OPPIMINEN TAITONA JA TAIDON TUKEMINEN Tiina Annevirta Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus Turun yliopisto
VALLITSEVAN OPPIMISKÄSITYKSEN MUKAAN 2 Tiedon siirtämisen sijaan opetuksessa korostetaan ymmärtämistä ja omaksutun tiedon soveltamista eli miten opitut asiat liitetään sekä oppijan arjen ympäristöihin että uusiin tilanteisiin. Yksilöllisen oppimisen ja osaamisen rinnalla korostetaan yhteistyössä oppimista ja yhteisöllistä osaamista. Päävastuu oppimisessa on oppijalla ja opettajan tehtävä on toimia asiantuntijana ja ohjaajana sekä rohkaisijana ja kannustajana. Työskentelyn yhtenä tavoitteena on oppimistaitojen eli erilaisten strategioiden kehittyminen ja kehittäminen. Oppijaa ohjataan etsimään itse ratkaisuja ongelmaan ja soveltamaan aiemmin oppimaansa uudessa tilanteessa; oppija omaksuu oppimisen ja ongelmanratkaisun keinoja, joita hän voi käyttää arjessaan ja työssään omatoimisesti myös uuden oppimisen välineenä.
Strategisuus Tiedostaminen Toiminnan ohjaaminen Motivoituneisuus OPPIMINEN OPITTAVANA TAITONA
4 OPPIMISEN TAITO Oppijan aktiivinen rooli Oppija on itse vastuussa omasta oppimisestaan; kukaan ei voi oppia asioita toisen puolesta. Itseohjautuvuus työskentelytapana Oppijan on opittava ennakoimaan, ohjaamaan ja säätelemään omaa oppimistaan. Oppija asettaa itselleen, oppimiselleen tavoitteita. Oppijan taito tiedostaa omaa oppimistaan Oppija pysähtyy tarvittaessa tarkastelemaan sitä, miten hän toimi, toimii tai kannattaisiko toimia jotenkin toisin jne..
5 Oppimisessa ja opettamisessa on oppiainesisältöjen omaksumisen rinnalla kiinnitettävä yhä enemmän huomiota sisältöjen oppimisessa tarvittaviin oppimisen taitoihin. Myös arvioinnin tulee perinteisen oppimistulosten arvioinnin rinnalla antaa oppilaille palautetta oppilaiden oppimisen taidon edistymisestä.
6 OPPIMISEN STRATEGIAT Oppimisen työvälineitä, joilla oppija organisoi opittavaa tietoa eli toimintatapoja ja keinoja, joilla hän pystyy tarttumaan oppimistehtävään. Strateginen toiminta oppimisessa on luonteeltaan paljolti ongelmanratkaisu- ja päättelytoimintaa. Taitavien oppijoiden oppimisen strategiat ovat tyypillisesti tehokkaita ja toimivia edistäen oppimista, kun taas taitamattomampien oppijoiden strategiat ovat usein tehottomia tai työläitä käyttää. Bransford, Brown, & Cocking 2004; Borkowski & Muthukrishna, 1995; Brown, 1987; Lehtinen, Vauras, Salonen & Kinnunen, 2004; Paris & Paris, 2001; Pressley 2002; Vauras, 1991; Vauras & Annevirta, 2004; Vauras & Salonen, 2003
7 OPPIMISSTRATEGIA tai kognitiivinen prosessointistrategia viittaa tapaan ja keinoihin, joilla yksilö suorittaa oppimistehtävän. oppijan mielessä tapahtuvia tiedon valikointi-, muokkaus- ja tiivistämisprosesseja. OPPIMISTYYLI tarkoittaa pysyvämpää taipumusta käyttää tietynlaisia strategioita ja henkilökohtaisia opiskelu- ja oppimistapoja. sisältää yksilön oppimiskäsityksen ja oppimisorientaation. Biggs 1988; Entwistle 1988; Lindblom-Ylänne & Nevgi, 2007; Lonka & Lindblom-Ylänne, 1996; Schmeck 1988; Vermunt & Verloop, 1999
8 OPPIMISEN TIEDOSTAMINEN Oppijan tietoisuus omasta ja vertaistenkin tiedonkäsittelystä, älyllisen toiminnan vaatimuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, ja edelleen oppijan taito hyödyntää tätä tietoa oman oppimisensa ohjaamisessa ja säätelemisessä erilaisissa, vaihtelevissakin oppimistilanteissa.
