TILANNEKATSAUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA LUKUVUONNA

Transkriptio

1 OPETUSHALLITUS AM/JA Ulla Aunola TILANNEKATSAUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA LUKUVUONNA Tausta Nyt käsillä oleva katsaus ja sen tulokset perustuvat Opetushallituksen toukokuussa 2002 valmistavaa koulutusta järjestävien oppilaitosten yhdyshenkilöille lähetettyihin kysymyksiin (liite 1.). Ensisijassa haluttiin tietää, missä määrin koulutus oli vaikuttanut jatkokoulutukseen pääsyyn. Samalla haluttiin selvittää myös keskeyttämisen määrää ja syitä sekä pyytää kommentteja koulutuksesta. Kysely lähettiin sähköpostilla valmistavaa koulutuksesta antavien oppilaitosten yhdyshenkilöille, joten tuloksista ei voida tehdä virallisia yhteenvetoja koulutuksen järjestäjien kannanotoista. Tuloksia voidaan pitää kuitenkin suuntaa antavina. Kysely lähetettiin 40 oppilaitokselle, joista siihen vastasi 23 oppilaitosta. Tulosten käsittelystä ja laskennasta huolehti toimistosihteeri Pirjo Simojoki. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (20-40 ov) maahanmuuttajille alkoi vuonna Tällä hetkellä 41 koulutuksen järjestäjällä on opetusministeriön lupa antaa tätä koulutusta. Ensimmäisenä vuonna koulutuksessa opiskeli hieman yli 500 opiskelijaa, toisena lukuvuonna lähes 700 ja viime lukuvuonna lähes 800 opiskelijaa. Opetushallitus teki vuonna 2000 laajahkon seurantaselvityksen valmistavan koulutuksen ensimmäisestä vuodesta (Ammatillisen koulutuksen linja, Ulla Aunola ja Johanna Haapala). 2. Määrälliset tiedot Opiskelijoiden määrä. Lukuvuonna opiskeli Opetushallituksen laskentayksikön tilastojen mukaan valmistavassa koulutuksessa 770 opiskelijaa. Liitteenä olevaan kyselyyn vastasi 23 oppilaitosta, joissa niiden lähettämien tietojen mukaan aloitti 411 opiskelijaa. Näin ollen seurantatietoja saatiin yli puolesta oletusta opiskelijoiden määrästä. Koulutuksen laajuus Suurin osa koulutuksista oli 40 opintoviikon laajuisia. Kolmessa oppilaitoksessa laajuus oli 31, 35 tai 36 opintoviikkoa. Neljässä oppilaitoksessa oli lisäksi myös opintoviikon koulutusta. Suuntautumisala Vain muutamissa vastauksissa oli mainittu suuntautumisala: - sosiaali- ja terveydenhoito, lähihoitaja 4 mainintaa - tekniikka ja liikenne, metalliala 2 mainintaa - painoviestintä, kemianteollisuus ja sähköala 1 maininta - palvelu tai asiakaspalvelu 2 mainintaa Koulutukseen loppuun suorittaminen Aloittaneista 411 opiskelijasta koulutuksen suoritti loppuun 331 opiskelijaa (81 %). Vajaan todistuksen (todistuksen osasta suoritettuja opintoja) ilmoitettiin koulutuksen päättyessä saavan 50 opiskelijaa (12 %), joista osa saattaa sisältyä laskennassa koulutuksen loppuun suorittaneisiin. Koulutuksen keskeytti ilman todistusta 51 opiskelijaa (12 % aloittaneista). Arviolta puolet keskeyttäneistä siirtyi johonkin toiseen koulutukseen tai työelämään (ks. seuraava kohta).

