Itäisen Helsingin päivittäistavarakauppa

Itäisen Helsingin päivittäistavarakauppa 4..04 Timo Vuolanto 1

SISÄLLYSLUETTELO Asioinnin yleisiä piirteitä 4 Keskuskohtaisia piirteitä 7 Yleiset tavoitteet päivittäistavara- kaupan kehittämiselle Itä-Helsingissä Alueittaiset suunnittelun tavoitteet ja haasteet 3

Asioinnin yleisiä piirteitä Itä-Helsingin päivittäistavarakaupan asiointia on tutkittu päiväkirjatutkimuksella, mikä on koottu satunnaisesti postitetun otannan perusteella yhden viikon päivittäistavaraostoksista. Päiväkirjatutkimuksen tuloksista saadaan yleiskuva päivittäistavarakaupan ostostottumuksista sekä keskuksien voimakkuudesta ja markkinatilanteesta. Lähtöpaikka ja kulkumuoto Itä-Helsingin päivittäistavarakaupan omavaraisuus paljonko ostovoimasta jää alueelle ja paljonko valuu muille alueille) on suuri, Itä-Helsingin ulkopuolelle siirtyvä ostovoimaosuus on vain 4 %. Tilojen tarjontasuhde paljonko pinta-alaa on asukasta kohti) on korkeampi kuin muualla Helsingissä. Ostosmatkan pääasiallinen lähtöpaikka on koti 64 %). Ostossummissa kodin merkitys lähtöpaikkana on vieläkin suurempi 69 %). Työ- tai opiskelumatkoihin liittyvä asiointi on paljon vähäisempää % ostossummasta) ja muihin asiointimatkoihin vielä pienempää %). Pieniin kauppoihin lähdetään ostoksille keskimääräistä enemmän kotoa ja ostoskertoja viikossa on myös enemmän. Kulkumuodoista kevyt liikenne on yleisin asiointitapa 43 % ostosmatkoista). ja kevyellä liikenteellä asiointi on suunnilleen yhtä yleistä. Ostossum- Koti Työpaikka tai oppilaitos Muu Kevyt liikenne Joukkoliikenne Auto Lähtöpaikka 0 % % 40 % 60 % 80 % Kulkumuoto Ostossummasta Ostosmatkoista Ostossummasta Ostosmatkoista 0 % % % 30 % 40 % 50 % masta laskettuna autolla asioinnin merkitys on kuitenkin suurin 45 %), seuraavaksi tärkein on kevyt liikenne 35 %) ja joukkoliikenteellä asioinnin merkitys on pienin %). Kuitenkin pientaloasukkailla autolla asioinnin merkitys on selvästi suurempi kuin kerrostaloasukkailla ja toisaalta kerrostaloasukkaiden asioinnista kevyen liikenteen merkitys on suurin, ostossummasta 42 % kun se on autolla asioitaessa 34 %. Ostoksen suuruus on keskimäärin euroa, autolla asioitaessa euroa, joukkoliikenteellä euroa ja kevyellä liikenteellä euroa. Keskiostoksen suuruuden asuinaluekohtaiset vaihtelut ovat melko pieniä ja ne näyttävät heijastavan asiointitapaa kuten lähtöpaikkaa, kulkutapaa ja asiointikohdetta. Suurissa, yli 00 neliön myymälöissä ostos on keskimäärin kaksi kertaa suurempi kuin pienissä, alle 300 neliön myymälöissä. Myös kulkumuoto muuttuu myymälän koon mukaan. Pienissä myymälöissä kevyen liikenteen merkitys on 90 % ostossummasta ja suurissa myymälöissä noin 30 %. Kulkumuoto myymälän koon mukaan Alle 300 neliömetrin myymälöihin autolla tehtyjen ostosmatkojen osuus on noin % sekä matkoista että ostossummista laskettuna. Suuremmissa myymälöissä autoilevien asiakkaiden osuus on korkeampi, 00 neliön myymälöissä noin % asiakkaista ja % ostossummista. Vielä suuremmissa, yli 00 neliön myymälöissä autoilevien asiakkaiden osuus on vajaat 40 % ja ostossummista osuus on noin 50 %. Tämä on vielä hyvin kaukana sellaisten yhdyskuntarakenteen reunamille sijoittuvien hypermarkettien autovaltaisesta asioinnista, jollaisia Itä-Helsingissä ei ole. Myös joukkoliikenteen osuus nousee kun myymäläkoon kasvaessa. Pienillä myymälöillä joukkoliikenteellä asioivia on vain muutama prosentti asiakkaista, suurilla myymälöillä -30 % asiakkaista ja % ostossummista. Itä-Helsingin Suuret myymälät, sijaitsevat enimmäkseen keskuksissa, liikenteen solmukohdissa, joihin myös muu asiointi keskittyy tai jotka ovat työmatkaliikenteen läpikulkupaikkoja. Tässä suhteessa Itä-Helsinki poikkeaa selvästi useimmista muista alueista Suomessa. Yleensä pienem- 4

