Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN ISBN Painettuna ISSN LISÄTIETOJA Leena Hietaniemi, puh

2 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntakäsite kattaa siten kaikki mahdolliset yhdessä asuvien henkilöiden yhdistelmät sekä yksinasuvat. Helsingissä oli vuonna 2002 yhteensä asuntokuntaa, joka oli edellisvuotta enemmän. Eniten asuntokuntia oli Eteläisessä suurpiirissä eli Toiseksi suurin suurpiiri oli Läntinen suurpiiri, jonka asuntokuntien määrä oli Asuntokunnista suurin osa oli yhden hengen talouksia, sillä niitä oli lähes puolet kaikista. Yli kuuden hengen asuntokuntia oli vain hieman alle prosentti. Eniten yhden hengen talouksia oli Keskisen ja Eteläisen suurpiirin alueella. Keskisessä suurpiirissä osuus oli 62 prosenttia ja Eteläisessä suurpiirissä 54 prosenttia asuntokunnista. Tulot Koko Helsingissä kaikki valtionveronalaiset tulot olivat kaksi vuotta sitten, vuonna 2002, yhteensä milj. euroa. Asuntokuntien vuotuiset keskitulot olivat euroa ja henkeä kohti lasketut tulot euroa. Asuntokuntakohtainen tulo oli kasvanut 1,5 prosenttia ja henkeä kohti lisäys oli 2,1 prosenttia vuodesta Helsinkiläisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa tulonsaajaa kohti vuonna 2002 Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Tulojen mediaani oli euroa eli puolet tulonsaajista sai tätä enemmän. Alle euron vuosituloilla eli noin tulonsaajaa, joten heitä oli noin kymmenesosa valtionveroja maksavista helsinkiläistä. Kokonaan tulottomia asukkaita oli lähes eli noin kaksi prosenttia henkilöistä. Taulukko 1. Asuntokuntien valtionveron alaiset ja kunnallisveron alaiset tulot Helsingissä , käypiin hintoihin Valtionveron alaiset Kunnallisveron alaiset tulot tulot euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ asuntok asukas asuntok asukas

3 Tulonsaajien tuloluokat Neljäsosalla helsinkiläistä vuotuiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa tai sitä korkeammat. Lähes 60 prosentilla ne ovat euroa tai sen yli. Tuloluokkaan euroa kuului vähän yli viidesosa asukkaista ja heidän keskitulonsa olivat euroa. Yli euroa ansaitsevat saivat keskimäärin euroa valtionveronalaista tuloa ja heitä oli eli runsas kolmasosa asukkaista kaksi vuotta sitten. Alle euron vuositulotaso oli lähes asukkaalla keskitulojen ollessa euroa. Tuloluokkaan euroa kuului noin helsinkiläistä ja keskitulot olivat euroa. Lähes henkilöä kuului tuloluokkaan euroa. Keskitulot tässä luokassa olivat euroa. Asuntokuntien tulojen rakenne Vuonna 2002 työtulot muodostivat 67,2 prosenttia helsinkiläisten asuntokuntien valtionveronalaisista tuloista. Työtulojen osuus oli säilynyt täsmälleen edellisvuoden tasolla. Pääomatulojen osuus oli 10,6 prosenttia ja eläketulojen 15,1 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna eläketulojen osuus oli kasvanut 0,4 prosenttia ja pääomatulojen osuus oli laskenut 0,8 prosenttia. Asuntokuntakohtaiset pääomatulot laskivat vuonna 2001 peräti 30 prosenttia. Kuvio 1. Tulonsaajien työ- ja pääomatulot Helsinki ja koko maa. Työtulot Pääomatulot Eläketulot Työttömyys- ja muut sosiaaliturvaetuudet Muut tulot % Kuvio 2. Asuntokuntien keskimääräistä tulorakenne vuosina 1995, 2001 ja 2002, käypiin hintoihin Tulotaso alueittain Taulukossa 2 koko maan tulotaso tulonsaajaa kohti on arvoltaan 100 ja siihen verrataan pääkaupunkiseudun kaupunkien tulotasoa. Kauniaisissa oli kuten aikaisemminkin korkein tulotaso. Se on vähän yli kaksinkertainen koko Suomen tulotasoon verrattuna. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Espoossa. Helsingin arvo oli 127 ja Vantaan 116 kaksi vuotta sitten. Taulukko 2. Tulonsaajien keskitulot pääkaupunkiseudulla , , koko maan tulot vuosittain= Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Tulotaso alueittain Helsingissä Suurpiireistä kolmessa (Eteläinen, Pohjoinen ja Kaakkoinen) asuntokuntakohtaiset sekä henkeä kohti lasketut veronalaiset tulot olivat suuremmat kuin keskimääräiset tulot koko kaupungissa. Läntisessä suurpiirissä henkeä kohti tulot olivat koko kaupungin keskituloja korkeammat, vaikka siellä asuntokuntakohtaiset tulot jäivät alle keskimääräisten tulojen. Asuntokuntakohtaisten tulojen mukaan suurpiirien kolmen eniten tuloja saaneen järjestys oli sama kuin vuotta aikaisemminkin. Peruspiireittäin tarkastellen 14 piirissä asuntokuntakohtainen tulo oli korkeampi kuin keskimäärin koko kaupungissa. Korkeimmat asuntokuntakohtaiset tulot olivat Kulosaaressa ja Länsi-Pakilassa. Kulosaaren tulot olivat 93 prosenttia koko kaupungin tulotasoa korkeammat. Länsi-Pakilan tulot olivat 69 prosenttia sitä suuremmat. Alhaisin asuntokuntakohtainen tulotaso oli Alppiharjussa ja Vallilassa. Ensiksi mainitussa se oli 36 prosenttia alhaisempi ja Vallilassa 34 prosenttia keskitasoa matalampi. Keskimääräiset tulot koko kaupungissa henkeä kohti olivat euroa. Henkeä kohti laskettujen tulojen mukainen suurpiirien järjestys oli vastaava kuin vuotta aikai- 2

4 semminkin. Tosin vuonna 2002 Kaakkoisessa suurpiirissä tulotaso oli vähän Pohjoista suurpiiriä korkeampi. Henkeä kohti laskettujen tulojen mukaan keskimääräistä korkeampaan tulotasoon pääsi kolmasosa peruspiireistä. Korkeimmat tulot olivat Kulosaaressa ja Ullanlinnassa. Kulosaaren tulot olivat 87 prosenttia Helsingin keskituloja korkeammat. Ullanlinnan tulotaso oli 80 prosenttia yli helsinkiläisten keskitulojen. Muihin peruspiireihin verrattuna erona oli pääomatulojen korkea osuus kaikista valtionveronalaisista tuloista. Kulosaaressa niiden osuus oli 34 prosenttia ja Ullanlinnassa 32,5 prosenttia. Alhaisimman tulotason peruspiirejä olivat Jakomäki ja Mellunkylä. Jakomäessä henkeä kohti lasketut tulot olivat euroa ja Mellunkylässä euroa. Jakomäessä tulot olivat 38 prosenttia, Mellunkylän henkeä kohti lasketut tulot olivat 30 prosenttia helsinkiläisten keskituloja alhaisemmat. Taulukko 3. Valtionveronalaiset tulot vuonna 2002 peruspiireittäin Alue Valtionveronalaiset tulot Yhteensä Per Vertailuluku Henkeä Vertailuluku (100 ) asunto- tulot/ kohti ( ) tulot/ kunta ( ) asuntokunta asukas v v v v v Helsinki Eteläinen sp Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Läntinen sp Reijola Munkkiniemi Haaga Pitäjänmäki Kaarela Keskinen sp Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhakaupunki Pohjoinen sp Maunula Länsi-Pakila Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Koillinen sp Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kaakkoinen sp Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Itäinen sp Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari Tuntematon

