Vuosina 2001 2002 päättyneiden YTR-hankkeiden arviointi MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 4/2006
Vuosina 2001 2002 päättyneiden YTR-hankkeiden arviointi Arttu Vainio Lasse Löytty Miia Mäntylä Vaasan yliopisto, Levón-instituutti n julkaisu 4/2006 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ
ISSN 1238-6464 ISBN 952-491-017-9 (nid.) 952-491-018-7 (PDF) Kannen kuva: Arttu Vainio Taitto Vammalan Kirjapaino Oy Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2006
JULKAISIJA JULKAISUN NIMI Vuosina 2001 2002 päättyneiden YTR-hankkeiden arviointi SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA 4/2006 syyskuu 2006 ISSN ISBN (nid.) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ ISBN (pdf) 1238-6464 952-491-017-9 173 952-491-018-7 TEKIJÄT AVAINSANAT Arttu Vainio, Lasse Löytty & Miia Mäntylä maaseudun kehittäminen, hankkeet, arviointi, YTR JULKAISUN KUVAUS Arviointi kohdistettiin MMM:n rahoittamiin valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka ovat päättyneet vuosina 2001 2002. Tarkasteluaikana päättyneitä hankkeita oli kaikkiaan 68, joista vuonna 2001 päättyi 26 ja vuoden 2002 aikana 42 kappaletta. Arvioinnin kohteeksi tuli kaikkiaan 57 hanketta. Arviointi toteutettiin tammikuun 2006 ja kesäkuun 2006 välisenä aikana pääasiassa asiakirja-aineiston ja haastatteluiden perusteella. Yhteensä haastatteluja tehtiin 60 kappaletta. Olennaisimmat arviointikysymykset olivat: - Vastasivatko hankkeen tulokset niille hankesuunnitelmassa asetettuja tavoitteita? - Miten tuloksellisia, tehokkaita ja tuloksiltaan kestäviä hankkeet olivat? Tässä tarkastelussa pääpaino oli hankkeiden kautta saavutetuilla tuloksilla. Tuloksellisuuden mittaamisessa käytettiin hankkeiden itse tuottamaa materiaalia. - Miten hankkeissa toimineet henkilöt ja organisaatiot kokivat YTR-rahoitteisissa hankkeissa toimimisen, rahoituksen hakemisen ja hankkeiden hallinnoinnin? - Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia rahoitusmallilla on ja miten sen sisältöä ja toimintatapoja tulisi kehittää? - Mikä on YTR-rahoituksen rooli suomalaisessa hankerahoituskentässä suhteessa muihin rahoitusmuotoihin? Raportoinnilla oli kaksi keskeistä tavoitetta: 1) Arvioida YTR-rahoitusta hanketoimijoilta saadun palautteen ja asiakirja-aineiston pohjalta sekä 2) Laatia koko tarkasteluaikana päättyneiden hankkeiden vetäjien kantaa kuvaava yhteenvedonomainen tiivistelmäosuus, jonka perusteella voidaan helposti tarkastella millaisia hankkeita on toteutettu ja millaisia kokemuksia näiden pohjalta on saatu. Arvioinnin tuloksena tehtiin seuraava havainnot: 1) YTR:n hakumalli on aikataulutukseltaan ja rakenteeltaan toimiva. 2) Hanketoimija hyväksyvät teemoituksen toiminnan raamittajana. 3) Isot hanketoimijat saavat suurimman osan rahoituksesta. 4) Innovatiivisuuden tukemista kiitetään ja samalla toivotaan panostusta innovatiivisiin ratkaisuihin myös jatkossa. 5) Rahoitusmallin helppoutta ja joustavuutta arvostetaan. 6) Maksatusten viipymistä kritisoidaan erityisesti pienissä organisaatioissa. 7) Tiedotusta tulee kehittää niin hankkeissa kuin YTR:ssäkin. 8) Hankkeiden ohjaus nähtiin joissakin tapauksissa riittämättömäksi. 9) Rahoitukseen pitäisi saada toisaalta pitkäjännitteisyyttä ja toisaalta mahdollisuus rahoittaa niiden rinnalla pieniä, hyvin innovatiivisia ja riskialttiita hankkeita.
UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp Utvärdering av YTR-projekt avslutade 2001 2002 SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 4/2006 September 2006 ISSN ISBN (häftad) SIDOANTAL ISBN (pdf) 1238-6464 952-491-017-9 173 952-491-018-7 FÖRFATTARE NYCKELORD Arttu Vainio, Lasse Löytty & Miia Mäntylä landsbygdsutveckling, projekt, utvärdering, YTR REFERAT Utvärderingen riktades till landsomfattande undersöknings- och utvecklingsprojekt om landsbygden, som avslutats under 2001 2002. Under granskningsperioden avslutades sammanlagt 68 projekt, av vilka 26 slutade år 2001 och 42 år 2002. Totalt 57 projekt evaluerades. Utvärderingen genomfördes mellan januari 2006 och juni 2006 huvudsakligen på basen av dokument och intervjuer. Sammanlagt gjordes 60 intervjuer. De väsentligaste evalueringsfrågorna var: - Motsvarade projektens resultat målsättningarna? - Hur fruktbärande, effektiva och hållbara var projekterna? I denna utvärderingen var huvudbetoningen i resultaten som uppnåtts genom projekterna. I mätningen av resultaten använde man sig av material producerad av projekterna. - Hur upplevde projektmänniskorna och organisationerna arbetet i YTR finansierade projekt och att söka finansiering och driva projektadministrationen? - Hurudana styrkor och svagheter har finansieringsmodellen och hur borde modellen och dess innehåll och handlingssätt utvecklas? - Hurudan är YTR -finansieringens roll i den finländska projektfinansieringsvärlden i relation till andra finasieringsmodeller? Rapporteringen hade två centrala mål: 1) Att utvärdera YTR-finansieringen på basen av dokument och respons från projektfunktionärer samt 2) Att göra ett sammandrag på projektledarnas åsikter, enligt vilket det lätt kan ses hurudana projekt man genomfört och hurdana erfarenheter man erhållit. Följande observationer gjordes på basen av utvärderingen: 1) YTR ansökningsmodellen och dess struktur och tidtabell fungerar. 2) Projektfunktionärerna accepterar teman som ram för verksamheten. 3) De stora projektorganisationerna får den största andelen av finansieringen. 4) Stödet för innovationer prisas och samtidigt hoppas man att YTR stöder innovativa lösningar också i framtiden. 5) Finansieringsmodellens enkelhet och flexibilitet uppskattas. 6) Speciellt mindre organisationer kritiserar dröjsmål av betalningarna. 7) Både de enskilda projekten och YTR borde utveckla informationsutgivningen. 8) I några fall ansåg man att handledningen av projekten var otillräckligt. 9) Finansieringen borde vara långsiktigare men å andra sidan borde det vara möjligt att vid sidan om finansiera också mindre, innovativa och riskabla projekt.
PUBLISHER PUBLICATION Rural Policy Committee Evaluation of 2001 2002 finished RPC-projects SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 4/2006 September 2006 ISSN ISBN (wire stitched) NUMBER OF PAGES ISBN (pdf) 1238-6464 952-491-017-9 173 952-491-018-7 AUTHOR KEYWORDS Arttu Vainio, Lasse Löytty & Miia Mäntylä rural development, projects, evaluation, Rural Policy Committee SUMMARY Evaluation was targeted to the national rural research and development projects that finished 2001 2002 and were funded by the Ministry of Forest and Agriculture. The total amount of projects in the timespan was 68, of which 26 finished during year 2001 and 42 during 2002. The total amount of evaluated projects was 57. The evaluation was conducted between January 2006 and June 2006 based mainly on documents and interviews. Altogether 60 interviews were completed. The most critical evaluation topics were: - Did the project results meet the objectives? - How successful, effective and lasting in their results the projects were? The emphasis in this was on the results that the projects had. Evaluation of the project success was done on base of the projects own documentary. - How did the project people and organizations experience the RPC-funded projects and project administration? - What are the strengths and weaknesses of the financing model and how should its contents and methods be developed? - What is the role of RPC-funding in the field of Finnish project funding in comparison to the other financing models? The report has two central objectives: 1) To evaluate RPC-funding on the base of feedback from project actors and documents and 2) To create a summary of the opinions of the finished project on base of which it is easy to see what types of projects has been conducted and what has been learned from them. As a result of the evaluation, following observations were made: 1) The timing and structure of the RPC applying model are viable. 2) Project actors accept the themes as guidelines for the action. 3) Big project actors get a major part from the funding. 4) The support for the innovativeness is appreciated at the same time the project actors wish RPC to have emphasis on the innovativeness also in the future. 5) The ease and flexibility of the financing model is appreciated. 6) Especially the small organizations give critics to the delay of RPC-payments. 7) Information should be developed in projects as well as in RCP. 8) In some cases the project guidance was seen inadequate. 9) The funding should at the same time be both more persistent as well as able to finance small and very innovative but risky projects.
SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 1 Arvioinnin kohdistuminen 1 Arviointimenetelmät ja käytettävä aineisto 1 Arviointikysymykset 2 Tulosten esittäminen 2 Arvioinnin aikataulu 2 Arvioinnin toteuttajat 3 2. TYÖN TOTEUTTAMINEN 4 Aineisto 4 Haastatteluiden toteuttaminen 4 Tulosten käsittely 5 3. RAHOITUKSEN HAKEMINEN 6 Teemakohtainen hakeminen 6 Innovatiivisuus 7 Hakuprosessi 8 4. HALLINTO 9 Rahoitusmalli käytännössä 9 Maksatukset 9 Rahoitusmallin joustavuus 10 Muut rahoittajat 11 5. OHJAUS JA JULKISUUS 12 Ohjausryhmien toiminta 12 Toimintaryhmätyö ja hankkeiden julkisuus 12 6. RAHOITUSMALLIN KEHITTÄMINEN 14 Hankkeiden laajuus ja kesto 14 Kustannusten karsimisen vaikutukset 15 Tiedotus hakijoille 15 Maksatukset 15 YTR-rahoituksen rooli hankekentässä 15 7. KESKEISIÄ HAVAINTOJA 16 Yksittäisten hankkeiden tuloksellisuus ja vaikuttavuus 16 Toiminnan tuloksia ja seurauksia 16 Suosituksia toiminnan jatkon suhteen 17 liite 1. Hankekuvaukset 18 liite 2. Hankkeiden toteuttajaorganisaatiot aakkosjärjestyksessä nykyisen nimen mukaan ja niiden toteuttamat hankkeet 163 liite 3. Teemahaastattelurunko ytr 2006 167 VUODESTA 2000 LUKIEN ILMESTYNEITÄ JULKAISUJA 169
1 1. TAUSTAA Arvioinnin kohdistuminen Arviointi kohdistettiin toimeksiannon mukaisesti MMM:n rahoittamiin valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka ovat päättyneet vuosina 2001 2002. Tavoitteena ei ollut jokaisen hankkeen arvioiminen erikseen, vaan YTR-rahoituksen toiminnallinen arviointi käyttäen hyväksi tarkasteluaikana päättyneitä hankkeita. Kustakin hankkeesta tehtiin lyhyt, noin kahden sivun mittainen yhteenveto, joka kattoi hankkeen ydintoiminnot (ks. liite 1). Tarkasteluaikana päättyneitä hankkeita oli kaikkiaan 68, joista vuonna 2001 päättyi 26 ja vuoden 2002 aikana 42 kappaletta. Arvioinnin kohteeksi tuli kaikkiaan 57 hanketta. Tarkastelusta poistettiin joitakin muusta hankemassasta selvästi poikkeavia, mutta hankerahoitusta saaneita kokonaisuuksia. Tällaisia olivat mm. tuona aikana toteutetut teemaryhmähankkeet. Lopullinen kohderyhmä määritettiin yhteistyössä tilaajan kanssa. Arviointimenetelmät ja käytettävä aineisto Arviointi toteutettiin pääasiassa asiakirja-aineiston ja haastatteluiden perusteella. Tarkasteltavien hankkeiden laaja kirjo ei mahdollistanut postin tai Internetin kautta tehtävien kyselyiden käyttöä aineiston keruussa. Yhtenäisen kyselylomakkeen laatiminen kymmenille erilaisille hankkeille olisi ollut vaikeaa ja lisäksi hankkeiden päättymisestä oli kulunut jo niin kauan, ettei hankeasiakirjoissa mainittuja kohdehenkilöitä olisi ollut mahdollista tavoittaa asiakirjoissa esitettyjä yhteystietoja hyväksi käyttäen. Puhelimitse voitiin selvittää kuka kussakin organisaatiossa parhaiten asian tuntee ja/tai missä organisaatiossa tuolloin hankkeen vetovastuussa oleva henkilö nykyisin työskentelee. Arviointi toteutettiin seuraavan aineiston pohjalta: hankesuunnitelmat tutkimusraportit (tutkimushankkeiden osalta) hankekuvaukset ja hankkeiden oheismateriaali (erityisesti kehittämishankkeissa) henkilökohtaiset haastattelut ja puhelinhaastattelut (hankkeiden vastuuhenkilöt, rahoittaja- ja asiakastahojen edustajia) hankkeiden loppuraportit ja/tai muut hankkeen toteutusta kuvaavat raportit mahdolliset hankearvioinnit ja muu arviointia tukeva materiaali
2 Arviointikysymykset Kutakin hanketta tarkasteltiin erikseen. Hankkeen tuloksia peilattiin sen toiminnalle asetettuja tavoitteita vasten. Tavoitteiden asettelua tarkasteltiin hankesuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden ja niiden mahdollisten täsmennysten pohjalta. Olennaisimmat arviointikysymykset olivat: 1. Vastasivatko hankkeen tulokset niille hankesuunnitelmassa asetettuja tavoitteita? 2. Miten tuloksellisia, tehokkaita ja tuloksiltaan kestäviä hankkeet olivat? Tässä tarkastelussa pääpaino oli hankkeiden kautta saavutetuilla tuloksilla. Tuloksellisuuden mittaamisessa käytettiin hankkeiden itse tuottamaa materiaalia. 3. Miten hankkeissa toimineet henkilöt ja organisaatiot kokivat YTR-rahoitteisissa hankkeissa toimimisen, rahoituksen hakemisen ja hankkeiden hallinnoinnin? 4. Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia rahoitusmallilla on ja miten sen sisältöä ja toimintatapoja tulisi kehittää? 5. Mikä on YTR-rahoituksen rooli suomalaisessa hankerahoituskentässä suhteessa muihin rahoitusmuotoihin? Tulosten esittäminen Kahteen ensiksi mainittuun kysymykseen (1 2) liittyvät vastaukset on esitetty hankekohtaisesti liitteessä 1. Siinä kustakin hankkeesta on esitetty ydintiedot, kuten hankkeen käyttämän YTR-rahoituksen määrä, aikataulu, asetetut tavoitteet, saavutetut tulokset ja hankkeen vaikutukset pidemmällä aikavälillä. Kolmen jälkimmäisen arviointikysymyksen (3 5) tulkintoja on esitetty luvuissa 3 7, joissa kuvatut näkemykset perustuvat koko hankehaastattelumassaan. Tarkastelussa kuvataan ja arvioidaan koko rahoitusmuodon toimivuutta ja merkitystä Suomen maaseudun kehittämistyön kentässä. Arvioinnin aikataulu Arviointi toteutettiin tammikuun 2006 ja kesäkuun 2006 välisenä aikana. Se aloitettiin tammikuussa kirjallisen aineiston keräämisellä yhteistyössä tilaajan kanssa. Tilaaja toimitti arvioijalle keskeisimmät hankkeita koskevat dokumentit. Tausta-aineiston kerääminen Hankeaineiston kerääminen Haastattelut Raportointi 1 2 3 4 5 6 kk/2006 Kuva 1. Arvioinnin aikataulu.
