettaja etsii paikan, huomioitava opiskelijan Hojks, työpaikan on oltava opiskelijan taitoihin soveltuva (ei liian vaativa eikä helppo) opettaja kertoo työpaikalle etukäteen opiskelijan ammattityöhön liittyvistä taidoista ja rajoitteista opiskelija käy yhdessä opettajan kanssa työssäoppimispaikassa: tutustuminen työpaikkaan ja henkilöstöön, työssäoppimisen sopimuksen läpikäyminen ja allekirjoittaminen. Käydään läpi opiskelijan erityistarpeet (Hojksissa opiskelija ja alaikäisen opiskelijan huoltaja antavat tiedonsiirtoluvan opiskelun järjestämistä koskevissa asioissa, opiskelija kertoo itse, mitkä asiat ovat hänelle vaikeita, opettaja johdattelee tarvittaessa, joistakin sairauksista kerrottava aina!, ks. myös Erityisopetuksen suunnitelma luku 2.5 Salassapito). Kartoitetaan työturvallisuuteen liittyvät asiat ko. työpaikassa. opiskelija laatii itse tai opettajan avustamana (opettajan tuki jännittäjille ja hermoilijoille) henkilökohtaiset tavoitteensa, jotka jaetaan opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle ja opettajalle Erityisopiskelija työssäoppimispaikassa ja näytöissä työtehtäviin perehdytys: vähän kerrallaan, konkreettisesti, selkokielellä, käytännön asiat (työajat ja tauot, sosiaalitilat, ruokailu) varmista, että opiskelija on ymmärtänyt annetut ohjeet, anna opiskelijalle mahdollisuus kysyä ja tarkistaa, että ymmärsikö hän oikein ohjaaja on aluksi paljon käytettävissä, tekee työtä opiskelijan parina positiivinen, kannustava, rehellinen, konkreettinen palaute. Opiskelijalle on tärkeätä saada tietoa siitä, missä hän on onnistunut. Yhtä tärkeätä on saada tietoa siitä, mikä ei suju tavoitteiden mukaisesti. Palaute ei saisi olla pelkkää positiivista hymistelyä, vaan rehellistä ja suoraa. anna mahdollisuus toistaa työtä riittävästi (selkeä työalue, selkeät tehtävät) kiinnitä huomiota työympäristöön. Luo mahdollisimman rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri. Opiskelijan kannalta on tärkeätä työn ja työpaikan sääntöjen selkeys ja rutiinit. Auta opiskelijaa huomaamaan onnistumisia työssään. kun opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön työssäoppimispaikassa, huolehdi siitä, että hän on saanut riittävästi harjaannusta näytön työtehtävissä. Opiskelijalle annetaan tarvittaessa tukiopetusta tai lisäohjausta ennen ammattiosaamisen näyttöä. anna ohjeet näyttöihin selkeästi. Näyttö tulisi aina toteuttaa aidossa työympäristössä. Näyttötilanteeseen tulisi luoda rento ilmapiiri esim. keskustelemalla, jos se on työtehtävän kannalta mahdollista. Ammattiosaamisen näyttö on oppimistilanne, jossa opiskelija voi kysellä ja häntä voi neuvoa näytön aikana. vuorovaikutuksen edistämiseksi arvosta opiskelijaa anna opiskelijalle huomiota ja kannusta häntä osoita luottamusta opiskelijaa kohtaan anna opiskelijalle myönteistä palautetta huomioi opiskelijan erityistarpeet käsittele eteen tulevat ongelmat ja ristiriidat