5 Tulojen rakenne alueittain Työtulot muodostivat 67,2 prosenttia Helsingin asuntokuntien valtionveronalaisista tuloista. Osuus oli sama kuin vuotta aikaisemminkin. Peruspiireistä työtulojen osuus oli korkein Tuomarinkylässä ja Puistolassa. Työtulojen osuudet olivat alhaisimmat hyvin toimeentulevissa Kulosaaressa, Ullanlinnassa ja Munkkiniemessä. Pääomatulojen osuus asuntokuntien tulorakenteesta oli 10,6 prosenttia. Osuus pieneni edellisvuodesta 0,8 prosenttiyksikköä. Suurimmat pääomatulot saatiin Kulosaaressa, Ullanlinnassa ja Munkkiniemessä. Vähiten pääomatuloja oli Jakomäessä, Latokartanossa ja Mellunkylässä. Eläketulot muodostivat 15,1 prosenttia koko kaupungin valtionveronalaisista tuloista. Edellisvuoteen lisäystä oli 0,4 prosenttia. Peruspiireistä eläketulojen osuudet olivat korkeimmat Myllypurossa, Maunulassa ja Haagassa. Alhaisimmat eläketulo-osuudet löytyivät Tuomarinkylästä ja Ullanlinnasta. Työttömyysturvaetuudet ja muut sosiaaliturvaetuudet yhdessä muodostavat 3,4 prosenttia koko kaupungin asuntokuntien tuloista. Työttömyysturvaetuuksien osuus alueen tulorakenteessa on kaupungin keskitasoa (1,7 %) huomattavasti korkeampi Jakomäen, Mellunkylän sekä Myllypuron peruspiireissä. Alhaisin työttömyysturvaetuuksien osuus oli Kulosaaressa, Länsi-Pakilassa ja Munkkiniemessä. Muiden sosiaaliturvaetuuksien osuus nousi keskimääräistä korkeammaksi Latokartanossa ja Jakomäessä. Alhaisin osuus oli Kulosaaressa. Myös Ullanlinnassa, Munkkiniemessä ja Länsi-Pakilassa osuus oli huomattavasti keskitasoa alhaisempi eli 1,0 prosenttia. Taulukko 4. Asuntokuntien lukumäärä ja valtinveronalaisten tulojen rakenne vuonna 2002 Valtionveronalaisista tuloista Työtulot Eläketulot Työttö- Muut Pääoma- Asunto- Asunto- myys- sosiaali- tulot kuntien kuntien turva- turvaluku- henkilöiden etuudet etuudet määrä lukumäärä % % % Helsinki ,2 15,1 1,7 1,7 10,6 1. Eteläinen sp ,7 12,7 1,0 1,2 19,9 101 Vironniemi ,2 12,2 0,9 1,1 18,9 102 Ullanlinna ,5 9,6 0,8 1,0 32,5 103 Kampinmalmi ,2 13,2 1,2 1,4 13,0 104 Taka-Töölö ,1 15,9 1,1 1,4 13,4 105 Lauttasaari ,0 14,9 0,9 1,2 15,5 2. Läntinen sp ,6 15,8 1,5 1,7 10,5 201 Reijola ,2 14,2 1,6 1,9 9,0 202 Munkkiniemi ,3 18,1 0,7 1,0 25,2 203 Haaga ,0 18,7 1,5 1,7 4,8 204 Pitäjänmäki ,5 13,2 1,6 2,0 3,9 205 Kaarela ,2 12,3 2,3 2,3 3,9 3. Keskinen sp ,1 15,1 2,3 2,0 4,2 301 Kallio ,4 13,4 2,2 1,8 4,7 302 Alppiharju ,2 14,0 2,6 1,8 3,4 303 Vallila ,0 14,9 2,7 2,4 4,1 304 Pasila ,4 17,6 2,3 2,1 3,5 305 Vanhakaupunki ,8 17,7 2,1 2,2 4,3 4. Pohjoinen sp ,6 16,5 1,3 1,4 7,9 401 Maunula ,0 24,5 2,4 1,6 4,5 402 Länsi-pakila ,5 17,9 0,7 1,0 11,4 403 Tuomarinkylä ,8 8,5 0,8 1,5 6,6 404 Oulunkylä ,3 17,4 1,4 1,6 7,6 405 Itä-Pakila ,3 15,6 1,0 1,1 11,5 5. Koillinen sp ,3 14,1 2,2 2,2 4,0 501 Latokartano ,2 18,2 2,7 2,7 2,2 502 Pukinmäki ,8 16,4 2,5 2,1 4,0 503 Malmi ,3 12,9 1,9 2,0 4,5 504 Suutarila ,4 13,2 1,7 2,2 4,6 505 Puistola ,3 10,4 1,8 2,0 4,7 506 Jakomäki ,3 22,7 4,6 2,7 1,4 6. Kaakkoinen sp ,0 15,5 1,6 1,6 13,2 601 Kulosaari ,5 15,6 0,6 0,6 34,0 602 Herttoniemi ,1 15,7 2,1 2,0 8,5 603 Laajasalo ,0 15,3 1,4 1,4 11,4 7. Itäinen sp ,4 18,2 2,8 2,2 4,9 701 Vartiokylä ,7 18,0 2,1 1,8 9,2 702 Myllypuro ,4 24,8 3,0 1,8 4,1 703 Mellunkylä ,6 19,1 3,3 2,4 2,7 704 Vuosaari ,8 15,5 2,8 2,5 4,1 Tuntematon ,5 2,7 0,3 3,0 1,2 4.

