MONISTE 11/2006. Ulla Aunola ja Jenni Korpela MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS

MONISTE 11/2006 Ulla Aunola ja Jenni Korpela MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Tilannekatsaus lukuvuodesta 2005 2006

Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2902-5 (nid.) ISBN 952-13-2903-3 (pdf) ISSN 1237-6590 Edita Prima Oy, Helsinki 2006

SISÄLLYS 1 TAUSTA 5 2 MÄÄRÄLLISET TIEDOT 6 Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten määrä 6 Opiskelijoiden määrä 6 3 KOULUTUKSEN LAAJUUS 7 Tarpeet koulutuksen keston muutokseen 7 4 SUUNTAUTUMISALA 9 5 KOULUTUKSEN LOPPUUN SUORITTAMINEN 10 Keskeytyksen syitä 10 6 OPINTOKOKONAISUUKSIEN TARPEELLISUUS 11 7 MUUT TAI UUDET TOIVOTUT OPINTOKOKOISUUDET 14 8 OPINTOKOKONAISUUKSIEN LAAJUUS JA JOUSTO 15 9 OPISKELIJAN ARVIOINTI 16 10 HENKILÖKOHTAISET OPISKELUSUUNNITELMAT 17 11 OPISKELIJAVALINTA 18 12 SIJOITTUMINEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN JÄLKEEN 19 13 MUITA KOMMENTTEJA VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA 20 14 TULOSTEN TARKASTELUA 21 LIITTEET LIITE 1: Kyselylomake 24 LIITE 2: Kyselyyn osallistuneet oppilaitokset 27 LIITE 3: Valmistavan koulutuksen opiskelijamäärä 2004 2005 28 3

4

1 TAUSTA Tämä katsaus ja sen tulokset perustuvat kyselyyn (liite 1), jonka Opetushallitus lähetti huhtikuussa 2006 maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta järjestäville tahoille (N = 45). Kysely lähetettiin myös sähköpostin kautta järjestävien oppilaitosten yhdyshenkilöille. Kyselyn päätavoite oli kerätä tietoa koulutuksessa käytettävien opetussuunnitelman perusteiden toimivuudesta ja niiden muutostarpeista. Opetushallitus aikoo tarkistaa tämän koulutuksen opetussuunnitelman perusteet lähivuoden aikana. Kyselyssä selvitettiin myös lyhyesti opiskelijamäärää oppilaitoksittain, lukuvuoden aikana keskeyttäneiden määrää sekä opetuksen lähitunteihin varattua aikaa. Kyselyyn vastanneet oppilaitokset ovat liitteessä 2. Tulosten käsittelystä ja alustavasta analysoinnista vastasi korkeakouluharjoittelija Jenni Korpela Kehittäminentoimintayksiköstä. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (20 40 ov) on järjestetty seitsemän vuoden ajan. Tällä hetkellä 45 koulutuksen järjestäjällä on opetusministeriön lupa antaa tätä koulutusta. Opiskelijamäärä on lisääntynyt vuosittain. Valtionosuustilastojen mukaan koulutuksessa oli vuoden 2005 syyskuussa 966 opiskelijaa. Opetushallitus on tehnyt aiemmin kolme seurantaselvitystä valmistavasta koulutuksesta kahden vuoden välein. Edelliset tilannekatsaukset ovat vuosilta 2000 (käsitteli lukuvuotta 1999 2000), 2002 (käsitteli lukuvuotta 2001 2002) ja 2004 (lukuvuosi 2003 2004). Vuonna 2000 selvitettiin erityisesti opiskelijoiden taustoja, opiskelijavalintoja, kielitaidon kehittymistä, työhön tutustumista ja opiskelija-arviointia. Vuonna 2002 tarkastelun kohteena olivat jatko-opintopaikat ja mahdolliset keskeyttämiset ja vuonna 2004 kielitaidon kehittyminen eri osa-alueilla. Tuloksien tarkastelun yhteydessä verrataan saatuja tietoja aikaisempien vuosien tietoihin niissä kohdin, missä se on mahdollista. 5

2 MÄÄRÄLLISET TIEDOT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA OPPILAITOSTEN MÄÄRÄ Kyselyyn vastaajissa oli tänä vuonna 30 koulutuksen järjestäjää 45 mahdollisesta koulutuksen järjestäjästä. Koulutuksen järjestäjät voivat tarjota koulutusta useammassa eri oppilaitoksessa ja niinpä kyselyn vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 37 eri oppilaitoksesta. Kaksi vastanneista oppilaitoksista ilmoitti, ettei heillä tällä hetkellä ole valmistavaa koulutusta. Toinen näistä oppilaitoksista ilmoitti aloittavansa koulutuksen vuonna 2007 ja toinen ei osannut kertoa, koska koulutus mahdollisesti alkaa. OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ Tähän kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa lukuvuonna 2005 2006 valmistavassa koulutuksessa opiskelun aloitti 770 opiskelijaa. Valtionosuusjärjestelmän tietojen mukaan vuonna 2005 (tuorein tieto) syyskuussa valmistavassa koulutuksessa opiskeli 966 opiskelijaa. Kysely on saavuttanut melko kattavasti valmistavassa koulutuksessa opiskelevat, jos verrataan opiskelijalukua vuoden 2005 opiskelijamäärätietoon. Kyselystä ilmenneistä 755 opiskelijasta oli naisia 446 (58 %) ja miehiä 321 (42 %). Naisten enemmistö opiskelijoina näyttäisi olevan muutosta aikaisempien seurantojen tietoihin. Edellisessä vuoden 2004 kyselyssä vastaavat prosentit olivat naisia 35 % ja miehiä 65 % (N=886). Myös vuoden 2000 selvityksessä miehiä oli noin kaksi kolmasosaa opiskelijoista. 6