9 TOIMINNAN OHJAAMISEN TAITO kyky toteuttaa tavoitteista toimintaa tilanteen vaatimusten mukaisesti kyky työskennellä mielekkäällä tavalla tehtävä- ja oppimistilanteissa läheisiä käsitteitä: METAKOGNITIO (tieto & taito) ITSESÄÄTELY (käyttäytyminen, työskentely ja oppiminen, tunteet) TARKKAAVAISUUS toiminnanohjauksen puutteellisuutta pidetään tarkkaavaisuushäiriön keskeisenä piirteenä yhteyksiä myös otsalohkon ja muiden aivoalueiden toimintaan Toiminnanohjauksella on läheinen teoreettinen yhteys myös lähikehityksen vyöhykkeen ja ohjaavan opetuksen käsitteistöön
10 Lasta, oppijaa autetaan löytämään itsestään aktiivinen oppija ja ongelmanratkaisija edellyttää kykyä seurata ja arvioida omaa toimintaansa, mikä vähentää asiatonta ja impulsiivista toimintaa oivaltamaan mielensisäisiä ajatuskulkuja ja havainnoimaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa ongelmana usein tietämättömyys siitä, miten ihminen voi vaikuttaa toimintaansa Annevirta, 2006; Annevirta & Iiskala, 2003; Aro, 2004; Aro & Laakso, 2011; Aro & Närhi, 2003; Aro, Närhi & Räsänen, 2004; Nevalainen, Juvonen-Nihtinen & Lappalainen, 2004; Närhi & Klenberg, 2010; Närhi, Seppälä & Kuikka, 2010 ; Paananen, Heinonen, Knoll, Leppänen & Närhi, 2011; Vauras & Annevirta, 2004
11 ITSEARVIOINTITAITO Oppijoita ohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tulemaan tietoiseksi omasta edistymisestään. Milloin ja miten toimien olen edistynyt? Milloin ja miten toimien en ole edistynyt? Mitkä asiat ovat häirinneet oppimistani? Miten toimimalla voisin parantaa oppimistani? Pohtiessaan onnistumistaan tai epäonnistumistaan ja niihin johtaneita syitä oppija rakentaa samalla omaa ymmärrystään erilaisten työskentelytapojen, strategioiden mahdollisuuksista.
12 Taitavat oppijat ovat taitamattomampia oppijoita tietoisempia erilaisista työskentelytavoista, strategioista ja ottavat niitä myös spontaanimmin käyttöönsä kuin taitamattomammat oppilaat, jotka tarvitsevat systemaattisempaa ohjausta oppimisensa ohjaamiseksi. Oppimisprosessia viedään eteenpäin yksin ja ryhmässä: Oppijan on kyettävä tiedostamaan omaa ajatteluaan tai arvioimaan omia toimintatapojaan ja kuvailemaan niitä myös muille oppijoille (vrt. yhdessä oppiminen). Annevirta, 2006; Bransford, Brown, & Cocking 2004; Borkowski, Schneider & Pressley, 1989; Lehtinen, Vauras, Salonen & Kinnunen, 2004; Pressley 2002; Salonen, Vauras & Efklides, 2005; Vauras & Salonen, 2003
13 TUNTEET, EMOOTIOT JA USKOMUKSET Oppimistilanteessa heräävät tunteet ja emootiot vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten oppilas suhtautuu itseensä ja edelleen tehtävätilanteeseen ja sen vaatimuksiin. Oppilaan paha olo saattaa estää keskittymisen tehtäviin ja pelkästään oppimistilanteisiin tarttumisen Oppilaan oppimiseen ja tehtävistä suoriutumiseen liittyvät kokemukset kotoa tai aikaisemmilta kouluvuosilta saattavat myös jumittaa oppimista Epärealistiset uskomukset ja käsitykset itsestään oppijana ovat vahvasti yhteydessä oppimismotivaatioon.