6 Tuloerojen taustatekijöitä Ikä ja sukupuoli Ikäryhmittäin vuotiailla olivat korkeimmat valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti Helsingissä. Tämän ikäisillä naisilla ne olivat euroa ja miehillä euroa, joten naisten tulot olivat 69 prosenttia miesten tuloista. Keski-ikäisillä (55 64-vuotiaat) naisten tulot olivat 62 prosenttia miesten tuloista. Ainoastaan alle 19-vuotiaiden naisten tulot olivat miesten tuloja suuremmat. Kaikissa ikäryhmissä valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohden olivat Helsingissä koko maata korkeammat. Varhaiskeski-iässä koko maassa miesten tulot olivat euroa ja naisilla euroa. Keski-ikäisten miesten valtionveronalaiset tulot olivat euroa. Tässä ikäryhmässä naiset saivat tulonsaajaa kohden euroa vähemmän. Kuvio 3. Valtionveron alaiset tulot ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Helsingissä vuonna Euroa Ikärakenteet suurpiireittäin Miehet Naiset Koko kaupungin väestöstä, runsaasta puolesta miljoonasta asukkaasta kaksi vuotta sitten, oli 17 prosenttia kahden- ja kolmenkymmenen ikävuoden välillä. Vajaa viidesosa oli vuotiaita. Ikäryhmään yli 65-vuotiaat kuului 13 prosenttia. Eniten opiskeluikäisiä oli Keskisessä suurpiirissä, sillä heitä oli neljäsosa alueen väestöstä. Toiseksi eniten tämän ikäisiä oli Eteläisessä suurpiirissä ja vähiten Pohjoisessa suurpiirissä. Keski-ikäisiä (50 64-vuotiaita) oli eniten, viidesosa, Pohjoisessa suurpiirissä. Keskimäärin heitä oli 18 prosenttia kaupungin suurpiirien asukkaista. Yli 65-vuotiaita oli vähiten eli kymmenesosa Koillisessa suurpiirissä ja eniten Pohjoisessa suurpiirissä. Perhetyyppien vertailu Taulukko 5. Asuntokuntien tulot henkeä kohti 1985, 1995, 2000, 2001 ja 2001 Kaikki asuntokunnat = 100 vuosittain, käypiin hintoihin Ikä Yhteensä Kaikki asuntokunnat Yksinäiset Lapseton pari Avio/avoparilapsiperhe Yksinhuoltajaperhe Tulot/henkilö, Kaikki asuntokunnat euroa Asuntokuntien henkeä kohti lasketuissa tuloissa oli huomattavaa eroa eri perhetyypeissä. Taulukosta 5 ilmenevät eri perhetyyppien erot suhteessa kyseisen vuoden kaikkien perhetyyppien tuloihin per henkilö vuosittaisena poikkileikkauksena. Perhetyyppien henkeä kohti laskettuja tuloja on verrattu kaikkien asuntokuntien vastaaviin tuloihin, joka on merkitty kunakin vuonna 100:ksi. Alimmalla rivillä on kaikkien perhetyyppien henkeä kohti lasketut tulot kyseisinä vuosina, jotka tässä on ilmaistu euroina kunkin vuoden hintatason mukaisina. Vuonna 2002 tulot per henkilö olivat euroa ( mk), jonka vertailuluku on 100. Peruspiireittäin tarkasteltuna perhetyyppien henkeä kohti laskettujen tulojen vaihteluväli on luonnollisesti suurempi. Perhetyyppien keskinäinen vertailu vuodelta 2002 peruspiireittäin ilmenee taulukosta 6. Taulukko kuvaa eri perhetyyppien suhteellista asemaa kaikkien asuntokuntien keskimääräiseen tulotasoon verrattuna. Kaikkien asuntokuntien keskimääräinen henkeä kohti laskettu tulotaso saa arvon 100. Ääripäitä peruspiiritasolla edustivat vuonna 2002 eräät Koillisen ja Itäisen suurpiirin alueiden yksinhuoltajaperheet, joissa tulot olivat 60 prosenttia koko kaupungin keskimääräisiä tuloja alhaisemmat. Korkeimmat tulot olivat Kulosaaressa ja Ullanlinnassa. 5

