Kv 15.12.2014 61 LAPPAJÄRVEN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 1
Sisällysluettelo 1 YLEISPERUSTELUT...5 1.2 Y1einen taloudellinen tilanne...5 1.2 Yleisperustelut Lappajärven kunnan osalta...9 1.2.1 Kunnan alue, väestö ja työpaikat...9 2 LAPPAJÄRVEN KUNNAN STRATEGIA... 12 3 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017... 16 3.1 Talousarvio kokonaisuutena... 16 4 YLEISHALLINTO... 21 4.1 Luottamushenkilöhallinto... 21 4.2 Yleiset toimistopalvelut... 22 4.3 Muu yleishallinto... 23 4.4 Työllistäminen... 24 5 TERVEYSTOIMI JA SOSIAALITOIMI... 25 5.1 Terveystoimi... 25 5.1.1 Sairaanhoitopiiri ja yksityiset... 25 5.1.2 Ympäristöterveydenhuolto... 25 5.1.3 Perusterveydenhuolto... 25 5.2 Sosiaalitoimi... 26 6 SIVISTYSTOIMI 2015... 29 6.1 Sivistystoimen hallinto... 29 6.2 Esi- ja perusopetus... 30 6.3 Peruskoulujen yhteinen ja muu toiminta... 33 6.4 Lukiokoulutus... 34 6.5 Ammatillinen ja muu koulutus... 35 6.6 Kirjastotoimi... 35 2
6.7 Vapaa-aikatoimi... 36 6.7.1 Liikuntatoimi... 37 6.7.2 Liikuntapaikat... 37 6.7.3 Nuorisotoimi... 38 6.7.4 Kulttuuritoimi... 38 6.8 Varhaiskasvatus... 40 7 MUUT PALVELUT... 42 7.1 Elinkeinoelämän edistäminen... 42 7.2 Oikeudenhoito ja turvallisuus... 43 7.2.1 Yleinen edunvalvonta... 43 7.2.2 Talous- ja velkaneuvonta... 43 7.3 Palo- ja pelastustoimi... 44 7.4 Rakennusvalvonta... 45 7.5 Ympäristön huolto... 46 8 TEKNINEN TOIMI... 47 8.1 Yhdyskuntasuunnittelu... 47 8.2 Yhdyskuntapalvelut... 48 8.3 Toimitila- ja vuokrauspalvelut... 49 8.4 Vesihuolto... 49 8.5 Energiahuolto... 51 8.6 Jätehuolto... 51 8.7 Maa- ja metsätilat... 51 8.8 Muu liikeluonteinen toiminta... 52 8.9 Muu toiminta... 53 9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA SEKÄ VIRKA- JA TYÖSUHDE-LUETTELO... 54 10 KÄYTTÖTALOUSOSA... 59 11 TULOSLASKELMA... 67 12 RAHOITUSLASKELMA... 69 3
13 INVESTOINNIT 2015 JA INVESTOINTISUUNNITELMA 2015-2017... 70 14 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017... 76 15 LAPPAJÄRVEN KUNNAN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISSUUNNITELMA 2015 2017... 82 15.1. Yleistä... 82 15.2 Alijäämän kattamisvelvollisuus ja lainojen maksu... 82 15.3 Henkilöstö... 82 15.4 Hallinto... 83 15.5 Konserniohjaus... 83 15.6 Perusturva... 83 15.7 Sivistystoimi... 83 15.8 Kiinteistöt... 83 15.9 Ruokahuolto... 84 15.10 Lämpöyhtiö... 84 15.11 Kunnan laitosten liittymismaksujen yleiset perusteet... 84 15.12 Verot... 84 15.13 Omaisuuden myynti... 84 15.14 Sitovuus ja seuranta... 84 4
1 YLEISPERUSTELUT 1.2 Y1einen taloudellinen tilanne Kansainvälisestä taloudesta on viime aikoina saatu rohkaisevia signaaleja, joskin kasvu on vielä haurasta, ja se on tavanomaista alttiimpi negatiivisille shokeille. Tämä koskee eritoten euroaluetta, jossa talouskasvu on vielä hyvin vaatimatonta ja siten kohtalaisen pienetkin negatiiviset tekijät voivat yhä taittaa orastavan kasvun. Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös kotimaisen talouden virkoamiseen. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan ja suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankauppa. Yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta. Yksityiset investoinnit laskevat edelleen ja niiden BKT-osuus alenee jo 15,4 prosenttiin. Työttömyysaste nousee edelleen ja tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Työllisyys heikkenee 0,3 prosentilla edellisestä vuodesta. Työtunneissa mitattuna tuottavuus kehittyy varsin vaimeasti. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain julkiset investoinnit supistavat kasvua. Yksityinen kulutus lisääntyy vajaalla puolella prosentilla johtuen vahvistuvista tulevaisuuden odotuksista. Tämä näkyy myös kotitalouksien säästämisasteen laskuna. Kotitalouksien velkaantumisaste ei enää nouse. Yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän selvään 4,6 prosentin nousuun eritoten kone- ja laiteinvestointien ja rakennusinvestointien vetämänä. Julkiset investoinnit alenevat edelleen. Työmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän likimain tämän vuoden tasolla huolimatta kokonaistaloudellisen aktiviteetin piristymisestä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,8 %. BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun huolimatta historiallisesti alhaisesta talouden kasvuvauhdista. Talouden resurssien vajaakäytön vuoksi kokonaistuotannon taso on tuolloin edelleen potentiaalista tuotantoa pienempi. Talouden kasvupotentiaalin alhaisuuteen vaikuttavat demografiset tekijät, investointien vaimeus sekä tuotantorakenteessa tapahtuneet muutokset. Huolimatta viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä kansainvälisessä taloudessa ja parantuneista kotimaisen talouden näkymistä, ennusteeseen liittyvät riskit painottuvat edelleen negatiiviseen suuntaan. Pitkittyessään tai laajetessaan Ukrainan kriisi lisää epävarmuutta ja saattaa kasvattaa pääomavirtoja Venäjältä, alentaa investointeja, heikentää ruplaa ja kääntää Venäjän talouden taantumaan. Tällä olisi negatiivisia vaikutuksia Suomenkin talouteen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja myös vuosina 2014-2016 julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Verrattain hidas talouskasvu ja sopeutustoimet eivät riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi ennustejaksolla. Julkista taloutta rasittaa lisäksi ikärakenteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää ja samal- 5
la kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja velkasuhde on jo kohoamassa yli 60 prosentin rajan. Lähde: VM: Taloudellinen katsaus, kevät 2014 Tiivistelmä Kuntatalous Yleinen heikko talouskasvu näkyy myös kuntataloudessa, esimerkiksi vaatimattomana verotulojen kasvuna tai joissakin kunnissa jopa vähentyneinä verotuloina. Kuntien kireää taloustilannetta heikentää merkittävästi myös valtionosuuksien leikkaukset, joiden yhteisvaikutus ensi vuonna on yli 1,4 miljardia euroa. Rakennepoliittisessa ohjelmassa on kuntien tavoitteeksi asetettu 1 miljardin sopeutustoimet vuoden 2017 tasossa. Näitä toimia kunnat ovat arvion mukaan toteuttamassa tänä vuonna 400 miljoonaa veronkorotuksin ja 600 miljoonaa erilaisten henkilöstömenosopeutusten kautta. Kuntalakiin tehdyn muutoksen vuoksi kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisvelvollisuus vaikuttaa myös kuntatalouteen ja saattaa tiettyjen kirjausten vuoksi parantaa joidenkin kuntien vuoden 2014 tulosta. Vuonna 2014 kunnat ovat antaneet lausunnon mm. kuntalain uudistuksesta, valtionosuusuudistuksesta ja sote-lakiluonnoksesta. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Verolinjaukset Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2015. Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2015 tehdä sekä verotuloja lisääviä että vähentäviä muutoksia. Linjatut veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa nettona noin -156 milj. euroa. Kun huomioidaan aiemmin tehtyjen, vuonna 2015 voimaan tulevien, muutosten vaikutus, niin kunnallisveron tuotto vähenee arviolta -131 milj. eurolla. Kiinteistöverotus - Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. - Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä. Alaraja on siten 0,37 % ja yläraja 0,8 %. - Samassa yhteydessä kiinteistöverolain 13 :n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60 6
prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Hallitus on päättänyt kiinteistöveron muutosten tuottoarviota vastaavan erän (48 milj. euroa) vähentämisestä peruspalvelujen valtionosuudesta. Vähennysten kohdistumisesta kuntien kesken ei ole selkeää päätöstä, mutta todennäköisesti leikkaus kohdistuu pääosin niihin kuntiin, joiden verotulot kasvavat alarajojen korotusten perusteella. Näiltä kunnilta on esitetty leikattavaksi nykyisen kiinteistöveroprosenttinsa ja uuden alarajan välinen tuotto. Loppuosa tuottoarviosta (ylärajojen korotuksen laskennallinen vaikutus) leikataan todennäköisesti kaikilta kunnilta kiinteistöjen verotusarvojen suhteessa. Yhteisöverotus - Yhteisöverotukseen on tulossa useita muutoksia, joista osa lisää yhteisöveron tuottoa ja osa vähentää. - Voimassaoleva kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2015 on 34,19 %. Uudet veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavan kunnille verojärjestelmän sisällä jakoosuutta muuttamalla. Kuntien jako-osuutta esitetään nostettavaksi veroperustemuutosten johdosta 0,26 prosenttiyksikköä. - Kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan yhteisöveron jako-osuutta korottomalla. Kuntien ryhmäosuutta on esitetty korotettavaksi tällä perusteella 1,81 prosenttiyksiköllä. Kunnille lisäys jakaantuu siten voimassaolevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti. Kompensaation kuntakohtaista kohdentumista on tältä osin tarkoitus oikaista valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. - Kaikkien muutosten jälkeen vuonna 2015 kuntaryhmän jako-osuudeksi on arvioitu muodostuvan 36,26 %. Jäteveroa korotetaan 50 eurosta 55 euroon tonnilta. Jäteveron tuotto ohjautuu kunnille valtionosuuksien lisäyksenä, mutta jäteveron lisätuottoa ei ohjata kunnille. Muut veroratkaisut eivät vaikuta kuntien verotuloihin. Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät ja opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Toisen asteen koulutuksen uudistusta valmistellaan erillisissä työryhmissä. Lain muutokset tältä osin tullevat voimaan 1.1.2015 ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti 1.1.2017. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. 7
Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys, joita on yhteensä yhdeksän. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella, joita ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausjärjestelmä on myös muuttunut. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen säästöt ovat kuntien ja kuntayhtymien osalta 102 milj. euroa. Mm. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja leikataan. Lähde: Kuntatalous 3/2014 8
1.2 Yleisperustelut Lappajärven kunnan osalta 1.2.1 Kunnan alue, väestö ja työpaikat Lappajärven kunnan pinta-ala on 523,7 neliökilometriä, josta maata 420,9 ja vettä 102,8 neliökilometriä. Lappajärvi kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, Etelä-Pohjanmaan aluepelastuslaitokseen ja Järviseudun seutukuntaan. Lappajärvi kuuluu EU-tavoitealuejaossa tavoite 2-alueeseen. Väestön ja eräiden keskeisten palvelujen käyttäjien määrälliset muutokset suunnitelmakaudella Väestötietojen mukaan Lappajärven kunnan väkiluku 31.12.2013 oli 3317. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna on 66 henkeä, väkiluvun muutos -2,0 %. Väestöennusteen mukaan Lappajärven kunnan asukasluku on 3200 vuonna 2020 ja 3080 vuonna 2030. (Lähde: Tilastokeskus 28.9.2012). Ajankohta 0-6 v. 7 15 v. 16 65 v. 66 - Yhteensä 31.12.2009 195 321 2125 854 3495 31.12.2010 186 299 2088 867 3440 31.12.2011 198 274 2076 888 3436 31.12.2012 207 260 2003 913 3383 31.12.2013 198 258 1936 925 3317 Lähde: Tilastokeskus 21.3.2014 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan (Tilastokeskus: 4.12.2013) 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 2943 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1097 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 1846 Keskiaste 1296 Alin korkea-aste 265 Alempi korkeakouluaste 180 Ylempi korkeakouluaste 99 Tutkijakoulutusaste 6 Taloudellinen huoltosuhde oli 1,64 ja väestöllinen huoltosuhde oli 0,71 vuonna 2012. Väestöllinen huoltosuhde oli 0,737 vuonna 2013 ja ennusteen mukaan taloudellinen huoltosuhde tulisi olemaan 0,974 vuonna 2013. KELAn ikävakioitu sairastavuusindeksi oli 106,2 vuonna 2012. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä oli 35,5 % 31.12.2012. Asuntokuntien lukumäärä oli 1461 ja kesämökkien lukumäärä 1134 vuonna 2013. Suomalaistaustaisia oli yhteensä 3201 ja ulkomaalaistaustaisia yhteensä 116 vuonna 2013. Suomenkielisiä oli 3187, ruotsinkielisiä 19 ja muun kielisiä yhteensä 111. 9
Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 31.12.2011 1192 Työllisten osuus 18-64 vuotiaista, 31.12.2012 68,2 % Työttömien osuus työvoimasta, 31.12.2012 7,9 % Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä, 31.12.2012 1283 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, 31.12.2011 70,8 % Lähde: kunnat.net Työpaikkarakenne 31.12.2011 Alkutuotanto 20,7 % Jalostus 22,7 % Palvelut 54,9 % Muut 1,7 % Yritystoimipaikkojen lukumäärä (2012) 325 (lähde: Kunnat.net) Verotulojen vertailu vuosina 2013 2014 Kunnallisveron kertymä oli 30.9.2014 mennessä yhteensä 6.980.797 euroa, kun vastaavana ajankohtana vuonna 2013 kunnallisverokertymä oli 7.028.304 euroa eli kunnallisveroja kertyi kuluvana vuonna 47.507 euroa vähemmän (-0,6 %) kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroja kertyi 30.9.2014 mennessä 704.359 euroa ja vastaavana ajankohtana vuonna 2013 yhteensä 558.037euroa eli kuluvan vuoden kertymä oli 146.322 euroa enemmän. Verotulojen kertyminen vuosina 2011 2014 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 2014 Tot. % 1.1.-30.9. Kunnallisvero 7.397.109 8.486.624 8.494.766 8.672.000 6.980.797 80,5 Yhteisövero 591.187 468.478 725.248 776.000 704.359 90,8 Kiinteistövero 551.315 642.799 674.126 752.000 375.827 50,0 Yhteensä 8.539.611 9.597.901 9.894.140 10.200.000 8.060.983 79,0 Valtionosuuksien vertailu vuosina 2013-2014 Valtionosuuksia kertyi 30.9.2014 mennessä 5.878.548 kun vastaavana ajankohtana vuonna 2013 valtionosuuksia kertyi yhteensä 5.824.260 euroa. Valtionosuuksien kertyminen vuosina 2011-2014 Kunnan peruspalvelujen v.o. Verotuloihin perustuva TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2014 Tot. % 1.1.-30.9. 7.136.993 7.469.849 7.764.857 7.901.965 5.878.548 74,4 2.665.440 2.736.744 2.614.764 2.596.895 1.945.809 74,9 10
v.o. tasaus Opetus- ja -543.650-549.479-488.978-484.990-372.753 76,9 kulttuuritoimi Muut v.o.t 450.000 Yhteensä 9.258.783 10.107.114 9.890.643 10.013.870 7.451.604 74,4 Palkat KT:n valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014 2016. Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa 1. maaliskuuta 2014. Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi 2014 2016 muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 31.1.2017. Ensimmäisellä sopimusjaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 euroa 1.7.2014 lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutettiin tarkistamalla perustuntipalkkoja 12 13 senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytettiin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Sosiaalivakuutusmaksuihin varataan: sairausvakuutusmaksu 2,14 %, työttömyysvakuutusmaksu 1,90 %, KuEL-maksu 17,05 %, VaEL-maksu 20,15 %, muut 0,63 %. 11
2 LAPPAJÄRVEN KUNNAN STRATEGIA Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen kunta. Erityisenä arvona on kaunis meteoriittijärvi, puhdas luonto ja yhdessä tekeminen. Meidän Lappajärvi Yhteisöllisyys yhteisöllisyys koulutoimessa * Vapaa-ajan monipuolinen tarjonta: eri toimintoja tarjoavia yhteisöjä, joita myös kunta tukee. Mielekästä tekemistä eri 12
13
14
Mitkä ovat nyt tärkeitä: - vuokra-asunnot - yritykset ja työpaikat - palvelut - matkailumahdollisuudet 15