millä paikkakunnilla suuret liikkeet ovat hypermarketteja, jotka sijoittuvat kaupungin reunamille ja joukkoliikenteen asiointimahdollisuudet ovat pienet. Kevyen liikenteen asiointi Itä-Helsingin myymälöissä ovat yllättävän yleistä. Se on pienissä, alle 300 neliömetrin myymälöissä vallitseva asiointitapa, osuus on 80-90 % sekä asiakkaiden määrästä että ostossummista. Myymälän suuretessa kevyen liikenteen osuus vähenee, 500-00 neliön myymälöissä se on vielä yli 60 %, mutta osuus pienenee edelleen koon kasvaessa. Kuitenkin suurimmissakin myymälöissä, jota ovat kooltaan 00-4000 neliötä, kevyen liikenteen osuus on 30-35 % ostossummista ja 35-40 % asiakasmääristä. Henkilöitä taloudessa 4 3 2 1 Keskiostos talouden koon mukaan 0 5 30 Euroa Kulkumuoto asumismuodon mukaan ostossummasta Pientalo Kerrostalo Kevyellä liikenteellä 0 % % 40 % 60 % 80 % 0 % Lähtöpaikan ja myymälän koon mukaan Itä-Helsingissä päivittäistavaraostoksille lähdetään pääasiassa kotoa, 70 % ostossummasta tulee kotiperäisestä asioinnista. Suurissa kaupoissa kotiperäisen asioinnin osuus on hieman pienempi ja pienissä kaupoissa suurempi. Muu kuin kotoa lähtevä asiointi on enimmäkseen työpaikka- tai oppilaitosperäistä, sen osuus on noin % lukuun ottamatta kaikkein pienimpiä liikkeitä. Muihin asiointimatkoihin liittyvien päivittäistavaraostosten osuus on %. Asumismuoto ja kohteen koko Pieniä myymälöitä on totuttu pitämään kerrostaloalueiden lähimyymälöinä. Tiivis kerrostaloasutus ylläpitää näitä, mutta pientaloalueilla ne eivät enää menesty. Melkein kaikki alle 300 neliön myymälöissä asioineet asuivat kerrostalossa. Muissa kokoluokissa pientaloasukkaiden osuus on -35 % ostossummista ja - % asiakkaista. Tämä vastaa väestön asumismuodon jakaumaa. Kuitenkin pientaloasukkaiden suosiossa ovat toisaalta 300-500 neliön myymälät sekä yli 00 neliön myymälät. On vaikea selittää miksi keskisuuret tai suurehkot, 500-00 neliön myymälät eivät ole yhtä suosittuja. Ehkä tämä selittyy muutaman tämän kokoluokan myymälän hyvällä sijainnilla pientaloalueisiin nähden. Tämä osoittaa, että vaikka pientaloalueilla autoilun osuus asioinnista on suurempi, asiointi ei välttämättä suuntaudu hypermarketteihin tai suuriin keskuksiin. Alle 00 neliön myymälät voivat tarjota kohtalaiset valikoimat sekä asioinnin helppoutta, mikä suuremmistä myymälöistä ja suuremmista keskuksista puuttuu. Ostoksen suuruus ja myymälän koko Pienessä lähikaupassa ostoksen suuruus on keskimäärin euroa. Mitä suurempi kauppa sen suurempi keskiostos, suurimmissa myymälöissä euroa. Tähän liittyy monta asiointitottumuksiin liittyvää seikkaa. Pienessä myymälässä asioidaan useampia kertoja viikossa ja tästä syystä kertaostokset eivät ole suuria. Toisaalta pienten kauppojen valikoima ei pienempi kuin suurten, ostoksia pienestä kaupasta ei 5

voi kertyä yhtä paljon kuin suuresta, missä valikoimat ovat paremmat. Ostokset ovat suuruudeltaan erilaisia eri kulkutavoilla. Jjoukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä keskiostos on pienempi kuin autolla tehdyllä ostosmatkalla. keskiostos on noin euroa, joukkoliikenteellä euroa ja kevyellä liikenteellä euroa. Pienissä, alle 500 neliön myymälöissä joukkoliikenteen ostokset ovat selvästi pienempiä kuin autolla tai kevyellä liikenteellä tehdyt ostokset. Tämä osoittaa, että pienet myymälät ovat usein muihin matkoihin liittyviä täydennysostopaikkoja. Suurissa myymälöissä kotiperäisten matkojen keskiostos on suurempi kuin muihin matkoihin liittyvillä ostosmatkoilla. Tämä osoittaa, että kaupan ihanneasiakas, joka tekee suuria ostoksia on nimenomaan kotoa varta vasten ostoksille lähtevä asiakas. Ainoastaan pienimmissä myymälöissä työpaikka- tai oppilaitosperäisiin matkoihin liittyvä keskiostos on suurempi kuin kotiperäisten. Muuhun asiointiin liittyvillä matkoilla tehdyt päivittäistavaroiden keskiostokset ovat kaikissa myymälöiden kokoluokissa selvästi pienempiä kuin kotiperäisillä matkoilla. Tämä osittaa, että päivittäistavaroiden ostaminen poikkeaa erikoistavaroiden ostelusta, se ei ole "shoppailua", missä riennetään paikasta toiseen tuotteita ja hintoja vertaillen ja ostospäätöstä harkiten. Se on rationaalista arkituotteiden hankintaa, johon lähdetään varta vasten kotoa. Toki suurkaupunkiseudulla välttämättömien tarvikkeiden hankintaan liittyy elämän ja asioinnin kirjoa. Asiointiprofiili myymälän koon mukaan Asiointiprofiilia on tutkittu neljässä kokoluokassa 0-400 neliön myymälät, 400-00 neliön, 00-00 neliön sekä yli 00 neliön. Kaikki nämä poikkeavat jossain määrin toisistaan, mutta yli 00 neliön myymälät, esimerkiksi 00 neliön ja 4000 neliön myymälät, muistuttavat toinen toisiaan Keskimääräisen ostoksen suuruus Euroa 5 0 Euroa Lin. Euroa) 300 500 00 00 00 4000 Myymälän kokoluokka yläraja) Keskimääräinen ostoksen suuruus euroa) Kevyt liikenne Joukkoliikenne Auto 0 5 30 6