3 KOULUTUKSEN LAAJUUS Opetussuunnitelman perusteissa valmistavan koulutuksen laajuus määritetään vähintään 20 opintoviikkoa kestäväksi ja enintään 40 opintoviikon mittaiseksi. Kyselyvastauksissa 22 oppilaitosta vastanneista 36 oppilaitoksesta ilmoitti opintojensa laajuudeksi 40 opintoviikkoa. Tämän lisäksi viisi oppilaitosta ilmoitti opintojen laajuudeksi 20 opintoviikkoa sekä näiden lisäksi ilmoitettiin laajuudet 19; 21; 21,5; 22; 30; 35; 37 ja 38 opintoviikkoa. Kaikissa vastauksissa ei kuitenkaan ollut eritelty tarkemmin, mille ajalle laajuus on mitoitettu. Näin ollen ei tiedetä, onko osa näistä alle 30 ja yli tai juuri 20 opintoviikon laajuuksista vain kevätlukukauden laajuus ja osa kokonaisuudesta vai ovatko ne kokonaisuudessaan koulutuksen laajuus. Voimme tarkastella tuloksia siten, että suuri osa oppilaitoksista järjestää yli 30 opintoviikon mittaista valmistavaa koulutusta. Tosin myös noin 20 opintoviikon mittaisia laajuuksiakin on järjestetty joissakin oppilaitoksissa. Oppilaitoksista (N = 36) 63 % kertoi opintojen kestävän noin vuoden eli 40 opintoviikkoa. Vuoden 2004 kyselyssä 70 % vastanneista oppilaitoksista (N=41) ilmoitti koulutuksen olevan noin vuoden mittaista (40 ov). Koulutuksessa annettavaa lähiopetusta toteutettiin 20 36 tuntia viikossa. Lähiopetuksen keston keskiarvo oli 30,8 tuntia viikossa. Ilmoitetuista lähiopetuksen tuntimääristä käy kuitenkin ilmi, että oppilaitosten koulutuksessa toteutettava opetus on pääasiassa lähiopetusta. TARPEET KOULUTUKSEN KESTON MUUTOKSEEN Opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutuksen kesto on 20 40 opintoviikkoa. Kyselyssä kysyttiin vastaajien mielipiteitä koulutuksen kestosta ja tarpeista muuttaa sitä. Samalla pyydettiin myös esittämään ehdotuksia toivotuista muutoksista kestoon. Oppilaitoksista 24 vastasi, että ei tarvita muutoksia koulutuksen kestoon. Sen sijaan 9 oppilaitosta toivoi koulutusta pidennettävän tarpeen mukaan. Vastauksissa esitettiin koulutuksen pidentämistä 20 ja 40 opintoviikolla sekä yksi oppilaitoksista toivoi jatkokurssia sen tarkemmin määrittelemättä sen pituutta. Eräs oppilaitos toivoi joustoa kestoon joko lyhemmäksi tai pidemmäksi tarpeen mukaan ja esitti kurssien pituudeksi 20 80 opintoviikkoa ja toinen oppilaitos oli sitä mieltä, että 40 opintoviikkoa on ehdoton minimipituus. 7

Pidempiä kestoja toivovat esittivät yleisesti perusteluiksi opiskelijoiden heikot suomen kielen taidot ja uskoivat pidemmällä kestolla saavutettavan paremmin asetetut tavoitteet koulutuksessa. Lisäksi eräs oppilaitos myöhemmässä opintojen laajuudesta ja joustoista kysyvässä kysymyksessä ehdotti hajauttamista koulutukseen niin, että opiskelijat voisivat suorittaa koulutuksen kahdessa osassa esimerkiksi puolet yhtenä vuonna ja puolet seuraavana vuonna. 8

4 SUUNTAUTUMISALA Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus voi toimia yleisenä valmistavana koulutuksena ammatilliseen koulutukseen tai se voi olla alakohtaista valmistavaa koulutusta. Joka tapauksessa koulutukseen kuuluu vähintään kahden alan ammatillisen opiskeluun tutustuminen. Oppilaitokset ilmoittivat useimmiten, että heillä ei ole suuntautumisalaa vaan koulutus on yleistä valmistavaa koulutusta. Kuitenkin eräissä oppilaitoksissa oli yksi tai useampikin suuntautumisala. Yksi oppilaitos kertoi pyrkivän järjestämään suuntautumisen oppilaan tavoitteiden mukaisesti. Seuraavia suuntautumisaloja mainittiin: sosiaali- ja terveysala (2 mainintaa) IT- ja teknologiateollisuudenala (2 mainintaa) kauppa- ja palveluala (2 mainintaa) hyvinvointiala yrittäjäpainotteinen kauneudenhoitoala ja hiusala ravintola- ja suurtalousala sähkötekniikka-, painoviestintä- ja kemianteollisuudenala kone- ja metalliala tekniikan perusteet ja puhdistuspalveluiden ja terveydenhoidon perusteet Vuoden 2004 kyselyssä oli hieman vähemmän suuntautumisaloittaista koulutusta, vaikka kyselyyn vastanneita oppilaitoksia oli enemmän kuin tämän vuoden kyselyyn vastanneita. 9

5 KOULUTUKSEN LOPPUUN SUORITTAMINEN Lukuvuonna 2005 2006 aloittaneista 770 opiskelijasta keskeytti 156 opiskelijaa (20 %). Aikaisempien kyselyjen mukaan keskeyttäneitä oli 12 % opiskelijoista vuonna 2002 ja 17 % opiskelijoista vuonna 2004, joten suunta tässä näyttäisi olevan nouseva. Keskeyttäneiden opiskelijoiden määrää verrattaessa ulkomaalaisten ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäneiden määrään, joka lukuvuonna 2003 2004 oli 16,5 %, näyttää valmistavan koulutuksen keskeyttäneiden määrä olevan korkeampi. Toki kaikki keskeyttäneet eivät ole mahdollisia syrjäytyjiä ja koulutuspudokkaita, vaan syitä koulutuksen keskeytykseen on useita erilaisia. KESKEYTYKSEN SYITÄ Vaikka kyselyssä tällä kertaa ei pyydetty erittelemään, miksi opiskelijat mahdollisesti olivat keskeyttäneet koulutuksen, osa oppilaitoksista oli silti esittänyt mahdollisia syitä. Monenlaisia syitä esiintyi keskeytyksien aiheuttajina, mutta tyypillisemmiksi syiksi nousivat taloudelliset syyt (aikuisopiskelijoilla), työn saanti, muun opiskelupaikan saanti sekä perhesyyt. Muutama oppilaitos kertoi myös motivaatiokadosta, joka aiheutti koulutuksen keskeyttämisen tai kokonaan koulutuksen aloittamatta jättämisen. Taloudelliset syyt koskettivat erityisesti aikuisopiskelijoita, joiden kotoutumisaika oli loppunut, ja siten heidän oli taloudellisesti järkevämpää jäädä kotiin työttömänä kuin opiskella muuten haluamassaan koulutuksessa. Tähän useat oppilaitokset toivoivat pikaista ratkaisua. Osa oppilaitoksista kertoi. että jotkut opiskelijoista olivat saaneet työpaikan ja pari opiskelijaa oli perustanut oman yrityksen. Jotkut opiskelijoista olivat saattaneet saada opiskelupaikan ammatillisesta peruskoulutuksesta ja vaihtaneet siksi opiskelupaikkaa. Perhesyyksi koulutuksen keskeyttämiseen vastaajat mainitsivat opiskelijoiden äitiysloman, ja näiden keskeyttäneiden kohdalla oli oletettu jatkamisajankohta mainittu eli näiden opiskelijoiden kohdalla kyse ei luultavasti ole koulutuksen lopullisesta keskeyttämisestä. 10