3 Työn toisessa vaiheessa helmi-maaliskuussa arvioija oli yhteydessä kaikkiin hankkeisiin. Hankkeiden edustajien kanssa sovittiin haastatteluajankohta ja heiltä pyydettiin tarvittaessa lisää kirjallista aineistoa haastattelujen laatimista ja lopullisen hankekuvauksen toteuttamista varten. Arvioinnin kolmannessa vaiheessa maalis-toukokuussa 2006 tehtiin henkilökohtaisia ja puhelimitse toteutettuja haastatteluja valituille 57 hankkeelle (liite 2). Näiden avulla täydennettiin muun aineiston pohjalta saatua kuvaa siitä, miten hyvin hankkeet ovat saavuttaneet niille asetetut tavoitteet. Lisäksi laadittiin karkea kuvaus kunkin hankkeen vaikuttavuudesta, tehokkuudesta, tuloksellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Työn neljännessä vaiheessa touko-kesäkuussa laadittiin arviointiraportti kootun aineiston pohjalta. Raportoinnilla oli kaksi keskeistä tavoitetta: 1. Arvioida YTR-rahoitusta hanketoimijoilta saadun palautteen ja asiakirja-aineiston pohjalta sekä 2. laatia koko tarkasteluaikana päättyneiden hankkeiden kantaa kuvaava yhteenvedonomainen tiivistelmäosuus, jonka perusteella voidaan helposti tarkastella millaisia hankkeita on toteutettu ja millaisia kokemuksia näiden pohjalta on saatu. Arvioinnin toteuttajat Arvioinnin toteuttivat tutkimuspäällikkö Arttu Vainio, tutkija Miia Mäntylä ja tutkimusassistentti Lasse Löytty Levón-instituutista. Heitä avusti Paul Silfverberg Planpoint Oy:stä. Hankkeen suunnitteluun osallistui koko työryhmä. Hankkeiden tarkastelun osalta Silfverbergin rooli oli rajattu koskemaan Levón-instituutin toteuttamia hankkeita, joiden suhteen instituutin omalla henkilökunnalla olisi ollut jääviysongelmia. Hankkeeseen liittyviä henkilökohtaisia haastatteluita toteuttivat kaikki edellä mainitut henkilöt. Puhelinhaastatteluista päävastuun kantoi Lasse Löytty. Raportoinnin ja yhteenvetojen osalta päävastuussa olivat Arttu Vainio ja Lasse Löytty.
4 2. TYÖN TOTEUTTAMINEN Aineisto Arvioinnin kohteena oli kaiken kaikkiaan 57 hanketta (taulukko 1). Arviointihankkeen yhteydessä haastateltiin yhteensä 55 hankkeen edustajia. Kaksi hanketta jäi haastattelujen ulkopuolelle, toinen hankevetäjän kieltäytymisen ja toinen hankevetäjän ulkomaille muuton vuoksi. Tarkastelluista hankkeista puolet oli kehittämishankkeita ja puolet tutkimushankkeita. Useimpiin hankkeisiin liittyen tehtiin yksi haastattelu, mutta joidenkin hankkeiden suhteen haastatteluja tehtiin kaksi. Yhteensä haastatteluja tehtiin 60 kappaletta. Taulukko 1. Tarkastelun kohteen olevien hankkeiden jakautuminen hanketyypin mukaan. MÄÄRÄ OSUUS Tutkimushankkeet 23 40 % Väitöskirjahankkeet 5 9 % Kehittämishankkeet 29 51 % Yhteensä 57 100 % Haastatteluiden toteuttaminen Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina (teemahaastattelurunko liitteenä 3). Haastatteluista 13 tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina Mikkelissä, Seinäjoella, Tampereella ja Vaasassa. Muut haastattelut tehtiin puhelimitse. Joissakin tapauksissa hankkeisiin liittyvää tietoa saatiin myös sähköpostitse hankeorganisaatioilta. Useimmissa tapauksissa haastattelua varten tavoitettiin kyseessä olevaa hanketta vetänyt henkilö, mutta muutamissa tapauksissa haastateltu oli joku muu hankkeen toteuttamisessa mukana ollut henkilö. Hankkeista koottiin mahdollisuuksien mukaan kirjallisessa muodossa seuraavat tiedot: Hankehakemus ja -suunnitelma muutoksineen Hankkeen taloutta koskevat raportit ja dokumentit Rahoittajan ja hankeorganisaation hanketta koskevat päätökset Ilmestyneet julkaisut ja muu tuotettu materiaali Haastatteluissa täydennettiin ja varmennettiin kirjallisessa muodossa saatua materiaalia niin, että kustakin hankkeesta pystyttiin tuottamaan hankkeen tavoitteita, toteutustapaa, tuloksia, taloutta ja vaikutuksia koskevaa tietoa. Aineistonhankinnan yhdeksi ongelmaksi nousi MMM:n jonkin verran puutteellinen arkistointikäytäntö, jonka vuoksi joitakin dokumentteja oli hankala saada. Aineistoa pyydettiin tämän vuoksi myös hankkeen toteuttaneilta organisaatioilta haastattelujen yhteydessä ja osin jo haastattelua sovittaessa. Suurin osa tarvittavasta materiaalista saatiin koottua, mutta joitakin puutteita ilmeni. Nämä aineistopuutteet näkyvät hankekohtaisissa tarkasteluissa, mutta kokonaisuuden kannalta niillä ei ole merkittävää vaikutusta.
Tulosten käsittely 5 Hankkeen tuloksia ja vaikutuksia koskevissa tarkasteluissa on huomattava, että hankemassan heterogeenisyydestä johtuen tuloksiin ja vaikutuksiin on kirjattu osittain hyvinkin eritasoisia ja erilaisen aikavälin ilmiöitä. Tulkinta on tehty kunkin hankkeen erityispiirteiden perusteella ja varsinkin hankkeiden vaikutusten tarkastelussa saattaa olla huomattavia tarkastelutasojen eroja. Hankkeiden aloittamisajankohdat ilmenevät taulukosta 2. Yli puolet hankkeista oli saanut rahoituspäätöksensä vuonna 2000 ja pääosa muista vuonna 1999 tai aiemmin. Taulukko 2. Tarkastellut hankkeet aloittamisajankohdan ja hanketyypin mukaan. * Tutkimushankkeisiin on sisällytetty väitöskirjatyöt, joita on rahoitettu YTR-rahoituksella. Rahoituspäätös 1997 1998 1999 2000 2001 Yht. Tutkimushankkeet * 0 2 8 17 1 28 Kehittämishankkeet 1 3 9 16 0 29 Yhteensä 1 5 17 33 1 57
6 3. RAHOITUKSEN HAKEMINEN Haastattelujen B- ja C-osiot (ks. liite 3) koskivat YTR:n toimintaa hankerahoittajana. Seuraava kommentointi perustuu pääasiassa haastatteluiden B- ja C-osioiden antiin, mutta joitakin elementtejä myös A-osioista on käytetty tässä tarkastelussa. Tarkastelun kohteena olivat ensisijaisesti 1. rahoituksen hakemisen puitteet ja hakuprosessi 2. rahoitusmallin hallinnolliset vaikutukset 3. hankkeiden ohjaus ja julkisuus sekä 4. rahoitusmallin kehittäminen. Seuraavilla sivuilla on esitetty hankehaastatteluissa saatua tietoa toimijoiden käsityksistä YTR-rahoitusmallista ja sen kehittämistarpeista. Jokaista aihepiiriä koskevat ydinasiat huomiot on koottu yksinkertaistetussa muodossa tekstilaatikoihin kunkin kappaleen sisälle alla esitetyn esimerkin mukaisella tavalla kursiivilla. Noin puolet tarkastelluista hankkeista oli tutkimushankkeita, noin puolet kehittämishankkeita. Lähes kaikki tarkastelussa olevat hankkeet oli käynnistetty vuosina 1999 ja 2000 Teemakohtainen hakeminen Tarkasteluajanjaksolla käynnissä oleville hankkeille oli haettu rahoitus rahoittajan asettaman teemakohtaisen jaottelun mukaisesti. Teemat vaihtelivat jonkin verran eri vuosien välillä, mutta esimerkiksi tämä vuoden 2001 teemoitus kuvaa hyvin teemojen sisältöä: 1. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen vahvistaminen 2. Paikallisen omaehtoisuuden edistäminen 3. Maaseudun työ, työllisyys, maaseutuyrittäjyys sekä uudet maaseutuelinkeinot 4. Maaseudun toimintojen, palvelujen ja asiantuntijajärjestelmien uudelleenjärjestäminen 5. Maaseutuympäristön laadun ja maaseutuasumisen edistäminen 6. Maaseudun kehittämistyön keinojen ja tulosten tutkimus 7. Maaseudun rakenteiden sekä alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen tutkimus Suurin osa hakijoista piti teemakohtaista hakuprosessia hyvänä. Teemoituksen koettiin useimmissa tapauksissa hieman ohjaavan, mutta ei liiaksi määräävän hankehakua. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että haastateltavat olivat kaikki rahoitusta saaneita hakijoita, eivätkä hylättyjä hakemuksia tehneet tahot ole tässä tarkastelussa ainakaan kyseessä olevien hankkeiden kautta mukana. Haastatteluissa todettiin, että hyvä idea saadaan sopimaan esitettyihin teemoihin, eli teemoitusta pidettiin useammin enemmän ohjaavana kuin rajoittavana tekijänä. Joissakin tapauksissa hankehakemus oli hyväksytty vasta toisella yrittämällä jalostamalla hankesuunnitelmaa sisällöllisesti ja toiminnallisesti paremmin rahoittajan asettamiin vaatimuksiin vastaavaksi.