Keskuskohtaisia piirteitä Herttoniemen keskus keskus Mellunmäen aseman keskus Siirtyy pois Itä-Helsingistä Keskuksien suhteellinen vahvuus päivittäistavarakaupassa pienimmillä ostostapahtumia on liian vähän) Itäkeskus Kontulan keskus Kolumbus Laajasalon keskus Puotilan keskus Roihuvuoren keskus Myllypuron keskus Keskusten ulkopuoliset Itä-Helsingin ulkopuolinen 0 % % % 30 % 40 % lähtevien ostosmatkojen osuus ostossummasta keskuksittain Puotilan keskus Vesalan keskus Kontulan keskus Myllypuron keskus Erillinen myymälä Roihuvuoren keskus Laajasalon keskus Kolumbus Herttoniemen keskus Itäkeskus Kaikki yhteensä Itäkeskuksessa kotoa lähtevän asioinnin osuus on Itä-Helsingin keskuksista pienin, 63 %, tämä ostossummien perusteella laskettuna. Herttoniemen keskuksessa osuus on vähän suurempi, 66 %. Näissä tapauksissa kuten yleensäkin Itä-Helsingissä tämä osittaa keskuksen hyvää sijaintia joukkoliikenteeseen nähden. Itä-Helsingin keskukset, edellisten lisäksi Kontula ja Kolumbus Vuosaaressa sijaitsevat hyvin. Ne ovat metron varrella ja keräävät joukkoliikenteellä matkustavia jolloin keskukset kokoavat kaikenlaista asiointia. Lisäksi keskuksissa on helppo asioida myös autolla. Vesalassa ja Kolumbuksessa keskiostos on suurin, yli euroa, Laajasalossa, Kontulassa, Itäkeskuksessa ja Herttoniemen keskuksessa ja euron välillä. Pienin keskiostos on pienimmissä keskuksissa, Roihuvuoressa, Puotilassa ja Myllypurossa, joissa liikkeet ovat keskimääräistä pienemmät. Ero keskuksien luonteessa näkyy myös selvästi kulkutavassa. Puotilassa, Roihuvuoressa, Myllypurossa ja Vesalassa kevyen liikenteen osuus on suurin. suurin Kolumbuksessa, Itäkeskuksessa ja Laajasalossa. 0,00 %,00 % 40,00 % 60,00 % 80,00 % 0,00 % Itäkeskuksen saamat ostossummat tukialueet) 00940 Kontula 00980 Etelä-Vuosaari 00930 Itäkeskus-Marjaniemi 009 Puotila 00900 Puotinharju 009 Myllypuro 008 Roihuvuori 00970 Mellunkylä 00950 Vartioharju 00840 Laajasalo 00960 Pohjois-Vuosaari 008 Herttoniemii 00830 Tammisalo 00570 Kulosaari 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % % % % 7