6 OPINTOKOKONAISUUKSIEN TARPEELLISUUS Oppilaitoksia pyydettiin kyselyssä arvioimaan, kuinka tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia ovat opetussuunnitelmien perusteissa esitetyt opintokokonaisuudet. Arviointi tapahtui asteikolla 1 5 (1 = ei niin tarpeellinen 5 = hyvin tarpeellinen). Arvioitavana olivat siis kielelliset valmiudet ja siinä erikseen suomi toisena kielenä (ruotsinkielissä oppilaitoksissa ruotsi toisena kielenä), vieraat kielet sekä oma äidinkieli. Lisäksi kyselyssä oli arvioitava myös matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet, yhteiskunnalliset valmiudet, elämänhallinnan valmiudet sekä opiskelun ja ammatinvalinnan valmiudet. Kaikki oppilaitokset olivat arvioineet kokonaisuuksia, mutta osa vastaajista oli jättänyt kielellisistä valmiuksista arvioimatta vieraat kielet ja oman äidinkielen. Vastaajat olivat arvioineet kaikki opintokokonaisuudet tarpeellisiksi, mutta todella tarpeellisina pidettiin suomi toisena kielenä -kokonaisuuden sekä opiskelun ja ammatinvalinnan valmiuksia. Näiden lisäksi myös yhteiskunnallisia valmiuksia vastaajat arvioivat melko tarpeellisiksi. Vaikka matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet ja elämänhallinnan valmiudet eivät arvioissa nousseet esiin yhtä tarpeellisena kuin edellä mainitut valmiudet, olivat vastaajat kokeneet nekin tarpeellisiksi koulutuksessa. Kielellisten valmiuksien arviossa korostui suomen kielen opettamisen arvostus. Suomi toisena kielenä arvioitiin hyvin tarpeelliseksi. Kyselyssä vastaajien keskiarvo oli 4,9 suomi toisena kielenä -kohdassa. Vieraat kielet koettiin melko tarpeellisiksi ja vastaajien keskiarvo oli 3,5 tässä kohdassa. Oman äidinkielen opetus koettiin vähiten tarpeelliseksi. Siinä vastaajien keskiarvo oli vain 2,5. Numeroarvioiden lisäksi muutamat vastaajat olivat kirjoittaneet vielä erikseen kielellisten valmiuksien arvioinnin viereen, että he pitävät tätä kokonaisuutta hyvin tärkeänä. Vastaavaa sanallista omaa arviointia ei esiintynyt muiden kokonaisuuksien arviointien kohdalla. 11

5 4 opintokokonaisuuden 3 tarpeellisuus 2 1 Suomi toisena kielenä Vieraat kielet Oma äidinkieli 0 kielelliset valmiudet Kuva 1: Opintojen tarpeellisuus kielellisten valmiuksien opintokokonaisuudessa ja valmistavassa koulutuksessa. Matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet arvioitiin tarpeellisiksi oppilaitoksissa. Tässä kokonaisuudessa vastanneiden keskiarvo oli 4,1. Samoin yhteiskunnalliset valmiudet arvioitiin tarpeellisiksi eri oppilaitoksissa ja vastanneiden keskiarvo oli 4,6. Myös elämänhallinnan valmiudet arvioitiin tarpeellisiksi oppilaitoksissa. Tämän kokonaisuuden arvioinnissa vastaajien keskiarvo oli 4,1. Viimeisenä arvioitiin opiskelun ja ammatinvalinnan valmiudet -kokonaisuus, ja se koettiin todella tarpeelliseksi. Vastaajien keskiarvo oli 4,9 tässä arvioinnissa. Näistä arvoista nähdään oppilaitosten kokevan kielellisistä valmiuksista erityisesti suomi toisena kielenä -opetuksen sekä opiskelun ja ammatinvalinnan valmiuksien opintokokonaisuuksien olevan todella tarpeellisia koulutuksessa. Vastaavasti kielellisistä valmiuksista muut kielet kuten vieraat kielet ja opiskelijoiden oma äidinkieli koetaan tarpeettomimpina. opintokokonaisuuden tarpeellisuus 5,0 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 Matemaattisluonnontieteelliset valmiudet Yhteiskunnalliset valmiudet Elämänhallinnan valmiudet 3,6 opintokokonaisuudet Kuva 2: Opintokokonaisuuksien tarpeellisuus valmistavassa koulutuksessa. Opiskelun ja ammatinvalinnan valmiudet 12

Lopuksi kyselyssä kysyttiin muita kommentteja valmistavasta koulutuksesta, ja tässä yhteydessä muutamat vastaajat vielä palasivat opintokokonaisuuksien tarpeellisuuteen ja totesivat suomen kielen opetuksen olevan erittäin tärkeää ja tarpeellista. He myös esittivät, että samanaikainen muiden kielten opiskelu verottaa voimavaroja ja saattaa vaikeuttaa sen myötä suomen kielen oppimista. Muutamat oppilaitokset myös totesivat aikuisopiskelijoiden jo hallitsevan oman äidinkielensä niin, että oman äidinkielen opetus ei ole heille välttämätöntä. 13