3 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 3.1 Talousarvio kokonaisuutena Talousarvio perustuu seuraaviin tekijöihin: TA 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 21,00 % 21,00 % Asukasluku 3317 3268 Toistaiseksi voimassa olevat 83,8 80,1 virat ja työsuhteet Toimintatuotot 3.629.330 2.690.060 Toimintakulut -23.015.210-22.134.046 Toimintakate -19.385.880-19.443.986 Verotulot 10.200.000 10.467.000 Valtionosuudet 10.013.870 9.976.280 Rahoitustuotot- ja kulut -149.880-146.110 Vuosikate 678.110 853.184 Suunnitelman mukaiset poistot -1.149.550-1.108.950 Tilikauden yli-/alijäämä -471.440-255.766 Investoinnit, netto -3.000.500-2.501.000 Talousarvion sitovuus Talousarvio 2015 on sitova kunnanvaltuustossa sitovuustasolla 2 (osasto), kunnanhallituksessa sitovuustasolla 3 (tehtäväalue) ja lautakunnissa sitovuustasolla 4 (kustannuspaikka). Toimintatuotot ja kulut myönnetään sitovina bruttomääräisinä. Kunnanvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden (2015) talousarviona noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2016 2017 ohjeellisena noudatettavaksi. Investointimäärärahat myönnetään hankkeittain. Konsernitavoitteet ovat kohdassa 4. Yleishallinto. Kunnanvaltuusto edellyttää, että kunnan määräämisvallassa olevat ulkopuoliset toimijat laativat oman talousarvionsa siten, ettei se ole ristiriidassa kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman kanssa. Kunnanvaltuusto edellyttää, että niissä yhtiöissä, joissa kunta on vähemmistöosakas, kunnan edustajat pyrkivät toimimaan kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Omistukset muissa yhteisöissä Tytäryhteisöt KOY Lappajärven Vuokratalot Oy 100 % Valtion virastotalo 62,8 % Kivitippu Spa Oy 51,0 % Lappajärven Loma-Golf Oy 74,9 % Tyttären tyttäret: KOY Lappajärven Vuokratalot Oy:n 51 %:sesti omistama Timontaavi Oy. Lakimuutoksen vuoksi kaukolämpölaitos tulee yhtiöittää, joten kuntaan perustetaan lämpöyhtiö, joka on kunnan 100 %:sesti omistama. 16
Kuntayhtymät Järviseudun koulutuskuntayhtymä 29,57 % Järviseudun Sähkövoima ky 33,33 % E-P:n sairaanhoitopiiri ky 2,06 % Eskoon sosiaalipalvelujen ky 1,63 % Etelä-Pohjanmaan liitto 1,78 % Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 5,61 % Verotulot Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n (520/2010) mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n (1266/2001) mukaan kunnanvaltuusto määrä kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kunta päättää kiinteistöveroprosentit vuosittain seuraavissa rajoissa: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 1,55 Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 0,80 Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,80 1,55, enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti tai jos näin laskettu veroprosentti on kv:n määräämää yleistä kiinteistövero%:a alempi, enintään kv:n määräämän yleisen kiinteistövero%:n suuruiseksi Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja 0,00 Rakentamattoman rakennuspaikan vero% 1,00 3,00 Voimalaitosten veroprosentin yläraja 2,85 Lappajärven kunnan veroprosentit 2011-2017 Vero 2011 2012 2013 TA 2014 Kiinteistövero TA 2015 TS 2016 TS 2017 Yleinen 0,6 0,65 0,65 0,65 1,00 1,00 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,4 0,50 0,50 0,50 0,55 0,55 0,55 Muut asuinrakennukset 1,0 1,10 1,10 1,10 1,15 1,15 1,15 Yleishyödylliset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00 yhteisöt Rakentamaton - - - - - - - rak.paikka x) Tulovero% 20,0 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,50 x rakentamattomalle rakennuspaikalle ei ole määritelty erillistä kiinteistöveroprosenttia 17