Suurimpia keskusten omavaraisuuslukuja keskuksen merkitys alueelle) Itäkeskus Itäkeskuksen päävaikutusalueelle Kolumbus Vuosaarelle Kontulan keskus Kontulalle ja Vesalalle Herttoniemen keskus Herttoniemen alueelle Laajasalon keskus Laajasalolle Herttoniemen keskus Laajasalolle Itäkeskus Vuosaarelle Itäkeskus Kontulalle Itäkeskus Herttoniemelle Itäkeskus Laajasalolle 0 % % 40 % 60 % Herttoniemen keskuksen saamat ostossummat 008 Herttoniemii 00800 Länsi-Herttoniemii 00850 Jollas 00840 Laajasalo 00830 Tammisalo 008 Roihuvuori 00570 Kulosaari 00870 Etelä-Laajasalo 009 Myllypuro 0 % 5 % % % % % 30 % Laajasalon keskuksen saamat ostossummat 00840 Laajasalo 00870 Etelä- Laajasalo 00950 Vartioharju 00850 Jollas 0 % % % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulosaari Kulosaaressa postinumeroalue 00570 Helsinki) on 60-luvulla rakennettu ostoskeskus, jossa on yksi päivittäistavaramyymälä. Tämä on kulosaaren ainoa. Asukkaita Kulosaaressa on noin 3800. Päivittäistavarakaupan tilojen mitoitus asukasta kohti eli tarjontasuhde on 0, neliötä, mikä on selvästi alle puolet Helsingin keskitasosta. Kulosaaren ostovoimasta 30 % jää Kulosaareen, saman verran valuu Herttoniemen keskukseen ja 33 % Itäkeskukseen. Kulosaaressa on jonkin verran lisärakentamista lähivuosina, mutta väestömäärä pysyy nykyisellään lähimpien kymmenen vuoden aikana. Tämä luo hyvät edellytykset kaupan säilyttämiselle, mutta antaa tuskin mahdollisuuksia niiden lisäämiselle, koska vasta muutama vuosi sitten ostoskeskuksen toinen päivittäistavaramyymälä lopetti. Yleiskaavassa on maanalainen varaus Itäväylän upottamiseksi tunneliin. Mikäli tämä suunnitelma toteutuu, alueelle tulee uusia asuntoja ja väestömäärä kasvaa. Samalla metroaseman merkitys korostuu kun asutusta on mahdollisuus lisätä metroaseman tuntumassa. Tällöin tulee selvitettäväksi onko edellytyksiä rakentaa lähikeskus tai päivittäistavarakauppa tähän yhteyteen ja mikä on vanhan ostoskeskuksen ja mahdollisten metroaseman yhteydessä sijaitsevien palvelujen suhde toisiinsa. Herttoniemi Herttoniemeen kuuluu Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta ja Roihuvuori. Alue käsittää kolme postinumeroaluetta, Länsi-Herttoniemen pohjoisosan 00800), Länsi-Herttoniemen eteläosan ja Herttoniemnrannan 008) sekä Roihuvuoren 008). Herttoniemen vanhimmat osat ovat ensimmäisiä kaavoitettuja Helsingin esikaupunkialueita. 50-luvulla kaupan palvelut olivat pienissä yksiköissä sijoitettuna kivijalkakauppoina sekä palvelukeskukseen Erätorin tuntumaan. Maitokaupat ja sekatavarakaupat olivat erillisiä liikehuoneistoja, joiden käyttötarkoitus Herttoniemessä on muuttunut. Nyt pieniä liikkeitä on kaksi jäljellä Siilitiellä ja kolmas pieni Herttoniemen metroaseman vieressä 80-luvulla rakennetussa rakennuksessa. Erätorilla on suurempi uudistunut yksikkö, joka toimii alunperin elokuvateatteriksi rakennetuissa tiloissa. Metron liityntäliikenteen johdosta Herttoniemen metroasema on Itäkeskuksen jälkeen tärkein metron liityntäasema ja sen läheisyyteen on tullut kaupallisia palveluja, mm. neljä päivittäistavaramyymälää. Jo 80-luvun alussa Seston myymälä sijoittui teollisuudelta vapautuneeseen tilaan ja myymälä oli ensimmäinen laatuaan Helsingissä. Uusittuna, Megahertsin rakennus- 8

Itis Kontulan keskus kompleksin ensimmäisenä vaiheena Sesto aloitti uudestaan vuonna 03 ja viereisessä, alunperin myös teollisuusrakennuksessa Lidl vuonna 04. Herttoniemenrannassa on metroaseman ja Herttoniemen liikenneympyrän tuntumassa olevien liikkeiden lisäksi ainoastaan yksi pieni päivittäistavaramyymälä. Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemenrannan päivittäistavaroiden kulutuksesta 70-80 % jää Herttoniemeen ja noin % suuntautuu Itäkeskukseen. Roihuvuoressa on yksi Helsingin vanhimpia ostoskeskuksia ja siinä on kaksi pienehköä päivittäistavaramyymälää. Roihuvuoren päivittäistavaroiden kulutuksesta 34 % suuntautuu Itäkeskukseen ja 56 % jää joko Roihuvuoren tai Herttoniemen alueelle. Roihuvuoren keskuksella on paikallinen merkitys. Vuonna 03 laaditun kaupallisen selvityksen mukaan Roihuvuoren keskuksen myymälöillä on edellytykset jatkaa toimintaa ja pieni laajentuminen edistäisi näiden säilymistä. Herttoniemenrannan asuntorakentaminen on saatu lähes päätökseen, väestömäärä lisääntyy enää muutamalla sadalla asukkaalla. Lähimmän kymmenen vuoden aikana koko Herttoniemen asukasluku pysyy suunnilleen ennallaan. Yleiskaavassa on kaksi varausta asuinrakennuksille, jotka lisäävät asutusta ja paikallisesti palvelutarvetta, Roihuvuoren harjanteella oleva yleiskaavan asuntoaluevaraus tuo satoja uusia asukkaita, joiden merkitys on tärkeä alueen kaupallisen kehittämisen kannalta. Myös Siilitien pohjoisosasta länteen oleva yleiskaavan uusi asuinaluevaraus lisää asukkaita muutamalla sadalla ja siten sillä on merkitystä Länsi-Herttoniemen kaupallisten palvelujen säilymiseen tai kehittämiseen. Tammisalossa on ollut muutamia kauppoja, joista viimeinen on lopettanut hiljattain. Väestömäärä alueella on 20, mikä monissa olissa riittää pienen liikkeen ylläpitämiseen. Kokonaisuutena Herttoniemessä tarjontasuhde on 0,5 neliötä asukasta kohti, mikä on selvästi yli Helsingin keskiarvon ja paikallisen tarpeen. Ylitarjontaa selittää se, että Herttoniemen keskus toimii myös Laajasalon asukkaiden keskuksena. Kulutuksen siirtymät alueella Hertsikan keskus Kolumbus Keskuskohtaiset profiilit, vertailu tunnuslukujen keskarvoon, keskiarvo = 0. 9