3 Työssäoppimisjakson jälkeen pyydä opiskelijalta ja työpaikkaohjaajalta palautetta työssäoppimisjaksosta jakson jälkeen palautekeskusteluna tai lomakkeella. Kokemusten läpikäymiseen ja palautteen antamiseen on oltava riittävästi aikaa yksilönä ja ryhmässä. Työssäoppijan kokemuksia käydään läpi ryhmässä, jotta muutkin voivat oppia yksittäisen opiskelijan kokemuksista. Henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa tulisi huomioida opiskelijan vahvuuksia ja kehittymiskohteita avoimesti ja rehellisesti. Työssäoppimisjaksolla opittua tulisi huomioida opiskelijan itsetunnon kehittymiseksi. varmista, että Hopsissa ja Hojksissa olevat toimenpiteet on toteutettu. Kirjaa Hopsiin ja Hojksiin työssäoppimisen toteutuminen ja tuleviin työssäoppimisjaksoihin liittyvät asiat. 2. Työssäoppimispaikkojen kartoittaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa (Yhteiset palvelut ja Tuoterengas) Yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuen työssäoppimispaikat olivat vähentyneet joillakin aloilla ja sen vuoksi OPH:n taholtakin kehotettiin siivoamaan omat nurkat. Siksi tämän projektin yhtenä tavoitteena oli kartoittaa konsernin Yhteisten palveluiden ja Tuoterenkaan työssäoppimispaikat. Tuoterengas Työssäoppimispaikat ja niiden sopivuus ammattiosaamisen näyttöihin Yhteenveto Tuoterenkaan työssäoppimispaikoista: (Liite3: TOP-paikat Tuoterengas) Työssäoppimispaikkoja Tuoterenkaassa on monelle eri alalle; kultasepänalan, autoalan(pienkonekorjaus), metallialan, verhoilualan, logistiikan, sähköalan, elektroniikka-alan, liiketalouden, ympäristöalan, vaatetusalan, puualan, sosiaali- ja terveysalan sekä viestintä- ja markkinointialan opiskelijoille. Lisäksi paikkoja on työelämään tutustuville. Työssäoppimispaikkoja on viidellä eri paikkakunnalla; Lahti, Hollola, Nastola, Asikkala sekä Orimattila Työssäoppimisajankohta on kaikissa toimipisteissä koko vuosi- mikä antaa enemmän mahdollisuuksia työssäoppimisjaksojen toteuttamiseen Työssäoppimispaikat sopivat sekä erityistä tukea tarvitseville, kuin muillekin työssäoppimisjaksoaan suorittaville - riippuen työtehtävästä. Työpaikkaohjaajakoulutus Tuoterenkaan henkilöstölle Koulutukseen osallistui koko Tuoterenkaan valmennus- ja tukipalveluiden henkilöstö yhteensä 56 henkilöä. Työpaikkaohjaajakoulutuksen (2 ov) sisällöt ja painopiste räätälöitiin Tuoterenkaan henkilöstön olemassa oleva ohjausosaaminen huomioiden. Tuoterenkaalla on tehty ohjaustyötä eri kohderyhmille jo vuosia ja tämän koulutuksen tavoitteena olikin tarkentaa käytäntöjä ja päivittää ohjaustaitoja vastaamaan tämän päivän haasteita, erityisesti valmiuksiin vastata uusien opetussuunnitelmien mukaisiin työtehtävien ja ammattiosaamisen näyttöihin toteuttamiseen yhdessä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Koulutuksen hyviä käytäntöjä 1. Tuoterenkaan perehdyttämisohjeistus hiottiin koulutuksen aikana vastaamaan erilaisten ohjattavien tarpeita. Hyvin pitkälle mietitty perehdyttämisohjeistus voisi toimia missä tahansa organisaatiossa. 2. Työturvallisuusohjeistukset ja konekohtaiset ohjeet: Tuoterenkaalla on yleiset työturvallisuusohjeet työtiloihin ja konekohtaiset ohjeet esim. puualan koneet, kirjansitomo jne.. Turvallisuusohjeiden käyttöä missä tahansa työsalissa/ organisaatiossa. 3. Työssäoppimisen prosessikartta Tuoterenkaalla tapahtuvasta työssäoppimisesta. Prosessikartan avulla jokaisella on tieto mitä, milloin ja kenen toimesta työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä tehdään. 4. Kirjattiin ylös työssäoppimisen tämänhetkiset ongelmat ja kehittämistarpeet voidaan kehittää toimintaa ja työpaikkaohjaajan toimintaympäristöä.