2 Keskeyttämisen syitä Tarkkoja yksilökohtaisia seurantatietoja ei pyydetty, vain oppilaitosten yleisiä arvioita keskeyttämisen syistä, jos ne olivat tiedossa. Puolessa näistä vastauksista oli mainittu opiskelijan siirtyminen toiseen koulutukseen, työelämään tai toiselle paikkakunnalle, mahdollisesti toiseen valmistavaan koulutukseen. Muita keskeyttämisen syitä olivat terveydelliset syyt (myös lapsen saaminen) 5 mainintaa, elämäntilanne tai motivaatio-ongelmat oli mainittu 7 vastauksessa, taloudelliset syyt oli mainittu muutamissa vastauksissa, samoin selittämättömät poissaolot. Myös todistusepäselvyydet olivat aiheuttaneet keskeyttämisiä. Syyt keskeyttämisiin olivat kaiken kaikkiaan samantapaisia kuin muillakin opiskelijoilla, joskin neljä opiskelijaa muutti ulkomaille (takaisin kotimaahansa?). Jatkoon sijoittuminen Valmistavan koulutuksen vaikuttavuus ja merkitys mitataan ensisijassa siinä, miten se auttaa opiskelijoita sijoittumaan jatko-opintoihin. Koulutuksen tarkoitus on valmentaa lähinnä ammatillista peruskoulutusta varten, mutta opiskelijat voivat toki vapaasti harkita jatkotoiveitaan. Kyselyssä saatiin tiedot 363 opiskelijan jatkosijoittumisesta. Vastausten mukaan 331 opiskelijaa suoritti koulutuksen loppuun. Taulukon tuloksissa on mukana myös vajaan todistuksen saaneita. Vastaushetkellä monet tiedot perustuvat kuitenkin arvioihin, koska virallisia tietoja kesän valinnoista ei vielä ollut. TAULUKKO: Arvioitu jatkosijoittuminen valmistavan koulutuksen jälkeen Jatkopaikka: % Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Ammattikorkeakoulussa Yliopistossa Muussa koulutuksessa Työelämässä Muussa toiminnassa Sijoittuneita yhteensä % Ilman jatkopaikkaa tai suunniteltua toimintaa (muutama ei halunnutkaan jatkaa heti) Yhteensä Muita koulutuksia: kielikurssit, työvoimakoulutus, taidekoulu, asioimistulkki, oppisopimus, myyjä, lukio (6!), toinen valmistava, näyttötutkintoihin valmentava koulutus, vartijan koulutus, ammattikymppi. 2 Muuta toimintaa: äitiysloma, Palapeli-projekti, työkokeilu, työharjoittelu, oppisopimus, Vasamaprojekti, kirjanpitoalan yritys, mahdollisesti vammaisten koulutukseen.