Myllypuron keskus Laajasalon keskus Puotilan keskus Vesalan keskus Roihiksen keskus Alueeseen kuuluvat Länsi-Herttoniemi, Roihuvuori Herttoniemenranta ja Kulosaari. 66 % kulutuksesta jää alueelle, Itäkeskukseen suuntautuu %, 4 % muualle Itä-Helsinkiin ja 6 % Itä-Helsingin ulkopuolelle. Alueen sisällä on huomattavia siirtymiä. Kulosaareen jää noin 30 % ja saman verran kulutusta siirtyy Herttoniemen keskukseen sekä Itäkeskukseen hieman enemmän, 34 %. Länsi-Herttoniemestä ja Herttoniemenrannasta noin 75 % kulutuksesta jää joko Herttoniemen keskukseen tai alueen pienempiin erillisiin myymälöihin. Itäkeskukseen siirtyy hieman yli %. Roihuvuoressa Herttoniemen keskuksen merkitys on vähäisempi, tärkeämpiä ovat oma keskus 41 %) ja Itäkeskus 34 %). Herttoniemen keskuksen merkitys on vain %. Laajasalo Erillinen Yliskylä, Jollas, Hevossalmi ja Santahamina. Yliskylän ostoskeskus on rakennettu 60-luvulla. Siinä on vielä kaksi päivittäistavaramyymälää. Muualla Laajasalossa on jäljellä enää vain kaksi päivittäistavaramyymälää, yksi Gunillantiellä ja yksi Jollaksessa. Jälkimmäinen on paraikaa väliaikaisesti lopetettu uudisrakentamisen takia. Yliskylän kerrostaloalueella on ollut myös useita muita kauppoja, mutta ne on kaikki jo lopettaneet toimintansa. Jollaksen pienen kaupan toiminta oli jo loppua 70- ja 80-lukujen vaihteessa, mutta mm. Asukkaiden kampanja edisti kaupan säilyttämistä. Mahdollisesti myös ryhmittymi-

en ketjuttaminen sekä toisaalta kauppojen lakkauttaminen muualla on antanut tilaa pienen lähiyksikön säilyttämiseen. Päivittäistavarakaupan tilojen tarjontasuhde Laajasalossa on 0,16 neliötä asukasta kohti eli puolet Helsingin keskimääräisestä tasosta. Vajaa 40 % kulutuksesta jää Laajasaloon, 34 % valuu Herttoniemen keskukseen ja % Itäkeskukseen. Lähimmän kymmenen vuoden aikana Laajasalon väestön kokonaismäärässä ei tule olemaan oleellista muutosta. Myöhemmin kun Kruunuvuorenrannan rakentaminen alkaa tule tarve suurempiin muutoksiin. Noin 000 uutta asukasta Laajasalon alueella merkitsee huomattavaa päivittäistavarakaupan tilojen lisätarvetta. Vuoden 04 loppupuolella valmistuneessa Laajasalon kaupallisessa selvityksessä on tarkasteltu kaupallisen lisärakentamisen mahdollisuuksia ja periaatteita. Kulutuksen siirtymät alueella Laajasalon tilanne on samantapainen kuin Kulosaaren, kulutus suuntautuu lähinnä kolmeen keskukseen, Yliskylään, Herttoniemeen ja Itäkeskukseen. Itäkeskuksen merkitys on hieman pienempi %) kuin Herttoniemen ja Yliskylän keskuksien 32 ja 34 %). Vuosaari Vuosaaressa tilojen tarjontasuhde on 0,. Palveluverkko on harva. Elelä- ja Keski-Vuosaaren alueella postialueet 00980 ja 00990) Kolumbuksen osuus on 55 ja 64 % paivittäistavaroiden kysynnästä ja itäkeskuksen osuus on %. Itäkeskuksen osuus on lähes puolet siitä mikä merkitys Kolumbuksella on. Rastilan kaupan osuus on 9 % koko postialueesta 00980, mutta itse Rastilan alueelta se saanee huomattavan osuuden kysynnästä. Pohjois-Vuosaaressa postialue 00960) Kolumbuksen osuus on 35 % ja Itäkeskuksen suunnilleen sama kuin Etelä- ja Keski-Vuosaaressa eli 35 %. Vuosaaren Pohjoisen ostoskeskuksen merkitys on %. Vuosaaren vanhaa aluetta rakennettaessa sinne rakennettiin useita lähimyymälöitä. Nyt ne ovat pääosin lopettaneet ja muutettu muuhun tarkoitukseen. Vuosaaressa