7 MUUT TAI UUDET TOIVOTUT OPINTOKOKOISUUDET Oppilaitokset saattoivat kyselyssä esittää muita tai uusia opintokokonaisuuksia, joita tulisi sisällyttää valmistavaan koulutukseen. Vastaajat esittivätkin moninaisesti erilaisia muita ja uusia opintokokonaisuuksia sekä toivoivat vanhoihin opintokokonaisuuksiin sisällytettävän joitain uusia asioita. Seuraavassa listassa esitetään vastauksissa toivottuja muita ja uusia opintoja valmistavaan koulutukseen: atk (mainittu 6 kertaa) pakollinen työharjoittelu tai laaja työharjoittelu (mainittu 3 kertaa) tulityökortin, ensiapukortin, työturvallisuuskoulutuksen tai hygieniapassin suorittaminen (mainittu 2 kertaa) liikunta (mainittu 2 kertaa) taideaineet, erityisesti kädentaidot (mainittu 2 kertaa) yrittäjyys (mainittu 2 kertaa) tasa-arvokasvatus ja kestävä kehitys biologia, kulttuuriopinnot ja opiskeluvalmiudet läpäisyaineena matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa lisää oppilaan ohjaus ja jatkosuunnitelman teko suomalaiseen työkulttuuriin ja työnhakuun perehdytys YKI-testiin valmentava koulutus ammattiopintojen perusteita Lisäksi toivottiin elämänhallinnan opintokokonaisuuden selkiyttämistä sekä opiskelijoille oman vastuun ja omien valintojen tärkeyden korostamista. Osa oppilaitoksista toivoi myös, että opiskelijat voisivat suorittaa sellaisia opintokokonaisuuksia, mitä voidaan tulevaisuudessa hyväksi lukea opiskelijoiden mahdollisesti siirtyessä ammatilliseen peruskoulutukseen. 14

8 OPINTOKOKONAISUUKSIEN LAAJUUS JA JOUSTO Kyselyssä pyydettiin vastaajia ottamaan kantaa opintokokonaisuuksien laajuuksiin sekä esittämään mielipiteitä valinnaisuuden käytöstä koulutuksessa. Yleiskuva vastauksista oli, että oppilaitokset pitävät joustoa opinnoissa hyvänä asiana ja toivovat sen myötä lisää valinnaisuutta opintoihin. Toisaalta eräs oppilaitos piti kielellisissä valmiuksissa joustoa liian suurena. Oppilaitos perusteli kantaansa esittämällä heikon kielitason aiheuttavan vaikeuksia myös muissa opinnoissa. Matematiikkaan eräs oppilaitos toivoi lisää opetusta tai tasotestejä, joiden pohjalta lisäopetusta voitaisiin antaa tarpeen mukaan. Opiskelun ja ammatinvalinnan valmiuksiin muutamat toivoivat myös lisää opintoviikkoja sekä valinnaisuutta työssä oppimiseen opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Kielellisten valmiuksien osuutta haluttiin useammassa oppilaitoksessa painottaa suuremmaksi. Erityisesti suomen kielen opetukselle haluttiin lisää aikaa. Uusina opintoina toivotuille ammatillisen koulutuksen perusteita sisältäville kursseille ja muille kursseille ehdotettiin laajuudeksi yhtä opintoviikkoa kullekin opintokokonaisuudelle. Lisäksi valinnaisuus koettiin erittäin positiivisena asiana, mutta moni oppilaitos totesi, ettei heidän resurssinsa riitä sen käytännön toteuttamiseen. Kaivattiinkin lisää resursseja entistä monipuolisemman valinnaisuuden tuottamiseksi. 15

9 OPISKELIJAN ARVIOINTI Opiskelijan arvioinnin perusteissa maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskelijan arvioinnin tavoite on opiskelijan oman osaamisen tiedostaminen ja tämän myötä myös omien kehittymistarpeiden tiedostaminen. Opintokokonaisuudet tulee näiden arvioinnin perusteiden mukaisesti arvioida siten, että kielellisissä valmiuksissa arvioidaan suomen (ruotsin) kieli asteikolla 1 5 ja muut kielelliset valmiudet kuvailevalla arvioinnilla. Matemaattisluonnontieteelliset valmiudet samoin kuin yhteiskunnalliset valmiudet arvioidaan myös asteikolla 1 5 ja elämänhallinnan valmiudet sekä opiskelun ja ammatinvalinnan valmiudet arvioidaan kuvailevalla arvioinnilla. Oppilaitoksia pyydettiin kyselyssä esittämään, miten opiskelijoiden suorituksia tulisi arvioida eli tarvittaisiinko muutoksia näihin arviointiperusteiden mukaisiin arviointikäytäntöihin. Seitsemän vastaajaa totesi, että nykyiset arviointikäytännöt ovat hyvät ja toimivat. Muutamat oppilaitokset toivoivat arviointimuotoja niin numeeriseksi kuin sanalliseksikin. Erityisesti numeerista arviota perusteltiin sen selkeydellä. Monet vastasivat numeroarvion olevan hyvä, koska se on opiskelijoiden helpoin ymmärtää. Sanallisen arvioinnin kannattajat uskoivat sen kuvaavan paremmin valmiuksia sekä taitoja ja toimivan siten parempana arviointimuotona. Sanallista arviointia kaivattiin erityisesti suomen kielen taitojen arvioinnissa. Muutamat oppilaitokset totesivat arvioinnin olevan hankalaa, koska opiskelijoiden on vaikea ymmärtää arviointiperusteita. Yleisesti oppilaitokset kuitenkin uskoivat molempia arviointimuotoja voitavan käyttää opiskelijan arvioinnissa. Muutamat oppilaitokset kertoivat jatkuvan palautteen opiskelijoille olevan heillä sanallista. Samoin jotkut kertoivat ohjaavansa opiskelijoita itsearviointiin ja jatkuvaan kurssipalautteeseen opettajille. Myös muutamiin opintokokonaisuuksiin jotkut oppilaitokset toivoivat muutosta arvioinnissa. Eräs oppilaitos toivoi elämänhallinnan valmiuksien arvioinnin poistoa kokonaan ja toinen oppilaitos yhteiskunnallisten valmiuksien arvioinnin muuttamista sanalliseksi. Muutamat oppilaitokset toivoivat suomen kielen arviointia sekä numeerisesti että sanallisesti. 16