Verotuloennuste vuodelle 2015 on yhteensä 10.467.000 euroa. Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Kunnan tulovero 8.494.766 8.672.000 8.572.000 8.770.000 9.195.000 Kiinteistövero 674.126 752.000 963.000 963.000 963.000 Osuus yhteisöveron 725.248 776.000 932.000 825.000 882.000 tuotosta Yhteensä 9.894.140 10.200.000 10.467.000 10.558.000 11.040.000 Asukasmäärä 3317 3286 3268 3245 3223 Euroa/asukas 2983 3104 3203 3254 3425 Valtionosuudet Vuoden 2010 alusta toteutetussa valtionosuusuudistuksessa sektorikohtaiset valtionosuudet keskitettiin valtionvarainministeriöön. Valtionosuuksien yhdistäminen koski kuntien yleistä valtionosuutta ja verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta sekä valtionosuuksia, joita myönnetään esi- ja perusopetukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kirjastoille, kuntien yleiseen kulttuuritoimintaan sekä asukaskohtaisesti rahoitettuun taiteen perusopetukseen. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Kunnan peruspalvelujen 7.764.857 7.901.965 7.726.500 7.830.000 7.830.000 v.o. Verotuloihin perustuva 2.614.764 2.596.895 2.568.000 2.489.000 2.426.000 v.o. Opetus- ja kulttuuritoimi -488.978-484.990-318.220-418.000-418.000 Muut v.o.t Yhteensä 9.890.643 10.013.870 9.976.280 9.901.000 9.838.000 Asukasmäärä 3317 3286 3268 3245 3223 Euroa/asukas 2982 3047 3053 3051 3052 Toimintakate ja vuosikate Vuoden 2015 toimintakatteen arvioidaan olevan -19.443.986 euroa, kun sen on arvioitu olevan -19.385.880 euroa vuonna 2014. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä toimintakate oli -18.682.358 euroa. Vuoden 2015 vuosikatteen arvioidaan olevan 853.184 euroa. Talousarviossa 2014 vuosikatteeksi on arvioitu 678.110 euroa ja tilinpäätöksessä 2013 vuosikate oli 1.010.152 euroa. 18
Investoinnit Vuoden 2015 nettoinvestoinnit ovat yhteensä 2.501.000 euroa. Vuonna 2011 käynnistettiin vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasuntojen suunnittelu. Vanhusten ja muistisairaiden palveluasuntolan rakentaminen terveyskeskuksen läheisyyteen aloitettiin syksyllä 2012. Palveluasuntola valmistui lokakuussa v. 2013. Kehitysvammaisille tarkoitettu asuntolan rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2013. Paloaseman ja ensihoitoyksikön rakentaminen aloitettiin keväällä 2013 ja se valmistui keväällä 2014. Talousarviolainat Tulevat investoinnit tulee kattaa talousarviolainalla. Erityisryhmien palveluasuntojen rakentamiseen saatiin korkotukilainaa. Talousarvioesityksen mukaan uutta lainaa tulee ottaa vuonna 2015 n. 2,0 milj. euroa. Uusi laina voi olla myös lyhytaikaista lainaa, mikäli se on kunnalle edullisempaa. Hallintosäännön 24 :n mukaan valtuusto päättää lainan ottamista ja lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kunnanhallitus. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 4.5.2013 34 tehnyt toimikaudekseen delegointipäätöksen lainan nostamisesta kunnanhallitukselle kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymän talousarvion lainanottomäärän suuruisena. Lisäksi kunnanhallitukselle annettiin oikeus laskea liikkeelle kuntatodistusohjelman mukaisia kuntatodistuksia Danske Bankin ja Kuntarahoitus Oyj:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Päätöksen kuntatodistusten liikkeelle laskemisen ajankohdasta tekee hallintojohtaja tai kunnanjohtaja. Kunnalla on Danske Bankin ja Kuntarahoitus Oyj:n kanssa sopimus kuntatodistusohjelmasta, kummankin kanssa nimellisarvoltaan enintään 5 (viisi) miljoonaa euroa (kv. 27.5.2013 43). Kunnan lainojen kehitys: 2010 2011 2012 2013 Pitkäaikaiset lainat 2.113.178 2.462.466 3.693.870 5.726.886 Lyhytaikaiset lainat 1.300.000 2.100.000 3.100.000 4.300.000 Yhteensä 3.413.178 4.562.466 6.793.870 10.026.886 Maksuvalmius Kassan riittävyys on ollut 24 päivää vuonna 2009, 22 päivää vuonna 2010, 12 päivää vuonna 2011, 17 päivää vuonna 2012 ja 10 päivää vuonna 2013. Tilivelvolliset viranhaltijat Kuntalain 365/1995 75 :n 1 momentin mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa 19