7 Taulukko 6. Väestön valtionveronalaiset tulot/henkilö vuonna 2002 perhetyypeittäin ja alueittain. Kaikki perhetyypit tulot/henkilö = 100 ( ) Yksinäiset Lapseton Av(i)opari Av(i)opari Yksin- Muut av(i)opari tai lapsi- lapsi- huoltajaväh. 2 henk. perheet perheet perheet (ei perhe) ja muita Helsinki Eteläinen sp Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Läntinen sp Reijola Munkkiniemi Haaga Pitäjänmäki Kaarela Keskinen sp Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhakaupunki Pohjoinen sp Maunula Länsi-Pakila Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Koillinen sp Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kaakkoinen sp Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Itäinen sp Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari Tuntematon

8 Varallisuus Tarkastelun pohjana on Tilastokeskuksen tulo- ja varallisuustilasto, joka kuvaa ensi sijassa verotusta. Tilaston varallisuustiedot on arvostettu verotusarvoihin. Ne eivät useinkaan kuvaa varallisuuden todellista arvoa. Tilastoon sisältyy ainoastaan veronalainen varallisuus. Veronalaisia varoja eivät ole esimerkiksi pankkitalletukset ja obligaatiot tai koti-irtaimisto. Henkilöitä, joilla ei ollut lainkaan veronalaisia varoja, oli koko maassa 37 prosenttia luonnollisista henkilöistä (mukana eivät ole alaikäiset lapset). Osuus oli 7 prosenttia pienempi kuin Helsingissä. Toisaalta Helsingissä oli 0,9 prosenttia luonnollisista henkilöistä omisti varallisuutta yli euroa. Koko maassa näin suuren varallisuuden omisti vain 0,4 prosenttia. Vuonna 2002 Helsingissä oli tulonsaajaa eli 44 prosenttia luonnollisista henkilöistä, joilla ei ollut lainkaan veronalaisia varoja. Tyypillisin varallisuusluokka oli euroa ja vähän yli viidesosa helsinkiläisistä kuului tähän ryhmään. Toiseksi suurin varallisuusluokka oli euroa ja tässä luokassa oli 11 prosenttia helsinkiläisistä. Verot ja veronluonteiset maksut Helsinkiläiset maksoivat vuonna 2002 veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä euroa asuntokuntaa kohti. Valtion verot olivat euroa ja kunnallisverot euroa asuntokuntaa kohti. Kunnallisveron osuus maksetuista veroista oli 47,7 prosenttia koko kaupungissa. Valtionveron osuus oli 45,7 prosenttia. Muita veroja ja veronluonteisia maksuja oli 6,6 prosenttia. Kuvio 4. Asuntokuntien maksamien verojen jakauma peruspiireittäin 2002 Koko kaupunki Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Reijola Munkkiniemi Haaga PItäjänmäki Kaarela Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhakaupunki Maunula Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari % Kunnallisverot Valtionverot Muut verot ja veronluontoiset maksut 7

