Orientaatioprojekti Jyrki Reunamo Valo 5.5.2015 blogs.helsinki.fi/reunamo 20.5.2015 1
Orientaatioprojekti 2014-2018 blogs.helsinki.fi/reunamo Valmistautuminen uuteen tutkimukseen 201? Pätevä ja kattava tutkimus 2014-2015 Tulosten ja mallien levitys ja testaus 2017-2018 Tuloksista nousevat kehitystehtävät 2015-2016 Ratkaisumallit 2016-2017 20.5.2015 2
Lasten liikkuminen päivähoidossa Suomessa ja Taiwanissa 80% 70% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 2. Kohtuullinen (sisältää kävelyä, koko vartalon liikkeitä) 3. Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä ponnistelua jne.) 69,60% 60% 50% 56,40% 52,50% 40% 33,60% 37,10% 30% 25,80% 20% 10% 10,00% 10,30% 4,60% 0% Päiväkoti (Fi) Perhepäivähoitaja (Fi) Päiväkoti (Tw) 20.5.2015 3
Lasten korkea fyys. akt. eri päiväkodin toiminnoissa Korkea fyys.akt Kaikki toiminta 40% 35% 30% 34,70% 31,80% 25% 20% 17,90% 19,90% 22,50% 21,20% 15% 13,90% 10% 10,60% 6,80% 6,30% 5% 0% 2,80% Ohjattu ulkotoiminta 1,70% Vapaa ulkoleikki Tuettu leikki sisällä Suora kasvatustoiminta sisällä 2,20% 0,30% Vapaa leikki sisällä Perushoito Ruokailu 20.5.2015 4
Lapsen korkea fyysinen aktiivisuus lapsen omissa toiminnoissa Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua. ripeää liikuntaa. fyysistä ponnistelua jne.) Kaikki lapsen toiminta 35% 30% 28,50% 29,70% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 17,10% 16,00% 15,90% 7,20% 8,70% 12,50% 4,50% 11,30% 10,90% 5,10% 4,00% 3,60% 2,90% 2,10% 2,70% 11,90% 0,30% 5,10% 20.5.2015 5
Lapsen korkea fyysinen aktiivisuus ja lapsen suuntautuminen Huomion kohdistaminen korkean fyysisen aktiivisuuden aikana Kaikki lapsen huomion kohdistaminen 40% 36,20% 35% 30% 25% 20% 15% 17,70% 26,40% 20,80% 18,10% 23,00% 15,30% 25,30% 13,20% 10% 5% 4,00% 0% Ryhmä lapsia Toinen lapsi Kokonaistilanne Ei-sosiaalinen kohde Aikuinen 20.5.2015 6
Kasvattajan toiminta ulkoilussa Ulkoilu Kaikki toiminta 60 50 40 30 20 10 0 1. Ei lapsikontaktia, esim. järjestelee asioita, keskustelee toisen aikuisen kanssa 2. Havainnoi lapsia (voi esim järjestellä asioita samaan aikaan) 3. On vuorovaikutuksessa yhden lapsen kanssa. 4. Vuorovaikutus usean lapsen kanssa, lapset ja aikuiset tuottavat vuorovaikutuksen sisällön yhdessä 5. Opettaminen, aikuinen tietää jo mitä pitäisi tehdä, ennalta asetettu tavoite 6. Määrittelemätön tilanne(ei voi erottaa aikuisen pääasiallista toimintaa muuttuvassa tilanteessa) 20.5.2015 7
Putkipedagogiikalla toiminnallisuutta Lapset liikkuvat ohjatussa toiminnassa vain kolme minuuttia päivässä, vaikka mukaan lasketaan myös erilaiset liikuntatuokiot. Selvästikin ohjattu toiminta olisi syytä muuttaa fyysisemmäksi. Mitä jos korvaisimme kynät ja paperit, pöydän ääressä istumisen konkreettisella ja havainnollisella putkien käsittelyllä? Putkia on kaiken kokoisia: Suuria siltarumpuja, tierumpuja, eri kokoisia viemäriputkia ja jos jonkinlaista ilmastointiputkea ym. Katsotaan vaan että putki on myrkytön ja totutaan varomaan sormia. Korvaamalla päiväkodin kalusteet eri pituisilla tierummuilla, voisimme ottaa lapset mukaan suunnittelemaan ja tekemään päiväkotia. Kaikki pääsisivät osallistumaan ja tekemään omaa ja yhteistä arkea eikä tule kalliiksi. Pääsisi luovaan työhön ja liikkumaan! 20.5.2015 8