päivittäistavaraverkko on harva ja tarjonta on keskittynyt suuriin tai suurehkoihin yksiköihin. Etäisyydet lähimpiin kauppoihin ovat monilta alueilta kohtalaisen suuret. Täsät seuraa, että asiointimatka voi usein suuntautua myös Vuosaaren alueen ulkopuolelle. Vuosaaressa väestömäärä kasvaa kymmenessä vuodessa noin neljänneksellä, 8600 asukkaalla. Tämä merkitsee 00-3000 neliön lisätarvetta päivittäistavarakaupan tiloissa. Aluksi väestölisäys on suurinta Aurinkolahdessa. Kolumbuksen suunniteltu laajennus ja Aurinkolahteen suunnitellut erilliset myymälät palvelevat uutta asutusta. Myöhemmin lisäys on Pohjois-Vuosaaressa Mustavuoren äärellä. Pohjoisessa ostoskeskuksessa tarjontaa on lisättävä tai sijoitettava uusi erillinen yksikkö, joka palvelee uutta asutusta ja sijoittuu hyvin pohjoisen vuosaaren nykyiseen asutukseen nähden. Kulutuksen siirtymät alueella Vuosaaressa Kolumbuksen merkitys on yli puolet ja aivan lähialueilla kolme neljäsosaa, Pohjois-Vuosaaressa kuitenkin vain 35 %. Pohjois-Vuosaaressa paikallisen keskuksen merkitys on huomattava, yhdellä kaupalla % kulutuksesta. Itäkeskukseen suuntautuva kulutus on kuitenkin huomattava, -31 %, kaikkialla vuosaaressa. Kontula, Kivikko, Vesala ja Mellunmäki Alueeseen kuuluvat postialueet 00940 ja 00970. Kontulan ja Kivikon alueen kulutuksesta Kontulan ostoskeskuksen osuus on 62 % ja kaikkien paikallisten kauppojen osuus on 73 %, Itäkeskukseen suuntautuu kysynnästä %. Vesalan ja Mellunmäen puolella Kontulan ostoskeskuksen osuus on vain % ja kaikkien paikallisten kauppojen yhteensä 31 %. Itäkeskuksen merkitys on hieman suurempi kuin Kontulassa, %. Tarjontasuhde kokonaisuudessaan alueella on 0.35 neliötä asukasta kohti eli tarjonta on tasapainossa kysynnän kanssa. Tarjonta on voimakkaasti keskittynyt Kontulan keskukseen, metroaseman tuntumaan sekä Vesalan Metroaseman tuntumaan. Täydentäviä erillisiä myymälöitä on neljä. Näiden merkitys on huomattava. Myymäläverkko on voimakkaasti keskittynyt ja se on vastaavanlainen kuin Vuosaaressa. Lähimmän kymmenen vuoden kuluessa väestömäärä alueella pysyy suunnilleen ennallaan. Kivikon alue alkaa olla valmiiksi rakennettu, asuntojen rakentamisesta johtuvaa huomattavaa alueellisen tarpeen muutosta alueella ei ole. Lisärakentamistarvetta ei ole, mahdollinen rakentaminen on poistumaa korvaavaa tai ostovoiman kasvusta johtuvaa. Yleensä päivittäistavarakaupassa ostovoiman kasvuksi lasketaan noin puoli prosenttia vuodessa. Mikäli myymäläverkkoa ei uudistettaisi, tämä heijastuisi suoraan vastaavan suuruiseksi lisätilan tarpeeksi. Uudistamalla myymälöitä joko peruskorjaamalla tai uudisrakentamisella voidaan myyntitehokkuutta kasvattaa eikä tällöin lisätilaa tarvita. Tämä on mahdollista, jos yksiköt ovat suuria. Ostovoiman kasvu alueella, jossa on suuria, tehokkaita yksiköitä ja ne ovat keskittyneet ostoskeskukseen kuten Kontulassa tai Vuosaaressa - tehostumista ei enää tapahdu kovin paljon ja kulutuksen kysyntä saattaa tehdä mahdolliseksi uuden erillisen yksikön perustamisen mikä asutuksen tiheys on riittävä ja liikepaikka kaupallisesti houkutteleva. Kulutuksen siirtymät alueella Kontulan ja Vesalan alueella Kontulan keskuksen merkitys on vajaat puolet kulutuksesta eli Kontulan ja Vuosaaren keskukset vastaavat toisiaan voimakkuu-