7 Joissakin haastatteluissa rahoitusmallia moitittiin haastateltujen pääjoukosta poiketen yhden totuuden malliksi ja yksi haastateltavista mietti ääneen, että kukahan nekin teemat keksii viitaten siihen, että ulkopuolisten on vaikea päästä vaikuttamaan teemojen sisältöön ja siten rahoituksen kohdistumiseen. Toisessa haastattelussa todettiin, että jos teemoitus annetaan ylhäältä niin innovatiivisuus jää maaseudun sijasta ministeriöön. Muutamat haastateltavat pitivätkin teemoitusta liian vahvasti ajattelua ja toimintaa ohjaavana. Teemoitus nähtiin useimmiten toimivaksi ratkaisuksi, joka ohjaa, muttei estä hankesuunnittelua. Muutamat vastaajat katsoivat teemoituksen vaikuttavan sisältöihin liikaa ja vievän hanketoimijoiden mahdollisuuden omaan innovatiivisuuteen. Teemoituksen rajoitteeksi nähtiin muun muassa se, että se estää tai ainakin rajoittaa hyvin erilaisten ajatusten ja toimintamallien yhdistämistä samaan hankkeeseen. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämishankkeen rahoitus pitää ainakin periaatteessa hakea kahdessa osassa. Samoin eräitä elementtejä kerrottiin karsitun pois joistakin hankkeista, jotta ne saatiin paremmin sopimaan teemakohtaiseen tarkasteluun. Tämä ei paranna hankkeiden laatua ja kykyä vastata erilaisiin ongelmakokonaisuuksiin. Aiempina vuosina, jolloin valtaosa nyt tarkastelussa olleista hankkeista oli alkanut, teemat olivat kutakuinkin samat. Jako oli hieman hienojakoisempi ja painopisteet jonkin verran enemmän yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen liittyviä. Pääsääntöisesti noiden teemojen sisällöt näkyvät kuitenkin näissä sisällöltään laaja-alaisemmissa vuosien 2001 2002 teemoissa. Hankkeiden kappalemäärien suhteen hankkeet jakautuivat puoliksi suurille, useita hankkeita toteuttaneille organisaatioille, ja pienille toimijoille, jotka toteuttivat pääasiassa kehittämishankkeita. Näitä suuria, samanaikaisesti monia hankkeita toteuttaneita toimijoita olivat Helsingin yliopisto Mikkelin ja Seinäjoen toimipisteineen, Vaasan yliopisto ja Oulun yliopisto (erityisesti Kajaanin toimipiste). Pienet hakijat olivat esimerkiksi säätiöitä, pieniä tutkimuslaitoksia ja erilaisia yhdistyksiä. Näille toimijoille oli tyypillistä rahoituksen hakeminen kertaluonteiseen kehittämistoimintaan. Taulukko 3. Tarkastelussa olleet hankkeet toimijan kokoluokan mukaan. Väitöskirjahankkeet (5 kpl) eivät sisälly tähän jaotteluun. Hanketoimija Hankemäärä Osuus (kpl) Suuri toimija, useita hankkeita 26 50 % Suuri toimija, yksi hanke 5 10 % Pienet toimijat 21 40 % Yhteensä 52 100 % Innovatiivisuus Monet hankevetäjät toivoivat hieman kokeilevampaa linjaa rahoitukseen. Yhden haastateltavan mukaan totaaliset koepallot eivät enää mene läpi. Tätä pidettiin osittain ongelmanakin, koska todellisia innovaatioita ei synny ilman riskiä. Nämä vastaajat toivoivatkin YTR:lle mahdollisuutta rahoittaa pieniä valtavirran ohi meneviä hankeideoita, vaikka ne eivät teemakohtaiseen jaotukseen sopisikaan, ja vaikka niiden tuloksellisuudesta ei olisi mitään takeita.
8 Rahoitusmallin antamia mahdollisuuksia innovatiivisuuteen kiitettiin suhteessa muihin julkisiin rahoituslähteisiin. Mahdollisuuksia riskiottoon toivottiin kuitenkin lisättäväksi tai vähintään säilytettäväksi, jotta tilaisuus testata aidosti uusia ideoita säilyisi. Kritiikistä huolimatta YTR:n kykyä innovatiivisten hankkeiden rahoittamiseen pidettiin parempana kuin monilla muilla rahoittajilla, joista nimeltä mainittiin etenkin EU-rahoitus eri muodoissaan sekä Suomen Akatemia. Maaseutuun liittyvän asiantuntemuksen koettiin antavan YTR:lle kykyä ajatella kehittämislähtöisemmin kuin toimintasektoriltaan laajaalaisemmat rahoittajat. YTR:n siis katsottiin olevan innovatiivinen verrattuna esimerkiksi TE-keskuksiin, mutta sen toivottiin säilyttävän tai lisäävän riskinottoa ja avoimuutta uusille ideoille. Hakuprosessi Hakijat pitivät hakuprosessia kokonaisuudessaan toimivana. Rahoituksen hakemista pidettiin yleensä teknisesti helppona ja hyvin ohjeistettuna. Monilla kokeneemmilla hakijoilla alkoi olla jo rutiiniakin tämän rahoitusmallin käyttöön. Jotkut haastatellut toivoivat kuitenkin mahdollisuutta jatkuvaan hakuun tai useampia hakumääräpäiviä vuodessa. Kysymys oli kuitenkin vain muutamista hankevetäjistä. Pääosalle haastatelluista itse hakuprosessi oli helppo, selkeä ja ymmärrettävä eikä hakuaikataulukaan tuottanut ongelmia. Hakuprosessi on selkeä, helppo, aikataulullisesti ennakoitava ja vain vähän byrokratiaa vaativa, mutta hidas. Helppouden toivottiin säilyvän tulevaisuudessa, mutta joissakin tapauksissa koettiin, että paras hetki käynnistää hanke ehtii mennä ohi ennen lopullisen rahoituspäätöksen saamista. Rahoittajan päätöksentekoprosessi koettiin joidenkin hakijoiden mielestä ongelmalliseksi. Päätöksenteossa hankalimmiksi asioiksi koettiin sen hitaus hakuhetkestä rahoituspäätöksen saamiseen. Joissakin tapauksissa otollisin hetki hankkeen aloittamiselle oli ehtinyt mennä ohi. Tämäkin ongelma koski kuitenkin vain pientä osaa vastaajista ja selkeä enemmistö hyväksyi käytössä olevan toimintamallin sellaisenaan. YTR-rahoitus sai kiitosta siitä, ettei se vaatinut ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi yritysosuuksien muodossa. Tämä vapauttaa hankehakijoita turhalta juoksemiselta ja helpottaa hanketoiminnan suunnittelua ja käynnistämistä. Muutama vastaaja piti hakumallin toisena heikkoutena tulossa olevien päätösten vaikeaa ennakoitavuutta; hyvinkin suunniteltu ja ainakin hakijan mielestä innovatiivinen hanke saattaa jäädä rahoittamatta ja samalla toinen heikompi hanke tulla hyväksytyksi. Yksi haastatelluista nimesi tämän pajatsoilmiöksi: koskaan ei tiedä mitä tulee vai tuleeko mitään. Ongelma lienee kuitenkin kaikkea hankehakua koskeva eikä sinällään erityisesti YTR:ään liittyvä ilmiö. Kiitosta hakuprosessi sai erityisesti aikatauluja koskevasta ennakoitavuudestaan. Hyviä hankeideoita on aikaa suunnitella ja valmistella pitkin vuotta ja jättää hakemus kun hakuaika on käsillä. Hakuprosessia pidettiin siis menetelmiltään ja käytännöiltään tuttuna ja turvallisena. Säännöllisyys ja hakumallin selkeys koettiin siis useimmissa tapauksissa rahoitusmallin vahvuuksiksi.