3 3. Kommentteja koulutuksesta Kyselyssä pyydettiin myös vapaita vastauksia ja palautetta koulutuksesta. Seuraavassa on poimintoja keskeisistä aiheista: - Opiskelijavalintaan tulee kiinnittää huomiota, jotta koulutus onnistuisi. Kielitaidon pohjavaatimus tulee ehdottomasti olla vähintään yleisten kielitutkintojen taso 2, mieluummin sen yli. - Opiskelijoiden ikähaitari on laaja. - Valmistavasta koulutuksesta tulisi saada lisäpisteitä yhteisvalinnassa. - Koulutuksen loppuun suorittaneet olivat hyvin motivoituneita koulutukseen ja koulutuksen vaikuttavuus on ollut hyvä. - Opiskelijoiden sijoittelu on vielä kesken, mutta rehtorin ja opettajien kanssa on sovittu, että yritetään sijoittaa mahdollisimman moni peruskoulutukseen. - Tavoitteena on, että kaikilla on jatkopaikka valmistavan koulutuksen jälkeen. - Hämeenlinnassa on toimiva kotoutumisohjelma. Kukaan ei pääse pakoon, kun toimitaan verkkona. - Koulutus on sujunut hyvin, tuloksiin ollaan tyytyväisiä. - Opiskelijat ovat kokeneet koulutuksen tarpeellisena ja hyödyllisenä. Myös jatkoopiskelupaikkojen opettajilta tullut myönteistä palautetta. - Nyt on hyvä vaihe koulutuksen kehittämisessä. 4. Tulosten tarkastelua Valmistavan koulutuksen suorittaa loppuun noin 90 % aloittaneista, sillä keskeyttäneiden määrässä (12 %) on osittain myös toiseen koulutukseen siirtyneitä, ns. positiivisia keskeyttäjiä. Liikettä koulutuksen lisäksi työelämään on kesken valmistavan koulutuksen. Tämä saattaa johtua vanhempien opiskelijoiden osuudesta (ikähaitari suuri) sekä taloudellisista vaikeuksista. Kokonaisuutena tulosta on pidettävä hyvänä, jos 93 %:lla opiskelijoista on jatkosuunnitelma koulutuksen jälkeisestä toiminnasta. Vain noin 7 % opiskelijoista jäi ilman jatkokoulutusta tai toimintaa. Kuitenkin sijoittumisväylät ovat olleet hyvin monenlaisia. Valmistava koulutus valmentaa opetussuunnitelman perusteiden mukaan nimenomaan ammatilliseen peruskoulutukseen. Sinne sijoittuu noin 35 % opiskelijoista, oletettavasti jälkihaussa elokuussa vielä jonkin verran lisää. Lukioon, ammattikorkeakouluun ja yliopistoihin sijoittui yhteensä hieman yli 10 %, ja erilaisiin muihin koulutuksiin 20 % opiskelijoista. Muu koulutus voi olla opiskelijan kannalta perusteltu vaihtoehto, varsinkin jos on tarvetta vielä kielitaidon parantamiseen tai työharjoittelun/kokeilun kautta uranvalinnan vaihtoehtojen pohtimiseen. Työelämään sijoittui lähes 15 % koulutuksen päättäneistä. Valmistavaan koulutukseen tullessa edellytetään vähintään auttavaa suomen tai ruotsin kielen taitoa, likimain yleisten kielitutkintojen tasoa 2. Eräässä tämän kyselyn kommentissa ja aikaisemmissa palautteissa on toivottu, että tätä tasoa noudatetaan, jotta koulutus voisi olla tuloksellista. Yleisten kielitutkintojen asteikko on muuttunut vuoden 2002 alusta ja Opetushallitus onkin lähettänyt asiasta tiedotteen koulutuksen järjestäjille Tasoasteikon muutos on otettava huomioon kielitaitoa arvioitaessa. On perusteltua vaatia riittävä kielitaitoa valmistavaan koulutukseen tulevilta opiskelijoilta.

4 Valmistavan koulutuksen suorittaminen näkyy valmiuksien parantumisena, mutta todistuksella ei ole ollut vaikutusta yhteishaun pistemääriin. Opetusministeriön asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista muutettiin (tulee voimaan vuoden 2004 opiskelijaksi otossa). Siinä otetaan käyttöön lisäpisteet perusopetuksen ja lisäopetuksen hakuvuonna suorittaneille hakijoille. Ne korvaavat aikaisemman etusijan, joka hakuvuonna perusopetuksesta valmistuneilla oli. Muutoksen valmistelussa käytiin opetusministeriössä keskustelua myös valmistavan koulutuksen lisäpisteistä, mutta ainakaan tässä vaiheessa sitä ei otettu mukaan pisteytykseen. Joustavassa valinnassa todistuksesta toki on hyötyä. Valmistava koulutus on vakiinnuttanut asemaansa kolmen vuoden aikana, myös osaksi monien kuntien kotouttamisohjelmia. Koulutus on liittynyt osaksi nuorten, mutta myös aikuisten maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmia ja koulutuspolkuja. Koulutuksen vaikuttavuutta voidaan pitää hyvänä näiden tulosten perusteella. Jatkossa on edelleen seurattava valmistavan koulutuksen vaikuttavuutta sekä paikallisesti että valtakunnallisesti ja kehitettävä opetuksen käytännön toteutustapoja. Kuten eräs opettaja vastauksessaan totesi: Nyt on hyvä vaihe koulutuksen kehittämisessä. Opetushallitus järjestää aiheesta koulutusta ja pitää yhteyttä koulutuksen toteuttajiin verkoston kautta. On myös tarpeen tarkemmin selvittää opiskelijoiden suomen (tai ruotsin) kielen taidon kehittymistä valmistavan koulutuksen aikana ja mitä edellytyksiä se antaa jatko-opintoihin. Liitteet: 1. Kyselylomake (sähköpostin kautta) 2. Luettelo valmistavan koulutuksen erityistehtävän saaneista koulutuksen järjestäjistä