Voiko putkipedagogiikkaa toteuttaa? Sisällä voisimme rakentaa suurista putkista huonekaluja, Tierummut käyvät alustoiksi vanerisille pöydille, seinille pinotut isot putket ovat mainioita paikkoja lasten päivälevolle tai rauhoittumiseen. Kukin lapsi voisi sisustaa oman tierumpunsa haluamallaan tavalla. Tierummut voisi pinota seinustalle kullekin lapselle omaksi pesäksi, majaksi piilopaikaksi, sängyksi, kerrostaloksi tai paikaksi kutsua kavereita kylään. Lasten osallistuminen olisi todellista. Isot viemäriputket toimisivat hyvin säilytyskoloina tai eteisessä lokeroina. Totutaan katsomaan materiaalia mahdollisuutena eikä itsestäänselvyytenä. 20.5.2015 9
Putkista sisustukseen Putket sopivat kaikenlaisten kalusteiden sijaan, varsinkin kun niihin yhdistää vanerilevyt. Lasten toiminnan osallisuus saa aivan uutta potkua, kun päiväkodin sisustus voidaan uusia alusta alkaen vaikka joka viikko. Putkien avulla siirtymistilanteet tulevat liikunnalliseksi ja haasteelliseksi. Putkenpätkät ovat myrkyttömiä, kevyitä, kestäviä ja edullisia. Putki tekee tylsästä ruokailuun siirtymisestä putken kautta siirtymisen toiseen todellisuuteen. 20.5.2015 10
Putket sisällä Isoista putkista saa upeita soittimia, niistä voi tehdä junan, tunnelin, kiipeilypaikan tai tasapainotelineen. Liukumäen rakentaminen olisi mielenkiintoista, erilaiset liitännät olisivat hauska lisä. Putket voisi tuunata yksilöllisesti esimerkiksi maalaamalla, sisustamalla, tekemällä reikiä tai vaikkapa kankailla. Lapselta ei enää kysytä minne haluat mennä leikkimään vaan millaisen todellisuuden haluat itse tai kaverien kanssa tehdä. 20.5.2015 11
Alle 3-vuotiaat Isot putket ovat prosessinomaisia haasteita, jotka sopivat erinomaisesti alle 3-vuotiaille lapsille. Putket sopivat erilaiseen kiipeilyyn, ryömimiseen, tasapainoiluun ja ponnisteluun. Miksi käyttää tylsiä valmiita välineitä, kun lasten kanssa voidaan räätälöidä juuri heidän kehityksensä ja intressiensä kannalta parhaat välineet? Alle 3-vuotiaat harjaantuvat jo nuoresta pitäen näkemään todellisuuden rakentumisen perustuvan omaan toimintaan. 20.5.2015 12
Alle 3-vuotiaat osa 2 Putkiin voidaan kurkkia, niihin voidaan puhua ja niiden avulla voidaan tutkia ympäristöä. Putkia voi pyörittää, niitä voi työntää, pinota, kantaa ja niillä voi mitellä voimiaan. Putkista saa kätevän leikkikehän, jota voi muokata tarpeen mukaan. Putkiin voi piiloutua, niihin voi piilottaa ja niitä voi käyttää kaukoputkina. Putkia voi käyttää muottina, maalina, korina, temppuratana, rajaajana, kävelytukena tai niihin voi kurotella. 20.5.2015 13
Kiipeilyteline Maahan voi upottaa eri asennossa olevia putkia. Kun putket kiinnittää toisiinsa vaikka köydellä, niitä voi käyttää keinulautoina, tikkaina tai labyrinttina. Miksi käyttää valmiita kiipeilytelineitä, kun joka päivä voi rakentaa uuden ja paremman? Putkien ripustaminen tukevaan telineeseen antaa telineelle korkeutta. Siltarumpu pihalla on jo itsessään lähde monenlaiselle toiminnalle. Putki on liukumäki, vene tai auto. 20.5.2015 14
Hiekkalaatikko Miksi käyttää tylsää laudalla reunustettua hiekkalaatikkoa, kun putkilla saa hiekkalaatikon reunoista monipuolisen tasapainoradan? Tekemällä hiekkalaatikon reunat putkista reunat muuttuvat aukoiksi, tunneleiksi, testiradaksi ja säilytyspaikoiksi. Putkissa voi olla reikiä ja niihin voi laittaa hiekkaa tai vettä. Putkien avulla hiekkalaatikkoon tulee tunneleita, pukkitappeluita, majoja, piilopaikkoja ja esteitä. Jo yksi metrin pätkä tierumpua kaksinkertaistaa hiekkalaatikon mahdollisuudet. 20.5.2015 15