4. HALLINTO 9 Rahoitusmalli käytännössä Rahoitusmalli sai samansisältöistä palautetta riippumatta siitä oliko se osittaiseen ennakkomaksuun perustuva vai jälkikäteen tapahtuvaan laskutukseen perustuva. Erityisesti suuret yksiköt pitivät rahoitusmallia toimivana ja helppona, varsinkin verrattuna rakennerahastoihin liittyviin järjestelmiin. EU-rahoituksen jäykkyys näyttää lisäävän ymmärtämystä kotimaista byrokratiaa kohtaan. EU-tukeen perustuvat rahoitusmallit koetaan niin raskaina, että niihin verrattuna YTR:n toiminta on rahoituksen hakijan kannalta helppoa, loogista ja ymmärrettävää. Rahoitusmalli on hallinnoltaan helppo erityisesti verrattuna EU-osarahoitteisiin hankkeisiin. Sellaisena sen toivottiin myös säilyvän. Rahoittaja sai monilta hanketoimijoilta moitteita byrokraattisuudesta hankerahoitukseen liittyvissä asioissa. Tästä huolimatta vastaajat totesivat sen olevan hallinnollisesti kevyempi kuin useimmat muut hankerahoituslähteet. YTR:n joustavuus ja ihmisläheisyys saivat jopa suoranaisia kiitoksia hanketoimijoilta. Erityiskiitokset tulivat siitä, että yhteydenpito rahoittajaan on helpompaa kuin muissa rahoitusmuodoissa. Maksatukset Rahoitusmalli on ilmeisesti yksinkertainen varsinkin suurille, vakavaraisille hakijoille, kuten yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Näille organisaatioille maksatuksen mahdollinen viivästyminen tai takapainotteisuus eivät aiheuttaneet ongelmia. Myös maksatusten hakemiseen liittyviä paperitöitä pidettiin useimmiten riittävän yksinkertaisina. Rahoitusmalli maksatuksineen todettiin hyväksi ja toimivaksi varsinkin suurille toimijoille. Esimerkiksi yhdistyksille maksatusten viipyminen aiheuttaa kuitenkin väliaikaista rahoitustarvetta, joka saattaa johtaa tukaliinkin tilanteisiin. Pienille ja vähemmän kokeneille hakijoille rahoitusmalli tuotti jonkin verran ongelmia. Joskus meinaa kassa kuivua oli tyypillinen pienemmän organisaation edustajan kommentti, joka hyvin kuvaa tilannetta organisaatioissa, joille hankerahoitus ei ole kovin tuttu toimintatapa. Eräissä organisaatioissa oli otettu jopa pankkilainaa henkilökohtaisilla takauksilla hanketoiminnan aloittamiseksi. Tämä voi joissakin tapauksissa rajoittaa toimijoiden halua hankerahoituksen käyttöön. Toinen samoja organisaatioita koskeva ongelma oli maksatusten viipyminen. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan selvinnyt, ovatko viivästykset hakijan itsensä vai rahoittajan aiheuttamia (vai molempia). Yleisesti YTR-rahoitusmallia pidettiin kuitenkin kevyesti hallinnoitavana, selkeänä ja toimivana. Esimerkkinä tästä ovat myös jonkin muun rahoittajan rahoitusta saaneet hankkeet, joista osa mainitsi, että helpoin käytössä ollut rahoitusmalli oli juuri YTR:n hankkeissa käytetty toimintamalli.
10 Rahoitusmallin ominaisuudet saattavat johtaa siihen, että hakijoista yhä suurempi osa on ammattimaisia projektitoimijoita ja pienet organisaatiot eivät hae rahoitusta yhtä usein kuin tähän saakka. Jonkinlaisena osoituksena hakijakunnan projektiammattilaisuudesta ja projektitoiminnan kasautumisesta voitaneen pitää sitä, että varsinkin tutkimushankkeet näyttävät kasautuvan muutamille suurille toimijoille. Suuria toimijoita (yliopistot jne.) oli mukana yhdeksän kappaletta, pieniä vain neljä. Suurista toimijoista kaksi kolmasosaa pyöritti useampia hankkeita samanaikaisesti, mutta pienistä vain harva. Toisaalta on huomattava, että yliopistojen kyky ja mahdollisuudet toteuttaa tutkimushankkeita ovat paremmat kuin muiden. Näin kasautuminen on odotettavissa olevaa myös alan toimijakunta huomioon ottaen. Taulukko 4. Tutkimushankkeiden jakautuminen erikokoisten toimijoiden välillä ja hankkeiden kasautuminen samoille toteuttajaorganisaatioille. Yksi hanke Useita hankkeita Suuret toimijat 3 6 Pienet toimijat 4 0 Toimijat yhteensä 7 6 Kehittämishankkeissa tilanne oli tasaisempi. Ne jakautuivat hyvinkin selkeästi eri toimijoille ja suuri osa kehittämishankkeista oli pieniksi hankeorganisaatioiksi luokiteltavien tahojen toteuttamia. Useampia rinnakkaisia kehittämishankkeita toteutti vain yksi organisaatio, jolla oli vahva rooli myös tutkimustoiminnassa. Taulukko 5. Kehittämishankkeiden jakautuminen erikokoisten toimijoiden välillä. Yksi hanke Useita hankkeita Suuret toimijat 5 1 Pienet toimijat 17 0 Toimijoita yhteensä 22 1 Rahoitusmallin joustavuus YTR-rahoituksen vahvuutena muihin rahoituslähteisiin verrattuna pidettiin etenkin sen joustavuutta. Tarvittaessa hankesuunnitelmien sisällöllisiin painotuksiin on voitu tehdä muutoksia samoin kuin rahoituksen jakautumiseen esimerkiksi palkkakulujen ja matkakulujen välillä. Hanketoiminnan olosuhteethan eivät aina vastaa niitä ajatuksia, joita hakijalla on toimintaa suunnitellessaan ollut. Joustavuus ja ihmisläheisyys saivat erityisiä kiitoksia hanketoimijoilta. Varsinkin EU-rahoituslähteiden kanssa tekemisissä olleet hanketoimijat kiittivät erityisesti mahdollisuutta tarkentaa suunnitelmaa niin tavoitteiden kuin rahoituksen jakautumisen osalta hankkeen ollessa käynnissä. Suoraan haastattelusta poimittu lainaus käsittämättömän joustava oli tyypillinen hankevetäjän lausunto YTR-mallin joustavuudesta. Tässäkin yhteydessä haastateltavat vertasivat YTR-rahoitusta esimerkiksi rakennerahastohankkeisiin, joissa muutosten tekeminen on rahoituspäätöksen jälkeen työläämpää ja hitaampaa. Ainoa kielteinen kommentti saatiin pää-