5 OPETUSHALLITUS Ammatillisen koulutuksen linja Liite 1. KYSELY /U. Aunola MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS SEURANTATIETOJA keväällä 2002 päättyvät koulutukset 1. Koulutuksen järjestäjän nimi (ylläpitäjän nimi) 2. Valmistavaa koulutusta järjestävän oppilaitoksen nimi 3. Tietojen täyttäjän nimi ja yhteystiedot 4. Koulutuksen laajuus oli ov Suuntautumisala: 5. Kuinka monta opiskelijaa teillä aloitti valmistavassa koulutuksessa lukuvuonna ? opiskelijaa 6. Heistä keväällä 2002 koulutuksen suorittaa loppuun opiskelijaa. 7. Todistuksen vain koulutuksen joistakin osista opintoja (=vajaan todistuksen) saa opiskelijaa. 8. Koulutuksen keskeytti ilman todistusta opiskelijaa. 9. Keskeyttämisen syitä, jos tiedossa. 10. Jatkoon sijoittuminen. Kuinka monen opiskelijan ARVIOITTE valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijoiden lkm * saavan jatkokoulutuspaikan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta? * saavan jatkokoulutuspaikan ammattikorkeakoulusta? * saavan jatkokoulutuspaikan yliopistosta? * sijoittuvan muihin koulutuksiin (ei yllä mainittuihin)? Mihin? * sijoittuvan työelämään * muuhun toimintaan, mihin? * olevan/jäävän ilman mitään jatkopaikkaa tai suunniteltua toimintaa? MUITA KOMMENTTEJA KOULUTUKSESTA, KIITOS!

6 Liite 2. Maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen erityistehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät (tilanne ) Adulta, Keski-Uudenmaan Aikuiskoulutuskeskus Ami-säätiö *Espoon seudun ammattikoulutusyhtymä *Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä *Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö *Helsingin kaupunki *Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö *Hämeenlinnan kaupunki Invalidisäätiö *Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä *Jyväskylän koulutuskuntayhtymä *Jyväskylän kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys Kaarinan kaupunki Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä Korsnäs kommun/aikk *Kotkan kaupunki Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö/aikk Kuopion kaupunki Lounais-Hämeen ammatillisten oppilaitosten kuntayhtymä *Oulun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Oy/AIKK *Oulun Diakonissalaitoksen säätiö *Oy Porvoon kauppaoppilaitos Borgå handelsläröverket ab *Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Porin kaupunki *Päijät-Hämeen koulutuskonserni Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymä Salon seudun koulutuskuntayhtymä Seinäjoen kaupunki *Suomen Kirkon Seurankuntaopiston Säätiö *Tampereen Aikuiskoulutussäätiö/AIKK Tampereen kaupunki *Tampereen sosiaalialan oppilaitoksen säätiö Turun ammattikoulutussäätiö/aikk *Turun kaupunki Vaasan kaupunki Valkeakosken seudun ammatillisten oppilaitosten kuntayhtymä *Vantaan kaupunki Österbottens Svenska Kristliga Folkhögskolesällskap r.f. *mukana katsauksen tuloksissa

7