4 5. Tärkeä osuus koulutusta oli oman työyhteisön, Tuoterenkaan toimintatapojen yhtenäistäminen ja eri ammattiryhmien kouluttautuminen samanaikaisesti jotta kaikilla on yhteinen käsitys siitä mitä työssäoppimisen ohjaus meidän työyhteisössä tarkoittaa. 6. Toimipisteet tekivät oman yksikön kehittämistyötä oppimistehtävien avulla. Vertaistuen saanti ja verkostoituminen koulutuksen aikana toteutui hyvin. 7. Organisaation olemassa olevan osaamisen hyödyntämismahdollisuuden tunnetaan ja osataan hyödyntää talon sisällä olevaa erityisosaamista. Yhteiset palvelut Työssäoppimispaikat ja niiden sopivuus ammattiosaamisen näyttöihin Yhteenveto Yhteisten palveluiden työssäoppimispaikoista: (Liite4: TOP-paikat/ Yhteiset palvelut) Kyselyyn vastasi 8 eri yksikköä: talouspalvelut, tieto- ja kirjastopalvelut, viestintä- ja markkinointipalvelut, ravintolapalvelut, henkilöstöpalvelut, rehtorin toimisto, tietohallintopalvelut, kiinteistöpalvelut -siivous sekä huolto. Ravintolapalveluissa on kaikilla työpaikkaohjaajakoulutus, mutta muissa yksiköissä vain harvoilla. Tällä hetkellä koulutuksen tarve on noin 20:llä henkilöllä. B. Työssäoppimisen laadunvarmistuksen ja jatkuvan laadun parantamisen menettelyjen kehittäminen Eri tahojen palautetietoa hyödynnettiin tavoitteena toiminnan paraneminen ja yhdenmukaistuminen. Winhasta reaaliaikaiseentietovarastoon siirretyt AOS-näyttöihin liittyvät tiedot 2006-5/2009 kerättiin tutkinnoittain (Näyttöpaikka, työpaikan edustaja mukana näytöissä, hylätyt ja mukautetusti suoritetut näytöt) ja tilastot käsiteltiin ja analysoitiin yhteisillä foorumeilla sekä koulutusaloilla. Sama toistettiin syksyllä 2010 (Tilastoja AOS-näytöistä ajalta 8/2006-11/2010) ja tehtiin vertailuja, onko kehitystä tapahtunut, esimerkiksi työelämässä toteutettujen ammattiosaamisen näyttöjen määrä. Ammattiosaamisen näyttöjen laadunvarmennus (työssäoppimispaikan sopivuus/vastaavuus)- esite laadittiin ja käytettiin mm.erilaisissa koulutustilaisuuksissa (Liite 5) C. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen työturvallisuus sekä riskien arviointi Valmisteltu työssäoppimisen työturvallisuusaineisto ja tehdyt selvitykset. Työssäoppimisen turvallisuus esitysaineisto (TOP_4_tyossaoppimisen_turvallisuus_22032010)(Liite 6) Hankkeessa valmisteltiin PowerPoint esitysaineisto, jonka aiheena on työssäoppimisen työturvallisuuden varmistaminen. Aineisto on tarkoitettu ensi sijassa ohjaavien opettajien tuki- ja valmennusmateriaaliksi. Sen avulla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: o miksi on tärkeää varmistaa työssäoppimisen turvallisuus? o mitä hyötyä turvallisuuden varmistamisesta on eri osapuolille? o mitkä ovat eri osapuolten vastuut? o miten turvallisuuden varmistaminen tapahtuu käytännössä? Työssäoppimisen turvallisuuden varmistaminen ja sopimus työssäoppimisesta. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on varmistaa, että työssäoppimispaikka on turvallinen opiskelijalle. Hankkeen aikana oltiin yhteydessä Työsuojelupiirin. Sen edustajalta saatiin tieto, että koulutuksen järjestäjältä ei voida edellyttää työturvallisuuskartoituksen tekemistä työssäoppimispaikassa. Turvallisuuskartoituksen tekeminen on työnantajan tehtävä. Oppilaitoksen tulee kuitenkin varmistaa, että työssäoppimispaikka on riittävällä tavalla selvittänyt työn vaaratekijät niiltä osin, kuin ne koskevat työssäoppijan työskentelyä. Koulutuskeskus Salpauksessa käytössä ollut työssäoppimisen sopimuskaavake(liite2.)tarkistettiin ja siihen tehtiin lisäys, jossa työssäoppimispaikka ilmoittaa, onko
5 vaarojenarviointi tehty. Mikäli arvointia ei ole tehty, työssäoppimista koskevat vaaratekijät kirjataan työssäoppimissopimukseen ja vastuu työssäoppijan turvallisuudesta on työnantajalla. Asiaa käsiteltiin Nuorten koulutuksen pedagogisen kehittämisryhmän (NUKE) palaverissa 25.3.2010. Perehdyttämiskaavake Työssäoppimispaikan tulee perehdyttää työssäoppija riippumatta siitä, millaista turvallisuus- tai ammatillista koulutusta hän on aikaisemmin saanut. Hankkeessa tehtiin perehdyttämislomake, jota voi käyttää perehdyttämisen muistilistana, jos työssäoppimispaikalla ei vielä sellaista ole tai omien lomakkeiden lisäksi. Täytetty ja perehdytettävän sekä perehdyttäjän allekirjoituksilla varustettu lomake toimii todistuksena työssäoppijalle annetusta perehdytyksestä.(liite 7) Työssäoppimispaikan työturvallisuuskartoituslomake Hankkeessa tehtiin yleiskäyttöön sopiva työturvallisuuskartoituslomake työssäoppimispaikkojen käyttöön. Lomakkeen lähtökohtana käytettiin aikaisemmissa hankkeissa tehtyjä eri aloille tehtyjä perehdyttämislomakkeita. Lomake toimii muistilistana sekä pöytäkirjana työturvallisuuden kartoituksessa. Lomaketta käytetään työpaikkaohjaajien koulutusmateriaalina ja sen avulla työssäoppimispaikka voi tehdä turvallisuuskartoituksen.(liite 8) D. Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista tukevien opetusja ohjausmenetelmien kehittäminen 1 Top4-projektin opetusteknologiaryhmä - asiantuntijaopettajat kehittäjinä Top4-projektin opetusteknologiaryhmän tavoitteena oli koota, edelleen kehittää ja mallintaa työssäoppimisen ohjauksen hyviä käytäntöjä. Tärkeänä pidettiin tehdä kehittämisyhteistyötä asiantuntijoiden, eli opettajien ja heidän kauttaan myös opetuksen ja opiskelijoiden, kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi perustettiin ns. asiantuntijaopettajien työryhmä eri koulutusalojen ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajakoulutuksen opettajista (9). Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa 12.3. - 3.12.2010 välisenä aikana. Tapaamisten sisältöä dokumentoitiin konsernin sisäiseen (Salpaus Lamk) wikiin sivuille Top4-projekti (AD:lla). 