deltaan. Itäkeskukseen suuntautuva kulutus on myös yhtä suurta sekä Vesalan että Kontulan alueelta. Myllypuro Myllypurossa tilojen tarjontasuhde on 0, neliötä asukasta kohti, taso on selvästi Helsingin keskimääräisen alapuolella. Myllypuron ostoskeskuksen osuus kulutuksesta on % ja paikallinen erillinen kauppa mukaan lukien Myllypuron osuus on 36 %. Itäkeskuksen osuus on yhtä suuri, 35 %. Heikko tarjontasuhde merkitsee, että kysyntää suuntautuu myös jonkin verran muihin lähialueen keskuksiin, Herttoniemeen, Kontulaan ja Puotilaan, yhteensä suunnilleen %. Kymmenen vuoden sisällä Myllypuron asukasluku kääntyy kasvun kun Etelä-Myllypuron alueelle valmistuu uusi asuinalue. Uusi asutus voi olla merkittävä lisä, mikä mahdollistaa Myllypuron keskuksen uusimisen tai myymälöiden rakentamisen muualle. Uusi asutus sijoittuu Myllypuron ja Itäkeskuksen väliin sekä toisaalta Myllypuron ja Herttoniemen väliin. On mahdollista, että uuden alueen ostovoima valuu Herttoniemeen ja Itäkeskukseen mikäli näiden tavoitettavuus pysyy hyvänä eikä Myllypuron keskus uudistu riittävän nopeasti. Itäkeskus Kaupallisten palvelujen sijoittelu Itä-Helsingissä ilmentää kaupunkitilan jäsentymistä lähiöopin periaatteiden mukaan. Vaikka ostoskeskukset ovat vanhoja, niillä on selkä rooli asuinalueilla. Tämä lisäksi Itäkeskuksella on oma roolinsa. Itäkeskus on ennen kaikkea erikoiskaupan keskus. Silti päivittäistavarakaupassa erottuu Itäkeskuksen erilainen, paikallisista keskuksista poikkeava rooli. Itäkeskuksen lähivaikutuspiiri käsittää postialueet 00900-00930 sekä 00950, Puotinharju, Itäkeskus, Marjaniemi, Puotila, Vartiokylä. Puotinharjun ostoskeskus on katsottu Itäkeskuksen kokonaisuuteen kuuluvaksi. Lisäksi Puotilassa on vanha pieni ostoskeskus. Kokonaisuutena alueen tilojen tarjontasuhde on 0,5 neliötä asukasta kohti, eli selvästi yli alueen kysynnän. Tämä johtuu itäkeskukseen sijoittuneista suurista yksiköistä, joiden merkitys on suuri koko Itä-Helsingissä. Postialueilla 00900 Puotinharju) ja 00930 Marjaniemi ja Itäkeskus) Itäkeskuksen osuus on 88 ja 78 %. Alueelta 00930, mihin Marjaniemi kuuluu 8 % suuntautuu Herttoniemen keskukseen. Kaikki päivittäistavaroiden ostoskysyntä ei suinkaan suuntaudu Itäkeskukseen. Puotilassa tilojen tarjontasuhde on 0, neliötä asukasta kohti ja Puotilan keskukseen jäävä kulutusosuus %. Itäkeskukseen suuntautuu 60 % Puotilasta. Vartioharjussa on yksi päivittäistavaramyymälä ja tilojen tarjontasuhde on 0, neliötä asukasta kohti, % kulutuksesta. Pääosa suuntautuu Itäkeskukseen, 44 % ja Herttoniemen keskukseen %. Ennen Itäkeskuksen viimeistä laajennusta tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että Itäkeskukselle on tärkeätä ns. päivittäistavarakauppavetoisuus: lähellä asuvat ihmiset, jotka ovat vakioasiakkaita tulevat päivittäistavaraostoksille ja tämän sidoksen takia he ovat myös merkittäviä erikoiskaupan asiakkaita. Viimeisen Itäkeskuksen laajennuksen jälkeen päivittäistavaravetoisuus on heikentynyt. Itäkeskuksella on päivittäistavarakaupan suhteen kolme päällekkäistä roolia, terminaalivetoisuus, päivittäistavaravetoisuus ja erikoiskauppavetoisuus. Lähialueelta tai yleensä Itä-Helsingistä varta vasten päivittäistavaraostoksille tulevat käyttävät myös itäkeskuksen muita palveluita. Toisaalta työmatkalla tai muilla joukkoliikennematkoilla olevat ihmiset asioivat työ- tai muiden asiointimatkojen yhteydessä päivittäistavaraliikkeissä. Yhtäältä shoppailemaan tulevat asiakkaat voivat käyttää hyväkseen myös päivittäistavaraliikkeitä. Kolme Itäkeskuksen viidestä päivittäistavaraliikkeestä sijaitsee epätyypillisesti Itäkeskuksen sisällä, vailla suoraa yhteyttä maantasopysäköinnistä kaupan tiloihin. Kaksi reunoilla sijaitsevaa liikettä on normaaleja. Toisaalta näiden tavoitettavuus autolla ei ole kaikilta suunnilta hyvä. Kulutuksen siirtymät alueella Tarkasteltavaan alueeseen kuuluvat Marjaniemi, Itäkeskus, Puotila, myllypuro ja Vartioharju postinumerot 00900-00930 ja 00950). Itäkeskuksen merkitys on 57 % ostossummasta ja 52 % ostosmatkoista. Puotinharjussa Itäkeskuksen osuus on 88 %, Marjaniemen ja Itäkeskuksen asuinalueen kohdalla 78 %Puotilassa 60 %, Vartioharjussa 44 % ja Myllypurossa 35 %. Paikallisten keskusten merkitys on Itäkeskusta pienempi, Puotilan keskuksen osuus on % Puotilassa, Mylluypuron keskuksen merkitys yhtä suuri Myllypurossa. Myllypurossa Kontulan keskuksen merkitys on 7 % ja Marjaniemessä. Vartioharjussa huomattava merkitys on erillisillä keskusten ulkopuolisilla myymälöillä.