Pallon käyttö Putkea voi käyttää ratana, korina tai maalina. On jännä tehdä putkista rata jolla pallo saadaan vierimään pihan toiselta puolelta toiselle. Pienempiä putkia voi käyttää mailoina, rakennustarvikkeina, autoina, Putkesta voi tehdä tykin, jolla voi ampua palloja todella kauas, tai pikku singon, jolla voi ampua pikku palloja. Liukas viemäriputki ja lumi on hyvä yhdistelmä erilaisille kokeiluille. Putket voi halkaista. 20.5.2015 16
Ulkokalusteet Keinutelineessä olevan vaakasuoran putken sisällä tai päällä voi keinua. Keinutelineeseen voi laittaa roikkumaan pystyputken jossa on reikiä ja keppejä. Siinä voi kiipeillä. Useita putkia voi yhdistää. Putkista voi tehdä riippumaton, rengasliu un tai jättiläisen torven. Isoista putkista saa talvella upean ponttoonikelkan, johon mahtuu 10 lasta kyytiin (ja 10 työntää). Kaivonrenkaiden kaltaisista putkista voi tehdä pöytiä, kukkamaan, pikkuhiekkalaatikkoja tai kilpailuratoja. Kasteluletku on monikäyttöinen. 20.5.2015 17
Sisällölliset orientaatiot Matematiikassa putket käyvät niin laskemiseen, aritmeettisiin perustaitoihin, matemaattisten suhteiden ymmärtämiseen kuin lukumäärien tajuunkin. Luonnontieteellinen orientaation ilmiötä voi testata putkilla. Aineen voi yrittää saada tottelemaan henkeä. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio syttyy vaikkapa putkikylän rakentamisella. Esteettinen orientaatio voi liittyä yksittäisten putkien tuunaamiseen tai laajoihin putkien välisiin suhteisiin. Eettisessä orientaatiossa isot putket ovat hyvä tapa yhteisesti kehitellyille projekteille, joissa lapset saavat harjaannusta yhteisen hyvän tekemiselle. 20.5.2015 18
Putkipedagogiikka Kun syyskuussa ryhmään tuodaan yksi metrin pätkä isoa tierumpua, siitä riittää prosessoitavaa kuukaudeksi. Lokakuussa hauskuus kaksinkertaistetaan tuomalla ryhmään toinen putki. Tammikuussa kaikilla lapsilla on oma persoonallisella tavalla tuunattu putki. Maaliskuussa olemme rakentaneet ryhmään oman putkimaailman. Toukokuussa on homma putkessa. 20.5.2015 19
Onko putkipedagogiikka utopiaa? On totta, että monet lapset pitävät paperilla ja kynällä työskentelystä ja näytön sormeilusta. Vuosien kuluessa pöydän ääressä työskentely on osoittautunut monipuoliseksi ja sitkeäksi toimintatavaksi, jossa on paljon hyvää. Kehollisuus, kokonaisvaltaisuus, konkreettisuus ja toiminnallisuus ovat kuitenkin jääneet johonkin matkan varrelle. Varhaiskasvatuksessa ei pitäisi olla mitään syytä erottaa akateemista työskentelyä liikkumattomaksi ja ponnistelua vaatimattomaksi näpertelyksi. Putkipedagogiikan avulla lapselle voi avautua mahdollisuus elää keskellä opittavia asioita ja työstää niitä. Omien ajatusten testaaminen tuntuu koko kehossa ja siitä voi puhua suoraan yhdessä muiden kanssa. 20.5.2015 20
Havainnointi keväällä 2015 Yleinen toiminta, lasten toiminta, huomion suuntaaminen, lähikontakti, fyysinen aktiivisuus, sitoutuneisuus, tunteet, sosiaalinen orientaatio, lähimmän aikuisen toiminta. Analyysissä paljon havaintoja, ristiintaulukointeja ym. Kerrankin mahdollisuus keskittyä havainnoimiseen. Mahdollisuuksien havainnointi Satunnainen havainnointi Lapsen oman orientaation nousu esiin 20.5.2015 21
Päiväkodin palaute Henkilöstö saa tarkan palautteen havainnoinnista: Mitä ryhmässä tapahtuu? Mitä lapset tekevät? Millaisiin asioihin lapset kohdistavat huomionsa? Millainen on lasten fyysinen aktiivisuus? Miten lapset sitoutuvat toimintaansa? Millainen tunnekirjo lapsilla on? Millainen on lasten sosiaalinen orientaatio? Millaisissa tilanteissa lasten liikkuminen kukoistaa? Mitkä tekijät liittyvät lasten sitoutumisen syvenemiseen? Miten lasten orientaatiot toimivat eri tilanteissa? 20.5.2015 22