10 HENKILÖKOHTAISET OPISKELUSUUNNITELMAT Kyselyssä kysyttiin mahdollisten lisäohjeiden tarvetta henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekoon. Lisäksi pyydettiin esittämään toiveita, mitä ohjeita mahdollisesti koulutuksessa tarvittaisiin. Muutamat oppilaitokset totesivat ohjeistuksen olevan nykyisellään riittävää. Jonkinlaisia lisäohjeita kaipasi kuitenkin suurin osa oppilaitoksista. Yksi oppilaitos kaipasi ruotsinkielistä ohjeistusta. Eräs oppilaitos puolestaan kaipasi tietoja siitä, miten muut oppilaitokset myöntävät vapautuksia ja toinen oppilaitos halusi lisää tietoja opiskelijoiden aikaisempien opintojen ja tutkintojen rinnastamisesta ja hyväksi luvusta. Useimmat kaipasivat esimerkkejä maahanmuuttajille sopivista HOPS-malleista ja toivoivat valmiita HOPS-lomake-esimerkkejä koulutusta varten. 17

11 OPISKELIJAVALINTA Oppilaitoksilta pyydettiin kommentteja ja ehdotuksia pääsykriteereistä opiskelijavalintaan. Monet oppilaitoksista esittivät toiveen, että koulutuksen opiskelijavalinnasta muodostettaisiin samankaltainen kuin yhteishausta tai että koulutus liitettäisiin nykyiseen ammatillisen koulutuksen yhteishakuun. Lisäksi oppilaitokset toivoivat yleistä, valtakunnallista ohjeistusta siitä, minkälaiset valintakriteerit koulutukseen pitäisi olla. Eräs oppilaitos esitti myös, että koulutuksesta voisi saada lisäpisteitä myöhempään ammatilliseen koulutukseen hakuun ja se voisi näin motivoida opiskelijoita. Myös ammatillisen koulutuksen pääsykriteereitä voisi muokata enemmän valmistavaa koulutusta ja yleensä maahanmuuttajia ajatellen. Esimerkkinä oppilaitos ehdotti soveltuvuustestien korvausta hakijan onnistuneella yli puolen vuoden työharjoittelulla. Kielellisistä valmiuksista useimmat oppilaitoksista totesivat kielitaitotason oltava riittävä, jotta koulutuksessa voisi menestyä. Yleisesti sopivana pidettiin YKI 2 -tason kielitaitoa. Kuitenkin monet oppilaitokset toivoivat, että kielitaito testataan ennen koulutukseen hyväksymistä opiskelijavalinnassa. Kielitaidon testausta ehdotettiin tehtäväksi sekä kirjallisesti että haastatteluin. Eräs oppilaitos kuitenkin oli sitä mieltä, ettei kielitaito saa toimia pääsykriteerinä, koska hyvin motivoitunut henkilö voi menestyä vähän heikommallakin kielitaidolla. Monet oppilaitokset totesivat myös motivaation tärkeäksi kriteeriksi opiskelijavalinnassa ja toivoivat siihen kiinnitettävän erityistä huomiota. Eräs oppilaitos totesi vastauksissaan motivaation arvioimisen olevan hankalaa. Useimmat tarjosivat toimintamalliksi henkilökohtaista haastattelua opiskelijan tavoitteiden ja motivaation selvittämiseksi opiskelijavalinnassa. Muutamat uskoivat myös motivaation olevan välillä tärkeämmässä roolissa kuin kielitaidon, koska heikosti motivoitunut opiskelija ei välttämättä saavuta tavoitteita, vaikka kielitaito olisikin hyvä. Lisäksi monet kokivat motivaation tärkeäksi tekijäksi koulutuksen jälkeisen ajan ja valmistavan koulutuksen jälkeisen opiskelemaan pääsyn kannalta. 18

12 SIJOITTUMINEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN JÄLKEEN Kyselyssä selvitettiin myös, miten opiskelijat ovat sijoittuneet valmistavan koulutuksen jälkeen. Oppilaitokset kertoivat niitä tietoja, joita heillä oli opiskelijoiden sijoittumisesta. Useat vastaajat totesivat, ettei heillä ole mitään järjestelmällistä seurantaa opiskelijoiden sijoittumisesta. Monet olivat kuitenkin eritelleet niiden opiskelijoiden valmistavan koulutuksen jälkeisiä sijoittumisia, joita tiedettiin. Useimmat opiskelijat olivat päässeet jatkamaan opiskelua jossain muussa koulutuksessa. Esitettyjä koulutusmuotoja olivat kielikoulutus, työvoimapoliittinen koulutus, ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulutus, ja yksi opiskelija oli saanut yliopistosta opiskelupaikan. Mutta koulutuksen lisäksi jotkut opiskelijat olivat päässeet valmistavan koulutuksen jälkeen ja osa jo koulutuksen aikanakin työelämään joko työhön tai työharjoitteluun. Lisäksi osa opiskelijoista oli jatkanut koulutuksen jälkeen armeijassa ja osa kotona äitiyslomalla. Yleinen kuva opiskelijoiden sijoittumisesta vastaajilla tuntui olevan, että opiskelijat sijoittuvat melko hyvin johonkin koulutukseen tai työelämään. Tosin muutamassa oppilaitoksessa korostettiin kielitaidon ja oman motivaation tärkeyttä myös valmistavan koulutuksen jälkeisessä sijoittumisessa. Lisäksi muutamat oppilaitokset kertoivat pyrkivänsä saamaan jonkun jatkopaikan opiskelijoille, jotta nämä eivät jäisi tyhjän päälle. Eräs oppilaitos kertoi sijoittumisen suuntautumisalan mukaiseen koulutukseen olevan vaikeaa, koska ala on muutenkin opiskelijoiden keskuudessa niin suosittu ja koulutukseen pyrkijöitä on siten runsaasti. 19