Myymälän koon mukaiset profiilit Vertailu tunnuslukujen keskarvoon, keskiarvo = 0. K0_400 K400_00 K00_00 K00_4000 Myymäläketjukohtaiset profiilit Vertailu tunnuslukujen keskarvoon, keskiarvo = 0. S-market K-supermarket

ALEPA K-market LIDL SPAR PIKKOLO SIWA Sesto Valintatalo

Yleiset tavoitteet päivittäistavarakaupan kehittämiselle Itä-Helsingissä Tutkimuksen tuloksiin nojautuen on esitetty Itä-Helsingin päivittäistavarakaupan tavoitteet. Päivittäistavarakaupan tarjontasuhde päivittäistavarakaupan tilojen määrä asukasta kohti) ja omavaraisuudesta kuinka suuri osa päivittäistavaroiden kulutuksesta jää alueelle) voi esittää seuraavan taulukon mukaisen tavoitteen Itä-Helsinkiin. Vähimmäistavoite seuraavasti: Asukasluku 3000 000 30000 Omavaraisuus ostovoimasta) 50 % 65 % 80 % Tarjontasuhde m2/asukas) 0,16 0, 0, Tärkeä tavoite on myös tasapaino eri keskusten ja erillismyymälöiden välillä, esimerkiksi Itäkeskuksen suhde paikallis- ja lähikeskuksiin sekä keskusten suhde erillisiin, myymäläverkkoa täydentäviin myymälöihin. Itä-Helsingissä voi painottaa kaikkien kulkumuotojen tärkeyttä ja näiden oikeanlaista huomioon ottamista tilannekohtaisesti. Suhde joukkoliikenteeseen on tärkeä ja osa Itä-Helsingin perinnettä. Toisaalta ostosmatkojen kotiperäisyys painottaa kevyen liikenteen yhteyksien tärkeyttä. Autopaikkojen merkitys on tunnetusti ratkaiseva ja myös pienten myymälöiden kohdalla niiden merkitys voi olla suuri. Keskukset ovat tärkeitä asioinnin ja liikenteen solmukohtia, joissa lähiympäristön laatuun, viimeistelyyn ja viihtyisyyteen pitää kiinnittää huomiota. Monesti keskuksen tai yksittäisen kaupan ympäristössä on asuntojen täydennysrakentamista, mihin yhteyteen voidaan liittää ympäristön parannusta kuten istutuksia, kevyen liikenteen järjestelyjä ja aukioita, bussipysäkkijärjestelyjä ja pysäköintipaikkojen lisäystä. Itä-Helsingissä on 60- ja 70-luvulla rakennettuja lähiöostoskeskuksia. Niiden omistuksen pirstoutuneisuus aiheuttaa ostoskeskusten toiminnalle vaikeuksia. Ongelmien ratkaisemiseksi kaupungin tulisi omilla kaavoitus- ja kiinteistöpoliittisilla toimillaan vaikuttaa omistuksen pirstoutuneisuuden vähentämiseksi. Tavoitteena on myös kaikkien elinkelpoisten myymälöiden säilyttäminen ja uusien täydentävien myymälöiden rakentaminen sinne missä väestöpohja antaa siihen mahdollisuuden.

16 Itä-Helsingin päivittäistavrakaupan suunnittelun haasteet o o o o 1 2 4 5 6 7 8 9 16 16 16 16 16 16 16 16 16 3

Alueittaiset suunnittelun tavoitteet ja haasteet Tavoitteet voidaan kohdistaa suunnittelun haasteiksi Itä-Helsingin eri alueille. Karttakohteet ja. Itäkeskus on ainutkertainen keskus pääkaupunkiseudun keskusten joukossa. Pääpaino on erikoiskaupassa, mutta päivittäistavarakauppa on erottamaton osa Itäkeskuksen kokonaisuutta. Perinteinen tavaratalo sopii hypermarketin tyyppistä myymälää paremmin Itäkeskuksen kokonaisuuteen. Päivittäistavarakaupan tavoitettavuuden on oltava asuinalueilta hyvä ja keskuksen sisäiset yhteydet helpot niin, että kulku julkisessa kaupunkitilassa on miellyttävää. Lähialueiden toimiva myymäläverkko halutaan säilyttää Itäkeskusta täydentävänä. Puotinharjun ostoskeskusta kehitetään Itäkeskuksen kokonaisuuteen liittyvänä. Karttakohteet 1, 6,,, Kontulan ostoskeskus, Mellunmäen aseman keskus, Kulosaaren ostoskeskus, Puotilan ostoskeskus ja Herttoniemen Erätori keskuksia, joiden toimivuus ei edellytä keskuksien perusteellista uudistamista vaan soveliaita toiminnallisia parannuksia asutus lähiympäristössä, ulkotilojen viihtyisyys ja viimeistely, pysäköintipaikkojen toimivuus ja riittävyys, kevyen liikenteen yhteydet, joukkoliikennepysäkit, palvelujen lajitelman ajanmukaisuus, omistuksen pirstoutumisen vähentäminen, julkiset palvelut täydentämässä). Karttakohteet 8,, ja Roihuvuoren ostoskeskus, Vuosaaren Kolumbus, Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus ja Rastilan keskus ovat keskuksia, joita uudistetaan ja joissa päivittäistavarakaupan tiloja tarvitaan lisää. Karttakohteet 3, 4 ja 5 Herttoniemen paikalliskeskusta kehitetään erikoiskaupan osalta ja keskuksen sisäisiä yhteyksiä parantamalla. Hiihtäjäntie 1:ssä ja 2:ssa sijaitsevat kohteet 4 lisärakentaminen) ja 5 uudistaminen ensimmäisen kerroksen osalta) suunnitellaan Herttoniemen keskustan osana. Karttakohteet, 16, ja Myllypuron ostoskeskus, Yliskylän ostoskeskus Laajasalossa ja Mellunmäen ostoskeskus ovat keskuksia, jotka uudistetaan perusteellisesti. Karttakohteet 2, 9 ja Kruunuvuorenranta ja Roihupelto ovat alueita, joihin tulee uusi keskus. Lisäksi Kulosaaressa tutkitaan uuden keskuksen mahdollisuutta. Karttakohteet - Laajasalo ja Jollas, Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Myllypuro, Kontula ja Kivikko, Vartiokylä, Keski-Vuosaari sekä Aurinkolahti ovat alueita, joilla lähimyymäläverkkoa kehitetään. Karttakode 7 Merkittävät liityntäasemat edellyttävät ympäristön kohentamista. Keskuksien ulkopuolisista alueista tällainen on Siilitien aseman ympäristö.