1.1 Yhteisen ymmärryksen luominen työssäoppimisesta / työssä oppimisesta Projektin alussa, asiantuntijaopettajien tapaamisessa tutustuttiin Salpauksen aiemmassa hankkeessa 2004 tehtyyn Ammatillisen kasvun kansio, joka on työssäoppimisen eri vaiheita tukeva, netissä avoimesti saatavilla oleva, verkkokurssiaineisto. Aineisto on tehty erityistä tukea ja ohjausta työssäoppimiseen tarvitseville opiskelijoille, joten se on suunniteltu yksittäisen opiskelijan ohjausympäristöksi, ei vertaisoppimiseen tai koko ryhmän ohjaukseen tarkoitettu. Aineistolla haettiin yhteistä ymmärrystä työssäoppimisen keskeisistä kohdista erityisesti ohjauksen kannalta. Tapaamisessa tehdystä ryhmätyöskentelystä koottiin esitys Top4 - Verkko-ohjauksen kehittäminen (Google Docs). 2 Verkko-oppimisalusta Moodlen hyödyntäminen - tilannekartoitus Osa Salpauksen opettajista hyödyntää verkko-oppimisalustaa työssäoppimisen ohjauksessa. Projektin alussa kartoitettiin ja arvioitiin opettajien tekemiä työssäoppimiseen liittyviä verkkokursseja (n=35). Kurssit löytyivät hakusanoilla työssäoppiminen-/työssä oppiminen. Tarkastellut kurssit olivat eri koulutusaloilta, sekä ammatillisen peruskoulutuksen, että ammatillisen aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen opettajien tekemiä ja omassa opetuksessaan ja työssäoppimisen/työssä oppimisen ohjauksessa hyödyntämiä. Kaikilta kursseilta löytyi aiheeseen liittyviä web-linkkejä ja lomakkeita. Kaikilla kursseilla oli ns. yleinen keskustelualue esim. kysymyksille ja kuulumisille. Suurin ero kursseilla oli oppimispäiväkirjan/raportin kirjoittamiskäytännöissä. Osassa verkkokursseista opiskelijat palauttivat kurssille henkilökohtaiset oppimispäiväkirjansa vain opettajan luettavaksi, osassa oppimispäiväkirjaa taas kirjoitettiin keskustelualueelle koko opiskelijaryhmän luettavaksi ja joskus opiskelijoille on tarjottu mahdollisuutta kirjoittaa oppimispäiväkirjaansa julkiseen blogiin. Projektissa mukana olevat opettajat pitivät moodle verkko-oppimisalustaa pääsääntöisesti hyvänä materiaalien - kuten linkkien, lomakkeiden, oppimistehtävien ja ohjeiden - koontipaikkana. Oppimisalustaa
6 pidettiin hyvänä paikkana koota kaikki tarvittava ja tehdä näkyväksi työssäoppimisen kokonaisuus. Moni opettajista käyttikin moodle oppimisalustaa testaamansa uuden sosiaalisen median työvälineen rinnalla. Salpauksen Elsa moodle on opiskelijoiden käytössä vain opintojen ajan ja sulkeutuu heti tunnusten voimassaolon päätyttyä. Yksi opettajista pitää tätä ongelmana ja aikookin jatkossa siirtää aineistot ja oppimistehtävät avoimeen blogiin. 2.1 Työssäoppimisen verkkokurssi -esimerkkipohjan rakentaminen Moodle verkko-oppimisalustaa käyttäneiden opettajien kuvaukset: Yksi tarkastelluista verkkokursseista (työssäoppiminen-/työssä oppiminen n=35) valittiin lähtökohdaksi kaikille opettajille yhteisen työssäoppimisen kurssipohjalle. Valinnan perusteita olivat työssäoppimisen keskeinen sisältö, selkeys ja visuaalisuus. Hyvänä pidettiin myös yhteisöllisyyttä ja vertaisoppimisen mahdollisuutta. Oppimispäiväkirjaa kirjoitettiin viikottain oppimisalustan kurssikohtaiselle keskustelualueelle. Keskustelu alkoi työssäoppimispaikan kuvauksella ja henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisella. Viikottain jokainen kävi kuvaamassa fiiliksiään ja työtehtäviään. Lopuksi koululla vastattiin opettajan laatimiin, itsearviointiin johdattaviin kysymyksiin. Oppimisen reflektoinnin lisäksi laadittiin myös uusia tavoitteita opiskelulle. Kurssin tekijä muokkasi kurssia yleispätevämmäksi, kaikkien alojen opettajille soveltuvaksi Top4-projektin aikana. Opettaja näki tärkeänä lisätä yhteisöllisyyttä ja vertaisoppimista edelleen esim. edellyttämällä opiskelijoiden keskinäistä kommentointia keskusteluissa. 