13 MUITA KOMMENTTEJA VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA Viimeisenä kyselyssä oli mahdollisuus esittää vapaasti muita kommentteja koskien valmistavaa koulutusta. Tätä mahdollisuutta monet oppilaitokset käyttivät hyväksi ja esittivät toiveita, ideoita ja yleisiä kuulumisia koulutuksesta. Seuraavassa listassa on poimintoja keskeisistä aiheista kommenteissa: Todella tarpeellinen ja hyödyllinen koulutus maahanmuuttajille. (10 mainintaa) Aikuisopiskelijoiden taloudellinen toimeentulo olisi turvattava ja mahdollistettava näin koulutukseen osallistuminen myös kotouttamisajan jälkeen. (3 mainintaa) Hyvä keino tutustua alaan ja opiskeluun. (2 mainintaa) Haasteellista, mutta antoisaa työtä. (2 mainintaa) Lisää poikkihallinnollista yhteistyötä. Opetushallitus voisi antaa ohjeet, tuleeko koulutuksen olla yleinen vai suuntautunut. Koulutus kaipaisi lisää mainostusta. Olisi hienoa saada uusi perushoitotyön ammattitutkinto, joka ei antaisi jatkoopintokelpoisuutta kuten lähihoitaja, mutta sopisi hyvin käytännön työelämään. Ryhmäkoon tulisi olla korkeintaan 12 14 opiskelijaa, koska kyseessä on erityisryhmä. Opiskelijat ovat usein perheellisiä jo nuorena, mikä hidastaa opiskelua. Opiskelijoilla, joilla on heikko tai lyhyt pohjakoulutus, vuosi ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Koulutus on hyvää monikulttuurisuuskasvatusta koko oppilaitokselle. Lisää työelämän myönteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Merkittävää syrjäytymisen ehkäisytyötä. Yhtenäinen valtakunnallinen opiskelumateriaali toisi valtakunnallista tasoa ja mahdollisuuden vertailuun koulutuksessa. Aikuisille ja nuorille tulisi olla eri opetussuunnitelmat. Vastauksissa esiintyneet kommentit kertoivat oppilaitosten sekä maahanmuuttajien arvostavan koulutusta ja uskovan sen olevan hyödyllistä sekä maahanmuuttajien kannalta että oppilaitosten ja mahdollisten työnantajienkin kannalta. Lisäksi monet uskoivat sen tukevan maahanmuuttajien motivaatiota varsinaisessa ammatillisessa koulutuksessa opiskeluun, koska valmistavan koulutuksen kautta he saivat jo etukäteen mahdollisuuden tutustua alaan ja opiskelumahdollisuuksiin. Kommenteissa tuli myös eri tavoin esiin ryhmän heterogeenisyys sekä sen asema erityisryhmänä, joka tarvitsee riittävästi aikaa ja joustoa opiskeluun. 20

14 TULOSTEN TARKASTELUA Tämän tilannekatsauksen päätavoite oli tarkastella voimassa oleviin opetussuunnitelman perusteisiin (jotka Opetushallitus vahvisti vuonna 1999) liittyviä muutostarpeita ja kehittämisideoita. Valmistavaa koulutusta on järjestetty seitsemän vuoden ajan ja opiskelijamäärä on noussut vuosittain. Koulutuksen järjestämislupa oli vuoden 2006 alussa 45 järjestäjällä ja opiskelijoita oli syyskuussa 2005 noin 970. Koulutuksista suurin osa on edelleen lukuvuoden mittaista, mutta myös 20 opintoviikon koulutusta järjestetään. Lähiopetuksen määrää ei virallisesti säädellä. Valmistavassa koulutuksessa tämän kyselyn mukaan keskiarvo oli 31 tuntia viikossa. Lähiopetuksen määrä vaihteli joissakin oppilaitoksissa, koko kyselyssä lähiopetusta oli 20 36 tuntia. Valmistava koulutus on erityisryhmälle suunnattua ja perusvalmiuksia lisäävää. Oppilaitosten resursseissa on voitava huolehtia opiskelijoiden riittävästä lähiopetuksesta ja ohjauksesta, sillä itseohjautuvuuden ja opiskelun taitoja vasta harjoitellaan tämän koulutuksen aikana. Koulutukseen kestoon oltiin kyselyssä tyytyväisiä, joskin jotkut vastaajat toivoivat mahdollisuutta pidentää koulutusta tarpeen mukaan (tärkein syy suomen kielen taidon kehittyminen). Laajuuden lisäys ei kuitenkaan ole mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa. Kyselyyn vastanneiden kouluttajien mukaan joka viides opiskelija keskeytti valmistavan koulutuksen. Keskeyttäneiden osuus on kasvanut aiemmista vuosista. Ulkomaalaisista opiskelijoista keskeytti ammatillisen peruskoulutuksen lukuvuonna 2003 2004 noin 16,5 % aloittaneista. Verrattuna siihenkin valmistavan koulutuksen keskeyttäminen on yleistä. Vaikka kyseessä ovat usein taloudelliset ja perhetilanteeseen liittyvät syyt, oppilaitoksissa on kiinnitettävä asiaan vakavaa huomiota. Myös opetusjärjestelyillä ja tukipalveluilla voidaan keskeyttämisiä ehkäistä. Nykyisiä opintokokonaisuuksia pidettiin yleisesti ottaen tarkoituksenmukaisina. Erityistä painoarvoa (asteikolla 1 5) saivat kielelliset valmiudet ja niistä erikseen vielä suomen kielen opinnot. Tämä on ymmärrettävää, sillä koulutuksen tavoite on parantaa maahanmuuttajien kielellisiä valmiuksia, jotta jatko-opinnot sujuvat paremmin. Toisen miltei yhtä korkean tärkeysarvion sai opiskelun ja ammatinvalinnan valmiudet (pistekeskiarvo 4,9). Myös yhteiskunnallisia valmiuksia pidettiin tarkoituksenmukaisina (pistekeskiarvo 21