Kunnan palaute Kunta saa tarkan kuvan omassa kunnassa tapahtuvasta toiminnasta ed. diassa kuvatuissa asioissa Vertailu kunnan oman toiminnan ja muiden kuntien keskiarvon välillä. Kunta päättää itse omien tulostensa julkisuusasteesta. Tarkka tieto kunnille kehittämisen pohjaksi. Kunta voi osallistua haluamassaan laajuudessa ja haluamallaan tavalla ratkaisumallien laatimiseen ja saa koulutusta Orientaatioprojektin työkalujen käyttöön. 20.5.2015 23
Päivähoito Suomessa Laaja otanta (12 kuntaa, 1-7-vuotiaat lapset, yli 200 päiväkotia, noin 3000 lasta) mahdollistaa kattavan kuvan Suomen päivähoidosta. Satunnaisotanta mahdollistaa luotettavan ja pätevän kuvan suomalaisesta päivähoidosta. Tammi-toukokuussa joka minuutti eri puolilla Etelä- Suomea tehdään 4 havaintoa toiminnasta. Sisällä, ulkona, perushoidossa, ruokailussa, opetuksessa, vapaassa ja tuetussa leikissä, talvella, keväällä, sateessa, paisteessa, retkellä. Mistä rakentuvat hyvinvoinnin ainekset? 20.5.2015 24
Päivähoito kansainvälisesti Vuonna 2015 tehdään identtiset tutkimukset Hong Kongissa, Singaporessa, Suomessa ja Taiwanissa. Havainnointikoulutukset jo alkaneet eri maissa. Vain vertaamalla omaa toimintaa johonkin erilaiseen vaihtoehtoon voidaan omaa toimintaa arvioida. Viedään Suomen parhaat ratkaisut muualle ja otetaan opiksi muiden maiden parhaista käytännöistä. Orientaatioprojektin toinen vaihe siirtynyt entistä enemmän lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin: oppimiseen, liikkumiseen, tunteisiin ja sosiaaliseen elämään. 20.5.2015 25
Oman ryhmän aikuisten tekemä lasten arviointi Oman ryhmän aikuiset lapset arvioivat lasten taitoja, oppimista, motorisia valmiuksia, luovuutta, persoonaa ja sosiaalisia taitoja. Nämä tiedot liitetään havainnointiaineistoon, jolloin nähdään miten lapsen omat valmiudet näkyvät arjessa. Voidaan jäljittää erittäin tarkasti myönteisen kehityksen polut ja toisaalta kehityksen umpikujat. 20.5.2015 26
Oppimisympäristön arviointi Ryhmän aikuiset arvioivat oppimisympäristön käytäntöjä, toimintatapoja ja ilmapiiriä. Oppimisympäristön laatu kytketään kuhunkin havaintoon. Näin saadaan esiin oppimisympäristön laadun yhteys lasten todelliseen arkeen, kokemuksiin ja lasten tuottamaan päivähoidon sisältöön. Kun tiedetään miten eri pedagogiset ratkaisut todella vaikuttavat käytännön kasvatustoimintaan, voidaan tehdä konkreettisia parannuksia. 20.5.2015 27
Havainnointi Yhteensä 7 päivää, kuutena päivänä klo 8-12, yhtenä päivänä klo 12-16 (puolipäiväryhmissä kaikki aamupäiviä) Tammikuu Toukokuu 2015: havainnot neljän minuutin välein (2 minuuttia lapsen tilanteeseen tutustumiseen, 1 minuutti havainnointia, 1 minuutti kirjausta) Havainnointipäivät jo jaettu Havainnointiparit (sovi 1. koulutuspäiväksi!) 20.5.2015 28
Projektin erityiskysymyksiä Johtajuus Kieli Lasten erityistarpeet Liikkuminen Luovuus Maahanmuuttajalapset Matematiikka Resurssit Stressi 20.5.2015 29
Havainnointikoulutukset Taiwanilaisten koulutus käynnissä nyt Alkaa Hong Kongissa 5.9. Alkaa Singaporessa 10.9. Alkaa Hämeenlinnassa 16.9. Alkaa Turussa 17.9. Alkaa Helsingissä 18.9. 20.5.2015 30
Linkkejä Orientaatioprojektin blogi: http:// Tieteellisiä tuloksia: http://projektin-tieteellisettulokset/ Käytännöllisiä tuloksia: http://tulokset/kehitystehtavie n-taustaa/340-2/ Materiaaleja: http://materiaalit/ 20.5.2015 31