11 töksenteon nopeudesta: muutosprosessia pidettiin kevyenä ja joustavana, mutta joissakin tapauksissa hieman liian hitaana. Tyypillinen osoitus joustavuudesta on mahdollisuus joustaa aikatauluissa. Huomattavan suuressa osassa hankkeita oli haettu ja saatu jatkoaikaa hankkeen viimeistelyyn, usein jopa aloittamiseen. Joustavuuden huonona puolena voidaan rahoittajan näkökulmasta nähdä se, että YTR-rahoitteisia hankkeita saatetaan käyttää muita useammin puskurina, kun organisaatioiden on järjesteltävä toimintojaan hankekannan epätasaisen ajallisen jakautumisen vuoksi. Muut rahoittajat Muiden rahoittajien toimintaa koskeviin kysymyksiin vastasi vain muutama YTR-rahoitusta saanut hankevetäjä. Yleisimmin YTR-rahoitus oli ainoa käytössä ollut rahoitusmuoto. Sinällään rahoitusmuotojen yhdistäminen ei ollut tuottanut ongelmia ja vaikutukset YTRrahoitukseen rajoittuivat hallinnollisten tekijöiden järjestelyyn. Joustavimpana ja hankevetäjien mukaan selkeimpänä mallina YTR-rahoitus oli helppo organisoida toisen rahoituslähteen rinnalle. YTR-rahoitus sopii hyvin yhdistettäväksi muihin rahoituslähteisiin, koska sen hallinto on helposti organisoitavissa muiden rahoituslähteiden rinnalle. Useamman rahoituslähteen samanaikainen käyttö aiheuttaa kuitenkin hankevetäjälle hallinnollista lisätyötä. Useamman rahoituslähteen mallia ei pidetty kovinkaan ihanteellisena, koska rahoituksen hallinto on näissä tapauksissa organisoitava niin, että se tukee kaikkien rahoituslähteiden vaatimuksia, maksatusaikatauluja ja raportointikäytäntöjä. Useampi rahoituslähde ei siis estä normaalia hanketoimintaa tai vaikuta merkittävästi sen suuntautumiseen. Sen sijaan rahoittajien suurempi määrä aiheuttaa hanketoimijalle ylimääräistä päänvaivaa.
12 5. OHJAUS JA JULKISUUS Ohjausryhmien toiminta Useimpien kehittämishankkeiden taustalla toimi ohjausryhmä. Niiden toimintaa pidettiin lähes poikkeuksetta hyödyllisenä ja toimintaa ryhdistävänä. Samansuuntainen vaikutus todettiin olevan myös yksittäisillä työn ohjaajilla, joita oli erityisesti opinnäytetöiden taustalla. Useimmat puhtaat tutkimushankkeet toimivat kuitenkin ilman ohjausryhmää tai organisaation sisäisten ohjausryhmien varassa. Joissakin hankkeissa ohjausryhmä olisi voinut olla perusteltu ratkaisu myös tutkimushankkeissa, mutta monet tutkimushankkeet toimivat ainakin haastattelujen perusteella hyvin myös ilman ohjausryhmää. Ohjausryhmät koettiin tärkeiksi erityisesti kehittämishankkeissa. Tässä asiassa oli yhtä monta totuutta kuin haastateltavakin; toiset kaipaavat muodollista ohjausta, toiset ovat tyytyväisiä sen puuttumisesta. Keskeistä on kuitenkin, että ohjausryhmien jäsenillä on riittävä asiantuntemus ja mahdollisesti tarvittava paikallistuntemus ohjausryhmätyötä varten. Ohjausryhmien työn vaikutus todettiin positiivisimmissa kommenteissa työtä hyvin ryhdistäväksi ja sekä verkostoitumisen että laajan asiantuntemuksen saamisen kannalta tärkeäksi. Tämä koskee erityisesti kehittämishankkeita. Tutkimushankkeissa ohjausryhmän puuttuminen ei ollut haitannut työn etenemistä. Ainakaan muodollista ohjausryhmää ei juurikaan kaivattu, koska tutkimuslaitoksissa muun muassa talon sisäinen keskustelu on säännöllistä. Esimerkiksi väitöskirjatöissä ohjaajien ja muiden asiantuntijoiden apu nähtiin kuitenkin merkittäväksi. Toimintaryhmätyö ja hankkeiden julkisuus Hankkeiden keskusteleva ilmapiiri todettiin ohjausryhmätoiminnan ohella muutenkin tärkeäksi. Mikäli hankkeilla tai hankeorganisaatioilla oli yhteyksiä muihin samankaltaisia hankkeita toteuttaviin tahoihin, tämä yhteistyö todettiin hyödylliseksi. Toimintaa, johon apua olisi mahdollisesti tarvittukin, oli tiedottaminen. Monissa hankkeissa työn tuloksista tiedottaminen jäi huomattavan vähäiseksi. Ilmeisesti esimerkiksi yliopisto-organisaatiot eivät käytä ammattitiedottajia tai muita hankkeen ulkopuolisia tahoja tiedotustoimintansa tukena. Hankkeista tiedottamista pitäisi ryhdistää, ammattimaistaa ja tehostaa. Hyvä tutkija on harvoin hyvä tiedottaja. Tiedotus voidaan myös eriyttää muusta hanketoiminnasta. Kahden viimeksi mainitun ongelman ainakin osittaiseen ratkaisuun voisi päästä tehostamalla toimintaryhmätyötä, jossa sekä aihesisältöjä että erilaisia käytäntöjä koskevaa tiedon siirtoa voisi kehittää. Ilmaan heitettiin myös kysymys siitä voisiko joku ulkopuolinen auttaa ja opastaa hanketulosten julkaisemisessa. Alkeellisimpina vaatimuksina mainittiin ehdotukset julkaisujen ja tiedotteiden asettamisesta saatavaksi Internetiin. Lisäksi ehdotettiin
13 aikataulujen sekä muiden hankkeen etenemisestä koskevien dokumenttien toimittamisesta rahoittajalle siirrettäväksi kaikkien aiheesta kiinnostuneiden tahojen saataville. Internetin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet huomattavasti nyt tarkasteltujen hankkeiden päättymisajoista, vuosista 2001 2002. Siitä huolimatta monien organisaatioiden Internet-sivuilta ei löydy tietoa niiden uusimmistakaan tutkimuksista tai muista julkaisuista. YTR voisikin edellyttää rahoittamissaan hankkeissa syntyvän materiaalin julkaisemista kunkin hankeorganisaation omilla sivuilla. Tämä ei ole teknisesti vaikeaa eikä aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia.