3 Sosiaalisen median kokeilut Top4-projektissa Jokainen asiantuntijaryhmän opettajista otti opetuksessaan kokeiltavaksi yhden tai useamman sosiaalisen median työvälineen. Osalle opettajista valittu työväline oli jo jonkin verran ennestään tuttu, osalle se oli opetuskäytössä ensimmäistä kertaa. Uuteen työvälineeseen perehtyminen vaatii aikaa niin opettajalta kuin opiskelijoiltakin. Jotta eri työvälineitä voitaisiin ottaa käyttöön, sujuvasti aina tilanteen ja tarpeen mukaan, on opettajille välttämätöntä antaa perustiedot ja taidot sosiaalisen median työvälineistä. Vasta kun oppilaitoksessa on yhtenäinen työvälinevalikoima ja riittävä perusosaaminen, on yksittäisillä opettajilla aikaa ja resurssia ottaa sosiaalisen median työvälineitä opetukseensa. Jos väline on uusi opettajalle, ja (opetuskäytössä) myös opiskelijoille, alkuperehdytys voi viedä liikaa aikaa varsinaiselta substanssin opetukselta. Sosiaalisen median välineitä ja palveluita voidaan käyttää tietokoneen ja nettiselaimen kautta mutta lisäarvoa ja uusia mahdollisuuksia, erityisesti ohjaukseen, saadaan käytettäessä mobiililaitteita, erityisesti älypuhelimia. Jos sosiaalisen median välineitä halutaan käyttää opetuksessa ja työssäoppimisen ohjauksessa laajamittaisesti, olisi opettajille hankittava älypuhelimet sen mahdollistamiseksi. Top4- projektissa mukana olleista opettajista osa käytti sosiaalista mediaa älypuhelimellaan; puhelimet olivat kaikilla henkilökohtaisia ja omia. 3.1 Facebook - verkkoyhteisö työssäoppimisen / työssä oppimisen ohjauksen tukena Facebookia käyttäneiden opettajien kuvaukset (pdf): Sosiaalisen median välineistä suosituimmaksi osoittautui Facebook. Yhdeksästä opettajasta kuusi otti sen jollain tapaa opetukseensa projektin aikana. Useimmat perustivat opiskelijaryhmälleen oman suljetun Facebook-ryhmän. Ryhmän jäsenyys mahdollistaa pääsyn tietylle suljetulle sivustolle ja yhteydenpidon ilman Facebook- ystävyyssuhdetta. Avoin Facebook -sivu taas osoittautui ehkä liian julkiseksi paikaksi osallistua keskusteluun. Opiskelijoiden asenne sosiaalisen median välineiden käyttöä kohtaan vaihteli paljon. Jos ja kun Facebookin käyttö oli hyväksytty opiskelijoiden taholta ja kun sitä vielä käytettiin suljettuna ryhmänä, se osoittautui nopeaksi ja hyväksi tiedottamisen ja yhteydenpidon välineeksi. Facebook -ryhmä toimi onnistuneesti paitsi vapaamuotoisemman keskustelun myös opettajan ohjaaman työssäoppimiseen liittyvän teemakeskustelun paikkana. On todettava, että kaikki aikuisopiskelijat eivät halunneet ottaa Facebookia käyttöön. Projektissa haluttiin testata eri työvälineitä, ei pakottaa niiden käyttöön, joten opiskelijat saivat niin halutessaan keskustella tutulla verkko-oppimisalustalla Facebook -ryhmässä keskustelun sijaan. Työpaikkaohjaajia ei aikeista, ja yrityksistä, huolimatta vielä saatu osallistumaan mihinkään käytetyistä ympäristöistä, ei Elsa moodleen eikä Facebookiin. Kiinnostusta ainakin yhden opettajan mukaan heillä osallistumiseen periaatteessa olisi. 3.2 Twitter - mikroblogi työssäoppimisen / työssä oppimisen ohjauksen tukena