4,6). Matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet ja elämänhallinnan valmiudet saivat molemmat pistearvion 4,1. Uusia opintokokonaisuuksia tai opintoja toivottiin eniten atk-valmiuksiin. Tällä hetkellä perusteissa on tietotekniikka matemaattis-luonnontieteellisten valmiuksien yhteydessä arvioitava osuus. Tietotekniikan ja sähköisten palvelujärjestelmien painoarvo on lisääntynyt viime vuosina, joten koulutuksen sisällöt kaipaavat tältä osin tarkistamista. Toisaalta tekstinkäsittelyn osuus on lähempänä kielellisiä opintoja kuin matematiikkaa. Työharjoittelua toivottiin pakolliseksi tai laajaksi useassa vastauksessa. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen vakiintuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa antaa aihetta myös valmistavan koulutuksen tämän kohdan tarkistamiseen. Myös tiettyjä erityistodistuksia (ensiapukortti, työturvallisuuskoulutus, hygieniapassi) haluttiin koulutuksen sisällöksi, ja nekin sivuavat näyttötoimintaa. Opintokokonaisuuksista tullut palaute oli yleisesti myönteistä yllä olevia muutosehdotuksia lukuun ottamatta. Joustavuutta opintokokonaisuuksien laajuuksissa pidettiin hyvänä. Opiskelun ja ammatinvalinnan valmiuksiin toivottiin muutamissa vastauksissa lisää opintoviikkoja, samoin suomen kielen opetukselle enemmän aikaa. Perusteiden tarkistustyössä nämä toiveet otetaan huomioon. On myös punnittava tukimateriaalin tarve opettajille henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekoa varten. Esimerkkejä ja lomakemalleja on tarpeen esittää valtakunnallisesti. Opiskelijan arviointi on tällä hetkellä sekä numeerista että sanailevaa tai kuvailevaa. Numeerinen arviointi sai melko paljon kannatusta vastauksissa. Sen lisäämistäkin toivottiin, koska numerot ovat selkeitä ja motivoivat opiskelijoita. Ehdotukset ja perustelut arvioinnin suhteen vaihtelivat hyvin paljon. Opiskelijavalinta ja -haku valmistavaan koulutukseen tehdään jokaiseen oppilaitokseen suoraan ja on siten yhteishaun ulkopuolella. Valtakunnallista ohjeistusta tai jopa yhteishakua toivottiin. Asia vaatii pohdintaa, sillä tämä koulutus perustuu myös koulutustarpeeseen. Motivaatio on kielitaidon ohella tärkeä kriteeri opiskelijavalinnassa (joidenkin vastaajien mielestä jopa tärkeämpi!). Sen mittaaminen yhteiskriteerein on vaikeaa. Jatkokoulutukseen siirtymisen tueksi toivottiin lisäpisteitä valmistavasta koulutuksesta yhteishaussa. Ennakkotietojen mukaan asia on harkinnassa opetusministeriössä, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Pohjakielitaitovaatimuksen taso on ollut auttavan ja melko hyvän välillä (YKIn taso 2), ja usein tämä taso testataan ennen koulutuksen alkua. Perusteiden yhteydessä ei kuitenkaan anneta muuten määräyksiä opiskelijavalinnasta. Opetushallitus laatinee ohjeistusta ja tukimateriaalia maahanmuuttajien valintoja varten sekä valmistavaa koulutusta että ammatillista peruskoulutusta varten. 22

Lopuksi Tilannekatsauksen arviot ja ehdotukset ovat käyttökelpoisia ja harkittavia valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden tarkistustyötä varten, joka ajoittuu syksyyn 2006 ja keväälle 2007. Kehittämistarpeita on jonkin verran, mutta myös ohjausta ja tukimateriaalia on syytä lisätä. Koulutusta pidetään kaiken kaikkiaan tarpeellisena ja hyödyllisenä. Opiskelijat sijoittuvat opettajien arvioiden mukaan melko hyvin johonkin koulutukseen, työhön tai aktiviteettiin, vaikkei järjestelmällistä jatkoseurantaa olekaan tehty. Elokuussa 2006 on alkamassa kokeiluna kaikille opiskelijoille tarkoitettu ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus. Se noudattaa hallinnollisilta ratkaisuiltaan maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta. Siihenkin on maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden mahdollista hakeutua, kuitenkin sillä varauksella, että heillä on riittävä kielitaito ja kokeiluun tulevan koulutuksen sisältämien opintojen tarve. On mielenkiintoista nähdä, kuinka moni maahanmuuttajataustainen opiskelija valitsee tämän uuden vaihtoehdon. Molempia valmistavia koulutuksia ei voi suorittaa. 23

LIITE 1: Kyselylomake Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus -kysely KYSELY 11/2006 31.3.2006 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SEURANTATIETOJA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta on toteutettu vuodesta 1999 lähtien. Opiskelijoita oli 970 syyskuussa 2005. Opetusministeriö on antanut luvan 45 koulutuksen järjestäjälle valmistavan koulutuksen toteuttamiseen. Opetushallitus on tehnyt joka toinen vuosi pienimuotoisen selvityksen siitä, miten maahanmuuttajien valmistava koulutus on onnistunut ja minkälaisille opiskelijoille koulutusta on suunnattu (viimeksi laadittu vuonna 2004). Opetushallitus aikoo vuonna 2006 tarkistaa valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet ja tehdä tarvittavat muutokset osittain opettajilta saadun palautteet pohjalta. Nyt tehtävä kysely palvelee erityisesti tätä tavoitetta. Tarkoitus on, että tarkistetut perusteet ovat valmiit syksyn aikana 2006 ja käytössä viimeistään kevään 2007 koulutusta varten. Opetushallitus tarjoaa oheisen kyselyn avulla mahdollisuutta esittää toivomuksia tai parannusehdotuksia valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Vastauksia tai kommentteja pyydetään huhtikuun 28. päivään 2006 mennessä. Opetushallitus on lähettänyt kyselyn tiedoksi myös ao. koulutusta järjestävien oppilaitosten yhteyshenkilöille. Vastaukset voidaan lähettää myös sähköpostin kautta osoitteella ulla.aunola@oph.fi. Kirje ja lomake ovat sähköisenä versiona osoitteessa www.edu.fi/maahanmuuttajien koulutus etusivulla uutisissa. Opetushallitus kiittää tuestanne, jonka avulla valmistavaa koulutusta voidaan edelleen kehittää. Kyselyä koskeviin tiedusteluihin vastaa Ulla Aunola, p. 09 7747 7697 tai ulla.aunola@oph.fi. Ylijohtaja Heli Kuusi Opetusneuvos Ulla Aunola TIEDOKSI Opetusministeriö Työministeriö Suomen Kuntaliitto Valmistavaa koulutusta toteuttavien oppilaitosten yhteyshenkilöt Maahanmuuttajakoulutuksen yhteistyöryhmän jäsenet (OPH) 24