9 Liitetaulukko 1. Asuntokuntien lukumäärä, tulot ja verot kunnan osa-alueittain vuonna 2002 Koko kaupunki, Asunto- Asunto- Valtionveronalaiset tulot Niistä (100 ) suur- ja kuntien kuntien peruspiirit luku- henki- Yhteensä Per Henkeä Työtulot Eläke- Työttö- Muut Pääomasekä osa-alueet määrä löiden (100 ) asunto- kohti ( ) yhteensä tulot myys- sosiaali- tulot luku- kunta ( ) yhteensä turva- turvamäärä etuudet etuudet Koko kaupunki Eteläinen suurpiiri Vironniemen pp Kruununhaka Kluuvi Katajanokka Ullanlinnan pp Kaartinkaupunki Punavuori Eira Ullanlinna Kaivopuisto Munkkisaari Suomenlinna Kampinmalmin pp Kamppi Etu-Töölö Ruoholahti Jätkäsaari Taka-Töölön pp Taka-Töölö Lauttasaaren pp Lauttasaari Läntinen sp Reijolan peruspiiri Meilahti Ruskeasuo Laakso Munkkiniemen pp Vanha Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Haagan pp Etelä-Haaga Kivihaka Pohjois-Haaga Lassila Pitäjämäen pp Konala Pajamäki Tali Reimarla Marttila Pitäjänmäen teoll.alue Kaarelan pp Kannelmäki Maununneva Malminkartano Hakuninmaa Keskinen sp Kallion pp Sörnäinen Siltasaari Linjat Torkkelinmäki Alppiharjun pp Harju Alppila Vallilan pp Hermanni Vallila Vallilan pp Länsi-Pasila Itä-Pasila Keski-Pasila Vanhankaupungin pp Toukola Kumpula Käpylä Koskela Vanhakaupunki Pohjoinen sp Maunulan pp Pirkkola Maunula Metsälä Länsi-Pakilan pp Länsi-Pakila

10 Liitetaulukko 1. Asuntokuntien lukumäärä, tulot ja verot kunnan osa-alueittain vuonna 2002 Koko kaupunki, Ansiotulot valtion- Kunnallisverotuksessa Verot ja sen luonteiset maksut Valtionveronalaiset tulot suur- ja verotuksessa verotettava tulo Niistä miinus verot peruspiirit sekä osa-alueet Yhteensä Asunto- Yhteensä Asunto Yhteensä Asunto- Valtion- Kunnallis- Yhteensä Asunto- Henkeä (100 ) kuntaa (100 ) kuntaa (100 ) kuntaa verot verot (100 ) kuntaa kohti kohti kohti ( ) kohti yhteensä yhteensä kohti ( ) ( ) ( ) (100 ) (100 ) ( ) Koko kaupunki Eteläinen suurpiiri Vironniemen pp Kruununhaka Kluuvi Katajanokka Ullanlinnan pp Kaartinkaupunki Punavuori Eira Ullanlinna Kaivopuisto Munkkisaari Suomenlinna Kampinmalmin pp Kamppi Etu-Töölö Ruoholahti Jätkäsaari Taka-Töölön pp Taka-Töölö Lauttasaaren pp Lauttasaari Läntinen sp Reijolan peruspiiri Meilahti Ruskeasuo Laakso Munkkiniemen pp Vanha Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Haagan pp Etelä-Haaga Kivihaka Pohjois-Haaga Lassila Pitäjämäen pp Konala Pajamäki Tali Reimarla Marttila Pitäjänmäen teoll.alue Kaarelan pp Kannelmäki Maununneva Malminkartano Hakuninmaa Keskinen sp Kallion pp Sörnäinen Siltasaari Linjat Torkkelinmäki Alppiharjun pp Harju Alppila Vallilan pp Hermanni Vallila Vallilan pp Länsi-Pasila Itä-Pasila Keski-Pasila Vanhankaupungin pp Toukola Kumpula Käpylä Koskela Vanhakaupunki Pohjoinen sp Maunulan pp Pirkkola Maunula Metsälä Länsi-Pakilan pp Länsi-Pakila