14 Opettajalta vaaditaan hienotunteisuutta ja vankkaa oppilaantuntemusta, jotta oppimista haittaavat tunteet ja emootiot voidaan tunnistaa ja niiden syyt selvittää. Ilman yksittäisen oppilaan aitoa kohtaamista ja välittämistä ei voida päästä niin lähelle, että esim. mielialoja voisi tunnistaa puhumattakaan oppilaan mielialan taustalla vaikuttavista tekijöistä. Salonen,Olkinuora & Lehtinen, 1982; Olkinuora & Salonen, 1992; Salonen, Lehtinen & Olkinuora, 1999; Lepola, Salonen, Vauras & Poskiparta, 2004; Lehtinen, Kuusinen & Vauras, 2007
Mihin ohjauksen tulisi kohdistua? OPPIMISEN TAIDON TUKEMINEN
OPPIMISEN TAIDON TUKEMINEN Oppijat on saatava aktiivisesti pohtimaan ja ymmärtämään oma vastuunsa oppimisensa eteenpäin saattamisessa, taitojensa kehittämisessä. Oppijoiden tietoisuus on herätettävä jo oppimisen, työskentelyn aikana. Oppilaita ohjataan pysähtymään tekemisensä ääreen, jotta he oppivat tarkastelemaan eri oppimistilanteissa käyttämiään oppimis- ja työskentelytapoja, strategioita.
17 Eri oppisisältöjen opettamisessa opettajan on oltava kiinnostunut siitä, miten oppilaat ajattelevat ja ymmärtävät opetetun asian ja miten he asiaa opettelevat. Opettamisen aikana on jätettävä aikaa yhteiselle ajattelulle ja oppilaiden käsitysten sekä oppimisen näkyväksi tekemiselle. Koko luokan yhteiset työskentelyn lomassa toteutetut ajattelutuokiot ja keskustelut erilaisista tehtävien ratkaisuprosesseista, niiden toimivuudesta auttavat oppilaita tiedostamaan erilaisia tehtävien aikaisia ajatuskulkuja ja omaksumaan niitä myös omaan käyttöönsä.
OPPIMISEN YHTEISSÄÄTELY 18 Oppilaan toiminnan ohjaamisen taitoa, motivaatiota tai emootioita ei voida koskaan tarkastella sosiaalisesta kontekstista irrallisena. Erilaisissa vertaisryhmissä saatu palaute ja oman toiminnan suhteuttaminen toisten toimintaan ei voi olla vaikuttamatta siihen, miten me käsitämme itsemme yksilöinä ja suhteessa muihin ihmisiin; Oppimisyhteisö, luokan toimintakulttuuri vaikuttaa olennaisesti yksittäisen oppilaan taitojen kehittymiseen. Henkisesti turvallinen oppimisympäristö ja -ilmapiiri luovat mahdollisuuden oppimiselle; opettajan tärkeä tehtävä luottamuksen ilmapiirin rakentajana. Hogan & Pressley, 1996; Iiskala, Vauras & Lehtinen, 2004; Iiskala, Vauras, Lehtinen & Salonen, 2011; Salonen, Vauras & Efklides, 2005; Vauras, Salonen & Kinnunen, 2007; Zimmerman & Schunk, 2011
ITSEOHJAUTUVUUS 19 Se tapa, miten oppilasryhmän kanssa toimitaan, vaikuttaa siihen kuinka itseohjautuvia oppilaat voivat olla. miten oppilaita kannustetaan ajattelemaan, tiedostamaan ja arvioimaan omaa ja toisten oppimisprosessin edistymistä, miten paljon heitä ohjataan ottamaan itse ja yhdessä vastuuta oppimisestaan Oppimisympäristö, joka tukee yksilöiden oppimista parhaalla mahdollisella tavalla, on ympäristö, jossa yksilöiden itseohjautuvuus ei ole vain työskentelyn tavoite, vaan tapa työskennellä yhdessä. Baker, 2002; Bransford, Brown & Cooking, 2000; Gaskins, 1994; Hogan & Pressley, 1996; Martin, 2004; Meichenbaum & Biemiller, 1998; Meyer & Turner, 2002; Paris & Paris, 2001; Perry, 1998; Pressley & Gaskins, 2006; Schneider & Pressley, 1989; von Wright, 1992;