OPETUSHALLITUS KYSELY Palautus: 28.4.2006 mennessä: OPH/Ulla Aunola PL 380, 00531 HKI tai ulla.aunola@oph.fi MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS A. Koulutus 1. Oppilaitoksen nimi 2. Koulutuksen järjestäjä (kunta, kuntayhtymä tai muu taustayhteisö) 3. Koulutusta on järjestetty keväällä 2006 Laajuus ov Lähiopetusta h/vko Mahdollinen suuntautumisala (t) 4. Koulutusta ei ole nyt, aiomme aloittaa 5. Koulutuksen alussa valittujen opiskelijoiden määrä yhteensä: joista miehiä naisia 6. Montako opiskelijaa on keskeyttänyt opinnot kuluvan koulutuksen aikana? B. Opetussuunnitelman perusteiden toimivuus 7. Koulutuksen kesto on nykyisin 20 40 ov. Onko sitä tarpeen muuttaa? Jos, niin miten? 8. Ovatko opintokokonaisuudet tarkoituksenmukaiset? Arvioi asteikolla 1 5 (1 = ei niin tarpeen ---- 5 = hyvin tarpeellinen) Kielelliset valmiudet: S2 Vieraat kielet Oma äidinkieli Matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet Yhteiskunnalliset valmiudet Elämänhallinnan valmiudet Opiskelun ja ammatinvalinnan valmiudet 25

9. Mitä muita tai uusia opintokokonaisuuksia tai valmiuksia tulisi koulutukseen sisällyttää? 10. Opintokokonaisuuksien laajuus ja jousto. Minkä laajuiset joko entiset tai uudet esittämäsi opintokokonaisuudet tulisi olla? Valinnaisuuden käyttö? 11. Opiskelijan arviointi. Millä tavalla opiskelijoiden suoritukset tulisi arvioida (numeroarviolla/ sanallisesti/muutoin)? 12. Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Mitä lisäohjeita tarvitaan? 13. Opiskelijavalinta. Kommentteja kehittämiseksi ja mahdollisiksi pääsykriteereiksi. 14. Sijoittuminen valmistavan koulutuksen jälkeen. Miten on onnistunut? Muita kommentteja valmistavasta koulutuksesta KIITOS VASTAUKSESTA JA YHTEISTYÖSTÄ! Vastaajan nimi Asema oppilaitoksessa Puhelin tai muut yhteystiedot 26

LIITE 2: Kyselyyn osallistuneet oppilaitokset Valmistavan koulutuksen seurantakyselyyn vastanneet oppilaitokset 2006 Amiedu Edupoli Espoon seudun ammattiopisto/omnia Espoon tekniikan ja kulttuurin oppilaitos Etelä-Karjalan ammattiopisto/sosiaali- ja terveysalan koulu Etelä-Karjalan ammattiopisto/tekniikan koulu, Imatra Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Helsingin diakoniaopisto Helsingin palvelualojen oppilaitos/kauneudenhoitoalan koulutusyksikkö Helsingin palvelualojen oppilaitos/roihuvuoren koulutusyksikkö Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Itä-Karjalan kansanopisto/punkaharju Jyväskylän aikuisopisto Jyväskylän kristillinen opisto Kanneljärven opisto *) Keravan ammattiopisto Kokkolan ammattiopisto Korsnäs kurscenter *) Koulutuskeskus Tavastia Kristliga folkhögskolan i Nykarleby Lapin ammattiopisto Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus/innofocus Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston Mikkelin aikuiskoulutuskeskus Oulun diakoniaopisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto/niittylahti Porin ammattiopisto/palveluopisto Porvoon ammattiopisto Porvoon kauppaoppilaitos/yrityspalvelu Salon Aikuiskoulutuskeskus Turun aikuiskoulutuskeskus Turun ammatti-instituutti Vantaan ammattiopisto/varia Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus *) ei järjestänyt valmentavaa koulutusta lukuvuonna 2005 2006 27

LIITE 3: Valmistavan koulutuksen opiskelijamäärä 2004 2005 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus opiskelijamäärä 2004 2005 20.9.2004 20.9.2005 Koulutuksen järjestäjä Opiskelijoita valmistavassa koulutuksessa Opiskelijoita valmistavassa koulutuksessa Adulta, Keski-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus 15 26 Ami-säätiö 56 40 Espoon seudun ammattikoulutusyhtymä 25 30 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 32 32 Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä 26 29 Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 63 52 Helsingin kauppaoppilaitos Oy 1) 23 Helsingin kaupunki 92 124 Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö 12 18 Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 15 12 Invalidisäätiö Itä-Karjalan kansanopistoseura r.y. 1) 8 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 32 44 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 11 14 Jyväskylän kristillisen opiston säätiö 17 17 Kaarinan kaupunki Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. 1) Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 13 18 Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä Korsnäs kommun 17 21 Kotkan kaupunki 18 17 Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö 30 29 28

Lounais-Hämeen ammatill. oppilaitosten kuntayhtymä Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 3) 17 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston säätiö 27 15 Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Oulun diakonissalaitoksen säätiö Oy Porvoon kauppaoppilaitos 16 16 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 34 32 Pohjois-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä 1 1 Porin kaupunki 18 17 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 32 33 Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymä 16 9 Salon seudun koulutuskuntayhtymä 14 9 Savon koulutuskuntayhtymä 20 32 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 2) Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö 15 20 Tampereen Aikuiskoulutussäätiö 29 33 Tampereen kaupunki 45 45 Turun aikuiskoulutussäätiö 20 20 Turun kaupunki 61 57 Vaasan kaupunki 32 31 Valkeakosken seudun ammatillisten oppilaitosten kuntayhtymä Vantaan kaupunki 15 16 Österbottens svenska kristiliga folkhögskola sällskap 11 9 Yhteensä 880 966 1) uusi järjestäjä 1.1.2005 lukien 2) järj.lupa siirtynyt Seinäjoen kaupungilta 1.1.2005 lukien, 3) järj.lupa 1.8.2005 lukien 29