on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tillivelvolliset on määriteltävä muun muassa sen vuoksi, että vastuuvapauslausunto kohdistetaan heihin. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: - kunnan toimielimen jäsenet sekä - asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus ei tuo viranhaltijalle mitään sellaista vastuuta, joka ei kuuluisi hänelle asemansa perusteella. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että - viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi - viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus - viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Laki ei vaadi tilivelvollisten viranhaltijoiden määrittelemistä ennakolta. Tilivelvollisten ja muiden vastuullisten kannalta on kuitenkin selkeämpää, jos he tietävät, keitä vastuuvapauslausuma koskee. Tällaisten tilivelvollisten luettelon hyväksyminen kuuluu valtuustolle. Osasto Tilivelvollinen viranhaltija Luottamushenkilöhallinto kunnanjohtaja Yleiset toimistopalvelut hallintojohtaja Muu yleishallinto Työllistäminen Sivistystoimen hallinto sivistysjohtaja Perusopetus Peruskoulujen yhteinen toiminta Lukiokoulutus Ammatillinen ja muu koulutus Kirjastotoimi kirjastonjohtaja Vapaa-aikatoimi vapaa-aikasihteeri Elinkeinotoimi kunnanjohtaja Oikeudenhoito ja turvallisuus edunvalvoja, talous- ja velkaneuvoja Rakennusvalvonta rakennustarkastaja Ympäristön huolto ympäristösihteeri Yhdyskuntasuunnittelu tekninen johtaja Yhdyskuntapalvelut Toimitila- ja vuokrauspalvelut Vesihuolto Energiahuolto Jätehuolto Maa- ja metsätilat Muu liikeluonteinen toiminta Muu toiminta 20
4 YLEISHALLINTO Yleishallinto huolehtii kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja muille yleishallintoon sijoitetuille toimielimille kuuluvista asioista ja vastaa kunnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä sekä huolehtii omalta osaltaan siitä, että tehokkaasti ja taloudellisesti tuotettuja laadukkaita kuntapalveluja on saatavissa vähintään siinä määrin, mitä laki edellyttää. Niin ikään yleishallinto koordinoi muita hallintokuntia toimimaan yhteisten periaatteiden mukaisesti kuntastrategian viitoittamaan suuntaan ja vastaa kunnan toimintojen ja talouden ohjauksesta. Yleishallinto tuottaa tukipalveluja kunnan muille hallintokunnille. Talousarviovuoden tavoitteet ja seuranta Lautakunnille ja kunnanhallitukselle toimitetaan talouden ja toiminnan seurantaraportit kolmannesvuosittain ja talouden toteutuma joka toinen kuukausi. Hallintokuntien edustajat käyvät tarvittaessa vuorollaan kunnanhallituksen kokouksissa esittelemässä talouden ja toiminnan tilaa sekä näköpiirissä olevia muutoksia. Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toimittavat vuosikokousten kokouskutsut tai vastaavat asiakirjat hyvissä ajoin ennen kokousta kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus tai kunnanjohtaja käsittelee mahdollisuuksien mukaan kokouskutsut ja niihin liittyvät esityslistat sekä antaa tarvittaessa kuntaa edustaville henkilöille tarpeelliseksi katsomansa toimintaohjeet kuntastrategian ja muiden kunnan tavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnittelukauden 2016 2017 tavoitteet Suunnittelukaudella koordinoidaan kuntakonserniin kuuluvia yhteisöjä toimimaan kuntastrategian päämäärien mukaisesti. Kuntaenemmistöisten yhteisöjen on erikseen sovittavin välein toimitettava kunnanhallitukselle selvitys talouden kehittymisestä samoin periaattein kuin kunnan omien hallintokuntien. 4.1 Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinnon tulosalueeseen kuuluvat vaalit, tarkastuslautakunta, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto ja muut toimikunnat. Toiminta-ajatus ja tehtävän kuvaus: Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Keskusvaalilautakunta vastaa lakisääteisten vaalien sekä mahdollisten kansanäänestysten järjestämisestä kunnassa. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen muut tehtävät on määritelty hallintosäännössä. 21