14 6. RAHOITUSMALLIN KEHITTÄMINEN Hankkeiden laajuus ja kesto Useimmat rahoitusmallin kehittämistä koskevat kommentit saatiin rahoituksen kestoon ja innovatiivisten kokeilujen hyväksymiseen liittyen. Monilla eri tahoilla toivottiin, että rahoitusta voisi hakea useammiksi vuosiksi kerrallaan, jotta voitaisiin tehdä kauaskantoisempia ja laajempia hankkeita ilman rahoituksen pätkimistä haettavaksi joka vuosi erikseen. Tämä vaikeuttaa kehittämis- ja tutkimustyön pitkän aikavälin suunnittelua ja aiheuttaa epävarmuutta työntekijöissä. Täysin eri asiana, mutta samaan aikaan toteuttavana ajatuksena esitettiin mahdollisuutta rahoittaa hyvinkin pieniä, omaperäisiä ja innovatiivisia hankkeita. Näiden kautta toivottiin syntyvän uutta, totutusta poikkeavaa ajattelua, jolla saattaisi olla myöhemmin laajempia positiivisia vaikutuksia. Teemakohtaisen hakumallin rinnalla voisi siis soveltaa jonkinlaista vapaan ajattelun kaatoluokkaa, josta voitaisiin rahoittaa pieniä, mutta tuoreeseen ajatteluun liittyviä ideoita. Hankerahoitukseen toivottiin toisaalta pitkäjännitteisyyttä ja toisaalta teemoista ja muista rajoitteista vapaata kaatoluokkaa, josta voitaisiin rahoittaa pieniä, innovatiivisia, omaehtoisia kokeiluja. Osa hankkeista toivoi uusien hankkeiden suunnittelua varten erityistä suunnittelu- tai valmistelurahaa, jota voitaisiin hyödyntää uusien ajatusten jalostamisessa hankehakemuksen muotoon ja mahdollisten esiselvitysten tekemiseen. Tällä tavalla arveltiin voitavan tuottaa laadukkaampia hakemuksia, joissa toimintaympäristö tuottaisi vähemmän yllätyksiä hankkeen alkamisen jälkeen. Vaikka teemoitusta pidettiinkin pääasiassa toimivana ratkaisuna, toivottiin monissa hankkeissa mahdollisuutta sijoittaa hankkeen toiminta kahden tai useamman teeman alle ja mahdollisuutta yhdistää tutkimus- ja kehittämistoimintaa saman hankkeen alaisuuteen. YTR:n rahoituksen koko vaihteli runsaasta 3 000 eurosta lähes 200 000 euroon (taulukko 6). Keskimäärin rahoitus oli runsas 50 000 euroa. Taulukko 6. Hankkeet luokiteltuna YTR-rahoituksen suuruuden perusteella. YTR-rahoitus euroina 0 19 999 E 20 000 39 999 E 40 000 69 999 E Yli 70 000 E Tutkimushankkeet, kpl 1 9 6 7 Kehittämishankkeet, kpl 6 6 11 6 Väitöskirjahankkeet, kpl 3 1-1 Hankemäärä yhteensä 10 16 17 14
15 Kustannusten karsimisen vaikutukset Yksi rahoitusmallin kehittämiseen liittyvä kommentti toistui usein. Hankkeiden juustohöyläys päätöksentekovaiheessa todettiin hankalaksi. Usein kulujen pienentämisen todettiin leikkaavan juuri mahdollisuuksia kokeilevampaan toimintaan ja pakottavan tekemään vain hankkeen ydinasiat. Joissakin organisaatioissa todettiin kuitenkin, että he ovat varautuneet höyläykseen lisäämällä budjettiin ylimääräisiä kuluja, jotta odotettavissa oleva höyläys ei estä hankkeen täysipainoista läpivientiä. Haastattelujen perusteella tiedotus ja tulosten julkistaminen ovat toimintoja, jotka kärsivät selvästi rahoituksen karsimisesta. Tiedotus hakijoille Rahoitusmallin tiedotusta moitittiin joissakin haastatteluissa. Niissä todettiin, että pääosa YTR-rahoituksesta jakautuu pienelle piirille, joka hallitsee rahoitusmallin käytön ja siihen liittyvät prosessit. Näin rahoituksen arveltiin kasautuvan samoihin kohteisiin vuosi toisensa jälkeen ja rajoittavan tällä tavoin innovatiivisuutta. Nämä haastatellut toivoivatkin rahoitukseen liittyvän tiedottamisen tehostamista, jotta pienet ja uudet toimijat voisivat saada enemmän jalansijaa. YTR-rahoituksesta tiedottamisen arveltiin olevan turhan näkymätöntä. Samaan viittaa se, että instrumentista rahoitetaan usein samoja toimijoita. Vuosina 2001 2002 päättyneisiin hankkeisiin liittyen toivottiin myös erityisten starttikokousten järjestämistä. Ainakin osittain tähän huutoon on jo vastattukin, sillä nykyisin teemaryhmätapaamiset ajavat tätä asiaa ja helpottavat tiedonkulkua aloittavien hankkeiden ja samalla alalla toimivien henkilöiden välillä. Maksatukset Rahoitusmallin todettiin joissakin haastatteluissa lähinnä maksatuskäytäntöjensä vuoksi olevan suuria toimijoita suosiva. Tämän koettiin johtuvan siitä, että pienillä organisaatioilla on rajalliset mahdollisuudet toimia pankkina, kun maksatuksia voidaan hakea vasta kulujen syntymisen jälkeen. Tämän pelättiin johtavan myös siihen, että rahoitusta hakevat vain ammattimaiset organisaatiot, jotka hallitsevat tarvittavat tekniikat ja joilla on takanaan tukeva kassa. Tämän vuoksi olisi hyvä suunnitella mahdollisuuksien mukaan malleja, joiden avulla maksatuksia voidaan aikaistaa tai ainakin nopeuttaa. YTR-rahoituksen rooli hankekentässä YTR:n todettiin olleen usein liikkeelle panevana voimana uusille prosesseille. Tämän todettiin tapahtuneen niin, että jotakin ajatusta on voitu testata ensin YTR-rahoituksen kautta ja myöhemmin samansuuntaisella ajattelulla on voitu käynnistää laajempia ja pitkäkestoisempia hankkeita jonkin toisen rahoituslähteen kautta. Rahoitusmallin merkitystä uusien ajatusten esiin nostajana pääasiassa kiiteltiin ja tämän mahdollisuuden toivottiin pysyvän jatkossakin. Tämän todettiin kuitenkin edellyttävän sitä, että rahoitusmalli pysyy helposti lähestyttävänä ja uusia ajatuksia tukevana.