7 Twitteriä käyttäneiden opettajien kuvaukset: Kaksi ammatillisen aikuiskoulutuksen - kieli- kulttuuri- ja maahanmuuttajakoulutuksen - opettajista ovat jo ennemmin käyttäneet opetuksessaan useita opetusteknologian työvälineitä. He lähtivät nyt edelleen kehittämään Twitterin opetus- ja ohjauskäyttöä. Kumpikin Twitteriä testanneista on maahanmuuttajien suomenkielen opettaja. Kieli osoittautui yhdeksi Twitterin "ongelmista", palvelun kielenä on englanti. Opiskelijat taas ovat monista eri maista ja heidän ainoa yhteinen kielensä on suomi. Englantia he eivät välttämättä osaa paljon tai lainkaan. Twitter on periaatteessa yksinkertainen sosiaalisen median palvelu, mutta se taipuu hyvin moneen ja samalla sen haltuunotto ja "ymmärtäminen" vaatii aikaa. Twitterin peruskäytön opettaminen opiskelijoille vei siis aikaa mutta sen jälkeen sitä käytettiin monin tavoin. Koska opettaja käyttää Twitteriä paljon myös vapaa-ajallaan, hän on luonut erillisen opettaja-roolin ja tilin Twitteriin. Opiskelijat seurasivat tiliä ja opettajan sinne laittamia erilaisia tiedotteita ja muistutuksia, myös oppimistehtäviä ja niihin tai muuhun ajankohtaiseen liittyviä linkkejä. Yksi onnistunut opetuskokemus oli esimerkiksi sellainen, jossa yksi opiskelija ei päässyt tunnille mutta halusi osallistua opetukseen etänä, sekä seuraamalla että kirjoittamalla Twitter-tweetteja opettajan ja muiden opiskelijoiden kesken oppimistehtäviin liittyen. 3.3 Skype - pikaviestin ja videopuhelin työssä oppimisen ohjauksen tukena Skype-pikaviestintä käyttäneen opettajan kuvaus: Yksi ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajista lähti edelleen kehittämään Skype pikaviestimen ja videopuhelimen käyttöä ja ennen kaikkea etsimään tapoja sen hyödyntämiseen opetuksessa. Opettaja pitää Skypen ehdottomana etuna yhteyden oton helppoutta ja nopeutta, ohjauksen oikeaaikaisuutta. Opettaja oli sopinut opiskelijoiden kanssa tietyt päivystysajat mutta sen lisäksi opiskelijoiden oli helppoa ottaa Skype-puhelu aina kun he näkivät, että opettajan Skype-tilin aktivoituneena, eli hänen oli mahdollista vastata kysymyksiin. 3.4 Wordpress.com - blogi opintojakson kokoajana Wordpress.com- blogia käyttäneen opettajan kuvaus: Yksi ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajista lähti edelleen kehittämään, hänelle ennestäänkin tutun, blogialustan hyödyntämistä opetuksessa. Opettaja pitää julkisen blogin etuna sitä, että se on avoin ja opiskelijan käytettävissä myös varsinaisen opiskelun jälkeen; tunnuksia ei tarvita. Blogi kokoaa kaiken, materiaalit, oppimistehtävät, ajankohtaiset uutiset ja linkit, siitä saa myös visuaalisesti näyttävän kokonaisuuden. Huonona puolena opettaja pitää julkisessa blogissa sitä, että opiskelijoilla on korkea kynnys osallistua keskusteluun kommentoimalla blogiartikkeleita, esim. esittää kysymyksiä. Opettaja toteaakin, että opetuksessa onkin hyvä käyttää muutamaa eri välinettä ja ympäristöä rinnakkain.