11 Liitetaulukko 1. Asuntokuntien lukumäärä, tulot ja verot kunnan osa-alueittain vuonna 2002 Koko kaupunki, Asunto- Asunto- Valtionveronalaiset tulot Niistä (100 ) suur- ja kuntien kuntien peruspiirit luku henki- Yhteensä Per Henkeä Työtulot Eläke- Työttö- Muut Pääomasekä osa-alueet määrä löiden (100 ) asunto- kohti ( ) yhteensä tulot myys- sosiaali- tulot luku- kunta ( ) yhteensä turva- turvamäärä etuudet etuudet 403 Tuomarinkylän pp Paloheinä Torpparinmäki Oulunkylän pp Patola Veräjämäki Veräjälaakso Itä-Pakilan pp Itä-Pakila Tuomarinkartano Koillinen sp Latokartanon pp Viikinranta Latokartano Viikin tiedepuisto Viikinmäki Pihlajamäki Pihlajisto Pukinmäen pp Pukinmäki Malmin pp Ylä-Malmi Ala-Malmi Malmin lehtokenttä Tapaninvainio Tapanila Suutarilan pp Siltamäki Töyrynummi Puistolan pp Tapulikaupunki Puistola Heikinlaakso Tattarisuo Jakomäen pp Jakomäki Kaakkoinen sp Kulosaaren pp Mustikkamaa-Korkeasaari Kulosaari Herttoniemen pp Länsi-Herttoniemi Roihuvuori Herttoniemen teoll.alue Herttoniemenranta Tammisalo Laajasalon pp Yliskylä Jollas Tahvonlahti Hevossalmi Santahamina Itäinen sp Vartiokylän pp Vartioharju Puotila Puotinharju Marjaniemi Itäkeskus Myllypuron pp Myllypuro Mellunkylän pp Kontula Vesala Mellunmäki Kivistö Kurkimäki Vuosaaren pp Keski-Vuosaari Meri-Rastila Kallahti Aurinkolahti Rastila Tuntematon

12 Liitetaulukko 1. Asuntokuntien lukumäärä, tulot ja verot kunnan osa-alueittain vuonna 2002 Koko kaupunki Ansiotulot valtion- Kunnallisverotuksessa Verot ja sen luonteiset maksut Valtionveronalaiset tulot suur- ja verotuksessa verotettava tulo Niistä miinus verot peruspiirit sekä osa-alueet Yhteensä Asunto- Yhteensä Asunto- Yhteensä Asunto- Valtion- Kunnallis- Yhteensä Asunto- Henkeä (100 ) kuntaa (100 ) kuntaa (100 ) kuntaa verot verot (100 ) kuntaa kohti kohti kohti kohti yhteensä yhteensä kohti ( ) ( ) ( ) ( ) (100 ) (100 ) ( ) 403 Tuomarinkylän pp Paloheinä Torpparinmäki Oulunkylän pp Patola Veräjämäki Veräjälaakso Itä-Pakilan pp Itä-Pakila Tuomarinkartano Koillinen sp Latokartanon pp Viikinranta Latokartano Viikin tiedepuisto Viikinmäki Pihlajamäki Pihlajisto Pukinmäen pp Pukinmäki Malmin pp Ylä-Malmi Ala-Malmi Malmin lehtokenttä Tapaninvainio Tapanila Suutarilan pp Siltamäki Töyrynummi Puistolan pp Tapulikaupunki Puistola Heikinlaakso Tattarisuo Jakomäen pp Jakomäki Kaakkoinen sp Kulosaaren pp Mustikkamaa-Korkeasaari Kulosaari Herttoniemen pp Länsi-Herttoniemi Roihuvuori Herttoniemen teoll.alue Herttoniemenranta Tammisalo Laajasalon pp Yliskylä Jollas Tahvonlahti Hevossalmi Santahamina Itäinen sp Vartiokylän pp Vartioharju Puotila Puotinharju Marjaniemi Itäkeskus Myllypuron pp Myllypuro Mellunkylän pp Kontula Vesala Mellunmäki Kivistö Kurkimäki Vuosaaren pp Keski-Vuosaari Meri-Rastila Kallahti Aurinkolahti Rastila Tuntematon