16 7. KESKEISIÄ HAVAINTOJA Yksittäisten hankkeiden tuloksellisuus ja vaikuttavuus Hankkeiden tulokset näyttävät pääsääntöisesti vastaavan niille hankesuunnitelmissa asetettuja tulostavoitteita. Hankkeiden vaikuttavuudessa on sen sijaan suuriakin eroja. Osa hankkeista on toiminut pidemmän prosessin käynnistäjinä, osa johtanut jatkohankkeisiin ja osa jäänyt kertaluontoisiksi kokeiluiksi tai toimenpiteiksi. Monien hankkeiden kokeileva luonne huomioon ottaen tätä voidaan pitää melko hyvänä tuloksena. Yksittäisten hankkeiden sijasta on mielekkäämpää arvioida eri hanketyyppien tuloksellisuutta. Niidenkin tarkastelussa on oltava varovainen, sillä eri hanketyypeillä on erilaiset mahdollisuudet tuottaa välittömiä tuloksia. Esimerkiksi tutkimushankkeet ovat luonteeltaan sellaisia, että niissä koottu tieto on myöhemmin hyödynnettävissä kuin kehittämishankkeiden kautta lähempänä maaseudun kehittämisen käytäntöä oleva työ. Joitakin erityispiirteitä voidaan kuitenkin nostaa esiin. Kehittämishankkeissa oli havaittavissa hyvin monenlaista ja erilaisin perustein rahoitettua toimintaa. Suurin osa kehittämishankkeista pyrki hyvin selkeästi rajatun tavoitteen saavuttamiseen käyttäen hyväksi jo koottua tietoa ja vastaten jo ilmenneisiin käytännön tarpeisiin. Monissa tapauksissa kysymys oli tiedon levittämisestä tai osaamisen lisäämisestä parempien toiminnallisten olosuhteiden saavuttamiseksi. Vaihtelut kehittämishankkeiden onnistuneisuudessa olivat huomattavia. Vaikuttaa siltä, että vaihtelua selittivät selkeästi henkilökysymykset ja toimintaolosuhteissa tapahtuneet muutokset. Joissakin tapauksissa hankkeen heikkoa menestystä selitti myös väärä alkuoletus, joka oli johtanut toimintaan, jolle ei loppujen lopuksi ollut riittävää kysyntää tai tarvetta. Parhaissa kehittämisteemojen alaisissa hankkeissa voitiin maaseudun asukkaille tai maaseudun kehittäjille tarjota käyttökelpoisessa muodossa tietoa tai malleja, joita on hyödynnetty vuosien ajan hankkeiden päättymisen jälkeen. Tutkimushankkeet olivat useammin erilaisten vaihtoehtoisten toimintamallien analysointiin ja uusien mahdollisuuksien löytämiseen liittyviä. Tämän vuoksi tutkimusteemojen alaisista hankkeista löytyi vähemmän suorasti toimintaan johtaneita hankkeita. Moni hankkeista oli kuitenkin johtanut jatkotutkimuksiin tai kehittämishankkeeseen, jota oli rahoitettu myös muista kuin YTR:n rahoituslähteistä. Toiminnan tuloksia ja seurauksia Monet YTR:n rahoittamat tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat toimineet aloituksena jollekin pidemmälle prosessille. YTR-rahoituksella aloitettu työ on joissakin tapauksissa vakiintunut osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa. Hyviä esimerkkejä on lukuisia: Tiekunnille tarkoitetusta, YTR-rahoituksella toteutetusta oppaasta otetaan edelleen uusia painoksia ja toisessa hankkeessa suunniteltua, viisi vuotta
17 vanhaa nettisivustoa päivitetään edelleen, koska sen sisältämälle tiedolle on vieläkin käyttöä. Tämä kehitys on ollut toivottavaa ja hankkeiden tavoitteiden mukaista, hankkeilla on siis luotu kestävää ja hyödyllistä pohjaa muulle maaseudun kehittämistyölle. Varsinaisia yllätyksiäkin hankemassasta on löytynyt. Yksi näistä oli hanke, jonka tarkoituksena oli tiedon kerääminen. Itse tiedonkeruu nimittäin epäonnistui eikä hanke saanut jatkorahoitusta. Sen seurauksena perustettiin kuitenkin yritys, jonka käynnistymiseen tällä hankkeella oli merkittävä vaikutus. Yritys toimii edelleen ja voi varsin hyvin. Suosituksia toiminnan jatkon suhteen Aiemmin esitetyn aineiston pohjalta voidaan esittää joitakin kommentteja siitä, millaisia asioita YTR-rahoituksen jatkosuunnittelussa olisi hyvä ottaa huomioon. Hanketoimijoiden kommentteihin perustuen voidaan yhteenvetona todeta, että Hakumalli on aikataulutukseltaan ja rakenteeltaan toimiva. Teemoitus hyväksytään toiminnan raamittajana. Isot hanketoimijat saavat suurimman osan rahoituksesta; Tiedotusta toivottiin tehostettavan, ettei toiminta jää pienen piirin puuhaksi. Innovatiivisuuden tukemista kiitetään ja samalla toivotaan että panostusta innovatiivisiin ratkaisuihin lisättäisiin vielä jatkossa. Rahoitusmallia kiitettiin helppoudesta ja joustavuudesta ja toivottiin, että nämä elementit säilyisivät tulevaisuudessakin. Maksatusten viipymistä kritisoitiin erityisesti pienissä organisaatioissa tämän arveltiin heikentävän niiden halukkuutta osallistua tulevaan kehittämistyöhön. Tiedotusta tulee kehittää niin hankkeissa kuin YTR:ssäkin. Ohjaus nähtiin joissakin tapauksissa riittämättömäksi. Rahoitukseen pitäisi saada toisaalta pitkäjännitteisyyttä ja toisaalta mahdollisuus rahoittaa niiden rinnalla pieniä, hyvin innovatiivisia ja riskialttiita hankkeita.
18 LIITE 1. Hankekuvaukset Seuraavilla sivuilla on esitetty lyhyet hankekuvaukset jokaisesta tarkastelussa olleesta hankkeesta. Esittämisjärjestys noudattaa samaa järjestystä kuin YTR:n teemakohtainen järjestely. Hankkeet jakautuvat seuraavasti eri teemojen kesken: 1. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen vahvistaminen (6 kpl, hankkeet 1 6) 2. Paikallisen omaehtoisuuden kehittäminen (2 kpl, 7 8) 3. Maaseudun työ, työllisyys, maaseutuyrittäjyys sekä uudet maaseutuelinkeinot (10 kpl, 9 18) 4. Maaseudun toimintojen, palvelujen ja asiantuntijajärjestelmien uudelleen järjestäminen (17 kpl, 19 35) 5. Maaseutuasumisen laadun ja maaseutuasumisen edistäminen (10 kpl, 36 45) 6. Maaseudun kehittämistyön keinojen ja tulosten tutkimus (2 kpl, 46 47) 7. Maaseudun rakenteiden sekä alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen tutkimus (5 kpl, 48 52) + Väitöskirjojen tekemiseen annettu rahoitus (5 kpl, 53 57) Väitöskirjat on esitetty kahdeksantena luokkana kaikkien muiden, teemakohtaisesti määritettävissä olevien hankkeiden jälkeen. Ennen hankekuvauksia on esitetty vielä teemakohtainen luettelo kaikista tarkastelun kohteena olleista hankkeista. Tätä luetteloa voidaan käyttää esimerkiksi hakemistona aineistoa tarkasteltaessa.
19 Hankkeiden teemat ja numerointi T1. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen vahvistaminen 1. Raviurheilun nuorisotoiminta 2. Kohtaavatko maallemuuttajat ja kuntien strategiset toimijat? Ruuhka-Suomen semiperiferia 3. ESDP ja kaupungin ja maaseudun kumppanuus suomalainen näkökulma 4. Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus oppivan alueen näkökulma 5. Tietotyön alueellinen hajauttaminen kaupunkiseuduilta maaseudulle 6. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen sisältö ja sen mittaamisen aineistolliset edellytykset T2. Paikallisen omaehtoisuuden edistäminen 7. Maakunnallisten kyläohjelmien laatiminen ja toteuttaminen (yhdeksän eri ohjelmaa) 8. Kolttasaamelaisten neulekäsityö kulttuuriperinteenä vantus- ja sukkamallit T3. Maaseudun työ, työllisyys, maaseutuyrittäjyys sekä uudet maaseutuelinkeinot 9. Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus 10. Keruutuotteiden alkuperä ja luomusertifiointi 11. Natural and Cultural Values in Sustainable Rural Tourism 12. Luontoyrittäjyyden imago ja verkottuminen suomalaisen luontoyrittäjyyden kehittämisohjelma 13. Maaseutumatkailun varausohjelmiston laajentaminen yrittäjien Internetkäyttöliittymä 14. Luontomatkailusta yritystoimintaa 15. Ympäristönhoidon mahdollisuudet syrjäalueiden työllistäjänä 16. Vaihtoehtoiset tarjontaketjut ja maaseudun elintarvikeyrittäjyys; tutkimus paikallisista elintarvikkeiden tarjontajärjestelmistä 17. Puuenergian kysyntä kuluttajien suhtautuminen metsiin ja puuhun bioenergian lähteenä 18. Kotimaiset vihannessäilykkeet valmistus, käyttö ja markkinat T4. Maaseudun toimintojen, palvelujen ja asiantuntijajärjestelmien uudelleenjärjestäminen 19. Maaseudun kehittäjien erikoistumisohjelman koordinointi ja kehittäminen (Maaseutu PD) 20. Maaseutuneuvonnan seutukunnallinen yhteistyö - neuvonnan monipalvelupisteiden lisääminen ja toiminnan kehittäminen 21. Suomalaisten etätyöhankkeiden kokonaisarviointi, yhteyksien laajentaminen kärkiohjelmassa yritysten verkostoituminen ja etätyö 22. Luontoyrittäjyyden tietopankin valtakunnallinen organisointi 23. Ruokamatka etelästä pohjoiseen, TV-sarja ja opetusvideosarja 24. Nuorten sateenvarjohankkeet alueellinen elinolo-ohjelma nuorille